Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Ruotsi hyväksyi vasta keväällä naton isäntämaasopimuksen. Ehkä he saivat neuvoteltua, tai heille tarjottiin parempaa sopimusta kuin Suomelle. Suomen sopimuksessa Suomi hoitaa kriisitilanteessa naton joukkojen suojauksen, mutta ei siinä kyllä mitään takuita ole. Nato hoitaa sitten kustannukset. Paha sanoa, kun ei ole mitään tietoa. Tosin Putin sanoi kesällä, että nato taistelee viimeiseen Suomalaiseen mieheen, ehkä hän viittasi tähän isäntämaasopimukseen. Ei kaksinen diili, toivottavasti kulisseissa on sovittu jotain parempaa.
 
Preventive Priorities Survey: 2017
"A serious military confrontation between Russia and a North Atlantic Treaty Organization (NATO) member state or a severe crisis in North Korea are among top international concerns for 2017 cited by a new survey of experts. The survey, conducted by CFR’s Center for Preventive Action (CPA), asked foreign policy experts to rank conflicts based on their likelihood of occurring or escalating and their potential impact on U.S. national interests."

http://www.cfr.org/conflict-assessm...+Find+out+with+@CFR_CPA’s+survey-122616
 
Ruotsi hyväksyi vasta keväällä naton isäntämaasopimuksen. Ehkä he saivat neuvoteltua, tai heille tarjottiin parempaa sopimusta kuin Suomelle. Suomen sopimuksessa Suomi hoitaa kriisitilanteessa naton joukkojen suojauksen, mutta ei siinä kyllä mitään takuita ole. Nato hoitaa sitten kustannukset. Paha sanoa, kun ei ole mitään tietoa. Tosin Putin sanoi kesällä, että nato taistelee viimeiseen Suomalaiseen mieheen, ehkä hän viittasi tähän isäntämaasopimukseen. Ei kaksinen diili, toivottavasti kulisseissa on sovittu jotain parempaa.

Ei olisi mikään yllätys, mutta monesti "ei savua ilman tulta" vaikka johtopäätökset olisivat väärät.

Aivan. Luin Ainolan kirjoituksen vielä kerran uudestaan. Olisiko minulla itselläni nyt käynyt niin, että hänen loppukappaleen sanavalinnat "vakauttaminen" ja "pullistelu" osaltaan veivät omaa luetunymmärtämistäni väärään suuntaan, sen verran ne ärsyttivät asenteellaan. Vanha kunnon "keppi" ja "porkkana" olisi ehkä ollut ainakin minulle ollut parempi sanavalinta.

Yritetään siis uudestaan kaivaa tulta esille savun seasta. Olisiko tässä avainkohdat:

Suomi ja Ruotsi eivät voi jäädä puolueettomaksi, mikäli Baltiaan hyökätään. Näin on monella suulla todettu, ja olisihan se todella hankala paikka, jos Venäjä nielaisisi Suomenlahden etelärannan. Monessakin mielessä. Täytyikin olla aito helpotus, kun Nato sitoutui vahvemmin Baltian puolustukseen, mm tuomalla pian ne pataljoonat per maa sekä ilmeisesti varastoimalla kalustoa etukäteen. Hyökkäyskynnys nousi olennaisesti ainakin mitä tulee koko allueen miehittämiseen, vaikka jotain Donbass-kuviota se ei pois suljekaan.

Randin sotapelit, sekä nyt Naton + Ruotsin ja Suomen sotapelit. Sotapeleissä siis havaittiin, että Naton täytyy tukeutua Baltian puolustuksessa Ruotsin alueisiin. Tämä vaikuttaa karttaa katsomalla ihan loogiselta, joten Ainolan oletus (kukaan meistä ei kai voi tätä varmaksi tietää ellei jotain sopimusta julkisteta) että Ruotsi sotapelissä lupautui tähän vaikuttaa todennäköiseltä, koska vastapainona se todentotta saa turvatakuut satamilleen, lentokentilleen, ja epäilemättä Tukholmalle jne. Hyvin pelattu, Ruotsi :salut: , muistaen siis että lähtökohtaisesti Baltian miehitys olisi katastrofi heillekin.

Mutta entäpä Suomi, ryssimmekö me tämän? Näin Ainola:

Vanha linja jatkuu näin pääpiirteittäin ennallaan, joskin mukaan tuli uusi vivahde. Suomi torjuu Venäjän yritykset käyttää Suomen aluetta läpikulkuhyökkäyksiin.

Kriisitilanteessa Suomen linja voi muuttua, hallitus teroitti. Muutos ei käy kädenkäänteessä, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen pitäisi ennalta sovittaa operatiiviset valmiutensa yhteen ja harjoitella. Tätä ei voi tehdä salassa, koska järjestely paljastuisi heti Venäjälle.

