Tuntematon sotilas filmataan taas.

Tuli nähtyä. Oli se kyllä hyvä. Raskas se oli, mutta niin oli aihekin. Se koskettaa ihan eri tavalla,kun on serkkupojista, isistä ja sedistä kyse.
Helkutin hyvin veti jotkut vuorosanat verrattuna edellisiin. Luontevasti. Hahmoissa oli syvyyttä. Ainakin joissain,.
Paljon oli jätetty pois, paljon kerrottiin eritavalla ja paljon oli uutta. Nyt odotan että näen kotona sen vielä,niin saa perspektiiviä.

Oikeastaan ainoa mikä kaikissa kolmessa häiritsee on loppuosa.
Linna kirjoitti sen aika selkeästi ja kuvasikin hyvin. Vanhan rajan yli peräännyttyä oli kuin näkymätön voima olisi mennyt koko kenttäarmeijan läpi. Asemat alkoivat pitämään, vastahyökkäyksissä oli voimaa. Vihollinen pysäytettiin kaikkialla ja tuhottiinkin jossain.
Elokuvissa se on yhtä perääntymistä kunnes astuu rauha vihollisen armosta.

Mielenkiintoinen juttu sinällään, että Linna itsehän ei tainnut enää olla mukana etulinjassa kesän 44 aikana, vaan jossain kotirintaman koulutuskeskuksessa (jos en väärin muista). Mutta kirjassa tämä toki tuo esille sen mitä sanoitkin, että U-linjan taisteluissa veli venäläinen hakkasi jo päätään seinään.
 
Kyllä se nyt alkaa mennä vähän liian pitkälle tämä naisten arvon nostaminen. Nostetaan missä kuuluukin muttei mitenkään keinotekoisesti. Eli jos elokuva kertoo rintamamiesten tarinan niin eihän siellä voi olla naisia kun ei niitä ollut eturintamassa.
 
No tehkää joku valittajista naisten Tuntematon missä näytetään kolme tuntia lypsämistä ja korvikekahvin ryystämistä. Saunakohtauksessa mies seisoo kameraan päin tehden helikopteria. Lopussa kakarat ja kiikkustooli nostetaan rattaille ja lähdetään evakkoon. Sivuosissa pitäjän transpastori ja keuhkotautinen homo-opettaja. Yhtä ainutta tuliasetta, räjähdystä tai lennokkisturmoviikkia ei näytetä.

Varmasti kansa kantaa rahansa teatterin kassalle ja hesarin kommari laukeaa housuunsa.
 
Kävin äsken katsomassa. Visuaalisesti todella onnistunut. Painottaa erityisesti Rokan roolia. Päähenkilöistä myös Koskela ja Hietanen ovat isossa roolissa. Ei minua tuo kotirintaman näyttäminen häirinnyt. Ainakin tällä tavalla Rokan hahmo sai lisää syvyyttä. Eero Aho teki hyvän roolityön. Tarinan edetessä näkyy hyvin miten sota kulutti miestä. Vanhalan hihittelyt vähenevät ja mies vakavoituu pikkuhiljaa. Kesällä 44 Koskelan kädet tärisevät ja silmien alla on tummat pussit. Muista hahmoista Lahtinen, Lehto, Riitaoja, Määttä ja Rahikainen ovat vähemmän esillä. Hirviniemen Hietanen oli ihan OK tasoa, ei ikimuistettava muttei huonokaan.

Ehkä tämä versio puolustaa paikkaansa. Ainakin sen elokuva tekee katsojalle selväksi ettei sodassa itsessään ole mitään kunniakasta tai hehkuttamisen arvoista. Tästä versiosta on jätetty pois huumoria ja kepeyttä. Ratkaisuna minusta ihan onnistunut. Pidin elokuvasta.
 
Viimeksi muokattu:
Onko muuten mitään tietoa milloin neljäosaisen tv-sarjaversion pitäisi ilmestyä ? Elokuvaversiostahan jäi puuttumaan melko lailla kohtauksia, esim. "kovennetun seisominen."
 
Kävin äsken katsomassa. Visuaalisesti todella onnistunut. Painottaa erityisesti Rokan roolia. Päähenkilöistä myös Koskela ja Hietanen ovat isossa roolissa. Ei minua tuo kotirintaman näyttäminen häirinnyt. Ainakin tällä tavalla Rokan hahmo sai lisää syvyyttä. Eero Aho teki hyvän roolityön. Tarinan edetessä näkyy hyvin miten sota kulutti miestä. Vanhalan hihittelyt vähenevät ja mies vakavoituu pikkuhiljaa. Kesällä 44 Koskelan kädet tärisevät ja silmien alla on tummat pussit. Muista hahmoista Lahtinen, Lehto, Riitaoja ja Rahikainen ovat vähemmän esillä. Hirviniemen Hietanen oli ihan OK tasoa, ei ikimuistettava muttei huonokaan.

Ehkä tämä versio puolustaa paikkaansa. Ainakin sen elokuva tekee katsojalle selväksi ettei sodassa itsessään ole mitään kunniakasta tai hehkuttamisen arvoista. Tästä versiosta on jätetty pois huumoria ja kepeyttä. Ratkaisuna minusta ihan onnistunut. Pidin elokuvasta.

Juuri nähty myös. Pitkälle samaa mieltä. Oli yllättävän uskollinen Linnan alkuperäiselle tekstille dialogin osalta. Realismista plussaa, paikoin todella hienosti kuvattu ja toisaalta hiukan enemmän olisi ehkä voinut tavoittaa sotureiden yhteishenkeä ja kohtaloiden koskettavuutta. Myös linjojen lopullinen pitäminen olisi voitu tuoda esille. Myös ehkä kun tarinan tuntee niin jokin jännitys ja fiilis jää vähemmälle jota esim talvisotaleffassa oli.
 
Lehdon osuus tässä uudessa versiossa oli pienentynyt ja muuttunut aika paljon. Åke Lindmanin Lehto oli tavallaan kovan karski sotilas, mutta tässä viimeisimmässä Lehto esitettiin lähinnä raakana paskiaisena. Ehkä nuo molemmat ovat saman asian kaksi puolta. Hyvä leffa, suosittelen.
 
Lehdon osuus tässä uudessa versiossa oli pienentynyt ja muuttunut aika paljon. Åke Lindmanin Lehto oli tavallaan kovan karski sotilas, mutta tässä viimeisimmässä Lehto esitettiin lähinnä raakana paskiaisena. Ehkä nuo molemmat ovat saman asian kaksi puolta. Hyvä leffa, suosittelen.
Linnan alkuperäisessä "Sotaromaanissa" Lehto oli nimenomaan raaka paskiainen, psykopaatti lähestulkoon. Tuntemattomassa sotilaassa, sekä romaanissa että leffassa, Lehdon hahmoa sitten hieman siloiteltiin, muttei kuitenkaan ihan ympäri käännetty. Tämän uusimman Tuntemattoman Lehto taitaa siis olla lähempänä Sotaromaanin Lehtoa.
 
Elokuvasta. Se on hienosti tehty mutta tavallaan vain palanen sodasta ja kuitenkin sen oletetaan kertovan kaikki. Siksi esimerkiksi Hitlerin esiintyminen elokuvassa tai suomalaisten suurhyökkäyksessä perääntyminen tarvitsisivat jonkinlaisen tuoteselosteen leffan katsojille. Siis jos näitä asioita joku elokuvan perusteella lähtee pohtimaan niin kuin nyt jotkin kriitikot tekevät.

Naiset ja koti oli elokuvassa kertomassa, että se oli koko kansan sota. Koko väestö osallistui sotaan jotenkin ja puolusti maataan. Samalla kodin naiset kertoivat sotilaista, syventävät henkilöhahmoja.

Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Euroopan. Stalin oli jo hyökännyt Suomeen ja Saksa hallitsi suurta osaa koko Euroopasta. Suomella ei ollut kolmatta korttia vaan näistä kahdesta piti valita. Valinta ei ollut miellyttävä mutta se oli selvä. Näistä kuitenkin ensinmainittu halusi tuhota Suomen ja jälkimmäinen oli Euroopan sotakentillä pysäyttämätön.

Suursuomi oli sekin vähän niin ja näin. Muurmannin rataa ei katkaistu, nykyinen Pietari jätettiin saartamatta eikä liitytty Saksan maavoimiin. Perääntyessämme omalle rajalle paniikki hillittiin ja lopen uupuneenakin armeijamme linjat rupesivat pitämään. Neuvostosotilaita kaatui hyökkäyssodassaan koko ajan enemmän ja enemmän. Suomen valloituksen hinta kävi heille selväksi. Ja tässä kohdin on hyvä muistaa se makaaberi seikka, että tuolloin saksalaisista oli merkittävä apu.
 
Kyllä se nyt alkaa mennä vähän liian pitkälle tämä naisten arvon nostaminen. Nostetaan missä kuuluukin muttei mitenkään keinotekoisesti. Eli jos elokuva kertoo rintamamiesten tarinan niin eihän siellä voi olla naisia kun ei niitä ollut eturintamassa.

Ei ihan eturintamassa, mutta sen tuntumassa kyllä. Lottia ja heidän panostaan sotaponnisteluissa ei missään tapauksessa saa väheksyä ja aliarvioida.

Sitä en kyllä tiedä pitäisikö asiaa painottaa juurikin tässä elokuvassa. Rintamalotilla on jo oma nimikkoelokuva, joten ehkä siitä pitäisi tehdä uusi ja paremmin tähän aikaan istuva versio.

Toisin kuin useimmissa sotatantereita kuvaavissa elokuvissa Rintamalotan päähenkilöinä ei nähdä sotilaita. Keskeisen roolin ottavat naiset, lotat, jotka tekivät uhrautuvaa työtä rintamilla miesten rinnalla.

Elokuvassa joukko lottia lähetetään eturintaman tuntumaan auttamaan linnoittajapataljoonaa. Koska sota ei tee eroa miesten ja naisten välillä, myös lotat joutuvat elämään jatkuvassa kuolemanpelossa sekä näkemään ja kokemaan sodan kauhut.

118506.jpg


Elokuva tavoittelee osin karhean dokumentaarista henkeä, jota tukevat mukaan ujutetut, Petroskoin valtauksesta otetut tk-kuvat.


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/06/kesakino-rintamalotta
 
Nähty on. Paremmin onnistui kuin aluksi epäilin. Mukulat pitivät parhaimpana versiona ja muija poras eli sekin tykkäsi.
Älkää lukeko enempää jos ette ole nähneet.

Alku ennen hyökkäystä mentiin kyllä aika nopeasti läpi, tähän olisin toivonut vähän enemmän aikaa henkilöihin syventymiseen. Rahikainenkin esitettiin kriittisemmässä valossa kuin aiemmin ja minusta aivan ansaitusti.
 
Elokuvasta. Se on hienosti tehty mutta tavallaan vain palanen sodasta ja kuitenkin sen oletetaan kertovan kaikki. Siksi esimerkiksi Hitlerin esiintyminen elokuvassa tai suomalaisten suurhyökkäyksessä perääntyminen tarvitsisivat jonkinlaisen tuoteselosteen leffan katsojille. Siis jos näitä asioita joku elokuvan perusteella lähtee pohtimaan niin kuin nyt jotkin kriitikot tekevät.

Naiset ja koti oli elokuvassa kertomassa, että se oli koko kansan sota. Koko väestö osallistui sotaan jotenkin ja puolusti maataan. Samalla kodin naiset kertoivat sotilaista, syventävät henkilöhahmoja.

Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Euroopan. Stalin oli jo hyökännyt Suomeen ja Saksa hallitsi suurta osaa koko Euroopasta. Suomella ei ollut kolmatta korttia vaan näistä kahdesta piti valita. Valinta ei ollut miellyttävä mutta se oli selvä. Näistä kuitenkin ensinmainittu halusi tuhota Suomen ja jälkimmäinen oli Euroopan sotakentillä pysäyttämätön.

Suursuomi oli sekin vähän niin ja näin. Muurmannin rataa ei katkaistu, nykyinen Pietari jätettiin saartamatta eikä liitytty Saksan maavoimiin. Perääntyessämme omalle rajalle paniikki hillittiin ja lopen uupuneenakin armeijamme linjat rupesivat pitämään. Neuvostosotilaita kaatui hyökkäyssodassaan koko ajan enemmän ja enemmän. Suomen valloituksen hinta kävi heille selväksi. Ja tässä kohdin on hyvä muistaa se makaaberi seikka, että tuolloin saksalaisista oli merkittävä apu.

Toki juuri noin. Laineen versio ilmestyi 50-luvun puolivälissä ja tuolloin varmasti jokseenkin kaikille oli täysin selvää kotirintaman merkitys ja se, että koko kansakunta oli virittänyt voimat sotaponnisteluihin. Tätä ei tarvinnut erikseen nostaa esille elokuvassa. Nyt itse sodasta on kulunut jo seitsemän vuosikymmentä. Aikalaiset alkavat olla harvassa. Ehkä Louhimies ihan tarkoituksellisesti näillä kotirintamakuvauksilla halusi korostaa samaa seikkaa nuoremmille sukupolville, jolla ei siis ole enää kosketuspintaa sota-aikaan.

