Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
StepanRudanskij
Respected Leader
Kyllä me vielä lentokonerahoista joudutaan vääntöön.
Coffee Man
Respected Leader
Kentällä toki ajatellaan sitä sun tätä mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin tässä ketjussa olisi tarkoitus keskustella turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä. Minun mielestä tuo on ihan mielenkiintoinen kolumni, vaikka eihän siinä nyt varsinaisesti mitään uutta ole että Venäjä kiukuttelee ja media reagoi.
Tämä oli aikoinaan erittäin mielenkiintoinen episodi...
Vielä presidentti Sauli Niinistön alkukaudesta kesällä 2012 Venäjä kokeili kepillä jäätä, kun Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov varoitti maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheessa Suomea veljeilemästä Naton kanssa.
Tavatessaan Makarovin seuraavana päivänä Niinistö kuittasi, että ”kenraali on pitänyt puheen”; Makarov palasi Venäjälle hissun kissun eikä vastaavia operetteja ole sen jälkeen siis nähty. Putin antoi Makaroville potkut saman vuoden marraskuussa.
Media oli paikalla ja muistan vieläkin hyvin elävästi joidenkin kokoomuslaisten ilmeet kyseisessä tilaisuudessa heti sen jälkeen kun Makarov oli pudottanut pomminsa
Suunnilleen samoihin aikoihin joku kenraali kertoi venäläisessä radiolähetyksessä mitkä kaikki osat Suomesta Venäjä haluaisi itselleen ja mieluiten heti tänään eikä vasta huomenna. Kun asiasta nousi Suomessa kova melu ja mekkala niin Moskovasta kerrottiin että kenraalilla on vakava alkoholiongelma ja homma oli kuitattu sillä.En tiedä oliko Makarovin potkuilla mitään tekemistä Suomi seikkailun kanssa, mutta Niinistö kuitenkin otti homman nopeasti haltuun ja Saulistahan on sittemmin tullut eräänlainen rauhanvälittäjä ja toisinaan jopa tulkki Venäjän ja EU:n välille. Samaan aikaan Suomi on syventänyt suhdetta Natoon ihan tuntuvasti vaikka se tärkein askel on edelleenkin ottamatta. Putin luottaa Niinistöön ja sillä asialla on ihan varmasti vaikutusta turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.
Putinin ja Niinistön hyvä suhde vaikuttaa myös siihen että kun Venäjä lähettelee "noottejaan" niin ne tulevat lähes poikkeuksetta epävirallisia kanavia pitkin jolloin Suomen tai edes Niinistön ei tarvitse niihin voimakkaasti reagoida ja se ei todellakaan ole puhdasta sattumaa.
Viimeksi muokattu:
Coffee Man
Respected Leader
Jos rehellisiä ollaan niin onhan tämä jatkuva tasapainottelu idän ja lännen välillä vähän säälittävää touhua mutta näillä mennään. Suomi hoitaa idänsuhteitaan tietyllä tavalla ja siihen on jo pitkät perinteet. Pelisäännöt ovat selvät ja selkeät molemmin puolin rajaa.
Homman nimi on siinä että se tasapainottelu pitää hoitaa juuri oikealla tavalla ja siinä täytyy aina olla tiukat rajat joita ei vahingossakaan ylitetä. Niinistö on ollut tuossa pelissä todella hyvä siinä missä Halonen ei todellakaan ollut
Naton täysjäsenyys muuttaisi käytännössä kaiken. Se ei olisi ollenkaan välttämättä huono asia mutta se on asia joka on pakko ottaa huomioon kun täysjäsenyydestä keskustellaan. Kun turvallisuuspolitiikka muuttuu niin samalla muuttuu myös ulkopolitiikka.
En ole ollenkaan varma siitä että suomalaisilla poliitikoilla olisi siihen hommaan oikeat ja riittävät eväät repussa.
Homman nimi on siinä että se tasapainottelu pitää hoitaa juuri oikealla tavalla ja siinä täytyy aina olla tiukat rajat joita ei vahingossakaan ylitetä. Niinistö on ollut tuossa pelissä todella hyvä siinä missä Halonen ei todellakaan ollut
Naton täysjäsenyys muuttaisi käytännössä kaiken. Se ei olisi ollenkaan välttämättä huono asia mutta se on asia joka on pakko ottaa huomioon kun täysjäsenyydestä keskustellaan. Kun turvallisuuspolitiikka muuttuu niin samalla muuttuu myös ulkopolitiikka.
En ole ollenkaan varma siitä että suomalaisilla poliitikoilla olisi siihen hommaan oikeat ja riittävät eväät repussa.
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaisraportti: Venäjä varautunut suursotaan Pohjois-Euroopassa paremmin kuin Nato
Ruotsalaisarvion myös Ruotsi ja Suomi olisivat tavalla tai toisella osallisina Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa Pohjois-Euroopassa.
www.iltalehti.fi
Hauskoja kun nää Turpot kun pohtii 200 sivun voimin asiaa, mikä ei missään nimessä voi tapahtua.”Raportin liitteessä FOI esittelee pohjoiseurooppalaisten valtioiden valmiutta maittain ja toteaa, että Pohjoismaista Suomi on ”asevelvollisjoukkoineen mobilisaatiopotentiaaliltaan maalla ylivoimainen”. Suomen haasteina FOI pitää ainakin ajantasaisen varustuksen niukkuutta alueellisilla joukoilla sekä Ahvenanmaan demilitarisaatiota.”Ruotsalaisraportti: Venäjä varautunut suursotaan Pohjois-Euroopassa paremmin kuin Nato
Ruotsalaisarvion myös Ruotsi ja Suomi olisivat tavalla tai toisella osallisina Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa Pohjois-Euroopassa.
Venäjä hyökkäisi NATOn kimppuun ja vielä onnistuisi valtaamaan Baltian.
Tuolla ei ole vissiin luettu MP-nettiä.
John Hilly
Ylipäällikkö
Tässä samasta tutkimuksesta vielä NATO:n erisuhtaisuudesta:
Heikki Hakala | 13.03.2021 | 12:18
Naton päätöksenteon jäykkyys korostaa ruotsalaisraportin mukaan kahdenvälisen puolustusyhteistyön roolia.
Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla nostanut asevoimiensa modernisoinnin yhdeksi keskeisimmistä prioriteeteistaan, mutta maan sotilaallinen kapasiteetti on yhä selvästi Natoa heikompi. Vaikka voimasuhteiden ero on selvä, Venäjä muodostaa tuoreen ruotsalaisraportin mukaan vakavan uhan Naton itäiselle sivustalle.
Jos Nato kykenee säilyttämään poliittisen yhtenäisyytensä, turvallisuusuhat ovat pääosin hallittavissa, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) raportissa arvioidaan. Yhteisen puolustuksen järjestäminen, sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja päätöksenteko kriisitilanteessa saattavat kuitenkin tuottaa vaikeuksia, sillä ne edellyttävät kaikkien 30 jäsenvaltion konsensusta.
– Länsimaiden eriävät uhkakäsitykset tuskin ovat väistymässä, ja tämä saattaa vaikuttaa kykyyn sopia siitä, miten Venäjän toimiin pitäisi vastata, FOI:n apulaistutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell, sanoo. [LINKKI: https://www.foi.se/en/foi/news-and-...ern-europe-should-focus-on-the-near-term.html]
– Siksi alueelliset ja kahdenväliset yhteistyöformaatit ovat nopeiden vastatoimien ja uhatuille liittolaisille annettavan tuen varmistamisen kannalta keskeisen tärkeitä, hän toteaa.
Kun Yhdysvaltojen ensisijainen huomio kohdistuu yhä selvemmin Aasiaan, Naton eurooppalaisten jäsenmaiden on otettava aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. USA:n vankkaa ja aktiivista sitoutumista Euroopan turvallisuuden takaamiseen tarvitaan kuitenkin Hagström Frisellin mukaan vielä pitkään.
– Lännen täytyy pystyä vastaamaan näihin uhkiin nopeasti ja uskottavasti konfliktin koko kirjon laajuudelta – niin yhteisoperaatioissa maalla, merellä ja ilmassa kuin myös avaruudessa ja kyberulottuvuudessa, apulaistutkimusjohtaja Krister Pallin sanoo.
Riittävän pidäkevaikutuksen voisi hänen mukaansa tuottaa jo se, että länsi nostaisi hyökkäyksen Kremlille aiheuttamia kustannuksia ja riskejä.
– Suhteellisen vähäisillä toimilla voisi olla pelotevaikutus, ja ne saattaisivat myös vahvistaa lännen asemia avoimessa konfliktissa.
Toimiva johtamisjärjestelmä, kehittynyt suunnittelu ja hyvä harjoittelu lukeutuvat tehokkaimpiin ja melko edullisiin tapoihin vahvistaa lännen yhteistä puolustusta, hän toteaa.
Raportti kehottaa varautumaan Venäjän sotatoimiin erityisesti lyhyellä aikavälillä, sillä länsi on vasta aloittanut puolustuksensa jälleenrakentamisen, kun taas Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn arvioidaan saavuttavan lakipisteensä 2020-luvun kuluessa.
www.verkkouutiset.fi
”Venäjän hyökkäyksen uhka on lähiaikoina todellinen” – varoitus Naton itärajasta
Heikki Hakala | 13.03.2021 | 12:18
Naton päätöksenteon jäykkyys korostaa ruotsalaisraportin mukaan kahdenvälisen puolustusyhteistyön roolia.
Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla nostanut asevoimiensa modernisoinnin yhdeksi keskeisimmistä prioriteeteistaan, mutta maan sotilaallinen kapasiteetti on yhä selvästi Natoa heikompi. Vaikka voimasuhteiden ero on selvä, Venäjä muodostaa tuoreen ruotsalaisraportin mukaan vakavan uhan Naton itäiselle sivustalle.
Jos Nato kykenee säilyttämään poliittisen yhtenäisyytensä, turvallisuusuhat ovat pääosin hallittavissa, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) raportissa arvioidaan. Yhteisen puolustuksen järjestäminen, sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja päätöksenteko kriisitilanteessa saattavat kuitenkin tuottaa vaikeuksia, sillä ne edellyttävät kaikkien 30 jäsenvaltion konsensusta.
– Länsimaiden eriävät uhkakäsitykset tuskin ovat väistymässä, ja tämä saattaa vaikuttaa kykyyn sopia siitä, miten Venäjän toimiin pitäisi vastata, FOI:n apulaistutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell, sanoo. [LINKKI: https://www.foi.se/en/foi/news-and-...ern-europe-should-focus-on-the-near-term.html]
– Siksi alueelliset ja kahdenväliset yhteistyöformaatit ovat nopeiden vastatoimien ja uhatuille liittolaisille annettavan tuen varmistamisen kannalta keskeisen tärkeitä, hän toteaa.
Kun Yhdysvaltojen ensisijainen huomio kohdistuu yhä selvemmin Aasiaan, Naton eurooppalaisten jäsenmaiden on otettava aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. USA:n vankkaa ja aktiivista sitoutumista Euroopan turvallisuuden takaamiseen tarvitaan kuitenkin Hagström Frisellin mukaan vielä pitkään.
Puolustuksen vahvistamisella on kiire
Venäjällä on FOI:n raportin mukaan asevoimiensa korkean valmiuden ansiosta edellytykset iskeä Naton itäistä sivustaa – siis esimerkiksi Baltian maita ja Puolaa – vastaan niin, että läntinen puolustusliitto ei ehtisi siihen ajoissa reagoida. Hyökkäyksellä saattaisi myös olla hyvin erilaisia muotoja sivustan eri osissa.– Lännen täytyy pystyä vastaamaan näihin uhkiin nopeasti ja uskottavasti konfliktin koko kirjon laajuudelta – niin yhteisoperaatioissa maalla, merellä ja ilmassa kuin myös avaruudessa ja kyberulottuvuudessa, apulaistutkimusjohtaja Krister Pallin sanoo.
Riittävän pidäkevaikutuksen voisi hänen mukaansa tuottaa jo se, että länsi nostaisi hyökkäyksen Kremlille aiheuttamia kustannuksia ja riskejä.
– Suhteellisen vähäisillä toimilla voisi olla pelotevaikutus, ja ne saattaisivat myös vahvistaa lännen asemia avoimessa konfliktissa.
Toimiva johtamisjärjestelmä, kehittynyt suunnittelu ja hyvä harjoittelu lukeutuvat tehokkaimpiin ja melko edullisiin tapoihin vahvistaa lännen yhteistä puolustusta, hän toteaa.
Raportti kehottaa varautumaan Venäjän sotatoimiin erityisesti lyhyellä aikavälillä, sillä länsi on vasta aloittanut puolustuksensa jälleenrakentamisen, kun taas Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn arvioidaan saavuttavan lakipisteensä 2020-luvun kuluessa.
”Venäjän hyökkäyksen uhka on lähiaikoina todellinen” - varoitus Naton itärajasta | Verkkouutiset
Naton päätöksenteon jäykkyys korostaa ruotsalaisraportin mukaan kahdenvälisen puolustusyhteistyön roolia.
www.verkkouutiset.fi
kaislajääkäri
Eversti
Arvio USA:sta: Vladimir Putin hautoo iskua Baltiaan | Verkkouutiset
Kasvava poliittinen ja taloudellinen ahdinko houkuttelee tutkijan mukaan Venäjää sotilaalliseen riskinottoon.
www.verkkouutiset.fi
No, tästähän on pämisty palstallakin runsaasti. Eikä varmaan turhaan.
Tämä kappale pitäisi jokaisen lukea kahdesti tai kolmesti, jotta vastaiset Nato-väännöt pääsisivät edes malliksi eteenpäin. Se vaan on tosiasia, että Nato-jäsenet arvioivat omaa turvallisuuttaan eri tavoin. Mikä on todellisuutta Virolle tai Suomelle, ei välttis maistu samalta lainkaan Italiassa tai Belgiassa tai Kreikassa.
Kun sitä valtioiden välistä opportunismia esiintyy jo rauhan oloissa ihan tarpeeksi mm. EUssa, niin katoaako opportunismi kuin taikaiskusta silloin, kun pitäisi lähteä sotia rehveltämään ydinasevaltiota vastaan.....hiukan veikkaan, että ei häviä.
Kahden, kolmen tai useamman valtion yhteiset intressit voivat sentään luoda kokonaisuuden, joka voi toimia tarpeeksi ketterästi ja nopeasti. Tämä on ehdoton käsitykseni ja ollut jo pitkään.
Ei varmaankaan, mutta olihan siinä pumaskassa jotain "parhaimmaksi/tarpeelliseksi katsomallaan tavalla" toimimisesta. Jos nyt ei Kreikan Leopardeja Kymenlaakson Kurskiin tulisikaan, niin ehkä kuitenkin lähettää oliiviöljyä ja antaa muiden NATO-valtioiden käyttää lentokenttiään tarvittaessa. Villasukkiahan meillä taitaakin jo olla...
Ilman jenkkejä se on muutenkin vähän löyhä yhteisö jonka halu sotia yhtään missään virkahuoneen ulkopuolella on hieman heikko.. tai ainakin tuntuu siltä..
Panssari Salama
Respected Leader
Totta. Tämäkin pitää vielä muistaa ajatella kahden skenaarion kautta. Ensin, deterrenssi, mitä sen onkaan suomeksi. Pelote? Uskaltaako Putler lähteä hippasille NATO-maan kanssa, vai eikö uskalla. Sitten toiseksi, että jos uskalsi, niin mitä sitten tapahtuu. Jaan kyynisyytesi kanssasi jälkimmäisen osalta. Mutta, ja se onkin iso mutta, jotta siellä ollaan niin deterrenssi on pettänyt ensin.
StepanRudanskij
Respected Leader
Tämä ei nykyään ehdi ainakaan minulta unohtumaan. Tuli taas mieleen: "Eftervard stå här på egen botn och lita icke på främmande hielp."
ILoveEU
Kenraali
Ennen toista maailmansotaa Suomi pyrki vimmatusti liittoutumaan.
Eräs kahden välinen ehdokas oli Puola.
Näin jälkikäteen ajateltuna, siinä olisikin ollut mielenkiintoinen keissi, kun Saksa myöhemmin vyöryi yli Puolan rajan.
---
Ei sille Natolle nyt ole vaihtoehtoa. Ja se Natokin siten, että Suomeen perustetaan amerikkalaisten ja brittien tukikohdat.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Jos Hangon talous on heikossa jamassa eikä Suomen valtio sitä seutua itse elvytä perustamalla sinne suuren varuskunnan, niin seutu varmaan kelpaisi aika hyvin jenkille tai britille.
Seutu ei muuten elvy kuin jonkun pyörittämänä sotilastukikohtana.
.
Kuten Putin totesi 5 vuotta sitten "Nato varmaankin mielellään taistelisi Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen."
Vaikka Putinilla voidaan nähdä olleen selkeä syy viestittää Nato-jäsenyyden varjopuolista, niin pohtimisen arvoista on, pitääkö hänen väittämä paikkansa.
Jos sallitaan pieni historiallinen ajatusleikki.
Oliko Suomen etu syksyllä 1944 se, että Suomen irrottautuminen sodasta päätettiin Helsingissä eikä Berliinissä. Kuten tiedetään, Suomen erillisrauha Neuvostoliiton kanssa ei sopinut Saksan intresseihin.
