Tuntematon sotilas filmataan taas.

Kapiainen kirjoitti:
Totta ilman muuta.
Tosin se mistä aiemmin puhuin, on virhe jota kirjan/ elokuvan kaltainen kokenut joukko hyvin todennäköisesti ei tee. Kyseisen virheen voi tehdä heikosti alunperin koulutettu joukko ensimmäisessä taistelussaan.
Kys ei siis ole yksilön (Koskelan) tekemisistä, vaan joukon virheestä.
Ja kuten sanoin: sitä virhettä ei tee kuvauksen kokenut joukko.
En kerro mistä on kyse, koettakaa hoksata itse - samalla opitte kun hoksaatte sen itse :)
Asia on päivänselvä kun sen hoksaa - ja yhtälailla asiaan perehtymätön toimii todennäköisesti juuri kuten elokuvassakin toimitaan. Se on eräänlainen ihmiselle tyypillinen, ihan looginen ajatus miksi helposti siten toimitaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tunne asiaa. Olen PsPr:n kasvatti ja ymmärrän enemmän tuon tulevan hyökkääjän toimintaa enkä siten puhdas jalkaväkimies, mutta huomasin ainakin, että tietä varmistava joukkue asettuu konekiväärin ympärille aukon reunaan yhdelle puolen tietä, joiltain osilta miltei tiehen kiinni.

Vastaanottoasemassa, on se sitten missä tahansa, laittaisin etuvartion ja mahdollisen miinoitteen, mutta näillä nyt ei ole miinoja eikä mitään muutakaan varsinaista pst-aseistusta. Elokuvassa yksi ryhmä ja paikalle saapuva joukkueenjohtaja ovat vastaanottoasemassa jonossa, ja ryhmän miehiä kaivautuu jo kk:n ampumasektorilla.

Etuvartioksi joukkueeessa riittää pari miestä ja heille ohjeet irtautua. Pikalinnoitus sellaiseen paikkaan, mistä saadaan tie tulen alle aika sivulta. Vastaanottoasema voi olla mutkassa; se voi olla hyväkin paikka raskaalle aseelle, mutta ei tässä sellaisia näy. Konekiväärillä on kyllä ampuma-alaa tietä pitkin, mutta jalkaväki tulee metsässä ja tässä osin panssarien takana.

Elokuvasta ei ota selvää, missä joukkueen kaksi muuta ryhmää ovat. Ehkä tässä on ryhmän kokoinen vastaanottoasema.

Parin tankin voisi varmaan antaa mennä ja torjua elävä voima. Yksinäisillä vaunuilla, joilta jv-tuki on niistetty pois, ei ole mitään tekoa siinä tiellä taaempanakaan. Niille kävisi huonosti.

Muoks. En ole puolustusasema-asiantuntija.
 
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva kirjoitti:
En tunne asiaa. Olen PsPr:n kasvatti ja ymmärrän enemmän tuon tulevan hyökkääjän toimintaa enkä siten puhdas jalkaväkimies, mutta huomasin ainakin, että tietä varmistava joukkue asettuu konekiväärin ympärille aukon reunaan yhdelle puolen tietä, joiltain osilta miltei tiehen kiinni.

Vastaanottoasemassa, on se sitten missä tahansa, laittaisin etuvartion ja mahdollisen miinoitteen, mutta näillä nyt ei ole miinoja eikä mitään muutakaan varsinaista pst-aseistusta. Elokuvassa yksi ryhmä ja paikalle saapuva joukkueenjohtaja ovat vastaanottoasemassa jonossa, ja ryhmän miehiä kaivautuu jo kk:n ampumasektorilla.

Etuvartioksi joukkueeessa riittää pari miestä ja heille ohjeet irtautua. Pikalinnoitus sellaiseen paikkaan, mistä saadaan tie tulen alle aika sivulta. Vastaanottoasema voi olla mutkassa; se voi olla hyväkin paikka raskaalle aseelle, mutta ei tässä sellaisia näy. Konekiväärillä on kyllä ampuma-alaa tietä pitkin, mutta jalkaväki tulee metsässä ja tässä osin panssarien takana.

