Trump -psykoosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ak.tied
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
NRA on ollut niin hiljaa, että korviin sattuu. Vuosikymmenet olemme kuulleet, että aseistautuminen on tärkeää, jotta demokratiaa voidaan kaikissa oloissa puolustaa. Nyt armeija on kaduilla ja koko valtiota ohjastetaan vauhdilla kohti fasistista diktatuuria.

Missä piileksivät NRA ja ties mitkä militiat sun muut demokratian uljaat airueet? Ne joiden olemassaolon oikeutuksena on esitetty juuri tällaisen kehityksen vastustus.

Alan epäillä ettei taustalla olekaan patrioottisuus, vaan tuliaseiden eroottissävytteinen houkutus. Ei tullut yllätyksenä.
Itse väitän, että tuossa väitetyssä aseistautumisessa tyranneja vastaan oli ihan vissi perä, mutta Trumpin ei katsota täyttävän tätä, eikä etenkään niin, että epäamerikkalaisena pidetyn (ääri)vasemmiston haluttaisiin aseistautuvan, siksi nyt asiasta ollaan hissun kissun.

Amerikkalaisuushan on rikki siltä kannalta, että sitoutuminen vanhaan perustajaisien aatteeseen kokonaisuutena on lakannut, ensin vasemmalla ja sen vastareaktiona oikealla ainakin MAGA-liikkeen parissa. Se aate nimittäin oli se johtava valtiollinen liima Yhdysvalloissa, vaikka toki sitä oli haastettu aiemminkin (mm. KKK yritti ajaa ajatusta, että vain brittiläistaustaiset protestantit muodostavat "oikean" Amerikan Yhdysvaltojen kansan). Kuitenkin siinä oli omanlaisiaan vivahteita, joita ei ollut nykyaikaiselle tarkastelijalle perustuslain tapaan aukikirjoitettu (ja joiden puutetta nykypäivänä revisionistisesti hyväksikäytetään; aukikirjoitukselle ei ollut silloin tarvetta, koska se oli kaiken perusolettamus), kuten se, että valtion synnyttävä perusolettamus oli kristillinen kaikesta "uskonnonvapaudesta" huolimatta, eli järjestelmää ei ollut tehty suvaitsemaan uskontoja tai elämäntapoja juutalaiskristillisen maailmanpiirin ulkopuolelta. Uskonnonvapaudella USA:n perustajaisien kontekstissa tarkoitettiin Euroopassa Westfalenin rauhassa virallistetun valtionkirkkoajatuksen hylkäämistä, joka rajoitti uskonnonharjoittamisen kunkin suvereenin hyväksymään ja usein myös johtamaan kristinuskon suuntaukseen. USA syntyikin eri kristittyjen suuntausten keskinäiselle suvaitsevaisuudelle ja puuttumattomuudelle toisten suuntausten opillisiin asioihin, vaikkakin englantilaisten puritaanien johtamana. Demokraattien ajama arvopolitiikka alkoi rikkoa tätä puuttumattomuutta, ja viimeistään 2000-luvulla kärjistyi avoimeksi kulttuurisodaksi vallinneiden kristillisten suuntausten nykymuotojen ja uuden revisionistisen liberalismin välillä. Tämä revisionismi katsottiin kristillisessä oikeistossa vallinneen perusolettamuksen rikkomiseksi ja luonteeltaan uskonnolliseksi arvojenpakottamiseksi, koska se kajosi asioihin, joiden oli ennen tulkittu kuuluvan uskonyhteisöjen sisäiseen arvomonopoliin ja siten USA:n sanattomaan yhteiskuntasopimukseen "uskonnonvapaudesta".

Tämä myös rajoittaa Trumpia aika lailla, sillä hän ei voi johtaa maata ihan mielensä mukaan, ilman että republikaanien sisällä tehtäisiin neliraajajarrutusta painojen kanssa, perustajaisien aatteiden suojelemiseksi ja tämän vallinneen kristillisen oikeiston sisäisen tasapainon säilyttämiseksi, ja tulevaisuuden suojelemiseksi poliittisen heiluriliikkeen aiheuttamilta käänteisreaktioilta.

Toisekseen Trumpin ei katsota oikealla täyttävän tyrannin määritelmää siksi, että hänen katsotaan vain purkavan toteutetun revisionismin; amerikkalaisessa katsantokannassa tyrannin keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös "uskonnonvapauden" loukkaaminen, siis juuri eurooppalaisten monarkkien meininki, josta USA:n perustajaisät halusivat irti. USA onkin ensisijassa anti-westfalenilainen, valtionkirkkojen vastaisten kristittyjen yhteisöjen valtio, joka pitää ymmärtää, jos koko maata haluaa ymmärtää. Maallistunut keskustaoikeisto ja vasemmisto taas katsovat, että Trump näyttäytyy kaikilta muilta ominaisuuksiltaan westfalenilaisena wannabe-monarkkina (mitä hän onkin), mutta kristilliselle oikeistolle paljon tärkeämpää on uskonyhteisöjen sisäisen arvomäärittelyvallan palauttaminen ja siten vanhan yhteiskuntasopimuksen laatiminen uudelleen. Siihen kaikkeen kuuluu myös Trumpin hallinnon ajama juutalaiskristillisen maailman ulkopuolisten uskonnollisten vaikutteiden vastustaminen.
 
