Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

No katsos, Suomella on yli puoli miljoona reserviläistä ja vain sen takia, että naapurissa on Venäjä. Suomella on sopimuksin sotilaallista yhteistyötä ihan erikseen sovittuna mm saksan, brittien, jenkkien, eu:n ja naton, ruotsin ja norjan kanssa. Ollaan siis hyvin kaukana puolueettomuudesta ja hyvin lähellä liittoja tai jos venäläisiltä kysyy niin tiiviisti liitoissa.

ja sinä koet huolta, että Bidenin myötä Suomi menettää jotakin puolueettomuudestaan tai liittoutumattomuudestaan.
 
En mä ollut huolissani.
Sorry, minä olen luullut kommentoivani merten seriffille. Sekoitin ketjut ja ikonit jotenkin tai/kun tämä saitti takkuilee (mitä se on tehnyt pari päivää). Pahoittelut, anteeksipyyntö ja otan edelliset viestini etenkin kärkkään sävyn takaisin. :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:

Tätähän sitä varmasti on joissain piireissä odoteltukin, pidetty jopa aivan varmana, että kun Kiinan sot. suorituskyky kasvaa se aloittaa myös örhyilyn. Hong Kongin ja Taiwanin osa ei ole välttis kadehdittava tulevina aikoina. Varmasti painetta tulee ja Taiwanin osalta myös sotilaallisen uhkailun ja pullistelun jatkumo on selvä. En tiedä miten Usa on paaluttanut Taiwanin osaa, veikkaan, että aivan sukkana sitä ei anneta Kiinalle.
 
Tätähän sitä varmasti on joissain piireissä odoteltukin, pidetty jopa aivan varmana, että kun Kiinan sot. suorituskyky kasvaa se aloittaa myös örhyilyn. Hong Kongin ja Taiwanin osa ei ole välttis kadehdittava tulevina aikoina. Varmasti painetta tulee ja Taiwanin osalta myös sotilaallisen uhkailun ja pullistelun jatkumo on selvä. En tiedä miten Usa on paaluttanut Taiwanin osaa, veikkaan, että aivan sukkana sitä ei anneta Kiinalle.

Vaikka toistan itseäni, niin näissä MP.net varusteorgioissa kannattaisi katsoa tarkkaan myös Kiinan varusteet Venäjän varusteiden lisäksi. Mahdollisessa konfliktissa Kiina voisi hyvinkin toimittaa Venäjälle aseapua tietyissä kategorioissa....

Olisin kovin yllättynyt, jos esim. Ilmavoimien skenaarioissa ei otettaisi huomioon myös Kiinan häivekoneita, kiinalaista elso-varustusta ja ohjuksia ym.... USA:n yhteistyö taannee pääsyn parhaimpiin tietoihin tältä saralta.
 
Olisin kovin yllättynyt, jos esim. Ilmavoimien skenaarioissa ei otettaisi huomioon myös Kiinan häivekoneita, kiinalaista elso-varustusta ja ohjuksia ym.... USA:n yhteistyö taannee pääsyn parhaimpiin tietoihin tältä saralta

Muuten samaa mieltä, mutta boldattu on toive.

En tunne kiinalaisen aseteollisuuden teknologiapotentiaalia. Mutta kun katsoo millä tavoin kiinalainen teollisuus on kuronut kiinni länttä tuotteissaan per siviilimaailma on täysin mahdollista, että Venäjä jossain kohtaa ostaa kiinalaisia vekottimia.

Venäjän ja Kiinan suhde voi oikeasti perustua siihen, että hirmuisia raaka-ainemääriä inuva Kiina on kompuksessa raaka-aine-Venäjän kanssa ja monella alalla sitten löytävät toisensa. Johonkin rajaan saakka, tottakai. Mihinkään absoluuttiseen rakkausavioliittoon asti se ei johtane, mutta kivaan avoliittoon ehkä.

Kiinalaisteollisuutta ei pidä erehtyä arvioimaan tarkastelemalla Tokmannin tai Keskisen kyläkaupan roinatarjontaa. Kiinasta saa jo nyt rahalla enemmän kuin mitä romulaareissa on.
 
Putinin pelisuunnitelma.

Kun Yhdysvaltain presidentiksi valittu Joe Biden astuu tammikuussa 2021 virkaansa, Venäjän tulisi sijoittua yhdeksi hänen ulkopoliittisen asialistansa tärkeimmistä teemoista, tunnettu amerikkalainen Venäjä-asiantuntija David J. Kramer sanoo.

– Vladimir Putinin johtama Venäjä muodostaa eksistentiaalisen uhan Yhdysvalloille ja muille läntisille maille, Venäjän naapureille ja omille kansalaisilleen, Floridan kansainvälisen yliopiston Euroopan ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava entinen apulaisulkoministeri kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.

– Bidenin pitäisi myös hylätä kaikki neuvot Venäjän naapureiden käyttämisestä kauppatavarana – esimerkiksi torjumalla Ukrainan ja Georgian mahdollisuus Nato-jäsenyyteen. Washingtonin on kunnioitettava näiden maiden ihmisten pyrkimystä liittyä euroatlanttiseen yhteisöön, Kramer toteaa.

– Natoon vuonna 2004 liittyneiden Baltian maiden kansalaiset nukkuvat yönsä paremmin, kun he tietävät liittouman turvatakuiden suojaavan heitä Putinin aggressiolta. Georgian ja Ukrainan kansoilla tulisi olla oikeus samaan. Muussa tapauksessa Nato soisi Venäjälle tosiasiallisen veto-oikeuden toisten valtioiden kiinnostukseen liittyä euroatlanttisiin rakenteisiin – ja jopa rohkaisisi Putinia ryhtymään uusiin aluevaltauksiin sellaisten pyrkimysten estämiseksi, huomauttaa Kramer.

https://www.verkkouutiset.fi/arvio-usasta-venaja-on-eksistentiaalinen-uhka-naapureille/#313238b3
 
"Tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on toteamus, jonka mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”."


"Jos Venäjä haluaisi yrittää ottaa Pohjois-Norjan rannikon haltuunsa, se edellyttäisi väistämättä maaoperaatioita Pohjois-Suomessa. Mikään muu ajatus ei ole realistinen, sanoo suomalainen sotilasasiantuntija, joka arvioi tilannetta taustaksi nimettömästi.
Tavoite pysytellä sotilaallisen konfliktin ulkopuolella ei siten olisi Suomen vaihtoehtojen joukossa, mutta lupaus estää oman alueen käyttö toista valtiota vastaan olisi."



Viiltävää analyyshia. Oikestiko tuo nimetön asiantuntia meinaa, että jollain selonteon lausumalla olisi mitään merkitystä siinä vaiheessa kun panssarit vilisee Lapin erämaissa.
Tuo on siis turvallisuuspoliittinen selonteko. Sotatilanteessa jossa Suomi on mukana ,niin tuota selontekoa tuskin kovin kovaa tavataan.
 
Suomalaisten venäjä-vastaisuus on selvässä kasvussa. Nato-näkemykset eivät vain korreloi itä-naapuriin liittyvän huolen kanssa.



Suomalaisten luottamus Venäjään horjuu, mutta Nato-kannatukseen se ei vaikuta​


1606562421829.png1606562607839.png


 
Tässä EVAn tutkimuksessta vielä tarkemmin Nato-jäsenyyteen liittyen. Erittäin vahvasti jakautunut mielipiteet tässä maassa asiaan liittyen. Kahtiajako tuntuu olevan tässäkin asiassa nuoret naiset vs. setämiehet.

Kaikista väestöryhmistä vähäisintä kannatus on työttömien (vain 2 % kannattaa) ja vasemmistoliittoa äänestävien (4 %) parissa. Selvästi suurinta Nato-kannatus on puolestaan kokoomuksen (51 %) ja RKP:n (43 %) äänestäjissä.

Väestöryhmittäin erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat sukupuoli, ikä ja puoluekanta. Miehet kannattavat (30 %) Suomen Nato-jäsenyyttä selvästi naisia (14 %) enemmän. Sukupuolten asenne-erojen tarkastelu ikäryhmittäin (ks. kuvio yllä) paljastaa, että näistä ryhmistä kaikkein nihkeimpiä jäsenyydelle ovat nuoret (18 –35-vuotiaat) naiset. Heistä vain 11 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Suopeimpia ovat taas keski-ikäiset (36 –55-vuotiaat) miehet, joista jäsenyyttä kannattaa lähes joka kolmas (33 %).

1606563761236.png

 
Edelleen suurinta hajontaa aiheuttaa tietämättömyys, keskustelemattomuus ja virheelliset käsitykset NATO jäsenyydestä. Ja jotain voi päätellä siitä, että tiedon myötä myös myönteisyys kasvaa.

Nykyasetelmassa ainoa oikea tapa suorittaa kysely olisi ensin kertoa pääargumentit jäsenyyden vaikutuksista puolustusvoimille ja budjetille, Venäjän arviosta Suomen nykyisen tilanteen suhteen ja Venäjän luoteisin osan sotilaskalustosta.
 
Viimeksi muokattu:
. Kahtiajako tuntuu olevan tässäkin asiassa nuoret naiset vs. setämiehet.
Sukupuolien välinen ero näyttää olevan, mutta mielenkiintoisesti sukupuolien sisällä ikä ei näytä vaikuttavan. Nuoremmat ehkä vähä vähemmän kannattaa Natoa.
 
Back
Top