Suomen nykyisessä linjassa on ehkä sittenkin nähtävissä ripaus viisautta. Suomella on puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa sekä JEF-sopimus brittijohtoisessa liittoumassa. Nato-optiolla Suomi myös viestittää Venäjälle, että Suomi voi tähän tarttua, mikäli Venäjä antaa siihen aihetta.
On perusteltua olla myöntymättä ajatukseen, että Venäjälle annettaisiin veto-oikeus Suomen ratkaisuihin. Kuitenkin on nähtävissä viisaana huomioida suuren naapurimmekin intressit.
Isoviha, Suomen sota ja talvisota ovat lyöneet lähtemättömän jäljen Suomen kansalliseen DNA:han. Ja aivan perustellusti. Ollaksemme objektiivisia, meidän tulee sallia venäläisille sama. Myös sinne on hyökätty historian saatossa lukemattomia kertoja. Pelkästään viime vuosisadalla sekä Hitler että keisari Meiji. Parisataa vuotta takaperin Napoleon.
On myös paikallaan palauttaa mieliin, että kylmän sodan päättyessä Yhdysvallat antoi ymmärtää, että Nato ei laajene itään. Kävikö niin? Kun katsoo pelkän animaation Naton laajentumisesta, voidaan havaita siinä samoja piirteitä kuin Napoleonin tai Hitlerin hyökkäyksissä itään. Venäläisestä katsannosta vihamielinen sotavoima tunkeutuu lähemmäksi Venäjän keskuksia.
Ja lopuksi. Case-Navalnyia miettiessä voi myös muistaa, että Lenin oli aikoinaan Saksan lähettämä troijalainen, joka sysäsi maan sisällissotaan.
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
Ei luvannut, vaan lupasi, ettei Nato perusta tukikohtia entisen Itä-Saksan alueelle. Keskustelu koski siis Saksan yhdistymistä ja koko Saksan kuulumista Natoon.
kaislajääkäri
Eversti
Mitä v****a...
.Kirjoitin "antoi ymmärtää".
Ja tätä tukee Yhdysvaltojen tuolloisen Neuvostoliiton lähettilään Jack Matlock jr.:n kertomus.
"These conversations and negotiations were in the context of a general understanding Bush and Gorbachev reached in December 1989 (Malta Summit) that the USSR would not use force in Eastern Europe and the U.S. would not “take advantage” of changes there. This was not a treaty binding on future governments. (The 2+4 agreement was a binding treaty, and has been observed {i.e., the Treaty on the Final Settlement with Respect to Germany}."
Did NATO betray Russia, breaking the deal to stay out of Eastern Europe? - Fabius Maximus website
Summary: The news that “NATO invites Montenegro to join alliance, defying Russia” has sparked return (again) of stories that the US broke its deal with the Soviet Union to stay out of Eastern Europe. These accusations by Putin and other Russian leaders frame and poison relations with the West...
fabiusmaximus.com
"After speaking with many of those involved and examining previously classified British and German documents in detail, SPIEGEL has concluded that there was no doubt that the West did everything it could to give the Soviets the impression that NATO membership was out of the question for countries like Poland, Hungary or Czechoslovakia."
NATO's Eastward Expansion: Did the West Break Its Promise to Moscow?
Russian President Dmitry Medvedev has accused the West of breaking promises made after the fall of the Iron Curtain, saying that NATO's expansion into Eastern Europe violated commitments made during the negotiations over German reunification. Newly discovered documents from Western archives...
Virheellinen premissi (jota Venäjä on aktiivisesti aina viljellyt) koko ajatuksessa Venäjän pettämisestä on että NATO jollain tapaa aktiivisesti "laajeni" Itä-Eurooppaan.
Kuten NATO-vitjassa on kai moneen kertaan jo mainittu, Itä-Euroopan maat hakivat NATO-jäsenyyttä ihan itse omasta poliittisesta tahdostaan, ja NATO:lla on avoimet ja läpinäkyvat menettelyt jäsenyyden hakemiselle kuten millä tahansa muulla vakavasti otettavalla järjestöllä. NATO ei laajenna itseään yhtään minnekään, vaan NATO:n jäsenyyttä haetaan ja sen jäseneksi päästään. Täysin retorisena kysymyksenä, mitä NATO-valtioiden olisi pitänyt tehdä, kun Baltian ja Balkanin maat ja Puola hakivat jäsenyyttä? Ilmoittaa etteivät aio äänestää jäsenyyden puolesta, koska antoivat Venäjän niin selkeästi ymmärtää, ettei Itä-Euroopan maista tule ikinä NATO-jäseniä? Ilmoittaa uusille jäsenille, etteivät tule tarjoamaan joukkoja näiden suojaksi liittouman velvoitteiden mukaisesti koska Venäjä voisi pahoittaa mielensä? Jos tämä olisi ollut todellinen ja vakava odotus Venäjän johdolta, osoittaisi tämä heidät täysiksi idiooteiksi, jota täälläkään moni tuskin uskoisi vaikka haluaisi.