Itse väitän, että tuossa väitetyssä aseistautumisessa tyranneja vastaan oli ihan vissi perä, mutta Trumpin ei katsota täyttävän tätä, eikä etenkään niin, että epäamerikkalaisena pidetyn (ääri)vasemmiston haluttaisiin aseistautuvan, siksi nyt asiasta ollaan hissun kissun.
Hyvin todennäköisesti näin. Tyranni ei sinällään ole ongelma kunhan tämä vaikuttaa olevan ns oma mies.

Tuo on toisaalta se perinteinen konsti jolla diktatuurin saa ajettua sisään. Puolet kuvittelee alkuun että tämän täytyy olla hyvä juttu, kun vassareitakin hatuttaa. Kun totuus aikanaan valkenee onkin jo myöhäistä.
 
Hyvin todennäköisesti näin. Tyranni ei sinällään ole ongelma kunhan tämä vaikuttaa olevan ns oma mies.

Tuo on toisaalta se perinteinen konsti jolla diktatuurin saa ajettua sisään. Puolet kuvittelee alkuun että tämän täytyy olla hyvä juttu, kun vassareitakin hatuttaa. Kun totuus aikanaan valkenee onkin jo myöhäistä.
Ja juuri sitä varten toinen lisäys on olemassa
 
Ok. Olen ymmärtänyt että sen ajatuksena olisi turvata demokratia. Ajatuksena onkin siis se, että vallankaappaajien joukossa tyhjän arvan saaneet voivat yrittää korvata kaappaajien enemmistön asettaman tyrannin omalla tyrannillaan. Vai?

Perustuslain 2. lisäys syntyi 15. joulukuuta 1791 yhtenä kymmenestä ensimmäisestä Yhdysvaltain perustuslain lisäyksestä, jotka tunnetaan yhteisnimellä Bill of Rights.

Sanamuoto on aika tarkalleen tämä: "Hyvin säänneltyä kansalliskaartia (militia) tarvitaan vapaan valtion turvallisuuden takaamiseksi, eikä kansan oikeutta pitää ja kantaa aseita saa rajoittaa."

Muotoilu on tunnetusti vanhahtava, mikä on aiheuttanut paljon keskustelua myös Yhdysvalloissa itsessään, etenkin siitä, viittaako "militia" yksilöihin vai valtion järjestämiin joukkoihin, ja kuinka paljon yksilön oikeuksia se suojaa aseiden omistamisen suhteen. Korkein oikeus linjasi vuonna 2008, että lisäyksen nojalla jokaisella kansalaisella on oikeus kantaa asetta kotinsa puolustamiseksi riippumatta siitä, kuuluuko henkilö asevoimiin.

Ei silloin demokratian suojelua mietitty vaan sitä, että uudisasukkaat voisivat suojella itseään intiaaneilta ja rosvoilta. Yhdysvalloilla ei myöskään ollut pysyvää valtion ylläpitämää armeijaa vielä. Sen sijaan militiat eli kansalaisten muodostamat aseelliset joukot olivat tärkein puolustusmuoto. Turva koostui tavallisista kansalaisista, jotka omistivat omat aseensa. Ajatus toki oli, että vapaa kansa puolustaa itse itseään.

Eräs tyranniarmeija oli tuoreessa muistissa eli brittiarmeija, joka pyrki estämään aseet siirtomaiden asukkailta ja riisumaan aseista.

Tietenkin perustuslain laatijat halusivat varmistaa myös, että osavaltiot voivat ylläpitää omia miliisejään riippumatta liittovaltiosta. Tämä liittyy osavaltioiden pelkoon, että liittovaltio ottaisi liikaa valtaa itselleen.
 
Perustuslain 2. lisäys syntyi 15. joulukuuta 1791 yhtenä kymmenestä ensimmäisestä Yhdysvaltain perustuslain lisäyksestä, jotka tunnetaan yhteisnimellä Bill of Rights.

Sanamuoto on aika tarkalleen tämä: "Hyvin säänneltyä kansalliskaartia (militia) tarvitaan vapaan valtion turvallisuuden takaamiseksi, eikä kansan oikeutta pitää ja kantaa aseita saa rajoittaa."