En ole kummoinen nojatuolistrategi, mutta arvioisin että sotapeleissä huomattiin, että tässäkin on ihan tekemistä, koko pitkän itäisen sivustan turvaamisessa Venäjän ilma- ja maavoimien iskua vastaan. En nyt yhtäkkiä osaisi sanoa, mitä vielä meidän pitäisi tehdä, paitsi tarvittaessa joustaa tässä tilanteen eläessä, jos esimerkiksi tulee tilaisuus tukea Viroa suoraan meidän suunnasta.

Mutta koska emme suoraan luvanneet alueitamme Naton käyttöön, meille jäi luu käteen, päätteli Ainola. Mutta entä tuo lihavoitu teksti Ainolan artikkelista. Suomen tulisi sovittaa operatiiviset valmiudet yhteen ja harjoitella.

Isäntämaasopimus. BALTOPS-maihinnousu Hankoon. Ilmaherruushävittäjät Rissalassa.

Tästä nousee kyllä ihan päinvastainen johtopäätös kuin Ainolalla. Sanoisin, että on siellä jotain sovittu Suomen roolin tukemiseenkin. Baltian tukemisen itäisen sivustan suojaus on iso urakka, ja tärkeää että Ruotsin suunnan operaatiolla on turva.

Savun seassa tulta? Mutta toisin kuin mitä Ainola päätteli?
 
Hope not...

Näin sota alkaa Euroopassa 2017: entisen Nato-kenraalin hyytävä ennuste
Kasperi Summanen

Uusi leimahdus Ukrainassa voisi kenraali Sir Richard Shirreffin mukaan vetää Naton ja Venäjän sotaan.
– Tämä ei ole pelkkää fiktiota. Tämä on tosiseikkoihin perustuva ennuste, joka pohjautuu hyvin tarkasti siihen, mitä tiedän asemassani erittäin korkeana asevoimien sisäpiiriläisenä kaikkein korkeimmalla ja parhaiten informoidulla tasolla, Sir Richard Shirreff kirjoittaa tuoreessa 2017: War with Russia -kirjassaan.

Naton toiseksi ylintä sotilasvirkaa vuosina 2011–2014 pitänyt ja sitä ennen puolustusliiton nopean toiminnan joukkoja johtanut brittikenraali maalaa lohduttoman kuvan eskaloituvasta kriisistä Itä-Euroopassa ja Baltiassa sekä Naton kyvyttömyydessä vastata siihen.

Sekä Economistin että Financial Timesin Venäjän toimituksen päällikkönä työskennellyt Robert Cottrell käsittelee teosta tässä New York Review of Booksin artikkelissaan. Hän huomauttaa tosielämän tapahtumien ajaneen tänä vuonna jopa Shirreffin kauhukuvien ohi.

Britannian ero Euroopan unionista, Turkin vallankaappaussotku ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ovat kaikki nakertaneet kuvaa Nato-maista vahvana ja yhtenäisenä rintamana.

– Donald Trumpin kampanjansa aikana esittämä väite siitä, että Yhdysvaltojen varakkaimpien liittolaisten tulisi maksaa riittävästi suojelusta, oli periaatteessa hyvä argumentti, mutta tappava asia sanoa julkisesti. Se teki selväksi, ettei Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon olisi ehdotonta presidentti Trumpin aikana. Jos Yhdysvaltojen sitoutuminen ei ole ehdotonta, ei se selvästikään ulotu ydinsotaan asti. Kissa on nostettu pöydälle. Länsi ei ole ollut yhtä houkuttelevassa sekaannuksessa sitten vuoden 1956 Suezin kriisin, Cottrell arvioi.

Ukrainassa leimahtaa
Sir Richard Shirreffin ennusteessa Venäjä aloittaa hyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Muutamassa päivässä sen armeija on vallannut maatien Krimille ja ottanut puolet Ukrainasta Venäjän haltuun. Entisen Nato-johtajan mukaan puolustusliitto ei vastaisi tekoon mitenkään.

Seuraava käänne tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun Naton jäsenvaltiot vasta kiistelevät siitä, kuka mokasi Ukrainan kanssa.

Latvian Riikassa puhkeaa venäjänkielisen väestön mielenosoitus vain tunteja Ukrainan tapahtumien alkamisen jälkeen. Mielenosoittajien joukkoon solutetut venäläiset erikoisjoukkojen sotilaat alkavat lietsoa väkivaltaisuuksia. Sitten venäläiset tarkka-ampujat surmaavat kolme mielenosoittajaa ja Venäjä saa syyn puuttua tilanteeseen.