Elokuvasta ei ota selvää, missä joukkueen kaksi muuta ryhmää ovat. Ehkä tässä on ryhmän kokoinen vastaanottoasema.

Parin tankin voisi varmaan antaa mennä ja torjua elävä voima. Yksinäisillä vaunuilla, joilta jv-tuki on niistetty pois, ei ole mitään tekoa siinä tiellä taaempanakaan. Niille kävisi huonosti.

Muoks. En ole puolustusasema-asiantuntija.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, minäpä avaan asiaa hiukan.
Kun tehtävä on pysäyttää/hidastaa jne tien suunnassa etenevää, niin ihmismieli automaattisesti ajattelee että laitetaan este eteen. Näinhän se tietysti onkin, mutta sotahommissa se johtaa helposti siihen että asetutaan asemiin vastustajan etenemissuuntaan sen eteen. Tämähän on juuri se suunta mihin etenijän huomio on kiinnittynyt, se on se suunta mihin se on varautunut käyttämään tulta ja se on se suunta mistä hyökkääjä odottaa kohtaavansa vastarintaa - samasta inhimillisestä syystä kuin puolustaja haluaa asettua asemiin etenemissuunnan mukaisesti tulpaksi.

Kuitenkin jo I-maailmansodassa opittiin nopeasti että puolustajan ei kannata mennä konkreettisesti eteen, vaan pyrkiä vaikuttamaan etenijään tulella takaviistosta, takaa tai enintään sivulta ja välttämään viimeiseen saakka menemistä eteen asemiin.
Tämä tiedettiin myös meillä.

No, palataan elokuvaan, joka on siis fiktiota. Joukko siinä on kokenut jv-joukko, se on taistellut paljon myös tankkeja vastaan. On erittäin epätodennäköistä että sellainen joukko menisi asemiin aukean taakse, etenemissuunnan eteen - tietäen että hyökkääjä tulee vahvasti tankkien tukemana. Näin puolustaja päätyy samantien tulivoiman osalta alivoimaiseksi, joukko on aukean takana suoraan siinä mihin tankkien ampujien huomio kiinnittyy, jolloin tankit ottavat samantien tuliylivoiman ja puolustaja ei käytännössä voi tehdä mitään.
Huomioiden suomalaisten koulutus ja elokuvan joukon kokemus, on epätodennäköistä että joukko toimisi siten kuin elokuvassa.

KOROSTAN että kyseessä on elokuva = fiktio, jolloin nämä taistelutekniset yksityiskohdat ovat kuitenkin jokseenkin toisarvoisia ja ammattitaitoinen ohjaaja voi ja hänellä on myös täysi oikeus lyödä em. asioita korville tehokeinona luodakseen kohtauksiin haluamiaan tunnetiloja jne jne.
Eli ei näihin kannata liikaa takertua, eivätkä ne missään tapauksessa tee elokuvasta huonoa tai ohjaajasta ammattitaidotonta. Tässäkin tapauksessa on mahdollista että ohjaaja on tiennyt 100% mitä tekee ja kyseessä on tehokeino, ei virhe.
 
Kapiainen kirjoitti:
No, minäpä avaan asiaa hiukan.
Kun tehtävä on pysäyttää/hidastaa jne tien suunnassa etenevää, niin ihmismieli automaattisesti ajattelee että laitetaan este eteen. Näinhän se tietysti onkin, mutta sotahommissa se johtaa helposti siihen että asetutaan asemiin vastustajan etenemissuuntaan sen eteen. Tämähän on juuri se suunta mihin etenijän huomio on kiinnittynyt, se on se suunta mihin se on varautunut käyttämään tulta ja se on se suunta mistä hyökkääjä odottaa kohtaavansa vastarintaa - samasta inhimillisestä syystä kuin puolustaja haluaa asettua asemiin etenemissuunnan mukaisesti tulpaksi.

