Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti

Vielä jankutan sen verran että kyseinen varusveijari ei pitänyt pahana että kuolisi ohjusiskussa. Puhtaasti isänmaan mies. Oli vaan huolissaan siitä että kun huomaavat kohti tulevan ohjuksen ja eivät ehdi karkuun. Kerroin kyllä että heidän ei tarvitse siirtyä paljoakaan tutka sammutettuna niin säilyvät hengissä. Ryssä voi ampua vaikka satamäärin ohjuksiaan korpiin. Tänne mahtuu. Tuli kyllä yllätyksenä se 90 sekunnin varoaika. Kun olisi tutkilla tuplasti parempi kantama.

Ei tarvitse kuin sammuttaa tutka ja selviytymisprosentti on >90.
 
Kaveri sanoi että jos ohjus on lukittunut niin ei voi mitään. Mihin helvettiin se lukittuu jos tutka pimeänä. Miksi ei suomalaisille varusmiehille opeteta itseluottamusta ja luottamusta omiin voimiin? Se kyllä jäi vaivaamaan ettei sateella näe tutkalla mitään.
 
Kaveri sanoi että jos ohjus on lukittunut niin ei voi mitään. Mihin helvettiin se lukittuu jos tutka pimeänä. Miksi ei suomalaisille varusmiehille opeteta itseluottamusta ja luottamusta omiin voimiin? Se kyllä jäi vaivaamaan ettei sateella näe tutkalla mitään.
Eipä se voi lukittua kun ei ole sitä lähdettä missä pitää lukitus.
 
Voisiko RBS-15:n muuten ohjelmoida hakeutumaan maalla olevan tutkan spektriin?

Täähän on aika veikeä idea. Vastykistötutkavasta-ammus, alueella tutkaan hakeutuva rypäleammus. Jos tutka sammutetaan niin jollain todennäköisyydellä vielä osuu vaikka osuisi vähän sinne päin.
Kunnon peitolla ihan peilaamisella saadaan riittävä tarkkuus tytärkranaateille, jos näitä olisi...
Vastaavasti venäläisillä on aika paljon muitakin tapoja tuhota tutkia joten mahdollisista tutkahakeutuviin kohdistuvista vastatoimista ei huudella paljoa.

Itseasiassa Venäjän konemäärillä ei ole kovin kummoista tappionsietokykyä.
Näiltä kyllä loppuvat pilotit tai ainakin kokeneet sellaiset ennen koneita.
Varsinkin Neuvostoliitton perua olevaa kalustoa joka on joko kunnossa tai kunnostettavissa on paljon.
 
Näiltä kyllä loppuvat pilotit tai ainakin kokeneet sellaiset ennen koneita.
Varsinkin Neuvostoliitton perua olevaa kalustoa joka on joko kunnossa tai kunnostettavissa on paljon.

Onko Venäjällä lentäjistä pulaa? Lähde?

Ilmavoimissa ei kyllä voi laskea muuta kuin lentosuoritteita ja operatiivisessa käytössä olevaa kalustoa joten en itse ole huolissani jostain 90-luvun kalustosta joka seisoo varastossa.
 
Onko Venäjällä lentäjistä pulaa? Lähde?

Ilmavoimissa ei kyllä voi laskea muuta kuin lentosuoritteita ja operatiivisessa käytössä olevaa kalustoa joten en itse ole huolissani jostain 90-luvun kalustosta joka seisoo varastossa.
Kuten itsekin kirjoitit lentosuoritteet eivät vastaa ilmoitettua kalustoa.
 
Yleisesti ottaen tunnen tutkakalustoa varsin huonosti. Ymmärtääkseni suomeen on hankittu AN/MPQ-64 sentinel tutkia. Valmistaja lupailee viimeisimmän kehitysversion toimivan vastatykistötutkana myös. Onko näitä suomeen hankittuja tutkia mahdollista käyttää tehokkaasti myös vastatykistötutkina, vai onko kyseinen ominaisuus vain "mainospuhe"? Ukrainan sodan perusteella tykistötutkien merkitys on suuri. Toisaalta tykistölle soisi esim M270 MRLS:ään myös tutkiin hakeutuvia ammuksia vaikeuttamaan vihollisen tykistön toimintaa.