Maahanlaskujoukot iskevät reilussa tunnissa Riikaan Pihkovasta. Panssarit seuraavat perässä muutamaa tuntia myöhemmin. Sama toistuu Virossa ja Liettuassa.

Sir Richard Shirreffin skenaariossa kaikki tapahtuu vuorokaudessa eivätkä Belgiaan kokoontuneet Nato-johtajat pääse yksimielisyyteen siitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Lopulta Itämerellä harjoittelemassa olleet saksalainen ja brittiläinen miinanraivausalus lähetetään Riikan satamaan solidaarisuuden osoituksena. Venäläiset sotilaskoneet upottavat molemmat.

Tässä vaiheessa Euroopan johtavat valtiot joutuvat myöntämään, että Venäjän kanssa ollaan sodassa. Baltia on kuitenkin jo menetetty ja Venäjä tekee selväksi, että se on valmis käyttämään ydinaseita, jos tilanne eskaloituu entisestään.

Shirreffin ennustus voi vaikuttaa kaukaa haetulta. Se kuvastaa kuitenkin melko tarkasti muidenkin asiantuntijoiden huolia siitä, kuinka hankalaa Baltiaa olisi puolustaa. Ydinaseilla uhkaaminen eskaloitumisen välttämiseksi vastaa myös Venäjän nykyistä sotilasdoktriinia.

RAND Corporation -ajatushautomon alkuvuodesta julkaisemassa sotapeliselvityksessä tultiin siihen tulokseen, että Venäjän joukot saavuttaisivat Viron ja Latvian pääkaupungit hitaimmillaankin 60 tunnissa.

Raportin mukaan Nato voisi aloittaa Baltian vapauttamiseksi verisen vastahyökkäyksen, johon sisältyisi tilanteen eskaloitumisen riski, eskaloida tilanteen heti itse tai tyytyä ainakin tilapäiseen tappioon.

Viimeisellä vaihtoehdolla olisi RAND Corporationin mukaan kuitenkin todennäköisesti tuhoisat seuraukset koko puolustusliitolle ja myös Baltian asukkaille.

Keskeisimmät syyt Venäjän nopeaan voittoon löytyvät raportin mukaan yksinkertaisesti sen joukkojen ylivoimaisesta määrästä ja tulivoimasta Baltiassa ja sen lähistöllä sijaitseviin Naton joukkoihin nähden. Toinen merkittävä tekijä on Venäjää suosiva maasto ja lyhyet etäisyydet Venäjän ja keskeisten Baltian kohteiden kuten maiden pääkaupunkien välillä.

Nato on sittemmin pyrkinyt kasvattamaan pelotevaikutustaan lisäämällä alueella kiertävien joukkojen määrää. Varsinaista puolustusarmeijaa Baltiassa ei ole.

Entä hyökkäys Ukrainassa?
Venäjä on kerännyt Ukrainan vastaiselle rajalleen suuret määrät joukkoja sodan alkamisen jälkeen. Rajan lähelle on myös perustettu uusia tukikohtia. Itä-Ukrainan separatistialueilla on myös runsaasti Venäjän sotilaita ja kalustoa. Vaikkei kriisi enää hallitsekaan uutisia, leimahtelevat väkivaltaisuudet separatistien ja Ukrainan joukkojen välillä tämän tästä, eikä tilanne näytä rauhoittuvan. Merkittävä hyökkäys kummalta tahansa puolelta etulinjaa voisi yhä johtaa nopeaan eskalaatioon.

Kremlin sisäpiiristä hiljattain vuodettujen sähköpostien perusteella Venäjä on pyrkinyt vielä viime vuonnakin ruokkimaan levottomuuksia, kuten esimerkiksi Venäjä-mielisiä mielenosoituksia, huomattavasti nykyisiä separatistialueita syvemmälläkin Ukrainassa. Myös maareitin haluaminen Krimille olisi uskottava tavoite niemimaan huoltovarmuuden takaamiseksi.

Ukrainan kriisi voisi kääntyä täysimittaiseksi sodaksi myös, jos Ukrainan hallitus päättäisi yrittää valloittaa Itä-Ukrainan separatistialueet takaisin.

Venäläinen puolustusasiantuntija ja Venäjän armeijan kenraaliluutnantti evp. Jevgeni Buzhinski arvioi viime vuonna, ettei lännessä ymmärretä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei aio vetäytyä Ukrainasta mistään hinnasta.

Buzhinski sanoo, että myös Ukrainan armeijan täysimittainen hyökkäys maan itäosan separatistialueille johtaisi sotaan, jota "Venäjä ei lopettaisi ennen kuin se on saanut pääkaupungin".

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/shirreff_nato_ven-59503
 
UK + Pohjoismaat + Baltit + Puola = "Mini-NATO". Lähtisittekö mukaan? ;)

Lainaus artikkelista:

And yet — as I noted in a report last year for a Washington think-tank — the combined GDP of the five Nordic states, Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, plus the three Baltic states and Poland, is bigger than Russia’s. These nine countries alone have combined defence spending that amounts to half of Russia’s.

With British help on cyber warfare, intelligence and nuclear weapons, they could create a Nordic-Baltic-Polish mini-Nato that would be more than a military match for Russia.

--

Alkuperäinen artikkeli:

Why 2017 is the most dangerous year for Britain since the Cold War: With the US and France both set to be run by Putin acolytes, it will fall to us to defend the Baltic states if Russia strikes. Yet we've cut our military to the bone...
  • Nato has been fundamentally undermined by Trump’s victory in the US
  • For him, Europe’s local security worries are no longer America’s concern
  • While we and other European countries have been cutting back, Russia has been re-arming fast
  • A full-on cyber attack from Russia could also see public services coming to a halt

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-4071968/Why-2017-dangerous-year-Britain-Cold-War-France-set-run-Putin-acolytes-fall-defend-Baltic-states-Russia-strikes-ve-cut-military-bone.html
 
UK + Pohjoismaat + Baltit + Puola = "Mini-NATO". Lähtisittekö mukaan? ;)

Lainaus artikkelista:

And yet — as I noted in a report last year for a Washington think-tank — the combined GDP of the five Nordic states, Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, plus the three Baltic states and Poland, is bigger than Russia’s. These nine countries alone have combined defence spending that amounts to half of Russia’s.

With British help on cyber warfare, intelligence and nuclear weapons, they could create a Nordic-Baltic-Polish mini-Nato that would be more than a military match for Russia.

--

Alkuperäinen artikkeli:

Why 2017 is the most dangerous year for Britain since the Cold War: With the US and France both set to be run by Putin acolytes, it will fall to us to defend the Baltic states if Russia strikes. Yet we've cut our military to the bone...
  • Nato has been fundamentally undermined by Trump’s victory in the US
  • For him, Europe’s local security worries are no longer America’s concern
  • While we and other European countries have been cutting back, Russia has been re-arming fast
  • A full-on cyber attack from Russia could also see public services coming to a halt

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-4071968/Why-2017-dangerous-year-Britain-Cold-War-France-set-run-Putin-acolytes-fall-defend-Baltic-states-Russia-strikes-ve-cut-military-bone.html

En kyllä lähtisi.

Raha tai puolustusbudjetti ovat sinällään huonoja mittareita, kun paljon tärkeämpää on miettiä, kuinka paljon liittokunnan jäsenet ovat valmiita uhraamaan toistensa puolesta. Rakoileva liittouma on huomattavan heikko, kun vastassa on valtio, jonka kanssa kukaan ei halua joutua sotaan ja jonka kanssa moni mieluummin neuvottelee pelastaakseen omat perskarvansa vaikka sitten kaverin kustannuksella.

Yksi ehdoton edellytys tuollaiselle liittoumalle olisi, että baltit vastaavat omasta maastaan. On ihan älytön ajatus, että joku muu ryhtyisi kymmeniä tai satoja tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita tuottavaan taisteluun. 300+ miljoonainen USA pystyy siihen, mutta pienet Pohjoismaat eivät, tuskin Puola tai Britanniakaan. Homman pitäisi toimia samalla tavalla kuin Nato-jäsenyyden ajatellaan toimivan Suomessa, eli että suomalaiset vastaavat itse maa-alueensa puolesta, ja liittolaiset auttavat sitten ilmatilan ja merialueen suojaamisessa sekä täydentävät materiaalia ym. tarpeen vaatiessa.

Baltit pistäkööt ensin puolustuksensa kuntoon moninkertaistamalla puolustusbudjettinsa ja siirtymällä reserviläisarmeijoihin. Sitten me muut voimme pistää taivaalle Gripenit ja F-35:t ja mitä nyt onkaan käytettävissä.

Loppuun lainaan tätä vanhaa kirjoitusta:

Mitä tuohon Baltia-aspektiin tulee, katsokaapa vaikka ihan googlettamalla esim. jenkkiläisten sotilasanalyytikkojen ja, Herra varjele, sotahistorioitsijoiden kirjoituksia euroopan maiden puolustusasioista. Silmiin pistää se, millä innolla ehdotetaan kaikenlaisia käytännössä täysin toimimattomia kokonaisuuksia, esim. juuri käytännössä jotain Suomi-Ruotsi-Baltia "liittovaltion" (sotilaallisessa mielessä) tyyppisiä rykelmiä. Jenkit ja vissiin brititkään eivät tajua, että Euroopan maat eivät ole mitään "osavaltioita" vaan kaikissa on omanlaisensa historia ja identiteetti ja ei todellakaan suurta intoa lähteä villisti sekoittamaan asevoimiaan joidenkin valtioliittojen kautta. Mieleen tulee se jenkki joka soitti suomalaiselle kaverilleen että "minä olen nyt siellä!". Tarkemman keskustelun perusteella soittaja oli Pariisissa.

Suomi ja Ruotsi olisivat harvoja luontaisia kumppaneita - ja meilläkin on täyteen puolustusliittoon pitkä matka. Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua on täysin mahdoton yhtälö. Suomi näyttää ehkä nyt vahvalta koska sokeiden maailmassa yksisilmäinen on kuningas, mutta jos kuvioon sotkettaisiin Baltia niin olisi vain yksi valtava, toimimaton, epätasainen ja eripurainen pehmeän mätä kohde.
 
Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää... bätmänit, putkoset, muut sivuun (kunnes taas tarvitaan)?
--

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005027060.html

Venäjän mediassa kerrotaan Suomesta nyt uudella tavalla
Venäjän uusi ulkopoliittinen ”konsepti” eli toimintaohje muuttaa tapaa, jolla Suomesta Venäjällä kerrotaan, kirjoittaa kolumnissaan Jarmo Mäkelä.
 
En keksi juuri nyt tälle parempaa ketjua kuin tämä:

"Ranskan Marine Le Pen havaittu Trump Towerissa – kieltäytyi kertomasta, mitä oli tekemässä
Ulkomaat Julkaistu 12.01.2017 18:45

Ranskan Kansallisen rintaman puheenjohtajan Marine Le Penin on huomattu vierailevan Trump Towerissa Yhdysvalloissa.

Oikeistojohtaja ei kuitenkaan suostunut kertomaan oliko hän paikalla tapaamassa tulevaa presidenttiä Donald Trumpia.

Le Penin havaittiin olevan tapaamisessa kolmen miehen kanssa. Mielenkiintoisesta tapauksesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkempaa tietoa."

Todella mielenkiintoinen ja vähän pelottavampikin sattuma.
 
Jotenkin tuntuu että EU saattaa vielä hajoata. Sitäkin moni näyttää toivovan, enkä pidä tätä minään mahdottomuutena. Mitä jos näin käy ja kahdenväliset suhteet pannaan jäihin. - tärkeät kumppanimaat, eikä luottoa löydykään, tähän vaikea kyllä uskoa, mutta kaikki on mahdollista epävarmassa maailmassa, joka hakee paikkaansa geopoliittisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsi hyväksyi vasta keväällä naton isäntämaasopimuksen. Ehkä he saivat neuvoteltua, tai heille tarjottiin parempaa sopimusta kuin Suomelle. Suomen sopimuksessa Suomi hoitaa kriisitilanteessa naton joukkojen suojauksen, mutta ei siinä kyllä mitään takuita ole. Nato hoitaa sitten kustannukset. Paha sanoa, kun ei ole mitään tietoa. Tosin Putin sanoi kesällä, että nato taistelee viimeiseen Suomalaiseen mieheen, ehkä hän viittasi tähän isäntämaasopimukseen. Ei kaksinen diili, toivottavasti kulisseissa on sovittu jotain parempaa.
Ei Ruotsin isäntämaasopimus mitenkään poikkea Suomen sopimuksesta.

Siellä hallitus vaan halusi viedä sopimuksen eduskuntaan, kun taas Suomessa se tulkittiin tekniseksi sopimukseksi jota ei tarvitse viedä eduskuntaan.

Se on tekninen sopimus. Joka kansainvälistä harjoitusta varten, riippumatta onko se Suomessa vai ulkomailla johon Suomi osallistuu, täytyy tehdä isäntämaasopimus. Aiemmin ne on tehty joka kerta erikseen. Nyt tehtiin puitesopimus Naton mallin mukaan, jolloin erityisesti sovitavaksi jää pienempi osa käytännön asioita.

Tästä järkeistämisestä sitten mustajärvet kertoivat Naton salaisista varastoista Suomessa ja muuta skeidaa, eli että nyt annetaan jenkeille lupa tulla Suomeen.

Puitesopimus mikä puitesopimus.
 



Aivan. Luin Ainolan kirjoituksen vielä kerran uudestaan. Olisiko minulla itselläni nyt käynyt niin, että hänen loppukappaleen sanavalinnat "vakauttaminen" ja "pullistelu" osaltaan veivät omaa luetunymmärtämistäni väärään suuntaan, sen verran ne ärsyttivät asenteellaan. Vanha kunnon "keppi" ja "porkkana" olisi ehkä ollut ainakin minulle ollut parempi sanavalinta.

Yritetään siis uudestaan kaivaa tulta esille savun seasta. Olisiko tässä avainkohdat:

Suomi ja Ruotsi eivät voi jäädä puolueettomaksi, mikäli Baltiaan hyökätään. Näin on monella suulla todettu, ja olisihan se todella hankala paikka, jos Venäjä nielaisisi Suomenlahden etelärannan. Monessakin mielessä. Täytyikin olla aito helpotus, kun Nato sitoutui vahvemmin Baltian puolustukseen, mm tuomalla pian ne pataljoonat per maa sekä ilmeisesti varastoimalla kalustoa etukäteen. Hyökkäyskynnys nousi olennaisesti ainakin mitä tulee koko allueen miehittämiseen, vaikka jotain Donbass-kuviota se ei pois suljekaan.

Randin sotapelit, sekä nyt Naton + Ruotsin ja Suomen sotapelit. Sotapeleissä siis havaittiin, että Naton täytyy tukeutua Baltian puolustuksessa Ruotsin alueisiin. Tämä vaikuttaa karttaa katsomalla ihan loogiselta, joten Ainolan oletus (kukaan meistä ei kai voi tätä varmaksi tietää ellei jotain sopimusta julkisteta) että Ruotsi sotapelissä lupautui tähän vaikuttaa todennäköiseltä, koska vastapainona se todentotta saa turvatakuut satamilleen, lentokentilleen, ja epäilemättä Tukholmalle jne. Hyvin pelattu, Ruotsi :salut: , muistaen siis että lähtökohtaisesti Baltian miehitys olisi katastrofi heillekin.

Mutta entäpä Suomi, ryssimmekö me tämän? Näin Ainola:

Vanha linja jatkuu näin pääpiirteittäin ennallaan, joskin mukaan tuli uusi vivahde. Suomi torjuu Venäjän yritykset käyttää Suomen aluetta läpikulkuhyökkäyksiin.

Kriisitilanteessa Suomen linja voi muuttua, hallitus teroitti. Muutos ei käy kädenkäänteessä, sillä Suomen ja Yhdysvaltojen pitäisi ennalta sovittaa operatiiviset valmiutensa yhteen ja harjoitella. Tätä ei voi tehdä salassa, koska järjestely paljastuisi heti Venäjälle.

En ole kummoinen nojatuolistrategi, mutta arvioisin että sotapeleissä huomattiin, että tässäkin on ihan tekemistä, koko pitkän itäisen sivustan turvaamisessa Venäjän ilma- ja maavoimien iskua vastaan. En nyt yhtäkkiä osaisi sanoa, mitä vielä meidän pitäisi tehdä, paitsi tarvittaessa joustaa tässä tilanteen eläessä, jos esimerkiksi tulee tilaisuus tukea Viroa suoraan meidän suunnasta.

Mutta koska emme suoraan luvanneet alueitamme Naton käyttöön, meille jäi luu käteen, päätteli Ainola. Mutta entä tuo lihavoitu teksti Ainolan artikkelista. Suomen tulisi sovittaa operatiiviset valmiudet yhteen ja harjoitella.

Isäntämaasopimus. BALTOPS-maihinnousu Hankoon. Ilmaherruushävittäjät Rissalassa.

Tästä nousee kyllä ihan päinvastainen johtopäätös kuin Ainolalla. Sanoisin, että on siellä jotain sovittu Suomen roolin tukemiseenkin. Baltian tukemisen itäisen sivustan suojaus on iso urakka, ja tärkeää että Ruotsin suunnan operaatiolla on turva.

Savun seassa tulta? Mutta toisin kuin mitä Ainola päätteli?

Kyseessähän oli esikuntaharjoitus, johon osallistui virkamiehiä. Tämä tarkoittanee sekä siviili- että sotilasvirkamiehiä. Ei sinne mennä tekemään sitoumuksia, vaan mennään poliittisen linjan mukaan. Ei siellä myöskään anneta turvatakuita. En ollenkaan ihmettele että Suomen virkamiehet ovat pitäytyneet linjassa.

Ainolan johtopäätökset ovat Ainolan johtopäätöksiä.

Natossa meidän pitäisi olla, mutta kun ei olla niin mennään Lissabonin sopimuksen 42.7 mukaan.
 
En keksi juuri nyt tälle parempaa ketjua kuin tämä:

"Ranskan Marine Le Pen havaittu Trump Towerissa – kieltäytyi kertomasta, mitä oli tekemässä
Ulkomaat Julkaistu 12.01.2017 18:45

Ranskan Kansallisen rintaman puheenjohtajan Marine Le Penin on huomattu vierailevan Trump Towerissa Yhdysvalloissa.

Oikeistojohtaja ei kuitenkaan suostunut kertomaan oliko hän paikalla tapaamassa tulevaa presidenttiä Donald Trumpia.

Le Penin havaittiin olevan tapaamisessa kolmen miehen kanssa. Mielenkiintoisesta tapauksesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkempaa tietoa."

Todella mielenkiintoinen ja vähän pelottavampikin sattuma.

No täällä löytyy detskuja

https://www.theguardian.com/world/2017/jan/12/marine-le-pen-donald-trump-tower-new-york
 
Ei Ruotsin isäntämaasopimus mitenkään poikkea Suomen sopimuksesta.

Siellä hallitus vaan halusi viedä sopimuksen eduskuntaan, kun taas Suomessa se tulkittiin tekniseksi sopimukseksi jota ei tarvitse viedä eduskuntaan.

Se on tekninen sopimus. Joka kansainvälistä harjoitusta varten, riippumatta onko se Suomessa vai ulkomailla johon Suomi osallistuu, täytyy tehdä isäntämaasopimus. Aiemmin ne on tehty joka kerta erikseen. Nyt tehtiin puitesopimus Naton mallin mukaan, jolloin erityisesti sovitavaksi jää pienempi osa käytännön asioita.

Tästä järkeistämisestä sitten mustajärvet kertoivat Naton salaisista varastoista Suomessa ja muuta skeidaa, eli että nyt annetaan jenkeille lupa tulla Suomeen.

Puitesopimus mikä puitesopimus.
Laita linkki sopimukseen. Olen varmaankin lukenut väärää sopimusta. Saa olla englannin- tai suomenkielinen.
 
Laita linkki sopimukseen. Olen varmaankin lukenut väärää sopimusta. Saa olla englannin- tai suomenkielinen.
No tässä artikkelissa on yhteisymmärryspöytäkirja liitteenä ja Pulkki selittää sisältöä

http://www.suomensotilas.fi/isantamaasopimus-faktat-poytaan/

Isäntämaasopimus – faktat pöytään
Suomen Sotilas | 28.08.2014 | Artikkeli


Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa isäntämaatukea (eng. Host-Nation Support) koskevan kehyssopimuksen 4.-5.9. Walesissa pidettävän Naton huippukokouksen yhteydessä. Tämä helpottaa yhteistoimintaa silloin kun Naton tai sen rauhankumppanuusmaiden (PfP) joukot toimivat Suomessa ja tarvitsevat mahdollista paikallista logistista tukea. Naton lisäksi puitesopimus helpottaa sotilaallista yhteistoimintaa myös EU:n puitteissa. Sopimuksen allekirjoittaminen on ollut jo vuodesta 2002 Suomen ja Naton tekemän rauhankumppanuussopimuksen tavoitteissa.

Isäntämaatukea koskevan puitesopimuksen yleistavoite on selkeä. Kun sotilaat toimivat harjoituksissa tai kriisiajan tehtävissä, tarvitaan yleensä runsaasti erilaista logistista tukea – polttoaineita, muonitusta, lääkintäpalveluja jne. Kun yhden maan joukkoja lähetetään toisen maan alueelle, tai ne ovat kulkemassa toisen maan läpi, on nämä palvelut joko tuotava joukon mukana, tai hankittava paikallisesti. Usein paikallinen tuki on logistisesti järkevää tai jopa välttämätöntä. Mutta paikallisessa tuessa riittää selvitettävää ja sovittavaa – esimerkiksi mitä polttoaineita on saatavilla, mistä paikoista, minkälaisista tankkausjärjestelmistä, mikä on hinta, miten niistä laskutetaan, kuka maksaa verot? Miten toimitaan satamissa? Tarvitseeko ulkomaiset sotilasajoneuvot vakuuttaa, voiko sota-aluksen mukana tulla ilma-aluksia?

Edellä mainituista käytännön asioista sovitaan isäntämaatukisopimuksessa. Jos kaiken kattavan sopimuksen laatimista edellytetään aina erikseen jokaiseen pieneenkin harjoitukseen, ei se ainakaan lisää halukkuutta kansainväliseen yhteistoimintaan. Varsinkin, jos samaan harjoitukseen osallistuu joukkoja monesta eri maasta, ja kaikkien kanssa pitää sopia erikseen.

Naton piirissä onkin käytössä vakioitu isäntämaatukijärjestelmä, jossa yleisimmistä isäntämaatukeen liittyvistä periaatteista ja velvoitteista pyritään sopimaan etukäteen kehyssopimuksella ja tähän kuuluvilla teknisillä liitteillä. Tämä kyseinen yhteisymmärryspöytäkirja (MoU – Memorandum of Understanding) toimii siten puiteasiakirjana, jonka pohjalta sovitaan aina erikseen kuhunkin konkreettiseen tapaukseen soveltuvasta käytännön isäntämaatuesta erillisellä sopimuksella (HSNA – Host Nation Support Agreement). Tämä sopimus voi olla joko Naton ja isäntämaan välinen, johon operaatioon (vast.) osallistuvat yksittäiset maat liittyvät erillisellä ilmoituksella, tai suoraan kahdenvälinen.

Yhteisymmärryspöytäkirjan, isäntämaasopimusten, tukipyyntöjen ja muiden tähän liittyvien asiakirjojen muodot määrätään Naton AJP-4.5(B) Allied Joint Doctrine for Host Nation Support –standardissa. AJP-4.5(B) on isäntämaatuen keskeinen julkaisu, jossa tuodaan käytännön tasolle ne periaatteet ja tavoitteet jotka tälle toiminnalle on asetettu MC 319/2 NATO Principles and Policies for Logistics ja MC 334/2 NATO Principles and Policies for Host-Nation Support –asiakirjoissa.

Suomi ei siis sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen Naton joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua. Muutenkin HNS-järjestelyt koskevat vain logistiikkaa, vaikka sisältävätkin paljon juridiikkaa. Nato- ja PfP-maiden joukkojen yleisestä juridisesta asemasta toisen maan alueella on jo aiemmin sovittu erikseen niin kutsutuilla SOFA-yleissopimuksilla (Status of Forces Agreement).
 
Puitesopimus mikä puitesopimus.
Venäjän mediassa kerrotaan Suomesta nyt uudella tavalla
Venäjän uusi ulkopoliittinen ”konsepti” eli toimintaohje muuttaa tapaa, jolla Suomesta Venäjällä kerrotaan, kirjoittaa kolumnissaan Jarmo Mäkelä.

Ptruuuuu, sanoi tumma hevolle....kun taas mennään vähän laukoille. Suomi on nostettu keskiöön, jonka ympärillä on vaatimattomasti Eurooppa. Julkaisulinja ei ole mikään irti revittävissä oleva erityinen "suomen linja" vaan se koskee Eurooppaa yleisemminkin.

Ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että Venäjä kohtelee Suomea Unionin jäsenenä ja monessa kohtaa myös Naton jäsenenä. Hyvässä ja pahassa. Mitään ERITYISASEMAA ei ole ollut tarjolla, eikä sitä tule.

Taidamme olla omien ongelmiemme ja päättämättä jättämisten parhaita arkkitehteja.

Korjatkaa, jos on aihetta, lupaan seisoa korjattuna asennossa kuin Nälkämaan heinäseiväs.
 
Edelleenkin kohta "8. FORCE PROTECTION"

Sopimuksessa on toki paljon logistiikasta, terveydenhuollosta ja muusta, mutta tuo kohta? Onhan se tietysti ymmärrettävää, että kun Suomessa on naton joukkoja, niitä myös suojataan sotilaallisesti.
 
Edelleenkin kohta "8. FORCE PROTECTION"

Sopimuksessa on toki paljon logistiikasta, terveydenhuollosta ja muusta, mutta tuo kohta? Onhan se tietysti ymmärrettävää, että kun Suomessa on naton joukkoja, niitä myös suojataan sotilaallisesti.

Muista nyt että tämä on standardipaperi. Sitä ei neuvotella uusiksi eri maiden suhteen, mikä myöskin tarkoittaa ettei esim. Ruotsilla, voi olla "parempaa sopimusta".

Force protection on juuri sitä miltä se kuullostaa, eli että isäntämaa suojaa NATO:n toimintaa maassa, jos sellaista on Tämähän on aivan linjassa kv. lain mukaan jossa kv. toimintoja, kuten lähetystöjä, kv. järjestöjä y.m. suojatan isäntämaan toimesta. Kuten usein muuallakin todettu, Suomi päättää suvereenisti mitä vieraan maan toimintaa Suomessa sallitaan (kuten myös muut maat päättävät omista asioistaan).

Samassa kohdassa myös todetaan että paikallinen laki on voimassa. Edelleen vielä kohdassa 12.1 todetaan sama, eli että paikallinen laki on ensisijainen (joka sinänsä on huonoa kirjoittamista, koska sopimuksen tapaisessa paperissa ei samaa asiaa pitäisi sanoa useampaan kertaan).
 
Back
Top