Kuitenkin jo I-maailmansodassa opittiin nopeasti että puolustajan ei kannata mennä konkreettisesti eteen, vaan pyrkiä vaikuttamaan etenijään tulella takaviistosta, takaa tai enintään sivulta ja välttämään viimeiseen saakka menemistä eteen asemiin.
Tämä tiedettiin myös meillä.

No, palataan elokuvaan, joka on siis fiktiota. Joukko siinä on kokenut jv-joukko, se on taistellut paljon myös tankkeja vastaan. On erittäin epätodennäköistä että sellainen joukko menisi asemiin aukean taakse, etenemissuunnan eteen - tietäen että hyökkääjä tulee vahvasti tankkien tukemana. Näin puolustaja päätyy samantien tulivoiman osalta alivoimaiseksi, joukko on aukean takana suoraan siinä mihin tankkien ampujien huomio kiinnittyy, jolloin tankit ottavat samantien tuliylivoiman ja puolustaja ei käytännössä voi tehdä mitään.
Huomioiden suomalaisten koulutus ja elokuvan joukon kokemus, on epätodennäköistä että joukko toimisi siten kuin elokuvassa.

KOROSTAN että kyseessä on elokuva = fiktio, jolloin nämä taistelutekniset yksityiskohdat ovat kuitenkin jokseenkin toisarvoisia ja ammattitaitoinen ohjaaja voi ja hänellä on myös täysi oikeus lyödä em. asioita korville tehokeinona luodakseen kohtauksiin haluamiaan tunnetiloja jne jne.
Eli ei näihin kannata liikaa takertua, eivätkä ne missään tapauksessa tee elokuvasta huonoa tai ohjaajasta ammattitaidotonta. Tässäkin tapauksessa on mahdollista että ohjaaja on tiennyt 100% mitä tekee ja kyseessä on tehokeino, ei virhe.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiallinen analyysi :) Elokuvahan tässä on kyseessä. Mutta minä näkisin tässä myös sen, että tilannehan oli aivan sekaisin. Purolinja oli murtunut. Koskela oli tuonut miehet ja haavoittuneet rankan suokoukkauksen myötä uusiin asemiin, joita ei käytännössä oltu ehditty valmistella juuri lainkaan. Venäläinen painoi rankasti päälle ja vihollista kyettiin korkeintaan hidastamaan. Ja tästä huolimatta Karjula vaati Koskelalta ja tämän miehiltä "rautaisia toimenpiteitä." Eli minusta sekä kirja että elokuva kuvaavat kyllä hyvin tuota sekasortoa.
 
Kapiainen kirjoitti:
No, minäpä avaan asiaa hiukan.
Kun tehtävä on pysäyttää/hidastaa jne tien suunnassa etenevää, niin ihmismieli automaattisesti ajattelee että laitetaan este eteen. Näinhän se tietysti onkin, mutta sotahommissa se johtaa helposti siihen että asetutaan asemiin vastustajan etenemissuuntaan sen eteen. Tämähän on juuri se suunta mihin etenijän huomio on kiinnittynyt, se on se suunta mihin se on varautunut käyttämään tulta ja se on se suunta mistä hyökkääjä odottaa kohtaavansa vastarintaa - samasta inhimillisestä syystä kuin puolustaja haluaa asettua asemiin etenemissuunnan mukaisesti tulpaksi.

Kuitenkin jo I-maailmansodassa opittiin nopeasti että puolustajan ei kannata mennä konkreettisesti eteen, vaan pyrkiä vaikuttamaan etenijään tulella takaviistosta, takaa tai enintään sivulta ja välttämään viimeiseen saakka menemistä eteen asemiin.
Tämä tiedettiin myös meillä.

No, palataan elokuvaan, joka on siis fiktiota. Joukko siinä on kokenut jv-joukko, se on taistellut paljon myös tankkeja vastaan. On erittäin epätodennäköistä että sellainen joukko menisi asemiin aukean taakse, etenemissuunnan eteen - tietäen että hyökkääjä tulee vahvasti tankkien tukemana. Näin puolustaja päätyy samantien tulivoiman osalta alivoimaiseksi, joukko on aukean takana suoraan siinä mihin tankkien ampujien huomio kiinnittyy, jolloin tankit ottavat samantien tuliylivoiman ja puolustaja ei käytännössä voi tehdä mitään.
Huomioiden suomalaisten koulutus ja elokuvan joukon kokemus, on epätodennäköistä että joukko toimisi siten kuin elokuvassa.

KOROSTAN että kyseessä on elokuva = fiktio, jolloin nämä taistelutekniset yksityiskohdat ovat kuitenkin jokseenkin toisarvoisia ja ammattitaitoinen ohjaaja voi ja hänellä on myös täysi oikeus lyödä em. asioita korville tehokeinona luodakseen kohtauksiin haluamiaan tunnetiloja jne jne.
Eli ei näihin kannata liikaa takertua, eivätkä ne missään tapauksessa tee elokuvasta huonoa tai ohjaajasta ammattitaidotonta. Tässäkin tapauksessa on mahdollista että ohjaaja on tiennyt 100% mitä tekee ja kyseessä on tehokeino, ei virhe.
Klikkaa laajentaaksesi...

No en sitten ihan väärin miettinyt.

Olen käynyt kannaksella vanhassa viivytystukikohdassa, jossa hankittiin joku päivän aikavoitto. Siinä kohtaa joukkueen asema oli harjanteella ja luontainen kulku-ura meni koko matkalta tulen alla poikittain asemaan nähden. Ja kun sammalta pyyhkäisi, vieläkin olivat tilapääpesäkkeiden edustat hylsyä täynnä. On siellä ollut tien varrella kuuma kulkea.
 
Niin, jos vihollisen kiila sinut ohitettuaan uhkaa päästä edullisempaan kriittiseen asemaan tai järjestäytyminen kiilasuunnan sivuille ei aikataulussa tai maastossa onnistu niin sitten siinä on tehtävä voitavansa ja yrittää pysäyttää vaikka edestä. Joka sitten saattaa mahdollistaa edellämainitut. Raju perääntyminen on useinkin juuri järjestäytymisestä poissa. Tuossa vaiheessa oli kyse usein myös oman perääntymisen varmistamisesta jolloin toimi olikin viivyttämisessä, sitomisessa ilman tilannekuvaa eikä kiilan pysäyttämisessä.
 
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva kirjoitti:
Menee turhaan aikaa nyt tähän..
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastaan nyt vielä langan aiheen vierestä, että joo, nuo kaikki mainitsemasi seikat tulevat esiin Heinämäen kirjoittamassa elämäkerrassa.
Parantoloissa parannuttiin, koska siellä Kalm piti huolen, että ravitsemusohjeita myös noudatettiin (toisin kuin kotona) riittävän kauan.

Kalm uskoi, että diabeteksen pystyy parantamaan ja se tosiaan ohjenuorana oli vaarallinen, mutta lopullinen, kohtalokkain hoitovirhe ei pakosti kuitenkaan ollut tämän.

Sain myös sen vaikutelman, että kirjan kirjoittaja uskoi tuohon heiluritestiin, kirjoittaen sen olevan alkeellinen versio jostain elektro-mistälie. En tunne tai ymmärrä asiaa, joten miten lie.
 
lukkarinapulainen kirjoitti:
Ei mitään periaattellista, mutta en pidä romaanista sen paremmin kuin kahdesta edellisestä filmatisoinnistakaan. Esittelyn ja lyhyiden pätkien perusteella Louhimiehen pätkä vaikuttaa myös liian nykyhollywoodhenkiseltä pläjäykseltä.

Ja edellisestä viestistä kun saattoi saada kuvan, että en pidä rillumareista, niin kyllä pidän, mutta sen sortin kotimaisia elokuvia on parempiakin kuin Laineen filmi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Et kadu jos näet. Voin tämän sanoa ex-kapitulanttina.
 
Lähde hs.fi:

Tuntematon sotilas -tv-sarja on pidennetty versio vuoden 2017 menestyselokuvasta. Siinä on puolitoista tuntia materiaalia, jota elokuvassa ei ole. Viisiosainen sarja nähdään TV1:llä 30. joulukuuta alkaen.

Aku Louhimies on valittu ehdokkaaksi finalistiksi Kultainen Venla -palkinnon Vuoden ohjaaja-kategoriassa. Louhimies on ehdolla Tuntematon sotilas -sarjastaan, joka esitetään TV1:llä joulukuun lopussa.

Kultainen Venla -finalistit valitsee Televisioakatemian jäsenistö. Esituomaristot ovat tähän mennessä valinneet kuhunkin kategoriaan ehdokkaat, joista jäsenet äänestävät kolme finalistia. Palkinnot jaetaan Kultainen Venla -gaalassa tammikuussa.
 
Herman30 kirjoitti:
Lähde hs.paskamedia.fi:

Tuntematon sotilas -tv-sarja on pidennetty versio vuoden 2017 menestyselokuvasta. Siinä on puolitoista tuntia materiaalia, jota elokuvassa ei ole. Viisiosainen sarja nähdään TV1:llä 30. joulukuuta alkaen.

Aku Louhimies on valittu ehdokkaaksi finalistiksi Kultainen Venla -palkinnon Vuoden ohjaaja-kategoriassa. Louhimies on ehdolla Tuntematon sotilas -sarjastaan, joka esitetään TV1:llä joulukuun lopussa.

Kultainen Venla -finalistit valitsee Televisioakatemian jäsenistö. Esituomaristot ovat tähän mennessä valinneet kuhunkin kategoriaan ehdokkaat, joista jäsenet äänestävät kolme finalistia. Palkinnot jaetaan Kultainen Venla -gaalassa tammikuussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Viisi noin tunnin pläjäystä, siis. Odottelen mielenkiinnolla.
 
Herman30 kirjoitti:
Tuntematon sotilas -tv-sarja on pidennetty versio vuoden 2017 menestyselokuvasta. Siinä on puolitoista tuntia materiaalia, jota elokuvassa ei ole. Viisiosainen sarja nähdään TV1:llä 30. joulukuuta alkaen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuleekohan tämä Areenaan? Televisiosta en viitsi alkaa katselemaan, kun joku jakso jää ihan varmasti välistä.
 
Hollywoodhenkisyydellä (tai paremminkin uudemman ajan hollywoodhenkisyydellä) tarkoitin ennen kaikkea kameratyöskentelyä: käsivarakameraa tai muuten vaan seilaavaa kameraa; 'toimintakameroita'; tiukkoja ja lyhyitä leikkauksia; pitkät otot loistavat poissaolollaan.
Ihan kuin keskittymishäiriöisten päiväunista. Menee silmät sirriin.

Sitten nämä spielbergiläiset jauhotehosteet, kun mies kohtaa kuulan. Myönnettäköön, että en ole tätä tapahtumaa koskaan ollut todistamassa, joten miltä näyttänee, en tiedä.

Nämä näyttäisi lyhyiden pätkien perusteella löytyvän tästä uudesta filmatisoinnista.

Ja ei, en suuremmin välitä nykyisistä Hollywoodin tuotoksista. Joitain poikkeuksia, kuten Clint Eastwoodin ohjaamat ovat, mutta niissäkin on ikävä kyllä villiä kameratyöskentelyä.
Vanha Hollywood, erityisesti lyhyt äänielokuvien 'precode' -aikakausi tuotti oikein hyviäkin elokuvia.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top