Asiaa voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, että kannattaisiko mm. Baltian maiden, Norjan ja Puolan erota Natosta, jotta ne parantaisivat turvallisuuspoliittista asemaansa? Jos lähtökohta on, että Venäjälle kannattaa olla hyvin pitkälti mieliksi, jotta välttää Venäjän vihollislistalle joutumisen ja siten aggression, niin johtopäätös lienee selvä, eli näiden maiden kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestä. Samaa lähtökohtaa soveltaen niiden kannattaisi myös pidättäytyä erinäisten "hyökkäysaseiden" kuten risteilyohjusten ja lentopommien hankinnasta.
Toisaalta ilmiselvä riski tällaisessa ajattelussa on se, että siinä jäädään enemmän tai vähemmän sen armoille, että mitä mieltä Kreml kulloisessakin kannanotossaan katsoo parhaaksi olla. Selkänojaa ei kauheasti ole sen tilanteen varalta missä Kreml päättääkin julistaa myös mielin kielin olleen maan vihollismaaksi. Toki selkänojat voivat yllättäen pettää nekin, mutta onko jossain määrin epäluotettava vahva selkänoja huonompi vaihtoehto kuin luotettavampi mutta vaatimaton selkänoja?
Voi lähestyä, mutta kulma on erilainen.
Luonnollisesti NATO:n jäsenmaat arvioivat hyötyjä ja haittoja mitä NATO:on kuuluminen tuo. Tämä on itsestään selvyys.
Ranska on jo kertaalleen eronnut ja jos Turkki jatkaa linjallaan ja katsoo, että NATO/USA rajoittavat sen toimintaa, on eroaminen täysin mahdollista.
Ei nyt pidä unohtaa, että NATO ei ole mikään keskinäisen hyvyyden kerho, vaan joukko maita jotka ovat liittyneet mukaan eri aikoina omista pääasiallisesti itsekkäistä ulko- ja sisäpoliittisista syistään. USA saa panostuksellaan hegemonian euroopassa ja eurooppalaiset ovat säästäneet pitkän pennin ulkoistamalla defensun USA:lle. Molemmat ovat hyötyneet kuviosta, mutta samalla hetkellä kun tämä hyötysuhde heikkenee jommalla kummalla puolella, alkavat ongelmat.
On luonnollista, että Baltia, jolla ei ole eikä tule olemaan kykyä puolustaa itseään on mennyt all-in NATO:on. Heidän intresseissään on esimerkiksi aikaansaada mahdollisimman huonot välit venäjään joka näkyykin hyvin heidän ulkopolitiikassaan. Koska ilman NATO:a he ovat täysin venäjän armoilla. Monissa muissa maissa tilanne on täysin erilainen. Kuten esim. Saksassa, jolle venäjä ei ole uhka. Puhumattakaan etelä- ja länsi-euroopan maista.
Eli jos esimerkiksi USA taloudellisista syistä alkaisi vetäytyä Euroopasta (jota Trump ainakin kauttarantain uhkaili) euroopan maat joutuisivat hoitamaan puolustuksensa itse ja siinä sitä sitten oltaisiin.
Sodat eivät koskaan syty hyvinä aikoina, vaan silloin kun vähän kaikilla menee huonosti. Ei kasakka tule silloin, kun vastustaja on vahva. Mutta kun vastustaja horjuu, on aika pelätä. Sama tietysti toisinpäin. Mitä arvelet muuten Balteille tapahtuvan jos NATO 25 vuoden kuluttua kaatuu ja venäjällä joku Persläpi II Suuri muistaa heidän suunpieksentänsä?
Tällä en tahdo sanoa, etteikö NATO:on voisi tai kannattaisi liittyä. Mutta yritän sanoa, että asiaa on mietittävä paljon pidemmällä aikavälillä kuin vain tämän päivän tilanteen mukaan.