Työllisyyden näkymät

[Lunni]

Tuossa kaikessa palaa rahaa. Helpompaa olisi,

Joskus aikoinaan valtionhallinnon työntekijän kanssa istuttiin iltaa. Keskusteltiin myös työttömistä. Summa summarum, yksi työtön maksaa noin 2400€/kk, tästä työtön saa sen 680€ - 20%, loput menevät Byroslavian kuluihin, TE-tsto, ym. . Kaipa tuonkin voisi fiksummin hoitaa.

 

[Nargö]

On jotenkin hullunkurista, että etsintään keinoja saada ihmisille karensseja ja sitten se ihminen siirtyy perustoimeentulotuelle. Olen sitä mieltä, että kansalaispalkka voisi olla oikeasti hyvä juttu. Toki silloin on välttämätöntä, että muut tuet poistettaisiin eli asumistuki, työttömyystuki, toimeentulotuki pois lukien harkinnanvarainen.

Asumistuenkin korvaavassa kansalaispalkassa on se ongelma, että ihmisten asumiskulut vaihtelevat todella paljon. Esimerkiksi Helsingissä yksinasuvan yksiöstä maksama vuokra on yleensä vähintään noin 700 euroa kuussa. Toisaalta vaikka muuttotappioalueella pienessä asunnossa asuvan perheen asumiskulut per henkilö voivat olla alle 100 euroa kuussa.

Varmasti kansalaispalkkaan sisältyvän "asumisosuuden" voisi jyvittää asuinkunnan keskimääräisen kustannustason ja perheen koon mukaan, mutta monien kansalaispalkka nousisi silti valtavan korkeaksi. Toisin sanoen isompituloisempien tuloveroprosentti todennäköisesti lähenisi sataa prosenttia, jotta tuollainen järjestelmä voitaisiin rahoittaa, ja toisaalta keskimääräistä halvemmalla asuvien kansalaispalkka jäisi herkästi asumiskulujen maksamisen jälkeen epämotivoivan korkeaksi.

 

[Raveni]

Asumistuenkin korvaavassa kansalaispalkassa on se ongelma, että ihmisten asumiskulut vaihtelevat todella paljon. Esimerkiksi Helsingissä yksinasuvan yksiöstä maksama vuokra on yleensä vähintään noin 700 euroa kuussa. Toisaalta vaikka muuttotappioalueella pienessä asunnossa asuvan perheen asumiskulut per henkilö voivat olla alle 100 euroa kuussa.

Varmasti kansalaispalkkaan sisältyvän "asumisosuuden" voisi jyvittää asuinkunnan keskimääräisen kustannustason ja perheen koon mukaan, mutta monien kansalaispalkka nousisi silti valtavan korkeaksi. Toisin sanoen isompituloisempien tuloveroprosentti todennäköisesti lähenisi sataa prosenttia, jotta tuollainen järjestelmä voitaisiin rahoittaa, ja toisaalta keskimääräistä halvemmalla asuvien kansalaispalkka jäisi herkästi asumiskulujen maksamisen jälkeen epämotivoivan korkeaksi.

Ongelma ratkeaisi ja syntyvyyskin nousisi jos perus tulo ulotettaisiin alaikäisiin vaikka puolitettuna.

 

[Nargö]

Ongelma ratkeaisi ja syntyvyyskin nousisi jos perus tulo ulotettaisiin alaikäisiin vaikka puolitettuna.

Eihän tuo esimerkiksi sitä ratkaisisi, että yksinasuvien nykyisin kohtuullisiksikin laskettavissa asumiskuluissa on valtavia eroja. Helsingissä asuvalla vuokralaisella "kohtuullinen" asumiskulu joka nykyisin rahoitetaan yhdistelmällä työttömyystuki+asumistuki+toimeentulotuki voinee olla vaikkapa 900 euroa, kun taas jossain muualla velattomassa asunnossa asuvalla asumiskulu voi olla esimerkiksi 100 euroa. Jos ajatellaan, että asumiskulujen jälkeen kansalaispalkasta pitäisi jäädä kaikkiin muihin menoihin esimerkiksi 400 euroa, niin 900 euron vuokraan varautuminen tarkoittaisi 1300 euron kansalaispalkkaa.

 

[Raveni]

Toisaalta jos ei rahat riitä siihen asuntoon jossa asuu niin silloin tulisi muuttaa syrjemmälle. Helsingin ongelma pitkälti on tuettuasuminen joka nostaa vuokria. Tämä tekee sen, että alueelle päätyy halpaa työvoimaa joka keskittää työpaikkoja entisestään.

 

[Nargö]

Toisaalta jos ei rahat riitä siihen asuntoon jossa asuu niin silloin tulisi muuttaa syrjemmälle. Helsingin ongelma pitkälti on tuettuasuminen joka nostaa vuokria. Tämä tekee sen, että alueelle päätyy halpaa työvoimaa joka keskittää työpaikkoja entisestään.

Se voisi olla aika mielenkiintoinen uudistus, jos asumistuesta ja toimeentulotuesta korvattaville asumismenoille asetettaisiin joku valtakunnallinen ja suhteellisen alas asetettu katto. Sanotaan vaikkapa että yksinasuvan asumismenoja korvattaisiin korkeintaan 450 euroon asti, 2 hengen perheen 550 euroon asti, 3 hengen perheen 650 euroon asti jne, jolloin tukimenoihin tulisi isot säästöt.

Vuokrataso erityisesti pääkaupunkiseudulla todennäköisesti laskisi selvästi, mutta tuskin kuitenkaan niin paljon, etteikö tapahtuisi työttömien ja pienituloisten eläkeläisten joukkosiirtymistä pienemmille paikkakunnille. Opiskelijat ja osa-aikatöitä tekevät olisivat myös pääkaupunkiseudulla ahtaalla ja luultavasti joutuisivat siirtymään laajasti yhteisasumiseen tai myös he muuttamaan.

Työmarkkinoilla tilanne pääkaupunkiseudulla varmaan osittain paranisi, kun pitkäaikaistyöttömät ja muut hankalasti työllistyvät poistuisivat ja näiden entisiin vuokra-asuntoihin muuttaisi työssäkäyviä. Toisaalta matalapalkkatyövoimasta saattaisi tulla pulaa. Pienille paikkakunnille taas tulisi uusia asukkaita, mutta toisaalta työttömien osuus väestöstä kasvaisi selvästi, mikä tuottaisi kunnille ongelmia. Yritykset pyrkisivät luultavasti siirtämään matalapalkkatyöpaikkoja pienille paikkakunnille jos vain mahdollista.

 

[Herman30]

Minun vähän yli 300 euron vuokra n. 30 neliön yksiöstä ei oikeuttanut euroonkaan vuokratukea palkalla 1700 brutto kun kokeeksi yritin hakea aikanaan. Asun kaukana, kaukana Helsingistä.

 

[Ingsoc]

Minun vähän yli 300 euron vuokra n. 30 neliön yksiöstä ei oikeuttanut euroonkaan vuokratukea palkalla 1700 brutto kun kokeeksi yritin hakea aikanaan. Asun kaukana, kaukana Helsingistä.

Kyllä on saamaton mies!

Nyt hommaat nopeesti vaikka neljät ruokot maksettavaksi, niin johan olet oikeutettu asumistukeen.

 

[Lunni]

Se voisi olla aika mielenkiintoinen uudistus, jos asumistuesta ja toimeentulotuesta korvattaville asumismenoille asetettaisiin joku valtakunnallinen ja suhteellisen alas asetettu katto. Sanotaan vaikkapa että yksinasuvan asumismenoja korvattaisiin korkeintaan 450 euroon asti, 2 hengen perheen 550 euroon asti, 3 hengen perheen 650 euroon asti jne, jolloin tukimenoihin tulisi isot säästöt.

Vuokrataso erityisesti pääkaupunkiseudulla todennäköisesti laskisi selvästi, mutta tuskin kuitenkaan niin paljon, etteikö tapahtuisi työttömien ja pienituloisten eläkeläisten joukkosiirtymistä pienemmille paikkakunnille. Opiskelijat ja osa-aikatöitä tekevät olisivat myös pääkaupunkiseudulla ahtaalla ja luultavasti joutuisivat siirtymään laajasti yhteisasumiseen tai myös he muuttamaan.

Työmarkkinoilla tilanne pääkaupunkiseudulla varmaan osittain paranisi, kun pitkäaikaistyöttömät ja muut hankalasti työllistyvät poistuisivat ja näiden entisiin vuokra-asuntoihin muuttaisi työssäkäyviä. Toisaalta matalapalkkatyövoimasta saattaisi tulla pulaa. Pienille paikkakunnille taas tulisi uusia asukkaita, mutta toisaalta työttömien osuus väestöstä kasvaisi selvästi, mikä tuottaisi kunnille ongelmia. Yritykset pyrkisivät luultavasti siirtämään matalapalkkatyöpaikkoja pienille paikkakunnille jos vain mahdollista.

Kohtuulliset asumismenot Helsingissä on 680€, tai oli, Sossun mukaan. KELA:n mukaan 550€. Tuohon saa asumistukea sen 400€. Leikkurit vuokratukiin eivät auta kuin pitkällä aikavälillä, mutta jossain ihmisten pitää asua sillä aikaa. Asuntoja pitäisi tehdä 50k lisää vuodessa muutama vuosi, mutta arvaa onnistuuko, kun päättäjillä on omat rahat kiinni siinä asuntobisneksessä. Plus eri instituutit.

Minä nyt kauheasti ihmettelen tätä "työttömät helvettiin" kasvukeskuksista ja samaan aikaan ruikutetaan kuinka työttömät eivät muuta työpaikkojen perässä kasvukeskuksiin. Siis että mitä vittua.

Ihan vaan vertailun vuoksi. Tanskassa työttömyystuki on 1400€/kk, Hollannissa 1550€. Kummassakaan maassa ei makseta asumistukea. Suomessa 560€ + as.tuki, 80% vuokrasta -7% omavastuu. Ei ihme että EU:sta tulee noottia asiasta Suomelle. No ok, Tanskassa ja Hollannissa tuohon sisältyy 5 päivää kuussa "yhteiskuntavelvoitetta", eli käytännössä vanhusten-/lastenhoitoa.

 

[Lunni]

Kyllä on saamaton mies!

Nyt hommaat nopeesti vaikka neljät ruokot maksettavaksi, niin johan olet oikeutettu asumistukeen.

Ei niitä lasketa, elleivät asu samassa asunnossa. Jos jää työttömäksi, niistä maksetaan 6,5€/kakara/paivä. Vähennetään toimeentulotuesta, jos sitä saa.

edit: Tai siis se 6,5€ tulee jos maksat itse elatusmaksut, jos KELA maksaa, niinkuin yleensä on työttömien kohdalla, (tulot alle 1250€/kk), niin se otetaan pois.

 

[Nargö]

Ihan vaan vertailun vuoksi. Tanskassa työttömyystuki on 1400€/kk, Hollannissa 1550€. Kummassakaan maassa ei makseta asumistukea. Suomessa 560€ + as.tuki, 80% vuokrasta -7% omavastuu. Ei ihme että EU:sta tulee noottia asiasta Suomelle. No ok, Tanskassa ja Hollannissa tuohon sisältyy 5 päivää kuussa "yhteiskuntavelvoitetta", eli käytännössä vanhusten-/lastenhoitoa.

Tuo kuvailemasi Tanskan ja Hollannin järjestelmähän tarkoittaa käytännössä sitä, että matalapalkkatyöt lopetetaan ja nämä työt hoidetaan sen sijaan "työttömien" voimin. Suomessahan esimerkiksi vanhainkotiapulaisen, perhepäivähoitajan ja koulunkäyntiavustajan ansiot ovat yleensä samaa luokkaa kuin tuo työttömyystuki.

Toki tuollainen järjestelmä aktivoi työttömiä ja säästää verorahoja. Mutta toisaalta työn laatu heikkenee ja jos "työttömien" tekemä työ ei esim. kerrytä eläkettä tai oikeuta vuosilomiin, niin onhan se melkoisen mittaluokan heikennys matalapalkka-alojen työtä tekeville.

 

[Raveni]

Kohtuulliset asumismenot Helsingissä on 680€, tai oli, Sossun mukaan. KELA:n mukaan 550€. Tuohon saa asumistukea sen 400€. Leikkurit vuokratukiin eivät auta kuin pitkällä aikavälillä, mutta jossain ihmisten pitää asua sillä aikaa. Asuntoja pitäisi tehdä 50k lisää vuodessa muutama vuosi, mutta arvaa onnistuuko, kun päättäjillä on omat rahat kiinni siinä asuntobisneksessä. Plus eri instituutit.

Minä nyt kauheasti ihmettelen tätä "työttömät helvettiin" kasvukeskuksista ja samaan aikaan ruikutetaan kuinka työttömät eivät muuta työpaikkojen perässä kasvukeskuksiin. Siis että mitä vittua.

Ihan vaan vertailun vuoksi. Tanskassa työttömyystuki on 1400€/kk, Hollannissa 1550€. Kummassakaan maassa ei makseta asumistukea. Suomessa 560€ + as.tuki, 80% vuokrasta -7% omavastuu. Ei ihme että EU:sta tulee noottia asiasta Suomelle. No ok, Tanskassa ja Hollannissa tuohon sisältyy 5 päivää kuussa "yhteiskuntavelvoitetta", eli käytännössä vanhusten-/lastenhoitoa.

Suomalaiset luulee, että suomessa on hyvä terveydenhuolto ja sosiaaliturva... Vähän niin kuin muutenkin luullaan, että ollaan parhaita kaikessa. Tätä sitten tuetaan nolla tutkimuksilla mm. Koulutuksesta.

 

[Lunni]

Tuo kuvailemasi Tanskan ja Hollannin järjestelmähän tarkoittaa käytännössä sitä, että matalapalkkatyöt lopetetaan ja nämä työt hoidetaan sen sijaan "työttömien" voimin. Suomessahan esimerkiksi vanhainkotiapulaisen, perhepäivähoitajan ja koulunkäyntiavustajan ansiot ovat yleensä samaa luokkaa kuin tuo työttömyystuki.

Toki tuollainen järjestelmä aktivoi työttömiä ja säästää verorahoja. Mutta toisaalta työn laatu heikkenee ja jos "työttömien" tekemä työ ei esim. kerrytä eläkettä tai oikeuta vuosilomiin, niin onhan se melkoisen mittaluokan heikennys matalapalkka-alojen työtä tekeville.

Aikaisemmin, ennen 2012 voimaan tullutta lakimuutosta, noita teetettiin Suomessa 7/8/9€:n kulukorvauksella/pvä sen työmarkkinatuen/peruspäivärahan päälle. Sitten laki kielsi toiminnan. (2004 7€, 2008 8€ 2011 9€) Ei niistä kertynyt eläkettä, lomapäiviä, tai edes oikeutta työterveydenhuoltoon.

 

[Nargö]

Aikaisemmin, ennen 2012 voimaan tullutta lakimuutosta, noita teetettiin Suomessa 7/8/9€:n kulukorvauksella/pvä sen työmarkkinatuen/peruspäivärahan päälle. Sitten laki kielsi toiminnan. (2004 7€, 2008 8€ 2011 9€) Ei niistä kertynyt eläkettä, lomapäiviä, tai edes oikeutta työterveydenhuoltoon.

Ei Suomessa työttömillä ollut työvelvollisuutta myöskään ennen vuotta 2012. Toki työtehtäviä on teetätetty ja teetätetään rajoitetusti aktivoinnin yms nimissä juuri tuota kulukorvausta vastaan.

 

[Teräsmies]

Tältäkö näyttää tulevaisuus Suomessakin? Kiinalaiset robotit lajittelevat kymmeniätuhansia postipaketteja muutamassa tunnissa
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005206679.html

Suomessakin olisi tarvetta kun nykyään paketit viipyvät lajittelukeskuksessa useammankin päivän.

 

[SJ]

Tältäkö näyttää tulevaisuus Suomessakin? Kiinalaiset robotit lajittelevat kymmeniätuhansia postipaketteja muutamassa tunnissa
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005206679.html

Suomessakin olisi tarvetta kun nykyään paketit viipyvät lajittelukeskuksessa useammankin päivän.

Ja tullissa toisinaan vielä pidempään.

 

[Ingsoc]

Ja tullissa toisinaan vielä pidempään.

Tullimiehet korvataan tulevaisuudessa tulliroboteilla.

Ne tullaan korvaamaan tyhmillä, ylipainoisilla roboteilla, jotka on kaikki samasta tehtaasta.

 

[Umkhonto]

Mistä tällainen ilmiö johtuu? Onko arki niin helppoa nykyään että mikä tahansa "stressitilanne" muodostuu nuorilla helposti showstopperiksi?

Ylilääkäri: Osa nuorista ennakoi, ettei selviydy kesätöistä

Julkaistu: 13.5. 11:13

Kaikki nuoret eivät kykene kesätyökilpailuun. Nuorten suorituspaineet lisääntyvät keväisin, kertoo ylilääkäri Pauli Tossavainen STT:n haastattelussa.
Opiskelijoiden sairaslomat ja nuorten suorituspaineet lisääntyvät keväisin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan syynä ovat opiskelijoiden talvella ilmaantuneet mielenterveysongelmat.

– Opiskelija on voinut huomata talvikauden aikana, että ei selviydy opinnoista, ja ennakoi, että ei selviydy myöskään kesätöistä eikä pysty niitä edes hakemaan, kertoo Tossavainen.

Raskas kevään aika on havaittavissa Suomen Punaisen Ristin (SPR) nuorten turvatalotoiminnassa. SPR:n turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpään mukaan keväiset suorituspaineet vaikuttavat myös nuorten vanhempiin.

– Suorituspaineiden ja aikataulupaineiden lisääntyminen näkyy keväällä tähän aikaan erityisesti nuorilla, jotka ovat saamassa ratkaisevia arvosanoja, kuten esimerkiksi ysiluokan päättötodistuksen. Myös vanhemmat saattavat olla yhtä lailla paineistettuja eivätkä jaksa välttämättä tukea nuoria samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Mielenterveyden useat ulottuvuudet
Mielenterveysongelmien syntyyn vaikuttavat yksilölliset, biologiset ja ympäristölliset tekijät, ja siksi niiden hoidossa pitää huomioida potilaan elämäntilanne kokonaisuudessaan. YTHS:llä potilaan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun mahdollistaa vahva yhteys oppilaitokseen.

– Mielenterveyspalvelu, joka ei ole tekemisissä opiskeluympäristön kanssa, saattaa pitää opiskelijan mielenterveyshäiriötä lievänä hoidettavaksi tai hoitaa pelkästään sitä selvittämättä riittävästi taustaa, sanoo Tossavainen.

YTHS:n helmikuussa julkaistusta Terveystutkimuksesta käy ilmi diagnosoidun masennuksen ja ahdistushäiriöiden lisääntyneen alle 35-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa huomattavasti 2000-luvun alusta lähtien. Tossavainen arvelee kasvun johtuvan useista eri tekijöistä.

– Ehkä vahvin syy on se, että tällä hetkellä opiskelijat hakeutuvat palveluihin huomattavasti useammin kuin aikaisemmin eli mielenterveyspotilaaksi stigmatisoitumisen pelko vaikuttaisi vähenneen, pohtii Tossavainen.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005209451.html

 

[Osasto 31]

Mistä tällainen ilmiö johtuu? Onko arki niin helppoa nykyään että mikä tahansa "stressitilanne" muodostuu nuorilla helposti showstopperiksi?

Ylilääkäri: Osa nuorista ennakoi, ettei selviydy kesätöistä

Ei niinkään. Nuorilla pieninkin riski epäonnistua koetaan lähestulkoon kuolemantuomioksi. Puhun nyt sosiaalisesta kuolemasta, joka siis johtaa siihen että tavanomainen riskien ottaminen ei enää toimi. Omat mokat saattavat joutua Internetissä pilkan kohteeksi ja siitä tulevat tietämään sadat, tuhannet ja ehkä vielä enemmän ihmisiä. Toisin sanoen riskien ja virheiden välttäminen on ensisijaisen tärkeää ja yhä nuoremmat oppivat tämän hyvin nopeasti. Yksikin lipsahdus ja olet epäonnistunut ihminen.

Ilmiöstä yleensä on tässä vielä hieman enemmän juttua:

 

[Sakararäjähdepanos]

Mistä tällainen ilmiö johtuu? Onko arki niin helppoa nykyään että mikä tahansa "stressitilanne" muodostuu nuorilla helposti showstopperiksi?

Ylilääkäri: Osa nuorista ennakoi, ettei selviydy kesätöistä

Itse suhtaudun suurella epäilyksellä tällaisiin artikkeleihin, joissa ilmeinen tai ainakin rivien välissä vaaniva tavoite on päästä julistamaan nuorison olevan pilalla. Samaa henkeä noudattaen Hesari kohuotsikoi toissapäivänä "Yhä useampi ottaa sairauslomaa, kun töihin ei huvita tulla, väittää työpsykologi – osalla nuorista on ”harhainen mielikuva” työnteosta". Nuoriso pilalla, katastrofi käynnissä työelämässä, eikös vain? Äkkiä kommenttiosastolle kauhistelemaan ja julistamaan nykysukupolven totaalista kelvottomuutta. Mutta sitten kun artikkelia ja taustoja ryhtyy perkaamaan...

• "Järvinen ei osaa sanoa, kuinka yleisestä ilmiöstä saikuttamisessa on kyse, mutta arvioi sen syntyneen noin kymmenen vuotta sitten kun puhe paskaduuneista ja saikuttamisesta lisääntyi."
  
• "Tästä ei ole tutkittua tietoa, mutta oma tuntumani on, että tietoinen sairausloman väärinkäyttö ei ole kovin yleistä." (Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jaana Halonen)
• "Halonen on tutkinut sairauslomien omailmoituskäytäntöjä eli mahdollisuutta lyhyeen sairauspoissaoloon ilman lääkärintodistusta. -- Tutkimuksessa mukana olleista kuudesta suuresta organisaatiosta ei raportoitu sairauslomien väärinkäyttöä, vaikka niiden myöntämiseen ei vaadittu lääkärintodistusta.
• Ja lopuksi kommenteista löytyy linkki EK:n tutkimukseen, jonka mukaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Pitkän aikavälin käyrässä ei näy mitään yksisuuntaista trendiä.

Näyttäisi siis, että kohuotsikon taustalla on lähinnä Järvisen mutu, joka on koottu muiden mutusta ilman konkretiaa. Paras saatavilla oleva näytön tapainen kertoo toista. Otsikkoon on myös saatu juuri sama "osa nuorista" kuin tässä toisessa Talsan uutisessa. Kuinka suuri osa? Puolet? Kymmenesosa? Sadasosa? Niinpä. Yhtä lailla "osa nuorista" saattaa kuvitella olevansa Abraham Lincoln, jos mitään lukumääriä ei anneta. Sen varjolla päästään luomaan mielikuvaa, että tämä "osa" olisi merkittävä osa tai suorastaan edustava näyte koko ikäluokan yleisestä luonteesta.

Myöskin pitäisi aina suhtautua epäilyksellä kaikkiin kasvuprosentteihin, joissa mitataan "kiinni jääneitä" eikä kattavaa otosta hyvin määritellyillä mittareilla. Jos ylinopeusvalvonta tuplataan, luultavasti sakkojen määräkin noin karkeasti ottaen tuplaantuu, mutta se ei suinkaan tarkoita, että ylinopeudet olisivat tuplaantuneet. Seksuaalinen häirintä saadaan otsikoissa räjähdysmäiseen kasvuun, jos mittariksi otetaan jokin subjektiivinen "tuntee kokeneensa", varsinkin jos joskus 50-luvulla tismalleen sama käytös katsottiin flirttailuksi eikä ahdisteluksi. Todellisuudesta on vaikea sanoa juuta tai jaata. Nykyään mielenterveyden ja hyvinvoinnin osalta osataan hakeutua hoitoon ja tehdä tarkkoja diagnooseja. Ennen purtiin hammasta ja yritettiin sinnitellä yksin, paremmalla tai huonommalla menestyksellä, usein viinaa yleislääkkeenä käyttäen. Liperin kylähullut olivat "vähän outoja", eivätkä tautiluokitukseen X kuuluvia mielenterveyshäiriöisiä. Hyvä jos edes vasenkätisyyden olemassaoloon uskottiin. Siitäkin päästiin näennäisesti eroon antamalla vähän lisää karttakeppiä sormille. Nykyään näille kaikille osataan laatia tilastoihin päätyvä diagnoosi. Siksi on jälleen vaikea sanoa, onko ilmiö itse vaiko vain sen tilastoihin tarttuminen kasvanut.

Se on kyllä fakta, että mm. yliopistojen suoritusvaatimuksia on kiristetty useaan otteeseen. Opintotukiaikaa on leikattu, opintopistevaatimukset kasvavat, ja valmistumisajat ovat muuttumassa nimellisistä tavoitteista tiukoiksi vaatimuksiksi. Jos joku vielä kuvittelee, että opiskelijana voi viettää leppoisaa elämää valtion laskuun vuosikymmenien ajan ilman vaatimuksia, kannattaa käydä päivittämässä tietonsa tälle vuosituhannelle. Vielä pahempaa nykytilanteessa on, ettei mikään mukava suojavirka todellakaan pärähdä pelkillä papereilla niin kuin illallinen edesmenneelle Manulle. Monta hallitusta peräkkäin on hokenut, että pitää vain saada opiskelijat "nopeammin työelämään". Mihin työelämään? Onko kukaan vaivautunut katsomaan nuorisotyöttömyyslukuja? Ikäluokat halutaan puskea mahdollisimman ripeää tahtia motarin ramppia ylös, vaikkei siellä ylhäällä ole siltaa eikä motaria. Silti uskotaan, että asiat ratkeavat ihan vain puskemalla vielä voimallisemmin.

Parhaita työllistymisreittejä vastavalmistuneelle ovat edelleen (sukulais)suhteet ja aiemmat kesätyöt tai opinnäytteet yrityksiin. Tältä pohjalta on jokseenkin pölhöä kuvitella, että parasta koulutuspolitiikkaa olisi liimata opiskelijat luentosalin penkkiin tekemään 50-tuntisia viikkoja näkemättä ulkoilmaa tai työelämää kertaakaan koko kaavamaisen putkitutkinnon aikana. Samaten se tarkoittaa, että ilman kesätöitä jääminen on oikeasti paha rasti. Kyse on myös silkasta rahasta, koska opinto"tukea" ollaan muuttamassa aggressiivisesti markkinakorkoiseksi velaksi, samalla kun kaikkein primitiivisimmänkin asumisen hinta meinaa karata käsistä. Eikä niihin kesätöihin todellakaan mennä vain ilmestymällä haalarit päällä tehtaan ovelle. Aika paljon saa keskimäärin keksiä ansioluetteloon täytettä ja hoitaa videohaastatteluja, että pääsisi edes kakkoskierrokselle.

En oikeasti tiedä, ovatko asiat nykyään huonommin kuin joskus aikaisemmin, mutta ihan varmasti "osa nuorista" täyttää minkä tahansa ehdon, esimerkiksi kesätöistä ahdistumisen. Sen enempää konkretiaa ei tästäkään artikkelista irtoa.