Muotoilu on tunnetusti vanhahtava, mikä on aiheuttanut paljon keskustelua myös Yhdysvalloissa itsessään, etenkin siitä, viittaako "militia" yksilöihin vai valtion järjestämiin joukkoihin, ja kuinka paljon yksilön oikeuksia se suojaa aseiden omistamisen suhteen. Korkein oikeus linjasi vuonna 2008, että lisäyksen nojalla jokaisella kansalaisella on oikeus kantaa asetta kotinsa puolustamiseksi riippumatta siitä, kuuluuko henkilö asevoimiin.

Ei silloin demokratian suojelua mietitty vaan sitä, että uudisasukkaat voisivat suojella itseään intiaaneilta ja rosvoilta. Yhdysvalloilla ei myöskään ollut pysyvää valtion ylläpitämää armeijaa vielä. Sen sijaan militiat eli kansalaisten muodostamat aseelliset joukot olivat tärkein puolustusmuoto. Turva koostui tavallisista kansalaisista, jotka omistivat omat aseensa. Ajatus toki oli, että vapaa kansa puolustaa itse itseään.

Eräs tyranniarmeija oli tuoreessa muistissa eli brittiarmeija, joka pyrki estämään aseet siirtomaiden asukkailta ja riisumaan aseista.

Tietenkin perustuslain laatijat halusivat varmistaa myös, että osavaltiot voivat ylläpitää omia miliisejään riippumatta liittovaltiosta. Tämä liittyy osavaltioiden pelkoon, että liittovaltio ottaisi liikaa valtaa itselleen.
Sitten kävikin niin, että tarkoitus hävisi. Jäljelle jäivät aseet ja ylväs tarina jolla niitä perustellaan. Kun todellisuus on lähes päivittäisiä joukkoampumisia, niin todellisuus ei ole kaunis.

Suomalaisen on paikalla hyvän aikaa asuneenakin täysin mahdoton ymmärtää etenkin maaseudun asukkien joukossa jylläävää asefetissiä.

Mitään ihmeellistä siinä ei tietysti ole kun toimintamalliin on kasvettu ties kuinka monen sukupolven ajan.
 
Sitten kävikin niin, että tarkoitus hävisi. Jäljelle jäivät aseet ja ylväs tarina jolla niitä perustellaan. Kun todellisuus on lähes päivittäisiä joukkoampumisia, niin todellisuus ei ole kaunis.

Suomalaisen on paikalla hyvän aikaa asuneenakin täysin mahdoton ymmärtää etenkin maaseudun asukkien joukossa jylläävää asefetissiä.

Mitään ihmeellistä siinä ei tietysti ole kun toimintamalliin on kasvettu ties kuinka monen sukupolven ajan.
Mikään ei muutu niin hitaasti kuin kulttuuri.
 
Ei silloin demokratian suojelua mietitty vaan sitä, että uudisasukkaat voisivat suojella itseään intiaaneilta ja rosvoilta. Yhdysvalloilla ei myöskään ollut pysyvää valtion ylläpitämää armeijaa vielä. Sen sijaan militiat eli kansalaisten muodostamat aseelliset joukot olivat tärkein puolustusmuoto. Turva koostui tavallisista kansalaisista, jotka omistivat omat aseensa. Ajatus toki oli, että vapaa kansa puolustaa itse itseään.

Eräs tyranniarmeija oli tuoreessa muistissa eli brittiarmeija, joka pyrki estämään aseet siirtomaiden asukkailta ja riisumaan aseista.


Eräs tyranniarmeija on tulossa Portlandiin...
Mitäpä vapaa kansa tekee Portlandissa nyt..?


1759781110939.webp
 

Liitteet

  • 1759781088207.webp
    1759781088207.webp
    72.8 KB · Luettu: 9
Viimeksi muokattu:
Eräs tyranniarmeija on tulossa Portlandiin nyt.
Mitäpä vapaa kansa tekee Portlandissa nyt..?


Katso liite: 125427
Tämä on ainoa viesti, minkä teen vastauksena sinulle. Haluan aina perustella, miksi en kommentoi jonkun viestejä ollenkaan.

Sinulla on propagandaote, joka toiminee terapiana itsellesi, mutta minä keskustelen muin tyylein. Molemmissa tavoissa on oma arvonsa (ja vaikutus maailman rataan aika mitätön).

Asiaa voi tutkiakin ja palstalaiset tarvitsevat myös tietoa.

Portlandilaiset eivät pidä sotilaiden tulosta sinne eivätkä pidä lainkaan keskusvallan (Trumpin) tällaisista toimista. Siksikin siellä osoitetaan mieltä.

Kansalliskaartia käytettiin Little Rockissa 1957, Los Angelesissa 1965, Detroitissa 1967, Chicagossa 1968, Washington DC:ssa 1968, Los Angelesissa 1970, Ohiossa 1970...

