Työllisyyden näkymät

[Umkhonto]

Alustavat tulokset työttömien "pakkohaastatteluista" myönteisiä – ministeri Lindström: "Hyvä, että otettiin käyttöön"
Elokuussa määräaikaishaastatteluja oli tehty 55 prosentille työttömistä. Kortistoista on onnistuttu putsaamaan tuhansia työttömiä, jotka eivät ole enää työttömiä työnhakijoita.

30.9.2017 klo 16:58

Vesa Moilanen / Lehtikuva

14 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen työttömyys on Mikko Savolaisen osalta pian historiaa. Kahdeksan kuukauden pesti tukityöllistettynä muusikkona alkaa viikon kuluttua maanantaina.

– Tässä on ihan pöllämystynyt ja hemmetin hyvä fiilis, kun pitkästä aikaa pääsee työn syrjään ja kivaan hommaan, jota diggaan tehdä, Savolainen hehkutti perjantaina Uudenmaan TE-toimiston Kampin palvelupisteessä.

– En olisi uskonut vielä vähän aikaa sitten, että pääsee tekemään kuukausipalkalla soittohommia.

Tuoreet tilastot työttömyydestä

• TE-toimistoissa oli elokuun lopussa 54 000 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
• Työttömiä työnhakijoita oli 289 000.
• Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 7 000 enemmän kuin vuosi sitten.
• Työttömiä oli 202 000 ja työttömyysaste nousi 7,5 prosenttiin.
• Ristiriitaa tilastojen välillä selittää tulkintaero siinä, kuka katsotaan työttömäksi.
• Myös aineisto ja laskentatavat eroavat kahdeneri tutkimuksen välillä.

Savolaisen lisäksi moni muukin on löytänyt työpaikan viime kuukausina, vaikka työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot antavat hieman ristiriitaista tietoa siitä, kuinka vahvasti talouskasvu näkyy jo työttömyyden alentumisena.

Mikko SavolainenYle
Haastatteluilla positiivisia vaikutuksia
Savolainen löysi työpaikan omien kontaktiensa ansiosta, eikä hän ehtinyt osallistua työttömien määräaikaishaastatteluihin.

Vuoden alusta alkanut haastattelurumba TE-toimistoissa näyttää kuitenkin tuottavan tulosta. Henkilökohtaisia haastatteluja alettiin tammikuun alussa tehdä säännöllisesti kaikille työttömille kolmen kuukauden välein.

Käytännössä haastatteluissa on kyse siitä, että työttömän työllistymissuunnitelma päivitetään ajantasalle kolmen kuukauden välein.

Tutkittua tietoa haastatteluiden vaikutuksista työttömyyteen ei saada vielä pitkään aikaan, mutta työ- ja elinkeinoministeriön alustavien arvioiden mukaan viitteitä positiivisista vaikutuksista on olemassa.

– Päättyneiden työttömyysjaksojen määrä on suurempi niillä alueilla, joissa määräaikaishaastatteluja on tehty useammin, TEM:in neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala tiivistää.

Tuomaala laski viime keväänä hyvin pian säännöllisten haastatteluiden aloittamisen jälkeen, että työttömyyden päättymisessä kehitys oli suotuisampaa alueilla, joissa haastatteluja oli lisätty eniten ja vastaavasti heikompaa alueilla, joissa määräaikaishaastatteluiden lisäys oli vaatimattomampaa.

Haastatteluja lisättiin vuoden alussa suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, suhteessa vähiten Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Vielä ei ole tietoa siitä, kenelle haastatteluista olisi ollut suurin apu.

– Haastatteluja on tehty enemmän lyhyemmän aikaa työttömänä olleille kuin hyvin pitkään työttömänä olleille, mutta en osaa sanoa, kenelle hyöty olisi suurin, Tuomaala sanoo.

Rekisterit puhdistuvat
Säännöllisten haastatteluiden tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä, ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada työpaikat nopeammin täytettyä.

Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on vähentynyt, mutta johtuuko se nimenomaan lisääntyneistä haastatteluista, sitä ei vielä tiedetä.

Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista aiotaan teettää perusteellinen tutkimus, jonka valmistumiseen menee arviolta pari vuotta.

Haastattelujen avulla on sen sijaan saatu onnistuttu siivoamaan TE-toimistojen rekistereitä.

Kortistoissa on ollut paljon työttömäksi työnhakijaksi kirjattuja henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta enää hae työtä. Työnhaku on voinut loppua työpaikan saamiseen tai vaikka opiskeluun tai terveydellisten syiden vuoksi.

Tarkkoja lukuja rekisteristä siivottujen työttömien määrästä ei ole, mutta Tuomaalan arvion mukaan "puhutaan tuhansista ihmisistä".

Lindström: Tätä on syytä jatkaa
Myös työministeri Jari Lindström (sin.) on vakuuttunut, että työttömien haastattelusavottaan kannatti ryhtyä, vaikka kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja vastustettiin kovaan ääneen.

– Kyllä kannatti ja tätä on syytä jatkaa. Sillä on iso merkitys myös henkisesti, että ollaan oikeasti kiinnostuneita ihmisistä ja heidän tilastaan, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan aikaisemmin saattoi mennä vuosikin, ettei kukaan kysellyt TE-toimistosta työttömän perään. Alustavat tulokset säännöllisistä haastatteluista ovat ministerin mielestä rohkaisevia.

Yle Uutisgrafiikka
– Uskallan sanoa jo olemassa olevien kokemusten perusteella, että tulokset ovat positiivisia. Näillä haastatteluilla on positiivinen merkitys työttömien auttamiseksi.

Alueiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka suurelle osalle työttömistä niin sanottu pakkohaastattelu on tehty.

Kainuussa haastateltuja oli elokuussa lähes 80 prosenttia työttömistä, kun taas Kaakkois-Suomessa jäätiin alle 50 prosenttiin.

Koko maassa kolmen kuukauden sisällä haastateltujen työttömien määrä oli 55 prosenttia.

Oheisesta taulukosta näkee, kuinka kattavasti työttömiä on haastateltu eri puolilla Suomea.

Työttömyyden keskimääräinen kesto ei enää pitene
Työttömyystilastoista paljastuu myös eräs merkittävä seikka, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia pitkäaikaistyöttömyyden kannalta.

Työttömyysjaksojen keskimääräisen pituuden kasvu näyttää nimittäin pysähtyneen tänä vuonna. Työttömyysjaksot ovat tähän asti pidentyneet käytännössä koko tämän vuosikymmenen ajan.

Heinäkuussa työttömyyden keskimääräinen kesto oli 55 viikkoa eli noin vuoden.

Vaikein tilanne on ollut yli 55-vuotiailla työttömillä, joilla työttömyys on kestänyt keskimäärin noin kaksi vuotta. Myös heidän osaltaan työttömyyden pitkittyminen on pysähtynyt.

Yle Uutisgrafiikka

https://yle.fi/uutiset/3-9860073

 

[Umkhonto]

Tuttua juttua omankin työpaikan keskusteluista.

Työaika sytytti riidan - "vaatimus täysin kestämätön"

Työaikalain ei pitäisi enää koskea itsenäisesti työskenteleviä asiantuntijoita tai keskijohtoa, vaativat Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Teknologiateollisuus.

Myös asiantuntijat tarvitsevat suojelua kohtuuttoman pitkiltä työpäiviltä, vastaavat insinöörien ja muidenkin toimihenkilöiden ammattijärjestöt.

Uudistuksen tarve tulee työn muuttumisesta. Jo vuonna 2013 Insinööriliiton selvityksessä joka neljäs ilmoitti tekevänsä liikkuvaa työtä kuukausittain, ja yli neljä viidestä sai työhön liittyviä yhteydenottoja iltaisin.



Kaikista suomalaisista 13 prosenttia arvioi tehneensä viime vuonna korvauksetta töitä vapaa-ajallaan.


Vaikein kiistakysymys erimielisyyksien takia viivästyneessä työaikalain uudistuksessa on soveltamisen laajuus.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko sanoo, että työnantajapuolen vaatimus lopettaa työaikalain soveltaminen ”johtavien asiantuntijoiden” ja keskijohdon työsuhteissa on täysin kestämätön.

Lakiesitys perustelee määrittelyä sillä, että entistä useammissa työtehtävissä asian- tuntijat tekisivät kokonaan itsenäisesti töitä. Insinöörijärjestöt Tekniikan Akateemiset (TEK) ja Insinööriliitto tyrmäävät väitteen.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo, ettei edes johtavilla asiantuntijoilla ole tosiasiassa täyttä vapautta päättää työajastaan, vaan siihen vaikuttavat esimiesten käskyt ja asiakkaiden toiveet.

”Yleensä organisaatioissa on vain yksi tai muutama ihminen, joilla on kokonaan vapaus päättää työajastaan.”



Liitot katsovat, että työaikalain kuuluu suojata niitä, joiden työajasta määrää työnantaja.

”Lakiesitys jättää itsenäisen asiantuntijan määritelmän hyvin epäselväksi”, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Kauppi katsoo myös, että lakiesitys olisi työaikalain soveltamislaajuuden osalta EU:n työaikadirektiivin vastainen.

Lotta Savinko sanoo, että asiantuntija on määritelty niin löyhästi, että jo asennustöitä tekevä huoltoteknikko voitaisiin tulkita asiantuntijaksi ilman työaikalain suojaa.

Epäselvyydestä ollaan sinänsä samaa mieltä myös työnantajapuolella.

”Työaikalain soveltamisen laajuudesta ja joustotyöstä on epäselviä ja ristiriitaisia seikkoja. Uhkana on, että näitä jouduttaisiin ratkaisemaan oikeuslaitoksen kautta”, sanoo työmarkkinoiden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuudesta.

Lakiuudistuksen toinen uusi asia olisi joustotyö, joka tarkoittaa muualla kuin toimistolla virka-aikaan tehtävää työtä. YTN katsoo, että myös joustotyöajassa on seurattava todellista työaikaa, ja työaikapankkien käytöstä pitäisi sopia henkilöstön edustajien kanssa, eikä jokaisen kanssa henkilökohtaisesti.


Kolmas kiistakysymys koskee sitä, lasketaanko työmatkojen matka-aika osaksi työaikaa.

Ministeriön esityksen mukaan työnantajan tulisi seurata riittävää palautumista. Työntekijäpuoli ei pidä tätä riittävänä, koska jos matka-aikoja ei edes seurata, ei esimies voi mitenkään seurata palautumista.

Lotta Savinko sanoo, että nykyisin on helppoja tapoja seurata työaikaa ja raportoida sitä esimerkiksi mobiili- ja verkkopalveluilla.

”Myös työntekijälle on hyödyllistä huomata kuinka paljon työtunteja on kertynyt.”

Työnantajapuoli katsoo, että suullinen sopiminen alaisen ja esimiehen välillä riittää.

Samu Salo lisää, että liikkuvan ja joustavan työn lisääntyessä luottamusmiesten tiedonsaantia pitäisi lisätä, jotta he voivat seurata työaikojen kehitystä ja sitä, korvataanko pitkät työpäivät sekä ilta- ja yötyöt.



Laajan tyytymättömyyden takia lakiesitys palautui lausuntokierroksen jälkeen syyskuussa takaisin työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluun.

Hallitusneuvos Tarja Kröger ministeriös- tä vahvistaa, että hankalin kiistakysymys on koko työaikalain soveltamisen laajuus.

”Analysoimme palautteita ja teemme sen pohjalta muutosesityksiä, joilla tarkennamme epäselviksi koettuja säännösehdotuksia.”

Kröger ei suostu arvioimaan, millaisia työntekijä- tai työnantajapuolen toivomia uudistuksia lakiuudistuksessa aiotaan painottaa.

”Selvää on, että työelämä on muuttunut vuodesta 1996, kun nykyinen työaikalaki on säädetty.”

Työaikalain uudistus on määrä saada eduskuntaan keväällä tai kesällä 2018. Lakia ei sovellettaisi lain voimaan tullessa voimassa oleviin työehtosopimuksiin.


http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/tyoaika-sytytti-riidan-vaatimus-taysin-kestamaton-6680030

http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/tyoaika-sytytti-riidan-vaatimus-taysin-kestamaton-6680030

 

[fulcrum]

Vaihteeksi minulta positiivinen näkemys Ruotsin talous- ja työllisyysratkaisuista. Eräs paljon Suomessa ja Ruotsissa työskentelevä tuttavani on kertonut että Ruotsissa rakennusalalla kortti- lupa- ja pätevyyden todistusruljanssi on hyvin paljon kevyempi. Suomessa pitää käydä iso kasa turhia kursseja muodon vuoksi, Ruotsissa katsotaan enemmän työntekijän kokemusta ja referenssejä ja päätetään että kaipa tuo tässä pärjää. Korttiruletti on kuulemma muutenkin länsinaapurissa helpompaa. Ruotsissa esimerkiksi tulityökortti maksaa 75 kruunua ja sen voi tehdä netissä muutamassa minuutissa, Suomessa siihen menee (työ)päivä ja hinta 150 euroa. Niin ja Ruotsin kortti kelpaa Suomessa...
Pahimpana esimerkistä korttihuuhaasta on usein esitetty kuljettajan ammattipätevyys"tutkinto", josta en ole kenenkään siihen osallistuneen kertoneen mitään positiivista. Viikon kurssi jossa kouluttaja sanoo heti kärkeen että voitte vaikka nukkua, ei tällä ole mitään merkitystä. 1500 euroa per nenä.

 

[Herman30]

Iso ero, 8 eur Ruotsissa ja 150 eur Suomessa. Ja se kuljettajatutkinto on voimassa vain 5 vuotta, jonka jälkeen pitää uusia?

 

[Nojatuolistrategi]

Surullisten tarinoiden maasta jorina, jolla on onnellinen loppu.

Finanssikriisi tuhosi lentäjäkoulutuksen vuoksi suuren pankkilainan ottaneen Matti Ekdahlin urasuunnitelmat, kertoo Talouselämä. Ekdahl aloitti vuonna 2006 yksityisessä lentäjäkoulutuksessa, jota varten hän haki pankkilainaa maksaakseen Suomen mittapuulla kalliin koulutuksen.

– Silloin oli hirmu hyvä suhdanne, lentäjistä oli pula ja alan palkat olivat kovat. Pankissakin oltiin sitä mieltä, että se on hyvä idea, että ota tuosta 100 000 euroa lainaa, Ekdahl, nyt 33, kertoo lehdelle.

Sitten iski vuosien 2008–2009 finanssikriisi. Rekrytointikanavat olivat hiljenneet, ja vaikka Ekdahl sai paikan Finnairin perämieskurssilta, ei kurssi koskaan alkanut.

– Joulukuussa lentoyhtiöt sammuttivat jo tulipaloja kysynnän heikentymisen vuoksi, Ekdahl muistelee kurssinsa perumisen syitä.

– Käytin 100 000 euroa ja opiskelin kaksi vuotta ilman vapaapäiviä tutkintoa, jolla en työllistynyt, hän summaa nyt.

Nopeasti vanhentuvat lentäjän lupakirja ja kelpoisuudet pakottivat Ekdahlin lopulta valitsemaan, jäisikö hän odottamaan parempia aikoja vai hautaisiko lentäjähaaveensa.

– Pelkkä lupakirjan ja kelpoisuuksien ylläpitäminen maksaa vuosittain 2 500–3 000 euroa.

Pohdinnan tulos: Ekdahl toimii nyt menestyksekkäästi myyntityössä. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231948-matti-33-kaytin-100-000-euroa-tutkintoon-jolla-en-tyollistynyt

Perämies päätyi myyntityöhön.

 

[Teräsmies]

Nyt tuli synkkä luku: Työttömyys laskee kaikkialla EU:ssa – paitsi Suomessa
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005399656.html

 

[Umkhonto]

Syrjäseudulle etsitiin lääkäriä: ainoan hakemuksen pyyntö yllätti – ”Palkkatoive 12 500 euroa, perjantait vapaaksi”

Terveyskeskuslääkäreille maksetaan parempaa palkkaa niillä seuduilla, jotka kärsivät lääkäripulasta. (KUVA: Martti Kainulainen / Lehtikuva)
Julkaistu: 8.10. 7:55


Lääkäri lentää syrjäseudulle jopa lentokoneella, mutta työvoimapula ja kovimmat palkkatoiveet voivat olla pian historiaa.
Terveyskeskusten pahin lääkäripula on hellittänyt Suomessa muutamien vuosien takaisesta, mutta paikallisesti vaje vaivaa yhä pahoin. Se näkyy edelleen palkkaeroina.

Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksesta käy ilmi, että pitkä ja vaativa koulutus ja haastava työ ei takaa huippupalkkaa kaikille lääkäreille.

Terveyskeskuslääkärit alimmassa palkkakymmenyksessä, alle kolmen vuoden työkokemuksella, tienaavat korkeintaan 4 500 euroa. Ylimmässä säännöllisen työajan ansio on sen sijaan vähintään 7 200 euroa.

Jos terveyskeskuksen lääkärillä on työuraa yli 25 vuotta, palkka voi nousta jo 9 500 euroon.

Yksityisellä puolella esimerkiksi työterveyshuollossa kokoaikainen työsuhteinen lääkäri tienaa noin 5 300 –10 000 euroa.

”Pula yhä akuutti”
Yksityisessä Kuhmon lääkäripalvelussa on parikymmentä ammatinharjoittajina toimivaa lääkäriä. Kukaan heistä ei asu alueella vaan tekee keikkaa joitakin päiviä kuussa.

– Kuhmossa lääkäripula on akuutti ja kova. Erikoislääkäreistä on huutava pula ja muun muassa fysiatreista, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Piirainen.

Vajetta kuvaa, että Kuhmossa, Vuokatissa ja Suomussalmessa toimiva lääkäriketju rekrytoi juuri fysiatrin Helsingistä asti. Hän lentää kahden viikon välein etelästä Vuokattiin.

– Fysiatripula on ollut Kainuussa järkyttävä, meillä on ollut yksi ihminen hoitamassa koko Kainuuta. Nyt yksityiselle puolelle tulee toinen tekemään kahta päivää kahdesti kuussa, Piirainen kertoo.

Kuhmossa on pulaa lääkäreistä. (KUVA: Pekka Moliis)

Työvoimapula näkyy useissa sote-alan tehtävissä erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Keski-Suomessa Jämsässä sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtainen palkka on nostettu 3600 euroon kuukaudessa, koska virkaan ei meinannut löytyä hakijoita.

Piiraisella haussa on ollut myös päätoiminen erikoislääkäri Vuokatissa syyskuussa avautuneeseen työterveyshuoltoon. Piiraisen mukaan Kainuun alueella julkisen puolet lääkärit ovat joko nuoria tai vanhoja tai kielitaito on ongelma. Hänellä ei ole ollut kiinnostusta houkutella heitä keikkatyöhön.

Paikkaa mainostettiin kolmella lehti-ilmoituksella ja kaikissa mahdollisissa rekrykanavissa.

– Yksi hakemus tuli. Palkkatoivomus oli 12 500 euroa, perjantait vapaaksi, 7,5 tunnin työpäivillä. Tasan ei käy onnen lahjat.

Piirainen arvioi, että 12 tonnin palkkatoive voi yksittäisessä tapauksessa kuvata terveyskeskuspuolella kovaa tasoa, joka on lähellä eläkeikää kaikkine lisineen. Hän on kuullut myös 8 000–9 000 euron aloituspalkoista.

Kainuun sote-alueesta tarkennetaan, että näin kovia palkkoja on voitu maksaa vain akuutissa pulassa ja tilapäisesti.

Pula kääntymässä ylitarjonnaksi
Palkkapaine on helpottunut, kun lääkärien osalta vaje pienenee vuosi vuodelta. Viime syksynä Lääkäriliiton selvityksessä terveyskeskusten lääkärivaje oli enää 3,5 prosenttia.

– Koko maan tasolla arvioituna lääkärivaje on käytännössä hävinnyt. Alueellista vaihtelua on yhä, ja esimerkiksi Kainuussa tiedetään olevan pulaa edelleen, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä kertoo.

Pula on helpottunut, koska lääkärikoulutusta on lisätty portaittain viimeiset parikymmentä vuotta. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoi Ylelle, että tilanne kääntyy jopa päälaelleen ja suuret koulutusmäärät johtavat pian lääkäreiden ylitarjontaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri, joka perustuu Ely-keskusen tulevaisuuden arvioihin, antaa lääkäreiden työvoimapulasta yhä todellisuutta synkemmän kuvan kuin Lääkäriliiton kysely. Syitä on monia, yksi lienee, että harva lääkäri käyttää julkista työnvälityspalvelua.


Lääkäriliiton kyselyssä Pirkanmaalla ei-erikoistuneen terveyskeskuslääkärin keskiansio oli 5 600–5 700 euroa, kun taas Kainuussa 6 800–6 900 euroa.

Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan isommissa kaupungeissa yleislääkäreiden pula näkyy helpottuneen kuitenkin myös ammattibarometrissa. Näillä alueilla lääkäreiden paikkoja on suunnilleen yhtä paljon kuin hakijoita. Pääkaupunkiseudulla on yhä barometrin mukaan pulaa.

– Pirkanmaalla on kohtuuhyvä tilanne, Tampereen kaupungin vastaanottotoiminnan va. ylilääkäri Kati Myllymäki vahvistaa.

– Tarve on pääkaupunkiseudulla kuitenkin niin paljon isompi, vaikka Tamperekin on muuttovoittoalue selkeästi ja yliopistokaupunkeja molemmat. Meillä huomaa, että muualta tulleet ja Tampereella opiskelleet mielellään tänne sitten jäävät eivätkä palaa kotiseudulleen.

– Palkoista aina kysytään, mutta emme me kauheasti niistä neuvottele. Minulla on karkea käsitys siitä, että koko Pirkanmaalla on melko samanlainen palkkataso. Näin toivotaankin, että emme joutuisi palkoilla kilpailemaan, etteivät ne lähde karkaamaan.

Lääkäriliiton kyselyssä Pirkanmaalla ei-erikoistuneen terveyskeskuslääkärin keskiansio oli 5 600–5 700 euroa, kun taas Kainuussa 6 800–6 900 euroa.

Vaikea lääkäripula luo Kainuusta todellisuutta synkemmän kuvan.


Vaikka rouvan taivuttelu Espoosta Kainuuseen vaati vähän aikaa. Emme muuttaisi enää takaisin.

Piirainen, entinen lentäjä Japan Airlinesilla, teki paluun lääkärikeskukseen ja perheyrityksen johtajaksi ja kehuu nykyistä asuinpaikkaansa.

– Vaikka rouvan taivuttelu Espoosta Kainuuseen vaati vähän aikaa. Emme muuttaisi enää takaisin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005398696.html

 

[Umkhonto]

"Palkankorotuksista haittaa" – Kärsivätkö työttömät, jäävätkö etuuksien saajat jälkeen?

Palkankorotusten vaaroista varoittelu jatkuu, mutta mitä niistä voi lopulta seurata?

8.10.2017 klo 11:58

Yle Uutisgrafiikka

Antti Pilke

työmarkkinasyksy kärjistyi perjantaina, kun työnantajapuoli ehdotti paperiteollisuuden sopimuksen jatkamista ilman palkankorotuksia.

Mitä haittaa palkankorotukset voivat sitten paljon puhutun kilpailukykyongelman lisäksi aiheuttaa?

Väite 1. Työttömät jumiutuvat kortistoon, kun palkat nousevat.

Kaikkien työntekijöiden tuntuvat palkankorotukset voivat hidastaa tai pysäyttää työllisyyden parantamisen, sanoo tutkimusjohtaja Niku Määttänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.

– Ennen kuin lähdetään hakemaan isompia korotuksia kaikille työntekijöille, pitäisi odottaa että työttömyys on alemmalla tasolla.

Määttänen väläyttää, että työttömyyden pitäisi ennen tuntuvampia palkankorotuksia painua esimerkiksi viiteen prosenttiin. Matkaa on, sillä satunnaisvaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli elokuussa 8,6 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

Määttänen sanoo, että jos palkkamalttia pystyttäisiin edelleenkin pitämään, työttömyysaste voisi kahden–kolmen vuoden kuluttua olla samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Matkaa on siihenkin, sillä satunnaisvaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli alimmillaan ennen finanssikriisin puhkeamista huhtikuussa 2008, jolloin se oli Tilastokeskuksen mukaan 6,2 prosenttia.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ei tyrmää Etlan Määttäsen ajatusta, että työnantajien olisi kannattavampaa teettää matalan tuottavuuden töitä, jos palkat pysyvät alhaalla. Hän painottaa, että palkankorotuksia kuitenkin tarvitaan, koska ne ylläpitävät yksityistä kulutusta ja taloudellista kasvua.

– Ymmärrän Etlan tausta-ajatuksen, mutta tärkeämpää on pitää kansantalous kasvu-uralla. Se tuottaa enemmän työtä kuin näprääminen nollan ympärillä.

Sund ei näe merkkejä syksyn palkankorotusten noususta niin korkeiksi, että pitäisi olla huolissaan työllisyydestä.

Väite 2. Palkkojen yleiskorotukset ovat pahasta, tulospalkkiot ja henkilökohtaiset korotukset hyvästä.

Etlan Niku Määttänen suhtautuu siis nihkeästi kaikille tuleviin palkkojen sopimuskorotuksiiin, mutta vakuuttaa, että palkat nousevat joka tapauksessa niin sanottujen liukumien takia.

– Se tiedetään, että nousuhdanteessa tulee aina liukumia yleiskorotusten päälle. Osa yrityksistä maksaa enemmän palkkaa, eli isommat korotukset kuin mitä sopimuskorotukset määrittelevät.

Eli palkankorotus voi odottaa joka tapauksessa työntekijöitä, joista on jo nyt huutava pula ja kova kysyntä työmarkkinoilla.

– Ajatus on, että saadaan pidettyä hyvät työntekijät talossa ja ehkä houkuteltua uusia. Mitä matalammat yleiskorotukset ovat, sitä enemmän yrityksillä on myös varaa antaa henkilökohtaisia palkankorotuksia, Määttänen sanoo.

Jos sopimuskorotukset jäävät mataliksi, häviäjiä ovat Määttäsen mukaan ihmiset, jotka eivät pysty neuvottelemaan itselleen palkankorotusta, mutta joiden työllisyyttä korkeammat sopimuskorotukset eivät uhkaisi. Eli osa niistä työntekijöistä, joista ei ole kovaa kilpailua työmarkkinoilla.

Ralf Sund sanoo, että kyse on solidaarisuudesta. Riittävä yleiskorotus takaisi kaikille reaalisen ostovoiman säilymisen.

Tietokirjailija, poliitikko Osmo Soininvaaran (vihr.) mukaan 1980-luvulla oli työnantajien märkä uni, että kaikille tulevat palkankorotukset olivat inflaatiota pienempiä. Silloin todelliset palkankorotukset tulivat liukumina, jolloin palkat nousivat vain niiden ansiosta.

– Silloin ne menivät aina sinne missä tarvittiin, missä oli työvoimakapeikkoja. Nyt kapeikkojen hoitaminen on hirveän hankalaa, kun kustannustaso ei kestä nousemista, Soininvaara sanoo.

– Kun meillä on yhteisvaluutta ja inflaatiota ei oikein ole, palkankorotukset ovat haitallisia.

Väite 3. Raha katoaa taivaan tuuliin, jos palkat nousevat liikaa.

Jos ay-liike onnistuisi taistelemaan työntekijöille mojovat palkankorotukset, voitto voi kääntyä itseään vastaan.

Ralf Sund myöntää, että liian korkeat palkankorotukset voivat olla Pyrrhoksen voitto, koska siitä mitä työntekijät nimelliskorotuksina saavat suuri osa menee inflaation kiihtyessä taivaan tuuliin.

Tällaista vaaraa ei hänen mukaansa tänä syksynä kuitenkaan ole.

– Maltillinen, jossain kahden prosentin tasolla oleva työkustannusten nousu ei kiihdytä inflaatiota.

Työmarkkinajärjestöt ovat usein pitäneet mittatikkuna, että noin kolmasosa palkankorotuksista valuisi hintoihin, mutta Sundin mukaan vaikutus ei ole näin yksinkertainen.

Hän sanoo, että korotukset purkautuvat inflaationa vasta kun palkkaratkaisu ylittää tuottavuuden ja pohjainflaation, joka johtuu tällä hetkellä paljolti tuontiöljyn hinnasta.

– Viestini on, että raja on aika korkealla, ennen kuin (palkankorotukset) alkavat tuottaa ikäviä vastaiskuja.

Väite 4. Eläkeläiset ja työttömät köyhtyvät, kun palkansaajien liksat paranevat.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on säästänyt jäädyttämällä etuuksien indeksikorotukset, joten kun hinnat nousevat, työttömien ja eläkeläisten etuudet eivät kohoa mukana kuten aiemmin.

Seuraus on, että mitä suuremmat palkankorotukset ay-liike työntekijöille taistelee, sitä enemmän esimerkiksi kansaneläkkeen, työmarkkinatuen ja peruspäivärahan varassa olevat jäävät muista jälkeen.

– Väkisin sellainen tapahtuu, mutta kuinka suuri vaikutus on, jää arvelujen varaan. Kyllähän he jäävät suhteellisesti jälkeen, ja jos hinnat nousevat, tapahtuu myös reaalista, absoluuttista jälkeen jäämistä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Ilpo Suoniemi.

Ralf Sund myöntää, että jonkun mielestä lopputulos voi näyttää rumalta. Hyöty voisi hänen mukaansa mennä kuitenkin osinkojen jakoon, jos ay-liike tyytyisi äärimaltillisiin korotuksiin.

– Rampa auttaisi sokeaa ja se, jolla menee muutenkin hyvin, pärjäisi paremmin.

Myös Ilpo Suoniemen mukaan varakkaiden tulojen nousulla on suurempi vaikutus tuloeroihin. Hän ennakoi, että palkankorotukset liikkuvat 1–2 prosentissa, sillä maltillisia palkankorotuksia on veikkailtu pitkin vuotta.

Suoniemi epäilee, että varakkaille sen sijaan aukeaa uusia mahdollisuuksia kanavoida tuloja kevyemmin verotettuina pääomatuloina listaamattomien yritysten kautta.

Sund sanoo, että perusongelma eivät ole palkankorotukset vaan eriarvoisuutta lisäävät indeksijäädytykset, jotka hän purkaisi.

Väite 5. Suomessa on tehty virhe, kun palkkoja on nostettu liian aikaisin.

Niku Määttänen väittää, että kun työttömyys Suomessa alkaa korkeasuhdanteen aikana lähestyä 6–7 prosentin tasoa, palkkoihin tulee säännönmukaisesti yleiskorotuksia, mikä syö pikku hiljaa vientiyritysten kilpailukykyä ja heikentää työllisyyskehitystä.

Hänen mukaansa kyse on siitä miten korkean työttömyyden suomalaiset hyväksyvät.

– Jonkinlainen rakennetyöttömyys meillä aina on, mutta tuntuu vaikealta hyväksyä, että se olisi väistämättä niin korkea kuin mihin se tuntuu jämähtävän, Määttänen sanoo.

Ralf Sundin mukaan teoria on väärä.

– Näen hyvin olemattoman yhteyden palkkapolitiikan puolelta tähän.

Sund selittää Suomen korkeaa rakenteellista työttömyyttä enemmänkin Nokian romahduksella ja metsäteollisuuden ajautumisella vaikeuksiin. Hänen mukaansa tuotanto- ja ammattirakenne on muuttunut niin hurjaa vauhtia, että passelia työvoimaa ei aina ole. Toisaalta huippuosaajia on ollut jouten.

– Suomi on poikkeuksellinen maa tässä suhteessa. Finanssikriisin yhteydessä tapahtuneessa rakennemuutoksessa kaksi tukijalkaa katkesivat yhtä aikaa 2000-luvulla.

– Palkkapolitiikkaa tärkeämpiä lääkkeitä ovat koulutus sekä alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus.

https://yle.fi/uutiset/3-9866065

 

[Umkhonto]

OP:n Karhinen: "Työntekijöiden pitää ymmärtää, että kyky oppia uutta on keskeinen"

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/27/295817/8ffa66b068

 

[Tyrsky]

Olisi suotavaa jos tämän kaltaiset mädät omenat eivät söisi kaikkien työttömien mainetta. Työttömyys on kuitenkin peikko joka voi kohdata meistä jokaisen, mutta se että meillä on tämän kaltaisia "ideologisia työttömiä" on kyllä jotain käsittämätöntä. Motivoivaa tehdä töitä ja maksella veroja kun kaikenlaiseen schaibaan menee rahaa.

Toivottavasti TE-toimisto perii takautuvasti tuet pois, koska ei Ossi ole ollut työttömänä kun on kerta kirjoittanut kirjankin! Vertailun vuoksi on syytä katsoa kuinka meidän sosiaalitukijärjestelmä suhtautuu esimerkiksi pienyrittäjiin(/yksinyrittäjiin) ja sitten on tämän kaltaisia ideoligisteja niin huhhuh......

"Ideologisesti työtön" Ossi, 39, elää tuilla ilman pienintäkään aikomusta mennä töihin: "Aika helpolla on selvinnyt"

Perjantai 13.10.2017 klo 17.30



Ossi Nymanin mukaan hänen kaltaisiaan työtä karttelevia on Suomessa jopa tuhansia, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen.
Ossi Nymanin mielestä kenenkään ei pitäisi tehdä töitä vain elantonsa vuoksi, sillä se on hänestä modernia orjuutta.

- Kaikki olisivat onnellisempia, jos saisivat päättää, mitä tekevät elämällään sen sijaan, että pakotetaan tekemään mitä tahansa töitä, Nyman lataa.

Ravitsemustyöntekijäksi 1990-luvulla opiskellut Nyman on toteuttanut omaa ideologiaansa välttelemällä töitä ja elämällä tukien varassa käytännössä koko aikuisikänsä. Tukien saaminen ei ole hänen mukaansa tuottanut suuria vaikeuksia.

- Aika helpolla on selvinnyt.

Tällä hetkellä Nyman saa työmarkkinatukea hiukan yli 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa apua ystäviltä ja läheisiltä.

Työmarkkinatukea saadakseen Nyman kertoo käyvänsä silloin tällöin työhaastatteluissa. Työllistymisuhkaa ei ole ollut, kun mies on haastatteluissa antanut suoraan ymmärtää, ettei ole kiinnostunut työstä.

- Jos vaikuttaa epäkiinnostuneelta, ei kukaan halua sellaista työntekijää, Nyman sanoo.

Hänen mukaansa työnantajat eivät ole kommentoineet hänen toimintaansa mitenkään.

Nymania haastatteli ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

"Osa ei hyväksy loisimista"

Vaikka Nyman on kertonut työhaastatteluissa suoraan haluttomuudestaan tehdä työtä, työvoimatoimistossa hän on vaiennut asiasta kokonaan. Nyman arvelee, että osa viranomaisista suhtautuisi inhimillisesti ja ymmärtäväisesti asiaan.

- Osa taas ei selvästi hyväksy minkäänlaista loisimista.

Nymanin mukaan hänen kaltaisiaan työtä karttelevia on Suomessa jopa tuhansia, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen. Syynä on yleinen mielipide, jonka mukaan jokaisen olisi tehtävä työtä.

Tätä ajatusmallia Nyman pitää jopa vahingollisena, sillä se aiheuttaa työttömille masennusta ja syyllisyydentuntoa.

- En pidä työttömyyttä ongelmana, jos se ei ole sitä ihmiselle itselleen.

Vain kirjoittaminen kiinnostaa

Täysin toimeton Nyman ei ole ollut: vuosien varrella hän on tehnyt muun muassa erilaisia työharjoitteluita, opiskellut kirjoittamista ja julkaissut esikoiskirjansa. Syyskuussa julkaistu Röyhkeys-niminen kirja kertoo työtä karttelevasta miehestä.

Nymanin omaa työmotivaatiota on laskenut se, että hänen mielestään rahat eivät mene yhteiseen hyvään, vaan veroparatiiseihin ja kansainvälisille suuryrityksille.

Työn pitäisi olla Nymanille merkityksellistä, että hän voisi sitä tehdä. Tällä hetkellä sellaista työtä on vain kirjoittaminen. Se on vienyt häneltä myös pois työttömyyteen liittyvän syyllisyydentunnon.

- Mihinkään tiskarin hommiin en enää rupeaisi.

Nyman ei halua määritellä tarkemmin, mikä on arvokasta työtä. Hän kuitenkin sanoo, että "muoviroskan" tai "Aasian hikipajoissa tuotetun tavaran" myyminen on työtä, joka ei ole ihmisarvoista.

- Tämä kuulostaa hippihöpinältä, mutta itsensä kehittämisen pitäisi olla tärkeintä, mitä ihminen tekee. Jos ei sitä halua tehdä, niin voi tehdä sitten niitä tiskarin hommia.

"Rikkaat elävät yhteiskunnan varoilla"

Nymanin mukaan hänen oma lähipiirinsä on ollut hyvin kannustava, vaikka suurin osa "on kunnollisia työssäkäyviä kansalaisia". Paheksuntaa hän ei ole kohdannut koskaan.

- Kaikkia kumminkin vituttaa tehdä töitä, joten he ovat olleet ymmärtäväisiä.

Nymanin mielestä kaikki elävät tavalla tai toisella yhteiskunnan varoilla: mitä rikkaampi ihminen on, sitä enemmän hän elää yhteiskunnan varoilla.

- Jos jollain on miljoonia tilillään, ei hän ole ansainnut sitä omalla työllään, vaan toisten työllä. Samoin kuin ne minun 500 euroa tulee toisen työstä, Nyman selittää.

Nyman ei sano kadehtivansa varakkaita ihmisiä. Hänen mielestään elämä muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä enemmän rahaa on. Sopivina kuukausituloina Nyman pitää noin 2 000 euroa.

- Jos saa enemmän, tulee stressiä siitä, mitä rahoille tapahtuu ja mihin ne sijoitetaan.

Vastikkeetonta rahaa kaikille

Nyman vaatii Suomeen kansalaispalkkaa eli vastikkeetonta tukea, jotta työn tekeminen ei olisi pakottamista.

- Jos annettaisiin ilmaiseksi rahaa joka kuukausi ilman vaatimuksia, ihmiselle tulisi tunne, että hänellä on arvo pelkästään siksi, että on olemassa.

Nyman sanoo, ettei hänellä ole mitään käsitystä siitä, miten kansalaispalkka rahoitettaisiin. Joka tapauksessa systeemi vaatii hänen mielestään isoa uudistusta.

- Ei ole työttömien tehtävä keksiä ratkaisua. Sitä varten ovat poliitikot ja virkamiehet, jotka saavat ihan riittävästi palkkaa, että voivat miettiä asiaa.

Nyman uskoo, että vastikkeettomasta rahasta huolimatta useimmat ihmiset tekisivät edelleen töitä, sillä moni haluaa auton, perheen ja talon, ei askeettista elämäntapaa.

Nyman haluaa tuoda ajatusmaailmaansa esiin herättääkseen yhteiskunnallista keskustelua, vaikka uskoo joutuvansa avoimuutensa takia vaikeuksiin.

- Tuet varmaan katkaistaan. Nettikirjoittelun perusteella ongelmia voi tulla kadullakin.


@ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710132200458044_u0.shtml

 

[Vaako]

Olisi suotavaa jos tämän kaltaiset mädät omenat eivät söisi kaikkien työttömien mainetta. Työttömyys on kuitenkin peikko joka voi kohdata meistä jokaisen, mutta se että meillä on tämän kaltaisia "ideologisia työttömiä" on kyllä jotain käsittämätöntä. Motivoivaa tehdä töitä ja maksella veroja kun kaikenlaiseen schaibaan menee rahaa.

Toivottavasti TE-toimisto perii takautuvasti tuet pois, koska ei Ossi ole ollut työttömänä kun on kerta kirjoittanut kirjankin! Vertailun vuoksi on syytä katsoa kuinka meidän sosiaalitukijärjestelmä suhtautuu esimerkiksi pienyrittäjiin(/yksinyrittäjiin) ja sitten on tämän kaltaisia ideoligisteja niin huhhuh......

Kannattaa huomata toi keskeinen lause "saa apua ystäviltä ja läheisiltä", ennen kuin alkaa repiä peliverkkareita. 500 egee plus hilut ei kuitenkaan vielä kovin juhlallista elintasoa anna.

Kaveri on vain yksi näitä juoppo/mielenterveys/sosiaali-tapauksia, joita on muutama kymmenen tuhatta pyörimässä sosiaalipalveluita työllistämässä. Ei niistä mitään oikeesti koskaan tule vaikka leirille laittaisi. Outoa on vaan toi omalla nimellä esiintyminen. Kirjan markkinointia?

Se hiljentävä kohta tulee veronmaksajalle vastaan, kun näkee keskiverto matu-perheen kuukausi laskelman... Mutta sitä varten pitää käydä heittämässä pikku rupeema sossussa/Kelassa.

 

[kimmo.j]

Kannattaa huomata toi keskeinen lause "saa apua ystäviltä ja läheisiltä", ennen kuin alkaa repiä peliverkkareita. 500 egee plus hilut ei kuitenkaan vielä kovin juhlallista elintasoa anna.

Kaveri on vain yksi näitä juoppo/mielenterveys/sosiaali-tapauksia, joita on muutama kymmenen tuhatta pyörimässä sosiaalipalveluita työllistämässä. Ei niistä mitään oikeesti koskaan tule vaikka leirille laittaisi. Outoa on vaan toi omalla nimellä esiintyminen. Kirjan markkinointia?

Se hiljentävä kohta tulee veronmaksajalle vastaan, kun näkee keskiverto matu-perheen kuukausi laskelman... Mutta sitä varten pitää käydä heittämässä pikku rupeema sossussa/Kelassa.

Onkohan se omainen Kela?

 

[Vaako]

Onkohan se omainen Kela?

Taitaa SE omainen olla äiskä.

Muut "läheiset ja ystävät" kuin vanhemmat ei alla näitä sankareita rahoittamaan. Varmasti on Kelan tuet tapissa, mutta niillä ei aivan hirveesti juhlita.

EDIT: Itse luen tämän tapauksen niin, ette kaverin selityksissä on enemmän itsetehostusta kuin todellisia lisätuloja/tukea jostain ulkopuolelta.

 

[Teräsmies]

Taitaa SE omainen olla äiskä.

Muut "läheiset ja ystävät" kuin vanhemmat ei alla näitä sankareita rahoittamaan. Varmasti on Kelan tuet tapissa, mutta niillä ei aivan hirveesti juhlita.

EDIT: Itse luen tämän tapauksen niin, ette kaverin selityksissä on enemmän itsetehostusta kuin todellisia lisätuloja/tukea jostain ulkopuolelta.

Hyvin tuolla rahalla pärjää jos ei käytä päihteitä jne. Jos käy kuntouttavissa 4h/2pv, niin tulot nouset jopa 600€ + matkakulukorvaus mikä on 52-62€.

 

[Umkhonto]

Voi luoja. Varjele minua arjessani tällaisilta ihmisiltä
Mitähän muuta tämä "heebo" ei halua tehdä? Ollut varmaan noheva ja särmä kaveri intissä...


Töitä välttelevä Juuso, 31: ”Mieluummin menisin vaikka vankilaan kuin pakolla töihin”

(KUVA: Ismo Pekkarinen / AOP)
Julkaistu: 15.10. 6:16


Työtä on turha tyrkyttää eteläsuomalaiselle Juusolle. Jos hänestä on kiinni, hän aikoo olla työtön myös jatkossa.
Etelä-Suomessa asuva Juuso on 31-vuotias. Hän ei ole koskaan ollut palkkatöissä, eikä hänellä ole ammattitutkintoa.

Töitä hän ei ole halunnut tehdä koskaan.

– Tiesin sen jo peruskoulussa. Tiesin myös, että Suomessa on mahdollista elää pelkkien tukien varassa, jos haluaa. Syynä siihen on ollut ihan silkka laiskuus. En ole koskaan halunnut herätä aamuisin ja lähteä töihin. Sellainen ei ole koskaan ollut meikäläisen elämää, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Juuso ei ole koskaan ollut yhdessäkään työhaastattelussa. Hänellä ei ole koskaan ollut toiveammattia. Ei siis mitään, mitä kohti hän pyrkisi.

– Olen tyytyväinen elämääni näin. En ole haaveillut koskaan mistään tavarasta, olen tyytyväisin silloin, kun omaisuutta on mahdollisimman vähän. Rahat ovat riittäneet, eikä sukulaisilta tai tuttavilta ole tarvinnut lainata. Jotkut haluavat auton ja asunnon, minua sellaiset asiat eivät kiinnosta ollenkaan. Kaikki rihkaman kerääminen on turhaa.

Tosin niitäkin hetkiä on ollut, jolloin vanhempien apuun on pitänyt turvautua.

– Olen asunut omillani 20-vuotiaasta lähtien. Joskus vuokra on noussut sen verran kovaksi, että olen väliaikaisesti joutunut muuttamaan takaisin lapsuudenkotiin. Ne ovat kuitenkin ohimeneviä ajanjaksoja, hän kertoo.

Ei työtä, ei haaveita, ei pyrkimyksiä päästä johonkin tiettyyn pisteeseen elämässä. Juuson elämä saattaa kuulostaa lohduttomalta, mutta hän vakuuttaa, että on itse valinnut työttömyytensä.

Kun vuokra nousee liikaa, Juuso muuttaa takaisin lapsuudenkotiinsa
Hänellä on kokemusta myös paljon parjatusta kuntouttavasta työtoiminnasta.

– Aina välillä niihin pitää mennä, mutta ei se ole kuin kaksi kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ei siellä mitään tehdä, istuskellaan ja jutellaan. Olen valinnut paikatkin sen mukaan, ettei tarvitsisi tehdä mitään tai nähdä vaivaa työn eteen.

Juuson vanhemmat ovat aina käyneet töissä. He eivät ole patistelleet häntä töihin tai koulunpenkille.

– He ovat sanoneet, että tee elämälläsi, mitä haluat.


Juuso saa tällä hetkellä kuukaudessa käteen 650 tai 660 euroa, sillä hänellä on parhaillaan menossa kuntouttavan työtoiminnan jakso. Lisäksi hän saa asumistukea. Sillä pärjää, hän kertoo.

– Kävelen, pyöräilen, luen ja katselen elokuvia. En käytä päihteitä, joten rahaa ei mene turhuuteen. Kuntouttavassa työtoiminnassa tapaa usein päihteidenkäyttäjiä, jotka kertovat, ettei raha riitä mihinkään. Minulle tämä raha riittää.

Aikatauluttaminen ei ole Juuson ”juttu”
Juusolla ei ole koskaan ollut huonoa omaatuntoa siitä, että hän on työtön. Häntä ei haittaa myöskään se, että työtä vieroksuvaa haukutaan yhteiskunnan elätiksi.

– Ei minua kiinnosta, jos joku on siitä vihainen.

Juuso seuraa tarkasti työttömiä koskevaa uutisointia. On pakko kysyä, mitä Juuso tekisi, jos työttömyysturva tulisi entistä vastikkeellisemmaksi niin, ettei työn vieroksuminen enää olisi mahdollista.

– Minut varmaankin laitettaisiin valtion keinoilla johonkin yksinkertaiseen hommaan, tai sitten joillain muilla keinoilla pitäisi ansaita rahaa. En minä sovellu mihinkään sellaiseen tehtävään, että pitäisi herätä aamulla aikaisin ja olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja sama jatkuisin koko viikon. Ei se sopisi minulle ollenkaan. Mieluummin menisin vaikka vankilaan, kun semmoista tekisin.

Armeijakaan ei ollut Juuson juttu, koska siellä oli tiukat aikataulut. Hän keskeytti varusmiespalveluksen kuukauden jälkeen, ja sai armeijasta vapautuksen.

”Ihan hyvin menee, en valita”
Miksi säännöllinen työnteko on 31-vuotiaalle niin valtava peikko? Juuso ei osaa antaa kysymykseen kovinkaan syvällistä vastausta.

– Luonne on vain aina ollut sellainen. Koulussakaan ei koskaan huvittanut keskittyä mihinkään, kun tiesin, etten koskaan haluaisi mennä töihin.

Juuso on lukenut tarkkaan myös helsinkiläisestä työttömästä Ossi Nymanista tehdyt haastattelut. Nymanin työttömyyden päämäärä oli saada kirjoittaa ja tulla lopulta kirjailijaksi.

– Minulla ei ole mitään päämäärää tai tavoitteita. Ei vaan nappaa työtä tekevän ihmisen elämä ollenkaan. Ihan hyvin menee, en valita.

Toisinaan Juusollekin sanotaan päin naamaa, että tämä voisi mennä töihin ja lopettaa toisten kustannuksella ja verovaroilla elämisen.

Hänen mielestään sellaiset kommentit ovat huvittavia.

– Kerran vastasin yhdellekin palautteen antajalle, että ”ala sinä sitten paiskimaan entistä kovemmin töitä, jos se on niin hauskaa”.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005409618.html

 

[kimmo.j]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710142200460735_u0.shtml

"Professori: Työtä karttavan Ossin tapaus on valitettava - "vapaamatkustaminen" ei ole laaja ilmiö

Lauantai 14.10.2017 klo 14.09 (päivitetty klo 15.17)



Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kiistää, että Suomessa olisi tuhansia työtä karttavia työttömiä."


Mihinköhän proffa perustaa näkemyksensä?
Luulisi, että asiaa pitäisi jotenkin tutkia, mutta ei. Proffan ideologia ilmeisesti estää tosiasioiden tunnustamisen, meillä on ihmisiä jotka tarkoituksellisesti käyttävät sosiaaliturvaa hyväkseen
Koko systeemi joutuu naurunalaiseksi kun professori antaa tälläisiä lausuntoja. Korostus on minun.
"
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen sanoi perjantaina Iltalehdelle, että lukumäärää tieten tahtoen työtä karttavista ei ole, mutta luku voi nousta tuhansiin.

Hiilamon mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

- Se saattaa systeemin kyseenalaiseksi ja antaa vaikutelman, että vapaamatkustaminen olisi laaja ilmiö, vaikka se ei todellisuudessa ole kovin laaja."

 

[kimmo.j]

Taitaa SE omainen olla äiskä.

Muut "läheiset ja ystävät" kuin vanhemmat ei alla näitä sankareita rahoittamaan. Varmasti on Kelan tuet tapissa, mutta niillä ei aivan hirveesti juhlita.

EDIT: Itse luen tämän tapauksen niin, ette kaverin selityksissä on enemmän itsetehostusta kuin todellisia lisätuloja/tukea jostain ulkopuolelta.

Jos ihminen on löytänyt jonkun muun kuin yhteiskunnan rahoittamaan laiskottelunsa, on ok. Pointti lienee se, että onko oikein, että rahoitamme tuollasten ihmisten tyhjäntoimittamista. Omasta mielestä se ei ole oikein.

 

[Teräsmies]

Jos ihminen on löytänyt jonkun muun kuin yhteiskunnan rahoittamaan laiskottelunsa, on ok. Pointti lienee se, että onko oikein, että rahoitamme tuollasten ihmisten tyhjäntoimittamista. Omasta mielestä se ei ole oikein.

Suomessahan on perinteisesti ollut melko rauhallista koska yhteiskunta maksaa suojelusrahoja Osseilla sekä Juusoille. Mikä on realistinen vaihtoehto?

 

[Vaako]

Suomessahan on perinteisesti ollut melko rauhallista koska yhteiskunta maksaa suojelusrahoja Osseilla sekä Juusoille. Mikä on realistinen vaihtoehto?

Tässähän se kissa tepsuttelee pöydällä. Ei näitä Osseja ja Juusoja voi oikein kadullekaan laittaa kerjuulle. Ja talvella on kylmä.

Silloin kun taloudessa menee hyvin ja töitä riittää niitä haluaville, Suomalainen yhteiskunta kestää Osseja ja Juusoja aika hyvin. Nyt on vaan talous vähän heikommalla, massatyöttömyys päällä ja lisäksi 10 000 - 30 000 tuhatta matua kilpailemassa samoista rahoista.

Kyllä aika selvästi ollaan vastikkeellista työttömyys/sosiaaliturvaa kohti menossa muun yhteiskunnan paineesta.

Edit: Kirotusvihneitä korjasin.

 

[Vaako]

Ja toi helvetin Hiilamo...

Tyypillistä 0-puhetta tittelin taakse piiloutuvalta ihmiseltä, joka ihan varmasti tietää asian todellisen laidan. Ja saa rauhassa jauhaa paskaa, koska tilastoihin ei pääse ulkopuoliset käsiksi.