Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .
Se on hyvin yksinkertaista. Ensinnäkään nykyään ei mennä firmaan henkilökohtaisesti vaan kaikki työhakemien tapahtuu netissä. Jos on saanut työtarjouksen joka ei kiinnosta mutta on pakko hakea karenssin pelossa niin ei muuta kuin kirjoittaa sellaisen hakemuksen josta sokeakin saa selvää että tätä henkilöä ei ikinä palkata. Ei pelkoa työnsaannista mutta olet lähetttänyt hakemuksen joten kaikki on virallisesti OK.

Tuossa on se ongelma, että virallisesti työnhakija ei saa tahallaan pyrkiä olemaan tulematta valituksi, jos TE-toimisto on tehnyt hänelle työtarjouksen jostain työpaikasta eli velvoittanut hakemaan kyseistä työtä. Jos työnantaja kertoo TE-toimistolle, että työnhakija vaikuttaa päivänselvästi epämotivoituneelta ja tahallaan panettelee itseään niin seurauksena on karenssi.

Se oman valituksi tulemisen estäminen on siis tehtävä hyvin hienovaraisesti jos ei halua ottaa sitä riskiä, että menettää työttömyyspäivärahaansa. Toki varsinkin jos kyse on pitkäaikaistyöttömästä, niin niitä negatiivisia asioita on tyypillisesti paljastettavaksi siinä määrin paljon, että voi varmistaa aika helposti ihan sääntöjenkin puitteissa, ettei tule valituksi. Vaikkapa jos CV:hensä on listannut pitkät rivit kuntouttavaa työtoimintaa ja vastaavaa, niin eihän työnantaja sellaista työntekijää valitse.
 
Motiiveja löytyy varmasti joka lähtöön. Kuitenkin myös päteviä ja motivoituneita laitetaan pihalle koeaikana mitä oman tuttavapiirin kokemuksia on kuullut. Eikä silläkään tunnu olevan aina merkitystä (palkkaan ainakaan) että tekee vaikka 130 tai 150 % sen mitä muut. Joskus tuntuu että työnantajien ykkösprioriteetti on minimoida palkkakustannukset, ei maksimoida aikaansaannoksia.
 
Motiiveja löytyy varmasti joka lähtöön. Kuitenkin myös päteviä ja motivoituneita laitetaan pihalle koeaikana mitä oman tuttavapiirin kokemuksia on kuullut. Eikä silläkään tunnu olevan aina merkitystä (palkkaan ainakaan) että tekee vaikka 130 tai 150 % sen mitä muut. Joskus tuntuu että työnantajien ykkösprioriteetti on minimoida palkkakustannukset, ei maksimoida aikaansaannoksia.

Se on juuri näin. Erityinen ongelma on julkisella puolella. Yhteiskunnan murroksessa tarvitaan sitä rahaa jotta yritys, kuten Posti voi kehittyä, lakkauttaa virkoja ja perustaa uusia vastaaman ajan haasteisiin. Sen sijaan niitä katteita käytetään johdon palkkoihin ja bonuksiin entistä enemmän. Voi sanoa, että Postin johdon kannustin ja palkkojen kasvu korreloi ongelmien ja huonon palutteen kanssa. Aivan samoin kuin sairaanhoitopiirien johdon palkan kasvu korreloi yhteispäivystyksen jonojen kasvun kanssa. Se vaatii rahaa, kun vedetään isoja muutoksia ja tehdään niistä hyviä. Nyt se raha menee pääjohtajan ja hallituksen elättämiseen jotka ovat vastuussa ongelmista.
 
Se on juuri näin. Erityinen ongelma on julkisella puolella. Yhteiskunnan murroksessa tarvitaan sitä rahaa jotta yritys, kuten Posti voi kehittyä, lakkauttaa virkoja ja perustaa uusia vastaaman ajan haasteisiin. Sen sijaan niitä katteita käytetään johdon palkkoihin ja bonuksiin entistä enemmän. Voi sanoa, että Postin johdon kannustin ja palkkojen kasvu korreloi ongelmien ja huonon palutteen kanssa.

Lihavoitu osa on ongelman ydin. Posti on olemassa sitä varten että ihmiset voivat lähettää luotettavasti viestejä toisilleen. Kansantalouden kannalta on hyvä asia että kirjeposti vähenee ja viestintä siirtyy johonkin kustannustehokkaampaan ja nopeampaan formaattiin. Jos Posti olisi valtion laitos, koko 'ongelma' olisi positiivinen: palvelua ajetaan alas sitä mukaa kun se tarve vähenee.
Postia voisi verrata vaikka sairaaloihin. Kuvitellaanpa että kehitetään jotain mullistavia geeniterapioita joilla sairauksien määrä saataisiin pudotettua murto-osaan entisestä. Alkaisiko julkisessa keskustelussa itku siitä miten sairaaloiden täytyy kehittää uusia liiketoimintamuotoja pysyäkseen relevantteina? Ei tietenkään, koko ajatus on täysin järjenvastainen.

Totuushan on että Postin kirje- ja pakettijakelutoiminta on edelleen voitollista, mutta supistumassa. Koska Posti on yritys jonka tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa, sen täytyy toimia kuten on siltä kannalta rationaalista. Leikata kuluja taantuvasta liiketoiminnasta jotta saadaan rahaa mitä voidaan investoida tulevaisuuden liiketoimintoihin. Samalla Posti sahaa oman oksansa kun sen brändi kärsii - ja nyt kun Posti on saanut lobattua läpi uuden postilain, näin käy entistä nopeammin. Mutta yrityksen kannalta se on järkevää toimintaa koska kyseinen liiketoiminta tulee haihtumaan pois jossain välissä joka tapauksessa ja kyse on lähinnä siitä ehtiikö Posti muuttua kannattavaksi ruohonleikkuu/vanhustenhuoltofirmaksi ennenkuin näin käy.

Kansantalouden kannalta tässä ei ole kuitenkaan vähintäkään järkeä. Luotettavaa nopeaa kirjepostia tarvitaan edelleen, ja Posti tuhoaa sen rippeet säästöorgioissaan.
 
ja nyt kun Posti on saanut lobattua läpi uuden postilain, näin käy entistä nopeammin.

Näissä valtion omistamissa monopolin tai määräävän markkina-aseman omaavissa yhtiöissä on se mielenkiintoinen piirre, että niistä itsestään on tullut poliittisia vaikuttajia. Suomen postipolitiikka on pitkälti tavattu päättää Postin johdossa ja esimerkiksi rautatiepolitiikka taas VR:n johdossa. Se taas on väistämättä johtanut siihen, että asianomaisen politiikan osa-alueen keskeiseksi tavoitteeksi on tullut näiden yhtiöiden voitontavoittelu eikä juuri muu.
 
Turvapaikkaa hakevia käsityöläisiä pidetään kiinnostavana mahdollisuutena taideteollisuusalalle

Designmuseo, Arkkitehtuurimuseo sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo haluavat innostaa arkkitehtejä ja muotoilijoita verkostoitumaan turvapaikanhakijoiden kanssa ja etsimään uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Turvapaikanhakijoiden joukossa on Designmuseon, Arkkitehtuurimuseon ja Ornamon mukaan paljon käsityöammattilaisia, joihin sisältyy arkkitehtuurin ja muotoilun näkökulmasta kiinnostavaa potentiaalia.

Projektipäällikkö Petra Ilonen Ornamosta kertoo taideteollisuusalan koulutuksen painottuneen Suomessa sotien jälkeen suunnitteluun ja alan käsityöosaajien määrän sekä tason laskeneen.

– Muotoilijat suorastaan kilpailevat hyvistä kädentaitajista, joita tarvitaan alalla sekä prototyyppien että piensarjatuotannon valmistuksessa. Muotoiluyritys voi osoittaa yhteiskuntavastuuta auttamalla turvapaikanhakijoita verkostoitumaan, työllistymään ja rakentamaan uuden elämän, Ilonen kertoo tiedotteessa.

Museolehtori Leena Svinhufvud Designmuseosta puolestaan muistuttaa, että Suomessa on paljon aloja, joilla kielitaito ei ole este työskentelylle.

– Turvapaikanhakijoiden joukossa on monen eri alan ammattilaisia, ja on tärkeää toivottaa heidät tervetulleiksi suomalaiseen yhteiskuntaan myös oman alansa osaajina. Haluamme osaltamme edistää yhteistyötä toimimalla alustana keskustelulle, hän toteaa.

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteisellä pihalla Helsingissä järjestetään viikon kuluttua tiistaina Yli rajojen -tapahtuma, jossa arkkitehdit, muotoilijat ja turvapaikanhakijat voivat verkostua keskenään.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/muotoilu turvapaikanhakijat arkkitehtuuri desing museo ornamo -68915

Riku-ja-kaarnavene.jpg
 
Patrian uudet yt-neuvottelut uhkaavat 130 työpaikkaa – koskevat myös Jämsää
Airbus-osia Hallissa valmistava Aerostructures-tuotanto on turvassa.

1694142_.jpg


Patrian uudet yt-neuvottelut koskevat myös Jämsän Hallin toimintoja. Koko Suomessa uhattuna on enintään 130 työpaikkaa. Jämsän Hallissa Airbus-osia valmistava Aerostructures-tuotanto on kuitenkin rajattu pois neuvotteluista. Vastaava rajaus koskee myös Patrian Systems-liiketoimintojen tuotanto-organisaatiota ja Millog Oy:tä.

Yrityksen mukaan neuvottelut aloitetaan tuotannollisista, taloudellisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelytarpeesta johtuvista syistä. Yhtiö tiedottaa tuloksestaan 24. elokuuta. Viestintäjohtaja Birgitta Selonen vakuuttaa kuitenkin, ettei Patria ole kriisiyhtiö.

– Tuloskehitys ei ole ollut ihan toivottu, Selonen sanoo.

– Kyse on siitä, että haluamme reagoida ennalta. Halutaan katsoa myös, että tukitoiminnat tukevat entistä paremmin liiketoimintoja.

Patria on kansainvälinen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalvelujen ja teknologiaratkaisujen tuottaja. Konsernissa toimii 2 800 ammattilaista.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Patrian-...1029638?pwbi=cd2f5f2d45409955a478483e372cae8f
 
Muistatko vielä vuoden 2007 ja vähintään 350 euron joulukinkkurahan? - Palkankorotukset kurjistuivat 10 vuodessa insinöörialalla
euroja.jpg


Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaminen on käynyt viime vuosina yhä vaikeammaksi työpaikoilla.

Kun vielä vuonna 2006 diplomi-insinööreistä kolmannes onnistui saamaan oman palkankorotuksen työpaikkaa tai tehtävää vaihtamatta, viime vuonna lukema oli vain 19 prosenttia.

Tämän niin sanotun meriittikorotuksen suuruus oli keskimäärin 210 euroa, kertovat Tekniikan akateemisten tilastot.


Myös Insinööriliiton neuvottelujohtajan Petteri Oksan mukaan henkilökohtaiset palkankorotukset ovat aiempaa lujemmassa.

Tietoa ei ole siitä, onko nuorempien vai kokeneempien työntekijöiden helpompi saada meriittikorotusta.

”Viime vuosina rakentamisessa ja konsulttialoilla on ollut todennäköisempää saada meriittikorotus”, Oksa kertoo.


Viime syksynä diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 4 790 euroa vakituisessa työsuhteessa. Keskipalkka oli 5 263 euroa.

Viime vuonna valmistuneen nuoren DI:n mediaanipalkka oli 3 360 ja keskipalkka 3 423 euroa.

Useimmille yleiskorotukset ovat yhä tavallisin tapa hivuttaa palkkaa ylöspäin, tosin niidenkin kasvuprosentit ovat kurjistuneet vuosien saatossa selvästi.

2000-luvun alkupuolella korotusta tuli usein kaksi-kolme prosenttia. Vuonna 1995 yleiskorotus ylsi jopa neljään prosenttiin.

Palkkojen prosenttitilasto palauttaa mieleen, että vuonna 2007 teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt saivat niin sanotun joulukinkkurahan, kertakorvauksena 12 prosenttia kuukausipalkasta tai ainakin 350 euroa. Sillä ostettiin työrauhaa.

Vuonna 1995 koettiin nyt hulppealta kuulostava neljän prosentin yleiskorotus. ”Nokia oli kasvussa ja Suomen talous näytti toisenlaiselta. Tosin inflaatiokin oli eri”, Oksa sanoo.



Samalla työnantajalla palkka nousee helpoiten asemaa tai tehtävää vaihtamalla. DI:t onnistuivat nostamaan näin palkkaansa keskimäärin 450 euroa.

Työnantajan vaihto toi keskimäärin 600 euroa lisää.

Mutta miksi muuten henkilökohtaiset palkankorotukset ovat yhä lujemmassa?

Tekniikan Akateemisten palkkatutkijan Tuunia Keräsen mukaan taustalla on huonompi taloustilanne.

”Kun taloudessa meni hyvin, silloin korotuksia jaettiin enemmän”, hän sanoo.

”Aloite palkasta keskustelemiseen tulee useimmiten työntekijältä itseltään, joten kannattaa olla aloitteellinen”, hän sanoo.

”Pitkään on eletty vaikeassa taloustilanteessa, eikä työvoimasta ole tarvinnut pitää kiinni”, Petteri Oksa sanoo.

Hänestä muutos kielii myös yritysten kiristyneestä palkkapolitiikasta.

”Korotusten saaminen jää pitkälti sen varaan, että vaihtaa työnantajaa tai tehtäviä”, Oksa arvioi.


Tänä syksynä työmarkkinaneuvotteluista sukeutuvista prosenteista Oksa ei halua nyt sanoa mitään, koska neuvottelijat ovat vasta menossa neuvottelupöytiin.

”Palkansaajien kanta on, että ostovoima pitää turvata joko korotuksin tai verotuksella. Inflaatio on prosentin luokkaa ja kikyn vaikutukset pitää ottaa huomioon. Varmaan päästään ihan kohtuulliseen prosenttiin”, hän arvioi.

http://www.tekniikkatalous.fi/kaikk...jistuivat-10-vuodessa-insinoorialalla-6669691
 
Jaa, kyllä minä tekisin pitempää päivää tai vaikka kuusipäiväistä viikkoa jos siitä saisi asialliset ylityökorvaukset yms. Tälläkin hetkellä tulee tehtyä 10-20 % ilmaisia talkootunteja normi viikkotyöajan päälle mutta ei niistä verottaja mitään kostu kun en kostu minäkään.

"Järkyttävää, jos kolmannes työvoimasta ei halua tehdä lisätöitä verotuksen vuoksi" – Akavan pääekonomisti tyrmistyi kyselyn tuloksesta
Elina Hakola 29.8. 13:00päivitetty 29.8. 14:23
vero.jpg
Satumaari
Jopa 34 prosenttia toimihenkilöistä on rajoittanut työntekoa lisätulojen kireämmän verotuksen vuoksi, kertoo Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämä tuore kysely.

"Kyse on varmasti ollut tilanteista, jossa tarjolla olisi ollut ylitöitä tai ylimääräinen ponnistus, ja verotus on ollut syy kieltäytyä tarjotusta ylityöstä. Enemmistölle verotus ei kuitenkaan ole työn tarjontaa rajoittava tekijä", sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

Samaan asiaan on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava. Pääekonomisti Eugen Koev näkeekin asian täysin päinvastoin kuin STTK:n Sund.

"Jos kyselyn vastaajien näkemys yleistetään ja kolmannes työvoimasta on sitä mieltä, että lisätyötä ei kannata tehdä verotuksen takia, luku on järkyttävän iso", Koev sanoo.

Akava pitää palkansaajien verotusta ongelmallisena paitsi ostovoiman myös työteon kannustavuuden näkökulmasta. Järjestön mukaan verotus nimenomaan ei kannusta luomaan uuusia työpaikkoja ja palkitsemaan työntekijöitä, koska työvoiman palkkaaminen ja palkitseminen on työnantajalle kallista. Työntekijää verotus ei kannusta ponnistelemaan eteenpäin, koska verottaja syö lisätienesteistä ja palkankorotuksista merkittävän osan. Maltillinen palkankorotus nostaa työnantajan kustannuksia, mutta ostovoiman kasvattamiseen sen vaikutus on pieni. Tämä verokiila, eli verojen ja veroluonteisten lakisääteisten maksujen osuus työvoimakustannuksista, haittaa työn kysyntää ja tarjontaa.

"Taloudellisten kannustimien rakentamisen hyöty menee verottajalle. Silläkin on vaikutusta, kuinka nopeasti ihminen siirtyy opiskeluista työelämään ja aikanaan eläkkeelle. Jos ei ole taloudellisia kannustimia mennä eteenpäin, mitä sitten on?" Koev kysyy.


Veroille vastinetta

STTK:n teettämään kyselyyn vastasi 1431 työikäistä ympäri Suomea. STTK:n tavoite oli kartoittaa vastaajien näkemyksiä verotuksesta.

Kyselyn yhteenvedossa todetaan, että suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamilleen veroille. Tyytyväisyyttä verojen vastineelle koetaan laajasti eri tulo- ja ikäryhmissä, etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei koe lainkaan saavansa vastiketta maksamilleen veroille.

"Tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoittaisesta valituksesta huolimatta kansalaiset kokevat julkisen sektorin toimivan pääsääntöisesti kustannustehokkaasti", STTK:n Sund kertoo.

Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia katsoi, että veronmaksukyvyn tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän veronmaksuun. Näin koettiin varsin laajalti eri tulo- ja ikäryhmissä, myös 4000–6000 euroa kuukaudessa ansaitsevien keskuudessa. Vasta yli 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat kokevat, että veronmaksukyvyn ei tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän verotukseen.

Vastaajat pitävät palkkaverotuksen keventämistä yritysveron keventämistä tärkeämpänä. Myös yrittäjien keskuudessa palkkaveron alennus ajaa yritysveron alennuksen edelle.

Juttua muokattu 29.8.2017 klo 14.22: Lisätty tieto, että kysely on STTK:n teettämä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/j...onomisti-tyrmistyi-kyselyn-tuloksesta-6672034
 
Jaa, kyllä minä tekisin pitempää päivää tai vaikka kuusipäiväistä viikkoa jos siitä saisi asialliset ylityökorvaukset yms. Tälläkin hetkellä tulee tehtyä 10-20 % ilmaisia talkootunteja normi viikkotyöajan päälle mutta ei niistä verottaja mitään kostu kun en kostu minäkään.

"Järkyttävää, jos kolmannes työvoimasta ei halua tehdä lisätöitä verotuksen vuoksi" – Akavan pääekonomisti tyrmistyi kyselyn tuloksesta
Eikös nuo "talkootunnit" anneta palkallisena vapaana? Kyllä verottaja niihin siinä vaiheessa käsiksi pääsee.

Mä lähinnä ihmettelen tuota juttua?!? Eikö tuota ole aiemmin tajuttu? Kyllähän sen näkee sokea reettakin, että Suomi on juuttunut vahvasti sellaiseen oravanpyörään jossa täytyy kokoajan kerätä enemmän veroja. Samalla nousee kaikki muutkin kulut ja maksut niin edessä ei todellakaan tule olemaan mitään muuta kuin kurjistumista. Moni miettii vielä tulevaisuudessa, että onko tässä mitään järkeä.
 
Kyllähän sen näkee sokea reettakin, että Suomi on juuttunut vahvasti sellaiseen oravanpyörään jossa täytyy kokoajan kerätä enemmän veroja.

Tämä on sitä utopiaa jossa vasemmiston puolella eletään, ja vielä vahvasti tunteet edellä eletäänkin.

Todellisuudessa kuitenkin töissäkäyvät ihmiset ovat sen minkä maksavat tämän kaiken vastikkeettoman rahan kylvämisen tuohon vasemmistoutopiaan, jossa työntekemisen kannattavuuden porrasta nostetaan järjestelmällisesti ylemmäs ja ylemmäs.

Jos työttömyysprosentti saataisiin laskettua hyvin alas niin se tarkoittaisi suoraan ison osan sosiaaliturvamaksujen laskemista. Tietysti alueittain on asumisenhinnat korkealla ja jopa töissä käyville ihmisille maksetaan asumistukea, mutta jos iso osa muusta maksettavasta rahaosuudesta lähtee pois valtion(/kuntien) harteilta niin se se vasta olisi kannattavaa nannaa julkiselle taloudellemme!

Suomessa vastikkeettomasti kylvetty rahaa kasvaa erittäin hyvin vuodenajoista riippumatta. Valitettavasti.
 
Eikös nuo "talkootunnit" anneta palkallisena vapaana? Kyllä verottaja niihin siinä vaiheessa käsiksi pääsee.

Joo, periaatteessa. Vaan ei käytännössä. Ainakaan viimeiseen viiteen vuoteen en ole ehtinyt niitä plussatunteja pitää vapaana joten ottaisin ne mieluummin rahana. Reilut 50 tuntia oli tuntisaldoa tänäkin aamuna and counting... Tilin saldo sen sijaan lähenee asymptoottisesti nollaa :(
 
Hups... ei ollutkaan 5 vuoden päässä niinkuin olin pessimistisesti kuvitellut - siis työllisyyden kannalta. Puettu vielä tuohon ylevään emission-vähennys -kaapuun tämäkin... jep siitähän ne säästöt syntyy :D. Logistiikka-ketjujen automatisointi vie Suomesta 100 000++ työpaikkaa samantien, ja se tulee alettuaan etenemään häkellyttävän nopeasti, koska nopein käsi vie koko potin tässä hommassa... noi firmat saa Berneriltä ostettua leiman vaikka vuokralapseen kun haluavat.

http://www.wired.co.uk/article/uk-trial-self-driving-trucks-platoons-roads

The UK is about to start testing self-driving truck platoons
Automated platooning helps trucks drive more efficiently and can cut their carbon dioxide emissions by ten per cent
 
Hups... ei ollutkaan 5 vuoden päässä niinkuin olin pessimistisesti kuvitellut - siis työllisyyden kannalta. Puettu vielä tuohon ylevään emission-vähennys -kaapuun tämäkin... jep siitähän ne säästöt syntyy :D. Logistiikka-ketjujen automatisointi vie Suomesta 100 000++ työpaikkaa samantien, ja se tulee alettuaan etenemään häkellyttävän nopeasti, koska nopein käsi vie koko potin tässä hommassa... noi firmat saa Berneriltä ostettua leiman vaikka vuokralapseen kun haluavat.

http://www.wired.co.uk/article/uk-trial-self-driving-trucks-platoons-roads

The UK is about to start testing self-driving truck platoons
Automated platooning helps trucks drive more efficiently and can cut their carbon dioxide emissions by ten per cent

Älä nyt vielä masennu, veli hyvä! :)

Varmaan jossakin määrin liikenteen automatisoituminen vie työpaikkoja, etenkin runkoliikenteestä, mutta ainakin ensimmäisessä vaiheessa jonkun pitää vielä lastata tavaraa kyytiin ja pois kyydistä. Toki ennen pitkää tilanne voi mennä siihen, että Ebaystä tilattu paketti ei tulekaan enää kotiovelle ihmisen tuomana, vaan pakettiauto ajaa pihaan ja asiakas noutaa itse pakettinsa auton kyljessä olevasta pakettiautomaatista. Mutta kyllä se nyt ainakin pari lisävuotta vie, arvelen. ;)
 
Älä nyt vielä masennu, veli hyvä! :)

Varmaan jossakin määrin liikenteen automatisoituminen vie työpaikkoja, etenkin runkoliikenteestä, mutta ainakin ensimmäisessä vaiheessa jonkun pitää vielä lastata tavaraa kyytiin ja pois kyydistä. Toki ennen pitkää tilanne voi mennä siihen, että Ebaystä tilattu paketti ei tulekaan enää kotiovelle ihmisen tuomana, vaan pakettiauto ajaa pihaan ja asiakas noutaa itse pakettinsa auton kyljessä olevasta pakettiautomaatista. Mutta kyllä se nyt ainakin pari lisävuotta vie, arvelen. ;)
No perhana maanteitä pitkin raivoavat kolmen 50-tonnisen rekan linux-wolfpackit nyt vähän huolestuttavat muistakin kuin työllisyyssyistä!

Toisaalta... hmm... ahh, beer. Voisi olla mökille aika hyvä arvokuljetus, ongelma olisi miten pitää paskakärpäset loitolla loppukesän :confused:.

 
Eiköhän se ole kohtuullisen selvää, että alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa ollaan painettujen lehtien suhteen auringonlaskun alalla. Mutta kyllähän tuollainen "kahden tonnin liksasta puolet pois" menisi siilti toteutuessaan aivan alta riman o_O. Työssäkäynti on syömisen lisäksi useimmille ihmisille pääelinkeino ja jos joutuu vetämään kahta tai kolmea eri duunia saadakseen rahat asumiseen ja ruokaan niin alkaa kyllä kertyä univelkaa eikä muutenkaan ole vapaa-ajan ongelmia.

Sanomalehtien jakajat lakossa pääkaupunkiseudulla torstaina – aamun lehdet jäävät pääosin jakamatta
Lakkoon ryhdytään, koska jakajien palkoista uhkaa leikkautua 20–60 prosenttia.
6.9.2017 klo 23:44päivitetty 7.9.2017 klo 00:55
13-3-7227099.jpg

Sanomalehtien jakajien vuorokauden mittainen lakko keskeyttää sanomalehtien jakelun koko pääkaupunkiseudulla.Yle
Sanomalehtien jakajat ovat lakossa pääkaupunkiseudulla torstaina. Työtaistelulla pyritään vauhdittamaan varhaisjakelun työehtoneuvotteluja, kertovat Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat tiedotteessaan.

Lakko pysäyttää sanomalehtien jakelun pääkaupunkiseudulla 24 tunniksi.

Pääluottamusmies Tapani Varis kertoo, että aamun lehdet jäävät pääosin jakamatta lakon vuoksi. Lakon piiriin kuuluu Variksen laskelmien mukaan noin 700 varhaisjakelijaa.

Varis kertoo, että lakkoon ryhdytään, koska jakajien palkoista uhkaa leikkautua 20–60 prosenttia.

– Kaikki jakajat ovat todella järkyttyneitä työnantajan aikeesta leikata palkkoja. Olemme pienipalkkaisia jakajia ja jos palkasta otetaan 20 prosenttia pois, niin se on ihan järkyttävä summa.

Lehtien lukijoiden kannalta työtaisteluun turvautuminen on todella valitettavaa, pahoittelee Varis.

https://yle.fi/uutiset/3-9819716



Postin kiitos sanomalehdenjakajalle 33 vuoden työstä: palkasta pois 60 prosenttia
Petteri Goltzin palkka romahtaa noin 2 400 eurosta arviolta noin 900 euroon, kun Posti vaihtaa jakajien työehtosopimuksen syksyllä.

29.8.2017 klo 20:35päivitetty 30.8.2017 klo 14:03
13-3-9804895.jpg

Petteri Goltz on jakanut aamun lehtiä, muun muassa Helsingin Sanomia, yli kolme vuosikymmentä. –Jos palkanalennus toteutuu arvioidun suuruisena, olisi työttömyyskorvauksenikin suurempi kuin tuleva palkka, sanoo Goltz.Annika Laaksonen / Yle

Posti ulkoisti varhaisjakajat
  • valtionyhtiö Posti Oy perusti kesällä uuden tytäryhtiön, Posti Palvelut Oy:n, johon se siirsi heinäkuussa 2017 emoyhtiöstä 2 300 sanomalehdenjakajaa
  • liikkeenluovutus koski osa-aikaisia varhaisjakajia, jotka työskentelevät öisin, tyypillisesti kello 02–06
  • samalla Posti vaihtaa lehdenjakajien työehtosopimuksen (tes)
  • vanha Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAUn työehtosopimus on voimassa varhaisjakajien osalta enää lokakuun loppuun
  • uusi Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin työehtosopimus astuu voimaan marraskuun alussa
  • työehtosopimuksen vaihtuessa varhaisjakajien palkat laskevat jopa 20–60 prosenttia, arvioi ammattiliitto PAU
  • myös Postin mukaan palkat laskevat, mutta vähemmän
  • Postin mukaan TEAMin tes on työnantajalle noin 5–15 prosenttia halvempi
Kirkkonummelaisen omakotitalon keittiön pöydän ääressä istuu pettynyt mies.

– Olen pettynyt tähän yhteiskuntaan, tietysti Postiin myös. Olen aina luottanut, että suomalainen järjestelmä ei salli tällä tavalla kohdella työntekijäänsä. Siinä näköjään olen ollut väärässä, huokaisee Goltz.

54-vuotias Goltz on tehnyt lähes koko työuransa valtion omistaman Postin palveluksessa. Kesäkuussa yötyötä tekeville varhaisjakajille tiedotettiin muutoksesta, jossa Goltz ja hänen 2 300 kollegaansa siirrettiin heinäkuun alusta uuteen tytäryhtiöön, Posti Palveluihin.

Muutos mahdollistaa Postille siirtymisen uuteen TEAMin työehtosopimukseen (tes), jossa palkkataso on pienempi kuin vanhassa PAUn sopimuksessa.

– Oli aika sokki, kun kuulin sen. Voiko tällaista tehdä? Nyt kun on käyty keskusteluja lakimiesten kanssa, he vakuuttavat, että mitään laitonta tässä ei ole. Tämä on niin sanottua työehtoshoppailua, Goltz ihmettelee.

Petteri Goltzin palkka on tällä hetkellä 2 385 euroa kuussa. Uuden työehtosopimuksen mukainen palkka olisi 913 euroa, ilmenee ammattiliitto PAUn laatimasta arviosta.

Suurin syy rajuun pudotukseen on niin sanottujen takuupalkkojen poistaminen. Takuupalkat ovat kiinteitä palkanlisiä, joita Posti on antanut työntekijöilleen vuosien varrella esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä, kun työehdot ovat muuttuneet. Takuupalkoilla on haluttu taata se, että kenenkään palkka ei laske.

Nyt tällaisia takuita ei enää haluta antaa, vaan päinvastoin kaikkien palkat harmonisoidaan uudessa tytäryhtiössä samalle, entistä matalammalle tasolle. Vanhojen työntekijöiden edut häviävät.

Toinen suuri menetys kaikille Postin varhaisjakajille on 30 prosentin yötyölisän poistaminen.

– PAUn tessissä yötyöstä on tullut suoraan lähes kolmannes lisää palkkaan. TEAMin tessissä yötyölisä on vain 65 senttiä tunnilta, mikä vastaa palkassa noin 6–7 prosentin lisää peruspalkkaan, vertaa Goltz.

Palkat uusiksi
On elokuinen aamupäivä, ja Petteri Goltzin vapaapäivä. Normaalisti hän on tähän aikaan vielä nukkumassa palattuaan neljän tunnin yövuorosta, joka päättyy kello kuusi aamulla.

Päivisin Goltz toimii nuorimman, autistisen lapsensa omaishoitajana. Hän lähettää tyttären aamuisin kouluun ja ottaa tämän vastaan, kun tytär palaa koulusta iltapäivällä. Välissä isä ehtii ottaa päiväunet.

Järjestely mahdollistaa sen, että Goltzin puoliso voi työskennellä päivisin normaalina työaikana.

– Kyllähän tämä mullistaa koko maailman. Koko elämäni on rakennettu sen [työn] ympärille. Tämä pistää koko pakan uusiksi.

13-3-9800912.jpg

Lehdenjakaja Petteri Goltz kastelee kukkia kotinsa terassilla Kirkkonummella.Jouni Immonen / Yle
Jos palkanalennukset toteutuvat arvioidun suuruisena, Petteri Goltz ei voi jatkaa työssään. Raha ei enää riitä toimeentuloon.

– Ansiotaso on aivan liian matala.

Vielä ei tiedetä, kuinka suurista palkanalennuksista on kunkin työntekijän kohdalla lopulta kyse. Posti Palvelut määrittelee uudestaan varhaisjakajien palkat. Arviointityö on meneillään.

– TEAMin työehtosopimus on kustannuksiltaan 5–15 prosenttia halvempi, riippuen henkilöstön ikärakenteesta ja paikallisen sopimisen tasosta, myöntää Risto Savikko, Postin lehtipalveluista vastaava johtaja.

– Sen sijaan tästä ei voida suoraan tehdä johtopäätöstä jakajien palkan muutoksista.

Savikko huomauttaa, että varhaisjakajan aloituspalkka on PAUn ja TEAMin työehtosopimuksissa lähes sama, noin 1 000–1 300 euroa kuussa. Lomaoikeus on TEAMin sopimuksessa jopa parempi.

Nämä eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että TEAMin työehtosopimus on työnantajalle halvempi. Työntekijälle käteen jäävä palkka pienenee.

TEAMin työehtosopimus on kuitenkin jo jakelualalla laajalti käytössä nimenomaan yöllä tapahtuvan varhaisjakelun osalta. Posti on ollut ainoa Suomessa varhaisjakelupalveluja tarjoava yhtiö, jossa on enää noudatettu PAUn yleissitovaa työehtosopimusta. Yhteensä jakeluyhtiöitä on viitisentoista, ja lehtitaloilla on tyypillisesesti ollut omat jakeluyhtiönsä.

13-3-9800909.jpg

– Tämä tuntuu siltä, että meistä vanhoista kokeneista työntekijöistä halutaan päästä eroon, että saadaan uutta halvempaa väkeä jostain tilalle, toteaa Petteri Goltz.Jouni Immonen / Yle
Petteri Goltz ihmettelee, miten on mahdollista, että samalla alalla on kaksi työehtosopimusta. Hän on pettynyt ammattiyhdistysliikkeeseen.

– Paljon julkisuudessa liikkuu juttua siitä, että ammattiyhdistys on niin vahva Suomessa, että mitään ei pystytä neuvottelemaan, kun ne heti torppaavat kaiken. Mutta tässä kohtaa ay on täysin kädetön, puuskahtaa Goltz.

Olipa kerran kaksi tessiä
Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAUn tes on jakelualan yleissitova tes. TEAMin tes on käytössä ainoastaan öisin tapahtuvassa varhaisjakelussa.

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen myöntää, että "ay-liikkeelle ei ole kunniaksi, että on kaksi tessiä". Liitot eivät ole kyenneet yhdistymään tai yhdistämään työehtoja.

– Sille on historialliset syyt. Sanomalehdillä on ollut lehtipainoja, ja [varhaisjakelussa] kyse on ollut tyypillisesti lehtien omista jakeluista. Meillä on ollut se, mikä on Postin hoitamaa. Jossain vaiheessa ero työehtosopimuksissa on lähtenyt suurenemaan, selittää Heidi Nieminen.

Puheenjohtaja Niemisen mukaan Postin varhaisjakajat olisivat jäämässä PAUn jäseniksi, vaikka heille aletaan pian maksaa TEAMin työehtojen mukaista palkkaa.

– Silloin he eivät ole sidottuja työrauhaan, eli he voivat mennä lakkoon. Tiedän, että työpaikoilla on puheissa mahdollinen reagointi tilanteeseen, palkanlaskut ovat niin isoja. Toistaiseksi he ovat kuitenkin jääneet odottamaan neuvotteluratkaisua.

PAUn ja Postin välillä vallitsee tällä hetkellä tulehtunut tilanne. Puheenjohtaja Niemisen mukaan PAU yrittää vielä syksyn aikana neuvotella parempia työehtoja varhaisjakajille.

– Kompensaatioista ovat neuvottelut kesken. Jos ne eivät suju, ovat muutkin mahdollisuudet olemassa, Nieminen toteaa.

"Muilla mahdollisuuksilla" Nieminen viittaa juuri työtaisteluun.

Tilanteen herkkyydestä kertoo, että Posti ei kommentoi meneillään olevia neuvotteluita millään tavalla – ei edes sitä, neuvotellaanko jonkinlaisista kompensaatioista varhaisjakajille vai ei.

Heidi Nieminen huomauttaa, että työehdoista sopiminen on monimutkainen kuvio.

– Kyllä me olemme siitä TEAMin kanssa keskustelleet, että yhdistäisimme varhaisjakajien tessit. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään siitä, että me löytäisimme toisemme TEAMin kanssa, vaan myös työnantajat tarvitaan. Työnantajaliitot pitävät kiinni omista neuvotelluista kumppaneistaan, Nieminen sanoo.

Postin tytäryhtiökuvioon kuuluu, että Posti Palvelut Oy on liittynyt työnantajaliitto Medialiiton jäseneksi. Sen neuvottelukumppani on TEAM, eikä sen siis enää tarvitse neuvotella PAUn kanssa.

Postin mukaan syyt tytäryhtiön perustamiseen ja tessin vaihtamiseen ovat Postin varhaisjakelun tällä hetkellä liian korkeat kustannukset ja sitä kautta "halu pitää varhaisjakelu osana Postin ydinliiketoimintaa".

Risto Savikon mukaan kilpailu alalla on kiristynyt.

– Olemme menettäneet merkittävästi varhaisjakelun markkinaosuutta liian korkeiden jakeluhintojen vuoksi. Postin markkinaosuus on nyt 45 prosenttia, kun se vielä vuoden 2014 alussa oli yli 70 prosenttia, Savikko vertaa.

Lemmikkipukki tuo lohtua
Sillä aikaa kun liitot ja valtionyhtiö taistelevat, Petteri Goltzin kaappikello lyö kaksitoista. On aika lähteä syöttämään lemmikkipukki Iisakkia, jolle talon isäntä on rakentanut kotinsa pihaan oman karsinan.

13-3-9800910.jpg

Iisakki-pukki on Petteri Goltzin perheen lemmikki.Jouni Immonen / Yle
– Iisakki on vasta vuoden ikäinen, sillä on vielä vähän villikkomaisia piirteitä, isäntä naurahtaa taluttaessaan Iisakkia, joka välillä tempoo kaulassaan olevaa köyttä ja nousee takajaloilleen.

Tulevaisuus huolettaa Goltzia. Kesälomalla hän ei saanut öisin kunnolla nukuttua.

– Heräsin semmoisiin ajatuksiin, että mitä minä nyt teen. Se on ensimmäinen ajatus vielä nytkin aamulla herätessä.

Goltz kertoo tietävänsä hyvin, että Postin vanhana työntekijänä hänen palkkansa on ollut suhteessa korkea sanomalehdenjakajaksi. Hänelle se on kuitenkin ollut työ, jolla on voinut elättää itsensä.

Goltzilla on myös monia samassa tilanteessa olevia kollegoita, jotka ovat jakaneet aamun lehtiä 30, jopa 40 vuotta, ja jotka ovat iältään viidenkympin ja eläkeiän välissä.

– Heidän ei ole yhtäkkiä helppo lähteä uusille urille.

13-3-9800911.jpg

– En ole vielä oikein sisäistänyt sitä mitä kaikkea tässä täytyy muuttaa, mutta ilmeisesti uutta työtä pitää lähteä hakemaan, sanoo Petteri Goltz.Jouni Immonen / Yle
Merkonomin koulutuksen aikoinaan hankkinut Petteri Goltz hakee parhaillaan uutta työtä.

– Siinä on se haaste, että 33 vuotta sanomalehtiä jakanut mies ei ole kauhea myyntivaltti tuolla markkinoilla 54-vuotiaana. Haastattelukutsuja ei ole tullut vielä, vaan vain ilmoituksia siitä, kuka on valittu, hän kertoo.

Työhaluja Goltzilla riittäisi.

– Tiedän, että olen hyvä työntekijä ja kykenisin moneen muuhunkin työhön – mutta kun sitä mahdollisuutta ei tule, siltä näyttää.

– Täytyy vain katsoa eteenpäin ja yrittää löytää jotain muuta, summaa Petteri Goltz.

Hän vie Iisakin takaisin omaan pukkiaitaukseensa, kastelee talonsa pihalta muutaman kukan ja astelee sisään.

Petteri Goltzilla on vielä pari tuntia aikaa ottaa päiväunet, ennen kuin tytär tulee kotiin. Sitten onkin jo pian aika aloittaa iltatoimet ja valmistautuminen seuraavaan, öiseen työvuoroon.

https://yle.fi/uutiset/3-9800860

http://www.ey.com/gl/en/issues/business-environment/ey-megatrends-future-of-work
 
Eiköhän se ole kohtuullisen selvää, että alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa ollaan painettujen lehtien suhteen auringonlaskun alalla. Mutta kyllähän tuollainen "kahden tonnin liksasta puolet pois" menisi siilti toteutuessaan aivan alta riman o_O. Työssäkäynti on syömisen lisäksi useimmille ihmisille pääelinkeino ja jos joutuu vetämään kahta tai kolmea eri duunia saadakseen rahat asumiseen ja ruokaan niin alkaa kyllä kertyä univelkaa eikä muutenkaan ole vapaa-ajan ongelmia.

Sanomalehtien jakajat lakossa pääkaupunkiseudulla torstaina – aamun lehdet jäävät pääosin jakamatta
Lakkoon ryhdytään, koska jakajien palkoista uhkaa leikkautua 20–60 prosenttia.

Minulla olisi lähdössä yli 7€ per yö, ja saan palkan n. neljästä tunnista. Eli jos joku tarvitsee työntekijää Joensuun seudulla, niin olisin kiinnostunut. Eri asia riittääkö taidot, tätä hommaa on tullut tehtyä jo jonkin aikaa, joten koulutuksesta ei voi oikein enää edes puhua.
 
Back
Top