Sentinelit on hankittu ilmatorjunnan NASAMS-yksiköille. Eli jos niitä käytetään vihollisen tykistön paikantamiseen, niin se on sitten pois ilmatorjunnasta.

Teknisesti varmaan ihan toimiva ominaisuus, vaikka tuskin se "oikeaa" vastatykistötutkaa vastaa paikantamistarkkuudeltaan. Olettaen, että ko. ominaisuus on mukana suomalaisten tutkien ohjelmistossa. Välttämättä ei ole, jos valmistaja olisi halunnut siitä ekstraa ja lisähintaa ei haluttu maksaa.
 
Ei tarvitse kuin sammuttaa tutka ja selviytymisprosentti on >90.

Ja jos kalustoa ei millään ehdi siirtämään, niin ei sitä puikkoa kai tarvitse jäädä odottamaan tutkaa halaten, vaan roudaa henkikultansa lähimmän kiven taakse ja painaa munat minuutiksi isänmaata vasten.
 
Kaveri sanoi että jos ohjus on lukittunut niin ei voi mitään. Mihin helvettiin se lukittuu jos tutka pimeänä. Miksi ei suomalaisille varusmiehille opeteta itseluottamusta ja luottamusta omiin voimiin? Se kyllä jäi vaivaamaan ettei sateella näe tutkalla mitään.
Kyllä minäkin rynkyn tähtäimen ihan aina lukitsin siihen kymppiin ennen laukaisua, muttei se luoti sinne kumminkaan lopulta päätynyt.
 
Kyllä minäkin rynkyn tähtäimen ihan aina lukitsin siihen kymppiin ennen laukaisua, muttei se luoti sinne kumminkaan lopulta päätynyt.

Tulee mieleen muuan lätkänpelaaja jolla on omien sanojensa mukaan aivan jäätävä lämäri. Se vaan ei aina lähde :)
 
Yksi tuttu palveli muutama vuosi sitten MOSTKA 87 porukassa. Väitti että jos viholliskone ampuu tutkaan ohjautuvan ohjuksen kohti niin eivät ehdi tehdä asialle mitään.

Mostka porukoihin vaatimuksena on C-kortti.

Vähemmän fiksukin alokas kelpaa tutkamieheksi kunhan vain kortti löytyy taskusta.

No kyllä sen aikoinaan huomasi, että aika monilla ajattelu on sellaista ON/OFF mallia. ELSO juttuja kouluttaessa huomasi, että osalle porukasta koko häirinnän käsite oli vaikea omaksua, kun alikersantti oli alokasaikana kertonut, ettei käytössä olevia radioita pysty häiritsemään. Ajatuskulku oli sitten jotain sellaista, että radiota on joko "häirintäturvattu malii" tai sitten häiritään tukkoon ja siitä on turha stressata.

Muutaman tyhmimmän kanssa ei voinut edes keskustella, kun ajattelu oli suoraan hiekka-aavikolta. Kun ei ole ymmärrystä siitä miksi asioita tehdään jollain tietyllä tavalla, niin sitten väitetään, että esimerkiksi häirintälähettimellä varustettu helikopteri ei voi liikkua. (Koska meillä oli liikkuvasta ajoneuvosta viestiminen "kielletty".)
 
Eli kh-31 ohjus taistelukärki 94 kiloa. Matka-aika 70 km n. 100 sekuntia. Game over.

Sammuta tutka, antenni alas ja odota tömähdystä. Sitten antenni ylös ja toiminta jatkuu. Vaikka se ohjus olisikin tarpeeksi tarkka osumaan vielä tutkan sammuttamisen jälkeenkin siihen antenniin, niin se ei auta jos se antenni ei ole enää paikallaan. Ryssä ei ole vielä kehittänyt ARM:ää, jossa olisi vielä toinenkin hakupää sen maalin etsimiseen jälkeenpäin. Ei sillä, että se auttaisi koska tuollainen nostettava tutka on tarkoitettu siihen, että antennia voidaan käyttää vaikka itse ajoneuvo olisikin jonkin esteen takana piilossa. Tarpeeksi tiheä metsä tai tarpeeksi kerrostaloja, niin se taistelukärki niihin tehoa.
 
Taistelunkestävyydestä sen verran, että onko meillä koskaan tutkittu tai harkittu alaslaskettavia tutka-antenneja ? Ruotsalaisilla on ainakin ollut käytössä tällaista kalustoa.

http://www.fht.nu/fv_bilder_radar_spaning_ps_860.html

PS-860-2_aef.jpg

Vid skyddad uppställningsplats är anläggningen upprättad på en fortifikatoriskt skyddad plats. Största delen av materielen är placerad i bergrum. Radarantennen är monterad på en antennhiss, som kan sänkas ner i ett schakt och skyddas av luckor
 
Taistelunkestävyydestä sen verran, että onko meillä koskaan tutkittu tai harkittu alaslaskettavia tutka-antenneja ? Ruotsalaisilla on ainakin ollut käytössä tällaista kalustoa.

http://www.fht.nu/fv_bilder_radar_spaning_ps_860.html

Katso liite: 16029

Vid skyddad uppställningsplats är anläggningen upprättad på en fortifikatoriskt skyddad plats. Största delen av materielen är placerad i bergrum. Radarantennen är monterad på en antennhiss, som kan sänkas ner i ett schakt och skyddas av luckor

On enemmänkin kuin harkittu. Meillä käytössä olevat lähivalvonta- ja maalinosoitustutkat on varustettu alas laskettavalla antennilla. Lisäksi ne ovat ajoneuvoalustalla. Jos tarkoitat maan alle laskeutuvia niin vastaus lienee ei.
 
On enemmänkin kuin harkittu. Meillä käytössä olevat lähivalvonta- ja maalinosoitustutkat on varustettu alas laskettavalla antennilla. Lisäksi ne ovat ajoneuvoalustalla. Jos tarkoitat maan alle laskeutuvia niin vastaus lienee ei.

Joo, tarkoitin juuri tuollaista hissillä suojattuun bunkkeriin laskettavaa systeemiä.
 
On enemmänkin kuin harkittu. Meillä käytössä olevat lähivalvonta- ja maalinosoitustutkat on varustettu alas laskettavalla antennilla. Lisäksi ne ovat ajoneuvoalustalla. Jos tarkoitat maan alle laskeutuvia niin vastaus lienee ei.

Vanha KEVAkin oli alaslaskettava. Siihen tosin tarvitsi erillistä nosturia, mutta tutkien siirrot olivat ihan osa järjestelmää
 
Taistelunkestävyydestä sen verran, että onko meillä koskaan tutkittu tai harkittu alaslaskettavia tutka-antenneja ? Ruotsalaisilla on ainakin ollut käytössä tällaista kalustoa.

http://www.fht.nu/fv_bilder_radar_spaning_ps_860.html

Katso liite: 16029

Vid skyddad uppställningsplats är anläggningen upprättad på en fortifikatoriskt skyddad plats. Största delen av materielen är placerad i bergrum. Radarantennen är monterad på en antennhiss, som kan sänkas ner i ett schakt och skyddas av luckor

Norjalla on muuten ihan uusiakin tutkia jotka lasketaan maanalle suojaan. Ympäristöolosuhteet taitavat vaan olla se suurin syy miksi rakenne on sellainen, kun tutkat sijaitsevat lumihuippuisten vuorten laella.
 
Jenkkien uusin AGM-88E AARGM onkin sitten jo pahempi vastus, koska siinä on millimetritaajuuden tutka inertianavigoinnin lisäksi. Joten jos se pääsee tarpeeksi lähelle, on hyvä mahdollisuus, että se löytää sillä ko. ajoneuvon. Mutta tähänkin on käytössä harhamaaleja.
Britit taas kehittivät oman tutkasäteilyyn hakeutuvan ALARM-ohjuksensa. AGM-88:sta poiketen kohdetutkan sammuessa se kiipeää korkealle ja sammuttaa moottorinsa, avaa laskuvarjon ja odottelee, että tutka tulee takaisin päälle, jolloin sekundäärimoottori aktivoituu ja ohjus lähtee uudelleen kohti maalia.

Venäläisillä ei tiettävästi ole vastaavia vielä käytössä, vaan tutkan sammuttaminen on toimiva toimenpide.
Tämä pätee myös ALARM:iin.
 
Back
Top