Ei minua nuo saksalaisviittaukset erityisemmin häirinneet. Faktahan on, että kesällä 41 liityttiin Saksan rinnalle hyökkäyssotaan, joka kesällä 44 muuttui taas talvisodan kaltaiseksi torjuntataisteluksi. Hesarin kriitikon ulina oli tässä mielessä minusta aika surkuhupaisaa. Elokuvakriitikkohan tuntui pahoittaneen mielensä siitä ettei suomalaissotilaita kuvattu tarpeeksi fasistisina ! Eli historialliseen sotadraamaan olisi pitänyt väkisin ympätä mukaan nykypäivän äärioikeistolaisuutta alleviivaavia kohtauksia.
 
Ei minua nuo saksalaisviittaukset erityisemmin häirinneet. Faktahan on, että kesällä 41 liityttiin Saksan rinnalle hyökkäyssotaan, joka kesällä 44 muuttui taas talvisodan kaltaiseksi torjuntataisteluksi. Hesarin kriitikon ulina oli tässä mielessä minusta aika surkuhupaisaa. Elokuvakriitikkohan tuntui pahoittaneen mielensä siitä ettei suomalaissotilaita kuvattu tarpeeksi fasistisina ! Eli historialliseen sotadraamaan olisi pitänyt väkisin ympätä mukaan nykypäivän äärioikeistolaisuudesta.

Ei minuakaan saksalaiset häirinneet. Eikä häiritse Suomen valinnatkaan koska olen historiankirjat lukenut. Sen sijaan ajattelin vaikka vasta rippikoulun käynyttä tytärtäni, miten hän näki jotkin esiinnostetut asiat ja jotkin asiat jotka eivät näy.
 
Yleisö oli eilen illalla minusta ainakin yllättävän nuoriso voittoista ja naisväkeäkin oli varmaan puolet vaikka kyseessä sotaelokuva.
 
Yleisö oli eilen illalla minusta ainakin yllättävän nuoriso voittoista ja naisväkeäkin oli varmaan puolet vaikka kyseessä sotaelokuva.
Sama havainto. Keski-ikä ehkä lähempänä 30 kuin 40. Ja naisväkeä ainakin kolmannes ellei enemmän. Ei siis suurta muutosta tavanomaiseen elokuvankuluttajan profiiliin. Tosin tuntematon kerännee ison yleisön joten tuonnenpana penkeille istuu myös vähemmän elokuvissa käyviä.
 
Ei minuakaan saksalaiset häirinneet. Eikä häiritse Suomen valinnatkaan koska olen historiankirjat lukenut. Sen sijaan ajattelin vaikka vasta rippikoulun käynyttä tytärtäni, miten hän näki jotkin esiinnostetut asiat ja jotkin asiat jotka eivät näy.
Tarjoaa tämä silti mahdollisuuden vääristelyyn. Olisi ihan hienoa jos nämä Suomen toimien arvostelijat kertoisivat uskottavasti miten Suomi olisi voinut pysyä sodan ulkopuolella.
 
Tarjoaa tämä silti mahdollisuuden vääristelyyn. Olisi ihan hienoa jos nämä Suomen toimien arvostelijat kertoisivat uskottavasti miten Suomi olisi voinut pysyä sodan ulkopuolella.
Joo siksi hieman tuoteselostusta kuvainnollisesti elokuvaan kaipaankin. Jotenkin tuntuu, että yhden leffan oletetaan kertovan asiasta kaikki kulmat ja niin ei tietenkään ole. Ja painotuksissa piilee tämä selityksen puute.

Tämä kuitenkin kertoo kriitikoidenkin reaktiona, että elokuva käsittelee kovin kovin suurta asiaa ja tahtotila on, että tyhjentävästi. Mikä on mahdotonta. Jokin Puhdistus-elokuva mikä on aivan hirvittävän hieno leffa - niin ei siltä odotettu, että se selkeyttäisi historian kulun ja tekisi sen vailla tulkintakysymyksiä. Se otettiin taideteoksena ja sellaisena se oli huikea.

Toinen on taideteos (ja kaike lisäksi kertoo Virosta) ja toinen osa suomalaista identiteettiä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top