Jos taas hyväksytään Venäjän puhtaasti voimapoliittinen narratiivi NATO:n suhteen, ja oletetaan, että länsimaat "väkisin" painostivat Itä-Euroopan maat liittymään NATO:on Venäjän heikkouden hetkellä, miksi ne ovat edelleen NATO:ssa, ja monella tapaa Venäjä-vastaisempia kuin yksikään länsimaa? Kymmenien miljoonien ihmisten aivopesua tuskin saatin aikaan parissa vuodessa, kun olivat kerran olleet Neuvosto-utopian kasvatteja jo kolmessa sukupolvessa. Ainoa järkevä selitys on, että Itä-Euroopan kansat liittoutuivat ihan omasta poliittisesta tahdostaan, joten Venäjän ainoa oikeutus tämän vastustamiseksi on puhtaasti voimapoliittinen, eli vikinä asiasta pyrkii vaikuttamaan länsimaisiin yleisöihin joihin lännen yhtenäisyys ja voima perustuu.
Lopputulema on siis että he ovat joko idiootteja, tai koko ajatus "NATO:n vihamielisestä laajenemisesta" on lähtökohtaisesti valheellinen ja sen hyväksyminen ja viljely tukee Venäjän (valtaeliitin) tavoitteita mielipidevaikuttamisessa.
Kuten NATO-vitjassa on kai moneen kertaan jo mainittu, Itä-Euroopan maat hakivat NATO-jäsenyyttä ihan itse omasta poliittisesta tahdostaan, ja NATO:lla on avoimet ja läpinäkyvat menettelyt jäsenyyden hakemiselle kuten millä tahansa muulla vakavasti otettavalla järjestöllä. NATO ei laajenna itseään yhtään minnekään, vaan NATO:n jäsenyyttä haetaan ja sen jäseneksi päästään. Täysin retorisena kysymyksenä, mitä NATO-valtioiden olisi pitänyt tehdä, kun Baltian ja Balkanin maat ja Puola hakivat jäsenyyttä? Ilmoittaa etteivät aio äänestää jäsenyyden puolesta, koska antoivat Venäjän niin selkeästi ymmärtää, ettei Itä-Euroopan maista tule ikinä NATO-jäseniä? Ilmoittaa uusille jäsenille, etteivät tule tarjoamaan joukkoja näiden suojaksi liittouman velvoitteiden mukaisesti koska Venäjä voisi pahoittaa mielensä? Jos tämä olisi ollut todellinen ja vakava odotus Venäjän johdolta, osoittaisi tämä heidät täysiksi idiooteiksi, jota täälläkään moni tuskin uskoisi vaikka haluaisi.
Jos taas hyväksytään Venäjän puhtaasti voimapoliittinen narratiivi NATO:n suhteen, ja oletetaan, että länsimaat "väkisin" painostivat Itä-Euroopan maat liittymään NATO:on Venäjän heikkouden hetkellä, miksi ne ovat edelleen NATO:ssa, ja monella tapaa Venäjä-vastaisempia kuin yksikään länsimaa? Kymmenien miljoonien ihmisten aivopesua tuskin saatin aikaan parissa vuodessa, kun olivat kerran olleet Neuvosto-utopian kasvatteja jo kolmessa sukupolvessa. Ainoa järkevä selitys on, että Itä-Euroopan kansat liittoutuivat ihan omasta poliittisesta tahdostaan, joten Venäjän ainoa oikeutus tämän vastustamiseksi on puhtaasti voimapoliittinen, eli vikinä asiasta pyrkii vaikuttamaan länsimaisiin yleisöihin joihin lännen yhtenäisyys ja voima perustuu.
Lopputulema on siis että he ovat joko idiootteja, tai koko ajatus "NATO:n vihamielisestä laajenemisesta" on lähtökohtaisesti valheellinen ja sen hyväksyminen ja viljely tukee Venäjän (valtaeliitin) tavoitteita mielipidevaikuttamisessa.
Viimeksi muokattu: