10.7.2017 klo 10:30
Kierrätyskeskus Kyläsaaren toimipiste. Sasha Silvala / Yle
Yle kertoi aikaisemmin
. Yrityksessä työskennelleet työkokeilijat kertovat, että todellisuus on erilainen kuin johto antaa ymmärtää.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen ei allekirjoita väitettä.
– Kritiikki johtuu pitkälti siitä, että ihmiset ovat erilaisilla voimavaroilla tai erilaisissa elämäntilanteissa, ja jaksamista ei välttämättä ole. Tämä on monille paras mahdollinen työ ja paras mahdollinen jatkopolku. He lähtevät täältä kahden verran vahvempana kuin mitä ovat tulleet.
Siitosen mukaan yritys toimii sellaisella toimeksiannolla, mitä omistajilta on saatu. Yritys pyrkii toimimaan vastuullisesti ja on Siitosen mukaan yleishyödyllinen toimija, jonka tehtävänä on olla valmentavilla työmarkkinoilla.
– Otamme ilman muuta palautteet vastaan ja pyrimme toimintaamme kehittämään palautteen mukaisesti.
Anna: Harjoittelijat kulutetaan loppuun ja heistä ei välitetä
Anna, 30, työskenteli Koivukylän tavaratalossa Vantaalla puolentoista vuoden ajan. Hän oli ensin työkokeilussa kuusi kuukautta kesäkuusta 2015 joulukuuhun 2015. Tämän jälkeen hän oli palkkatuettuna maaliskuusta 2016 helmikuun loppuun 2017.
Anna kertoo yllättyneensä siitä, että firmassa oli paljon työkokeilijoita ja vaihtuvuus oli suurta.
– Harjoittelijoita otetaan järkyttävät määrät. Ulkomaalaistaustaisia on paljon ja he eivät välttämättä aina ymmärrä sitä, mistä on kysymys.
Annan mukaan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus hyväksikäyttää työttömiä ja maahanmuuttajia työssäkokeilijoina.
– On erikoista, että edes tiiminvetäjäksi ei oteta edes määräaikaista, vaan siinäkin halutaan, että he saavat palkkatuella tai harjoittelussa olevan ihmisen.
Anna joutui palkkatukityöllistettynä perehdyttämään muita harjoittelijoita, koska osaston esimies ei antanut tarpeellista perehdytystä, eikä häntä tyypillisesti näkynyt missään.
Työilmapiiri alkoi Annan mukaan kärsiä, kun osa ei puhunut suomen kieltä ja paikassa oli kova kiire.
Kierrätyskeskus esittää hyvää yritystä, kun tarjoavat työkokemusta, mutta todellisuudessa he käyttävät harjoittelijat loppuun ja hankkivat sen jälkeen uudet tilalle
Entinen työkokeilija Anna
– Sinne otetaan ilmaista halpatyövoimaa ja heiltä riistetään oikeudet valittaa epäkohdista. He mainostivat rehvakkaasti, että "kun hakijoita on niin paljon, saamme lisää harjoittelijoita tilalle".
Annalle ja hänen silloisille työkavereilleen tuli tunne, että harjoittelijoista ja työntekijöistä ei välitetä ollenkaan.
– Tuli olo, että vaaditaan, ”tehkää meille rahaa”, vaikka kierrätyskeskus on yritys, joka ei tuota voittoa.
Annan mukaan osa ei uskaltanut sanoa mitään, koska he pelkäsivät menettävänsä työkokeilupaikan.
– Välillä mietin, oliko syy, että minua ei palkattu jatkamaan, koska valitin vääryydestä.
Anna haluaa, että yritys heräisi siihen, että Koivukylän tavaratalossa ei ole kaikki hyvin. Hän toivoo, että myös TE-toimisto puuttuisi siihen, miten paljon työpaikkoihin otetaan työkokeilijoita.
– Kierrätyskeskus esittää viatonta ja hyvää yritystä, kun tarjoavat työkokemusta, mutta todellisuudessa he käyttävät harjoittelijat ja palkkatukityöllistetyt loppuun ja hankkivat sen jälkeen uudet harjoittelijat tilalle.
Melina: Jouduin sairauslomalle
Melina, 24, työskenteli Koivukylän tavaratalossa Vantaalla palkkatukityössä vuoden huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2016.
– Itse tiesin jo alussa, että en tule saamaan töitä pidemmälle tähtäimelle. Työntekijät kiertävät palkkatukipaikoilla monta kuukautta yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka voisi luulla, että hyvät tekijät voisi palkata ihan vakituisesti, eikä sääntöjä kiertäen uudestaan. Ihmettelen tätä toimintaa.
Melina kertoo, että ensin häntä kohdeltiin ihan normaalisti ja töissä oli kivaa, mutta tilanne muuttui.
– Yhtäkkiä työporukassa ilmapiiri huononi.
Melina uupui ja paloi loppuun. Siksi hän oli sairauslomalla, mutta palasi vielä töihin.
– Keskityin hakemaan jatkotyöpaikkaa. Työttömäksi en halunnut, mutta kierrätyskeskuksessa työskenteleminen oli muuttunut epämiellyttäväksi ja vaati sisukkuutta jatkaa työssä.
Minulle sanottiin, että "ei sinun tarvitse niin kovasti panostaa työhösi, koska meille tulee uudet harjoittelijat tilalle"
Entinen palkkatukityöllistetty Melina
Myöskään työpanoksella ei Melinan mukaan ollut väliä.
– Minulle sanottiin, että "ei sinun tarvitse niin kovasti panostaa työhösi, koska meille tulee uudet harjoittelijat tilalle".
Melinan mukaan paikka tarvitsisi lisää vakituisia, jotka ohjaisivat työntekijöitä ja valvoisivat, että säännöt olisivat selkeitä.
Melina toivoo, että kierrätyskeskus kantaa vastuunsa ja tutkii, mikä toiminnassa menee pieleen.
– Toimipisteessä oli onneksi mukavat työhönvalmentajat, jotka auttoivat uuden työpaikan etsimisessä, sillä se oli tapahtumien takia tarpeellista.
Koivukylän tavaratalon myymäläpäällikkö: Vastaamme palautteeseen aina
Koivukylän tavaratalon myymäläpäällikkö Jani Sintonen kertoo, että työntekijöiden antamaan palautteeseen puututaan aina. Sintosen tietoon ei ole tullut, että kukaan olisi sanonut, ettei työhön tarvitsisi panostaa, koska uudet harjoittelijat tulevat tilalle.
– Totta kai työntekijät voivat kertoa lähiesimiehelleen asioista. Minulle tulee työntekijät suoraan sanomaan. Teemme parhaamme, emmekä jätä epäkohtia huomioimatta, Sintonen muistuttaa.
Sintosen mukaan työtehtävät katsotaan lähtötason mukaan. Silti työhön panostetaan, eikä väite siitä, ettei työpanosta pidettäisi tärkeänä, pidä paikkaansa.
– Meidän työntekijät, harjoittelijat tai palkkatukilaiset ovat erilaisista lähtökohdista. Osa pystyy tekemään enemmän ja osa tekee vähemmän. Se, mitä vaadimme, katsotaan työntekijän oman kyvyn mukaan.
Sintosen mukaan kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla oikeudenmukaisesti. Myös perehdytys on hänen mukaansa asianmukaista.
– Jos on kokeneempi työntekijä, he opettavat uuteen tehtävään vanhat työntekijät. Meillä on kuitenkin aina esimies paikalla.
Teemu: Mentaliteetti kuin kiinalaisessa halpatuotantotehtaassa
Teemu, 40, työskenteli työkokeilijana Helsingissä Kyläsaaren kaupassa vuonna 2016. Teemun mukaan
ei vastaa todellisuutta.
Hän kertoo saaneensa TE-toimistolta työtarjouksen Kierrätyskeskuksessa, mutta siinä ei mainittu hänen mukaansa työkokeilusta. Työhaastattelun aikana hänelle ei kerrottu työkokeilusta. Hän luuli menevänsä töihin, eikä hänelle kerrottu, mikä työkokeilu on.
– Jos olisin tiennyt tulevani työkokeiluhaastatteluun, olisin toki lukenut nämä asiat Kelan ja TE-toimiston sivuilta etukäteen. Nyt minulle ei annettu mitään mahdollisuutta edes oikeasti ymmärtää, mitä olen allekirjoittamassa.
Lisäksi Teemu sanoo, että työkokeilu ei vastannut sitä, mitä sen piti pitää sisällään.
– Käytännössä noin kaksi kolmasosaa työajasta maalasin seiniä, siivosin, kasasin hyllyjä ja tein muita hanttihommia, jotka eivät millään lailla kehitä tai ylläpidä ammattitaitoani tai paranna mahdollisuuksiani työllistyä työkokeilun jälkeen.
Teemu kertoo, että työnjohto huusi työkokeilijoille, että he eivät saa pitää taukoja, koska on niin kova kiire. Teemu kertoo olevansa herkkä, ja koki stressaavana tilanteet, jossa ilmapiiri oli huono.
Hanttihommat, huono työnjohto sekä nykyaikaisen työympäristön puute eivät anna mitään valmiuksia oikeaan, tuottavaan työhön
Entinen työkokeilija Teemu
Teemun mukaan lähes kaikki työkokeilijat tuntuivat inhoavan siellä oloa, eikä hän näe, miten juuri kenenkään mahdollisuudet työllistyä parantuisivat työkokeilun myötä.
– Mentaliteetti on kuin kiinalaisesta halpatuotantotehtaasta. Halpoja tai siis tässä tapauksessa ilmaisia työntekijöitä pompotetaan ja kohdellaan huonosti voittojen maksimoimiseksi.
Työkokeilun pitäisi Teemun mukaan lähteä työkokeilijan omista tarpeista.
– Hanttihommat, huono työnjohto sekä nykyaikaisen työympäristön puute eivät anna mitään valmiuksia oikeaan, tuottavaan työhön, Teemu kertoo.
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen. Pekka Tynell / Yle
Uudenmaan TE-toimisto: Ei vääristä kilpailua
Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtajan Jarmo Ukkosen mukaan on mahdotonta, että työtön ei tietäisi menevänsä työkokeiluun. Asiasta sovitaan aina asiakkaan kanssa.
– Kaikkien osapuolten kanssa tehdään kirjallinen sopimus. Kokeiluun ei voi edes mennä ilman allekirjoitettua sopimusta. Jos vielä allekirjoittamansa sopimuksen lukee, ei voi tulla väärinymmärryksiä.
Ukkosen mukaan firmat eivät voi käyttää paljon työkokeilijoita. TE-toimiston tehtävä on arvioida ja vahtia kilpailun vääristymistä. Arvioon vaikuttaa se, minkälaisesta tahosta on kyse. Onko kyse markkinoista ja ”bisneksestä” vai sosiaalisesta ja yleishyödyllisestä toiminnasta.
Ukkosen mukaan kierrätyskeskuksen vuosittainen määrä voi tuntua isolta, mutta toisaalta joka kuukausi Uudenmaan TE-toimistossa aloittaa noin 1 200 kokeilijaa.
– Tälläkin hetkellä kokeilijoita koko Uudenmaan alueella on yhteensä noin vajaat 3 500.
Ukkosen mukaan erityistä maksimilukua työkokeilijoille ei määritellä. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että 1–3 jälkeen oltaisiin vielä hyväksyttävällä tasolla.
Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että kokeilijoita kohdellaan asiallisesti ja kunnioittavasti, eikä kyse ole mistään ”ilmaistyövoimasta”
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen
– Mutta tilannetta pitää aina tutkia. Onko kyse yksittäisistä kokeilijoista ja sopimuksista vai ketjuttamisesta.
Ukkonen kertoo vierailleensa yhdessä toimipisteessä, Nihtisillan tavaratalossa, eikä osaa nähdä, että siellä tarjottavat työt vääristäisivät kilpailua. Iso ja monipuolinen taho tarjoaa hänen mukaansa hyvin erityyppisiä tehtäviä, joissa voidaan kokeilla, millä tasolla kokeilijan osaaminen on ja minkälaista tukea tarvitaan, että polku jatkuisi työhön ja avoimille markkinoille.
– Nämä puoltavat sitä, että kierrätyskeskukseen voidaan osoittaa useita kokeilijoita.
Tästä huolimatta Ukkosen mukaan tyypillisin hälytysmerkki työkokeilun väärinkäytöstä on se, että yritys haluaa mahdollisimman kiireesti tilata itselleen uuden kokeilijan.
– Se on yleensä varmin merkki siitä, että asia ei ole oikealla pohjalla. Näissä viranomaisten pitää olla erittäin tarkkoja.
Ukkonen muistuttaa, että työkokeilujen mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan aina. Kaikki laiminlyönnit aiheuttavat sopimuksen purkamisen. Yleensä tällaiset viestit tulevat työkokeilijalta, jolloin ne otetaan heti vakavasti ja tilanne tutkitaan.
– Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että kokeilijoita kohdellaan asiallisesti ja kunnioittavasti, eikä kyse ole mistään ”ilmaistyövoimasta”, Ukkonen sanoo.
Haastateltavat työkokeilijat esiintyvät jutussa oikeilla etunimillään. Heidän työkokeilupaikkojensa paikkansapitävyys Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa on varmistettu kierrätyskeskuksen työsuhdepäälliköltä Jukka Risulta.
https://yle.fi/uutiset/3-9709763
ongelma on siinä että moni työnvälityksen kautta tuleva ei kehtaa haastatteluvaiheessa kertoa ettei omaa minkäänlaista mielenkiintoa/motivaatiota hakemaansa työpaikkaa kohtaan. Asia paljastui työnantajalle vasta työntekijän käytöksen, poissaolojen, huolimattomuuden, yleisen haluttomuuden jne. jne. myötä siinä vaiheessa kun henkilö on jo koulutuksessa ja/tai jopa tuotannon työharjoittelussa..ikävää kun olisi ollut tarjolla ihan oikeasti halukkaitakin..