Linnaa harmitti, kun kirjalle tehtiin aiheellisia toimituksellisia poistoja, joita suurin osa poistoista on. Mutta vanhemmiten oli tyytyväinen.
Pääministeri Kekkonen ja sisäministeri Väinö Leskinen järjestivät materiaaliavun Rajavartiolaitokselta. Puolustusvoimat ei auttanut, koska se oli suuttunut tuottaja Särkälle. Linna valitsi Veikko Sinisalon Lahtisen rooliin ja kävi jonkin verran kuvauksissa. Kekkonen oli Edvin Laineen elokuvan ensi-illassa. Kerrotaan, että hän istui elokuvan jälkeen kymmenen minuuttia aivan hiljaa ja niin sitten istui muu yleisökin. Sitten kaljupää nousi ylös ja lähti.
Vertailua edellisistä:
Mollbergin Tuntemattomassa on paremmin tehtyjä taistelukohtauksia eikä elokuva näytä piknikiltä Pyynikin kesäteatterissa. Miinuksena taas huumorin puute: veteraanit sanoivat, ettei pahakaan elämä koko ajan umpisynkkää ollut, mikä taas Laineen versiossa näkyi paremmin. Aina jotain läpändeerusta heitetään. Mollberg otti mukaan Viirilän näkyvämpään rooliin ja myös eversti Karjulan. Pertjärven suolauskohtaus on Mollbergilla paremmin. Laineen elokuvassa taas arkistofilmi ympättynä mustavalkoiseen rainaan tuo 100% realismin hetkittäin, mikä on ylittämätöntä. Ja yksilösuoritukset... Voiko Jussi Jurkkaa Lammiona lyödä? Tai Tauno Paloa majuri Sarastienä? Tai Veikko Sinisaloa Lahtisena? Ei kovin helposti. Mutta Liski oli parempi Rokka, ainakin minun silmääni, vaikka liian vanha olikin. Kaarnasta taas oli tehty liian hauras Mollbergin elokuvaan.
Mollbergilla itäkarjalaiset kylät näyttivät itäkarjalaisilta kyliltä jne. Mutta leffa ei ollut ainakaan
enempää kuin rakastettu vanha - siksi se tuli ja meni.
Tuossa Molle-trailerissa pääsee tunnelmaan. Onhan se saakelin hyvin tehty joiltakin osin.