Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos miettii mitä ilkeyttä Venäjä voisi Suomelle aiheuttaa siinä vaiheessa kun sota Ukrainassa on päättynyt/tauolla niin yksi ikävä temppu olisi esim. 100 000 miehen harjoitukset Viipurin seudulla. Siinä tilanteessa Suomen johto olisi pakotettu alkaa pohtimaan ainakin osittaista liikekannallepanoa, rajaseudun siltojen panostamista, miinoitteiden rakentamista, väestön evakuointia ym. Tilanne voisi kestää kuukausia ja maksaisi maltaita. Mielestäni em. skenaario on hyvinkin mahdollinen tulevaisuudessa.
 
Suomelta valitettavasti puuttuu näyttöjä siitä, että osaisimme toimia pro-aktiivisesti. Yleinen tapa meillä on toimia re-aktiivisesti.

Tilanne on järjetön kun huomioidaan mielenvikainen riidanhaastaja naapurina. Järjetöntä odottelua ....


.
 

Eiköhän Euroopan ole viisainta varautua ja tukea Ukrainaa täysillä vaikka USA ei vetäytyisikään tukemasta. En näe tuota kyllä joko tai asiana vaan ihan välttämättömyytenä. Ja edelleen vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että ryssiltä loppuu rahat ja ainakin sen myötä vaikutusvalta omien rajojensa ulkopuolella. Helpompi sotia yhtä rintamaa vastaan.
 
Eiköhän Euroopan ole viisainta varautua ja tukea Ukrainaa täysillä vaikka USA ei vetäytyisikään tukemasta. En näe tuota kyllä joko tai asiana vaan ihan välttämättömyytenä. Ja edelleen vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että ryssiltä loppuu rahat ja ainakin sen myötä vaikutusvalta omien rajojensa ulkopuolella. Helpompi sotia yhtä rintamaa vastaan.
Juuri näin. Inhorealistisesti voisi todeta että Suomen etu on mitä pidempään Ukrainan sota jatkuu sitä enemmän meillä on aikaa varustautua.
 
Juuri näin. Inhorealistisesti voisi todeta että Suomen etu on mitä pidempään Ukrainan sota jatkuu sitä enemmän meillä on aikaa varustautua.
Juuri tuosta syystä mie oon siitä erillisrahoituksesta, vaikka velalla, ääntä pitää.
Pitäisi alkaa nopeaan tahtiin maavoimia pistämään kuntoon, koulutusta varten kalustoa heti eikä huomenna, materiaalia varastoon etukäteen, jotta on mitä antaa, kun valmistuu käyttäjiä.
 
Norja lähettää Puolaan F-35, NASAMS ja 100 hengen joukon.

Onko oikeasti "boots on the ground" interventio valmistelussa?

google käännös
Asevoimat on lähettänyt Puolaan suuren lastin NASAMS-ilmatorjunta-asetta osana Naton operaatiota Ukrainan lähellä sijaitsevan Rzeszowin lentokentän suojelemiseksi.

Trøndelagin Ørlandin ilmatorjuntapataljoona osallistuu pääsiäiseen kestävään operaatioon. Pataljoonan komentajana toimii everstiluutnantti Erlend Hammervik-Elvenes Ørlandista.

Norja lähettää yli 100 sotilasta ja F-35-hävittäjiä. Puolustusministeri Bjørn Arild Gram vakuuttaa, että kansallisesta turvallisuudesta ja hätävalmiudesta huolehditaan operaation aikana.

 
Ulkoasiainvaliokunnan vastikään valmistunut mietintö on monelta osin mielenkiintoinen, mutta tämä kohta erityisesti. Valiokunnan mietinnössä nostetaan pohjoismaat läheisimmiksi kumppaneiksi yli muiden. Kalmarin unioni mk 2 muodostuu eikä vähiten NATO:n FLF-joukkojen kautta, jossa Ruotsi vetovastuussa ja Norjakin on jo ilmoitellut epävirallisesti osallistuvansa ( https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08959e29-33e8-4471-9b23-e45a7539edc5 ). Britti- ja jenkkipataljoonat vielä odotuttavat ilmoitusta saapumisestaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_14+2024.aspx

"
Suomen keskeiset kumppanit

(34) Pohjoismaat ovat Suomen läheisimmät kumppanit. Pohjoismaiden turvallisuusympäristön rajun heikkenemisen myötä yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Tämä on erityisen luontevaa nyt, kun kaikki pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Pohjoismaat ovat Suomelle tärkeitä myös Natossa.

(35) Ruotsi on Suomen läheisin kumppani, jonka kanssa tehdään laaja-alaista ja kiinteää yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilla, ilman rajoitteita. Myös valiokuntien välinen yhteistyö on hyvin tiivistä. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö sai täysin uuden ulottuvuuden molempien maiden Nato-jäsenyyksien myötä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen on julkistettu Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton eteentyönnetyn läsnäolon (FLF) osalta. Valiokunta pitää tätä merkittävänä. Norja on myös läheinen kumppani, ja yhteistyö tiivistyy entisestään tilanteessa, jossa kumpikin on Naton jäsenmaa ja jakaa maarajaa Venäjän kanssa. Lausuntovaliokunnat (HaVL 16/2024 vp, PuVL 10/2024 vp) korostivat itä-länsisuuntaisten yhteyksien parantamisen merkitystä logistiikan varmistamiseksi. Tämä korostuu paitsi Suomen ja Ruotsin välisessä, myös Norjan kanssa tehtävässä yhteistyössä.

(36) Selonteossa korostetaan Viron, Latvian ja Liettuan merkitystä kumppanina Suomelle. Valiokunta jakaa nämä arviot ja toteaa myös eduskuntien välisessä yhteistyössä korostuneen Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön (NB8) merkitys. Selonteko toteaa myös Suomen läheisen puolustusyhteistyön Saksan ja Ranskan kanssa.

(37) Selonteko linjaa Suomen kehittävän laaja-alaisesti suhdettaan Yhdysvaltoihin, joka on Suomen keskeinen liittolainen ja strateginen kumppani. Valiokunta jakaa selontekoon kirjatun näkemyksen, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan sekä kahdenvälisin järjestelyin että Naton kautta on tärkeä osa Suomen ja Euroopan turvallisuutta. Valiokunta sai asiantuntijakuulemissaan selvityksen siitä, että Suomi on johdonmukaisesti pitänyt yllä hyviä suhteita keskeisiin toimijoihin Yhdysvaltain poliittisen kentän eri puolilla. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä, myös ajatellen tulevien suhteiden rakentamista uuteen, tammikuussa 2025 aloittavaan presidenttiin ja hänen hallintoonsa. Euroopan on oltava valmis ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

(38) Valiokunta sai selvityksen siitä, miten Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisiä suhteita vahvistetaan eri sektoreilla. Kahdenvälisen yhteistyön ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa jäänmurtajayhteistyö (ICE Pact) ja murrosteknologia. Yhdysvallat myös kiinnostunut Suomen osaamisesta myös esimerkiksi kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden osalta.

(39) Valiokunta painottaa puolustusvaliokunnan tavoin (PuVL 10/2024 vp) kahdenvälisen puolustusmateriaalialan yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Yhteistyö on ollut jo pitkään tiivistä ja joulukuussa 2021 tehty päätös korvata vanheneva Hornet-kalusto F-35-hävittäjillä mahdollistaa yhteistyösuhteen syventämisen edelleen. Yhteistyö on Suomen puolustukselle kriittisen tärkeää tiettyjen teknologista huippuosaamista sisältävien asejärjestelmien näkökulmasta.

(40) Valiokunta pitää Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälistä puolustusyhteistyösopimusta (Defence Cooperation Agreement, DCA) Suomen turvallisuuden kannalta keskeisenä, sillä se muodostaa perustan Yhdysvaltojen kanssa tehtävälle monipuoliselle puolustus- ja turvallisuusyhteistyölle. On Suomen kannalta merkittävää, että vastaava sopimus on tehty myös muiden Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välillä. Sopimus mahdollistaa myös Yhdysvaltain puolustusmateriaalin ennakkovarastoimisen Suomeen ja amerikkalaisjoukkojen näkyvämmän läsnäolon. Tämä lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta ja lisää pidäkearvoa.

(41) Selonteossa todetaan Britannian olevan Suomen läheinen liittolainen, jonka kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä puolustuksen ja puolustusmateriaalihankintojen alalla jatkuu. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja toteaa Britannian olevan myös Euroopan kyvykkäimpiä sotilaallisia maita. Samanmielisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö myös JEF -kehikossa on keskeistä. Siihen kuuluvat. Britannian ja Hollannin lisäksi kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat."
 
Norjan Bodössä suljettiin vanha sotilaslentokenttä 2022 ja toiminta siirtyi F-35:sten myötä muille kentille. Nyt on havahduttu siihen, että tarpeen tullen NATOn koneille pitää olla kenttiä ja toki varakenttiäkin pitäisi olla, joten Bodöön nyt rakenteilla olevaan uuteen lentokenttään, joka on alunperin siviililiikenteelle tarkoitettu, tehtäneen sellaisia muutoksia että sotilaskoneiden operointikin harjoituksissa tai kovassa tilanteessa sieltä onnistuu.

 
USAn vuoden 2025 budjetti hankintoja myöten, joitain kappalemääriä on salattu, esimerkiksi B-21.

Jos tuota katsoo tarkemmin niin lähes kaikki artikkelit, mitä menee Ukrainaan ovat vuodelle 2025 alempia USA:lle itselleen kuin ne ovat olleet 2023 tai 2024. Eli varastojen täyttämistä/kasvattamista ei juurikaan tapahdu kuin sellaisten artikkelien suhteen, joita Ukrainassa ei käytetä.

 
Aika hyvä kiteytys sittenkin kokonaistilanteesta.
It's insane how far ahead US is compared to "superpower peers" but Americans are too caught up in dick measuring contest to realize that competition are all using photoshop and angles
 
Back
Top