Kennedy, joka on tuossa meemissäsi, käytti jopa usein kansalliskaartia, erityisesti rotuerottelun lopettamiseen. Esimerkiksi Missisippissä 1962 ja Alabamassa 1963. Moni varmaan muistaa fiktiivisen Forrest Gumpin Alabaman yliopiston edessä nostamassa Vivian Malonen kirjat kansalliskaartin silmien alla.

Kansalliskaarti oli järjestystehtävissä Los Angelesissa 1992, Fergusonissa 2014 ja 2015 Baltimoressa. Tammikuussa 2021 kansalliskaartien joukkoja lähetettiin pääkaupunkiin suojelemaan kongressirakennusta sekä muita tärkeitä rakennuksia Trumpin yllyttämiltä hörhöiltä.

Verisimmät mellakat, jolloin kansalliskaarti joutui myös ampumaan, taisivat olla Lyndon B. Johnsonin aikana. Demokraattipresidentti oli hän, mutta hän ei kertaakaan federalisoinut omaan käyttöönsä. Mustien mellakat vain lähtivät ihan käpälästä ja osavaltio pyysi. Kuolleita 77 ja loukkaantuneita 2000. Nixonin aikana kansalliskaarti ampui neljä opiskelijaa, mutta hänkään ei kutsunut kansalliskaartia vaan kuvernööri Rhodes.

Osavaltio yleensäkin on kansalliskaartin käskijä, ellei liittovaltio federalisoi sitä. Eisenhower, Kennedy ja Trump ovat siis poikkeuksia.

Vastaan asiallisesti tämän yhden kerran.
 
Tämä on ainoa viesti, minkä teen vastauksena sinulle. Haluan aina perustella, miksi en kommentoi jonkun viestejä ollenkaan.

Sinulla on propagandaote, joka toiminee terapiana itsellesi, mutta minä keskustelen muin tyylein. Molemmissa tavoissa on oma arvonsa (ja vaikutus maailman rataan aika mitätön).

Asiaa voi tutkiakin ja palstalaiset tarvitsevat myös tietoa.

Portlandilaiset eivät pidä sotilaiden tulosta sinne eivätkä pidä lainkaan keskusvallan (Trumpin) tällaisista toimista. Siksikin siellä osoitetaan mieltä.

Kansalliskaartia käytettiin Little Rockissa 1957, Los Angelesissa 1965, Detroitissa 1967, Chicagossa 1968, Washington DC:ssa 1968, Los Angelesissa 1970, Ohiossa 1970...

Kennedy, joka on tuossa meemissäsi, käytti jopa usein kansalliskaartia, erityisesti rotuerottelun lopettamiseen. Esimerkiksi Missisippissä 1962 ja Alabamassa 1963. Moni varmaan muistaa fiktiivisen Forrest Gumpin Alabaman yliopiston edessä nostamassa Vivian Malonen kirjat kansalliskaartin silmien alla.

Kansalliskaarti oli järjestystehtävissä Los Angelesissa 1992, Fergusonissa 2014 ja 2015 Baltimoressa. Tammikuussa 2021 kansalliskaartien joukkoja lähetettiin pääkaupunkiin suojelemaan kongressirakennusta sekä muita tärkeitä rakennuksia Trumpin yllyttämiltä hörhöiltä.

Verisimmät mellakat, jolloin kansalliskaarti joutui myös ampumaan, taisivat olla Lyndon B. Johnsonin aikana. Demokraattipresidentti oli hän, mutta hän ei kertaakaan federalisoinut omaan käyttöönsä. Mustien mellakat vain lähtivät ihan käpälästä ja osavaltio pyysi. Kuolleita 77 ja loukkaantuneita 2000. Nixonin aikana kansalliskaarti ampui neljä opiskelijaa, mutta hänkään ei kutsunut kansalliskaartia vaan kuvernööri Rhodes.

Osavaltio yleensäkin on kansalliskaartin käskijä, ellei liittovaltio federalisoi sitä. Eisenhower, Kennedy ja Trump ovat siis poikkeuksia.

Vastaan asiallisesti tämän yhden kerran.

Kiitos. Asiallinen ja historiallisia tosiasioita sisältävä vastaus, jota arvostan suuresti kuten kaikkea muutakin täällä foorumilla kirjoittamaasi.
Korjaan kurssia "propagandaotteesta" (hieno termi sinulta tilanteeseen) asiallisempaan suuntaan.
 
Bild pistää pökköä pesään. Jos Trump oikeasti saisi rauhan Gazaan, syrjäyttäisi terroristit ja panttivangit vapaiksi, rauhanpalkintohan siitä pitäisi antaa. (Tosin näin ei vielä ole kai kuitenkaan käynyt)

Bildin politiikan toimituksen päällikkö Philip Fabian muistuttaa, että Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama palkittiin paljon pienemmistä panoksista vuonna 2009.

 
Back
Top