Ulkoasiainvaliokunnan vastikään valmistunut mietintö on monelta osin mielenkiintoinen, mutta tämä kohta erityisesti. Valiokunnan mietinnössä nostetaan pohjoismaat läheisimmiksi kumppaneiksi yli muiden. Kalmarin unioni mk 2 muodostuu eikä vähiten NATO:n FLF-joukkojen kautta, jossa Ruotsi vetovastuussa ja Norjakin on jo ilmoitellut epävirallisesti osallistuvansa (
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08959e29-33e8-4471-9b23-e45a7539edc5 ). Britti- ja jenkkipataljoonat vielä odotuttavat ilmoitusta saapumisestaan.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_14+2024.aspx
"
Suomen keskeiset kumppanit
(34) Pohjoismaat ovat Suomen läheisimmät kumppanit. Pohjoismaiden turvallisuusympäristön rajun heikkenemisen myötä yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Tämä on erityisen luontevaa nyt, kun kaikki pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Pohjoismaat ovat Suomelle tärkeitä myös Natossa.
(35) Ruotsi on Suomen läheisin kumppani, jonka kanssa tehdään laaja-alaista ja kiinteää yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilla, ilman rajoitteita. Myös valiokuntien välinen yhteistyö on hyvin tiivistä. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö sai täysin uuden ulottuvuuden molempien maiden Nato-jäsenyyksien myötä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen on julkistettu Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton eteentyönnetyn läsnäolon (FLF) osalta. Valiokunta pitää tätä merkittävänä. Norja on myös läheinen kumppani, ja yhteistyö tiivistyy entisestään tilanteessa, jossa kumpikin on Naton jäsenmaa ja jakaa maarajaa Venäjän kanssa. Lausuntovaliokunnat (HaVL 16/2024 vp, PuVL 10/2024 vp) korostivat itä-länsisuuntaisten yhteyksien parantamisen merkitystä logistiikan varmistamiseksi. Tämä korostuu paitsi Suomen ja Ruotsin välisessä, myös Norjan kanssa tehtävässä yhteistyössä.
(36) Selonteossa korostetaan Viron, Latvian ja Liettuan merkitystä kumppanina Suomelle. Valiokunta jakaa nämä arviot ja toteaa myös eduskuntien välisessä yhteistyössä korostuneen Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön (NB8) merkitys. Selonteko toteaa myös Suomen läheisen puolustusyhteistyön Saksan ja Ranskan kanssa.
(37) Selonteko linjaa Suomen kehittävän laaja-alaisesti suhdettaan Yhdysvaltoihin, joka on Suomen keskeinen liittolainen ja strateginen kumppani. Valiokunta jakaa selontekoon kirjatun näkemyksen, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan sekä kahdenvälisin järjestelyin että Naton kautta on tärkeä osa Suomen ja Euroopan turvallisuutta. Valiokunta sai asiantuntijakuulemissaan selvityksen siitä, että Suomi on johdonmukaisesti pitänyt yllä hyviä suhteita keskeisiin toimijoihin Yhdysvaltain poliittisen kentän eri puolilla. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä, myös ajatellen tulevien suhteiden rakentamista uuteen, tammikuussa 2025 aloittavaan presidenttiin ja hänen hallintoonsa. Euroopan on oltava valmis ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
(38) Valiokunta sai selvityksen siitä, miten Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisiä suhteita vahvistetaan eri sektoreilla. Kahdenvälisen yhteistyön ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa jäänmurtajayhteistyö (ICE Pact) ja murrosteknologia. Yhdysvallat myös kiinnostunut Suomen osaamisesta myös esimerkiksi kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden osalta.
(39) Valiokunta painottaa puolustusvaliokunnan tavoin (PuVL 10/2024 vp) kahdenvälisen puolustusmateriaalialan yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Yhteistyö on ollut jo pitkään tiivistä ja joulukuussa 2021 tehty päätös korvata vanheneva Hornet-kalusto F-35-hävittäjillä mahdollistaa yhteistyösuhteen syventämisen edelleen. Yhteistyö on Suomen puolustukselle kriittisen tärkeää tiettyjen teknologista huippuosaamista sisältävien asejärjestelmien näkökulmasta.
(40) Valiokunta pitää Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälistä puolustusyhteistyösopimusta (Defence Cooperation Agreement, DCA) Suomen turvallisuuden kannalta keskeisenä, sillä se muodostaa perustan Yhdysvaltojen kanssa tehtävälle monipuoliselle puolustus- ja turvallisuusyhteistyölle. On Suomen kannalta merkittävää, että vastaava sopimus on tehty myös muiden Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välillä. Sopimus mahdollistaa myös Yhdysvaltain puolustusmateriaalin ennakkovarastoimisen Suomeen ja amerikkalaisjoukkojen näkyvämmän läsnäolon. Tämä lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta ja lisää pidäkearvoa.
(41) Selonteossa todetaan Britannian olevan Suomen läheinen liittolainen, jonka kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä puolustuksen ja puolustusmateriaalihankintojen alalla jatkuu. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja toteaa Britannian olevan myös Euroopan kyvykkäimpiä sotilaallisia maita. Samanmielisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö myös JEF -kehikossa on keskeistä. Siihen kuuluvat. Britannian ja Hollannin lisäksi kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat."