Umkhonto
Ylipäällikkö
Suomalainen asiantuntija on palkkakuopassa kotimaassaan – Sveitsissä elää leveämmin, vaikka päivähoito maksaa peräti 4 000 euroa kuussa
Sveitsissä on korkeat palkat, mutta menotkin ovat suuret. Rahaa jää silti lapsiperheen vanhempien mielestä riittävästi.
Sveitsissä on korkeat palkat, mutta menotkin ovat suuret. Rahaa jää silti lapsiperheen vanhempien mielestä riittävästi.
Kaupunki
Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi
Maria Seljeson ja Jens Bergman leikkivät kotona puolitoistavuotiaan Carlin ja viisivuotiaan Emman kanssa Sveitsin pääkaupungissa Bernissä.
Suvi Turtiainen HS
Julkaistu: 15.5. 2:00 , Päivitetty: 15.5. 8:25
Rapusta kuuluu tuttua ryminää. Kotona etätöitä tehnyt Maria Seljeson menee ovelle vastaan, kun puolitoistavuotias Carl ja viisivuotias Emma juoksevat sisään.
Perheen isä Jens Bergman tulee perässä. Hän on hakenut lapset hoidosta aivan asunnon lähellä sijaitsevasta päiväkodista.
Perhe asuu Sveitsin pääkaupungissa Bernissä Kirchenfeldin kaupunginosassa, jota voisi kuvailla paikalliseksi Eiraksi. Alueella on hyvä maine, ja naapurustossa sijaitsee rykelmä suurlähetystöjä. Asunto henkii vanhaa charmia.
Ruotsalainen Seljeson, 39, ja suomalainen Bergman, 37, edustavat hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa. He työskentelevät suurissa kansainvälisissä firmoissa asiantuntijatehtävissä, Seljeson kehityspäällikkönä ja Bergman talouspäällikkönä.
Huhtikuussa Helsingin Sanomat kertoi, miten Suomi maksaa pohjoismaisiin naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa. Samaan aikaan asuminen ja eläminen on Helsingissä kallista.
Sveitsissä palkkataso on maailman huippuluokkaa – mutta niin ovat menotkin.
Seljeson ja aiemmin Helsingissä asunut Bergman ovat lupautuneet avaamaan tulojaan ja menojaan sekä kertomaan, onko kaksilapsisen perheen elämä todella leveämpää Sveitsissä kuin Suomessa.
Bergman ja Seljeson ovat molemmat asiantuntija-alalla keskijohdossa. Tällaisesta työstä maksetaan Sveitsin suurissa kaupungeissa keskimäärin yli 110 000 euron vuosipalkkaa, selviää UBS-pankin vuonna 2015 tekemästä eri kaupunkien alakohtaisesta palkkavertailusta.
Bergman kertoo maksavansa verotettavasta ansiotulosta Bernissä 21 prosenttia veroja, mikä on Sveitsin muihin kantoneihin verrattuna paljon. Helsingissä 110 000 euron ansiotuloista perittäisiin verottajan laskurin mukaan veroja 36 prosenttia.
Helsingissä vastaavan työn vuosikorvaus on UBS:n vertailun mukaan noin 50 000 euroa.
Verottaja nappaa siitä veroprosenttilaskurin mukaan noin 24,5 prosenttia. Helsingissä samasta työstä maksetaan siis tuntuvasti pienempää palkkaa kuin Bernissä ja vieläpä ankarammalla verotuksella.
Emma ja Carl riisuvat takit eteiseen. Carl hyppää riemuissaan äidin syliin päiväkotipäivän jälkeen. Onnenlähde, kyllä, mutta Sveitsissä päiväkoti-ikäiset lapset ovat myös valtaisa menoerä.
”Elinkustannukset riippuvat pikkulapsiperheessä hyvin paljon lasten määrästä, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä”, Bergman sanoo.
Emma ja Carl ovat molemmat neljä päivää viikossa päiväkodissa. Yhteensä lasten päivähoitokulut ovat noin 4 000 euroa kuukaudessa, mikä on Bernissä normaali hinta kahden lapsen hoidolle.
Sveitsissä kotiäitiys onkin tavallista, sillä monilapsisessa perheessä toisen vanhemman kuukausitulot uppoavat pitkälti päivähoitomaksuihin.
Työpaikalla oltiinkin ihmeissään, kun Seljeson palasi työelämään Emman synnyttyä täysiaikaisesti ja Carlin synnyttyä tekemään nelipäiväistä viikkoa.
”Yleensä naiset katoavat kokonaan lasten synnyttyä tai tekevät kaksi-kolmipäiväistä viikkoa”, kertoo yli 15 vuotta Sveitsissä asunut Seljeson.
Helsingissä kahden noin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan vanhemman perhe maksaisi kahden lapsen päivähoidosta 511 euroa kuukaudessa – siis vuodessa siis yli 40 000 euroa vähemmän kuin Bernissä.
Seljeson ei kuitenkaan kaipaa ruotsalaista tai suomalaista päivähoitoa. Sveitsissä heillä on enemmän valtaa vaikuttaa päivähoidon laatuun, koska tuhansien eurojen maksut maksetaan itse.
”Olen kuullut täällä paljon vähemmän valitusta päiväkodeista kuin Ruotsissa tai Suomessa”, Seljeson sanoo.
Neljän tonnin kuukausittaiset päiväkotimaksut tuntuvat silti järjettömiltä suomalaiseen palkkatasoon suhteutettuna. Sveitsissä monella on maksuihin varaa, sillä palkat ovat jopa kaksinkertaisia suomalaispalkkoihin verrattuna.
Sveitsissä kokonaisansioiden mediaani oli vuonna 2014 noin 6 000 euroa kuussa. Suomen kokoaikaisten palkansaajien mediaanitulo oli samana vuonna hieman alle 3 000 euroa.
Sveitsissä perheille lankeaa päivähoidon lisäksi muitakin menoja, joita Suomessa katetaan verorahoilla.
Sveitsissä on pakko hankkia sairausvakuutus. Bergmanin ja Seljesonin perheessä sairausvakuutusmaksut maksavat perheenjäsentä kohden vähän alle kaksisataa euroa kuussa, mikä on Sveitsissä tyypillinen sairausvakuutuksen hinta.
Tässä on Bergmanin mukaan Suomen ja Sveitsin suuri ero. Suomessa katetaan terveydenhoito- ja päivähoitokuluja verorahoilla, Sveitsissä samoista palveluista maksetaan suoraan omasta pussista. Sveitsissä julkinen sektori ei toimi välikätenä.
Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia.
Sveitsissä arki pitää rakentaa alusta asti itse. Ei ole esimerkiksi Suomen kaltaisia neuvoloita, jotka huolehtivat raskaus- ja vauva-ajan terveydenhoidosta. Tavallista on etsiä itse asiantunteva lääkäri valvomaan raskauden etenemistä ja vauvan terveyttä. Se ei ole aina helppoa.
Seljeson muistaa hetken, jolloin Emma oli vauva ja tuore äiti etsi puhelinluettelosta lastenlääkäriä, mutta kellään ei ollut vapaita potilaspaikkoja. Lopulta omalääkäri löytyi myös lapselle.
Toisaalta sairausvakuutusta voi vaihtaa vaikka joka vuosi vastaamaan senhetkisiä tarpeita.
Huoneeseensa kadonnut Emma on ehtinyt jo vaihtaa ylleen uuden tyllimekon. Hän pyörähtää näyttämään sitä vanhemmille.
Vaatteita, vaippoja, leluja ja harrastusvälineitä. Lapsiperheissä hintavertailu on arkipäivää. Bergmanin mukaan Sveitsin hintataso on Helsinkiä korkeampi mutta ei kaksinkertainen kuten palkat. Tulojen lisäksi elinkustannuksia verrannut UBS:n tutkimus vahvistaa Bergmanin havainnon.
Ruokaan ja palveluihin menee siis pienempi osuus tuloista.
Sama koskee asumista. Bergman ja Seljeson maksavat noin 110 neliön kerrostaloasunnostaan kuukausivuokraa 2 250 euroa, minkä he tosin sanovat olevan vähemmän kuin vastaavien asuntojen samalla alueella. Ikkunasta aukeaa näkymä viheralueelle, Bernin läpi virtaava Aarejoki on lähellä.
Helsingissä vuokrataso on hieman edullisempi kuin Bernissä. Helsingin ydinkeskustasta löytyi torstai-iltana edullisimmillaan yli 100 neliön vuokra-asuntoja noin 1 630 euron kuukausivuokralla.
Tässä kohtaa pitää tosin muistaa, että vaikka Bern on Sveitsin pääkaupunki, se ei ole maan kallein kaupunki. Vuokrat ovat korkeampia esimerkiksi diplomatian ytimessä Genevessä ja talouskeskus Zürichissä.
Helsinki taas on vuokrissa mitattuna Suomen kallein kaupunki.
Asumisessa Sveitsi ja Helsinki eroavat myös asumismuodoiltaan. Sveitsissä keskiluokalle on tyypillistä asua vuokralla toisin kuin Suomessa. Perheille sopivat talot Bernin lähellä maksavat helposti noin miljoona euroa, Bergman kertoo. Satojentuhansien pesämunan kerryttäminen ei ole helppoa edes sveitsiläisillä tuloilla.
Vaikka arkielämän menot ovat suuremmat kuin Helsingissä, pariskunta kokee rahan riittävän Bernissä enempään kuin se riittäisi Helsingissä.
”Elämä on Sveitsissä leveämpää, jos olet nuori kaupunkilainen asiantuntija-alalla”, Bergman kiteyttää.
Suurin ero käteen jäävän rahan määrässä on silloin, kun lapsia ei ole tai kun lapset ovat jo kasvaneet ohi päiväkoti- ja iltapäivähoidon tarpeen.
”Pikkulapsiaikana ero Helsinkiin ei ole niin suuri”, Bergman sanoo viitaten siihen, kuinka paljon pakollisten menojen jälkeen jää palkasta käteen. Tuon ajan jälkeen asuntosäästäminenkin helpottuu.
Suomesta Bergman kaipaa turvaverkostoa. Lasten isovanhemmat asuvat Suomessa ja Ruotsissa. Hän muistuttaa, ettei elämänlaatu riipu vain tuloista.
Sveitsissä plussaa ovat ilmasto ja lyhyet välimatkat. Seljeson kertoo, miten hän edellisenä viikonloppuna leikki lasten kanssa lämpimässä kevätkelissä kaupungilla samaan aikaan kun Bergman lähti vuorille tuoreen puuterilumen perässä.
Niin, ja ne kuuluisat junat.
”Helsingissäkin on hyvä joukkoliikenne, mutta täällä se on erinomainen”, Bergman sanoo.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005211054.html
. Ehkä hän oli ensimmäinen AI-robotti?
