Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .
Matka on taas se ikuisuus kysymys.
Jos paikkakunnalla ei ole töitä, pitäisikö muuttaa sinne missä niitä on. Näin on menetelty iät ja ajat, paitsi hyvinvointivaltiossa, jossa kotona makaamisesta maksetaan.
Jossan Äkäslompolossa ei ole edes oletettavissa hirveästi uusia työpaikkoja, ainakaan jos ei itse työllistä itseään. Paikka voi olla kiva asua, ei siinä mitään, mutta kenen valinta asuinpaikka lopulta on. Painotan vielä, että musta on hienoa, kun joku haluaa ja saa asua Äkäslompolossa, mutta omalla kustannuksellaan.

Henkilö, jota töiden teko ei kiinnosta, ei tee töitä riippumatta siitä asuuko Äkäslompolossa vai Kalliossa. (Äkäslompolossa lienee näistä kahdesta se parempi työllisyyaste). Yhteiskunnalle halvemmaksi hän luultavasti tulisi Äkäslompolossa jossa asuminen on halpaa.

Toisaalta puolen taas sitten jotkut tekisivät mielellään palkkatöitä jos niitä olisi
Tuija, 56, on raatanut yhdeksän vuotta 9 euron päiväpalkalla – "Kun palkkatyöläiset olivat lomalla, hoidin heidänkin työt"
 
Vastikkeelliseen sosiaaliturvaan toisaalta liittyy se kysymys, että kenen töitä työttömillä silloin aletaan teettää. Eli kuka jää työttömäksi, kun hänen nykyisin palkkatyönä tekemänsä työt vaihtuvat työttömien työttömyyskorvausta vastaan hoitamiksi.

Juuri tuo kysymys on yksi syy siihen että kuntouttavaa työtoimintaa, oppisopimuskoulutusta, työttömien vertaistuki- ja -osaamisjärjestelmiä yms. ei haluta järkevöittää.

Idiootin tasoisille ihmisille on toki vaikka mitä "hyödyllistä" puuhastelua. Väestön älyllistä keskitasoa tai sen yläpuolelle menevää väkeä taas on työvoimapoliittisin toimin nykylähtökohdin vaikeaa, jopa mahdotonta auttaa.

Toinen keskeinen syy on se, että työministeriön sisällä ei nähdä ministeriön tehtäväksi työttömyyden vähentämistä vaan vakiintunut toiminta vakiintuneiden arvovaltaisten yhteistyökumppaneiden kera - siis rälssipönötys.

Työministeriö sai noin vuosi sitten aika hyvän ja toteuttamiskelpoisen aloitteen siitä, kuinka kaikkein vaikeimmin työllistyviä ja yhteiskunnalle potentiaalisesti hyödyllisimpiä henkilöitä olisi voinut saada luomaan itselleen ja toisilleen työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia käytännöllisesti katsoen ilman lisäkustannuksia.

Käytännössä ylitarkastaja A:n "mitään ei voi tehdä ellei sitä ole jo tehty", "pönötys on työpaikkoja tärkeämpää" ja "valmistelun formaalit vaatimukset ovat työllisyysvaikutuksia tärkeämpiä" -asenteet olivat ne, mihin tuon hankkeen toteuttamisen mahdollisuudet tuhoutuivat.

(Todettakoon että kyse on todennäköisemmin koko organisaation läpäisevästä asenneilmapiiristä kuin yksittäisen henkilön henkilökohtaisesta asenteesta. Jos ei olisi niin työministeriö ylösajaisi joka vuosi 1-5 halpaa kokeilullista ja tavoitehakuista pilottihanketta joiden päämääränä ei olisi tuottaa tietoa ja mielikuvia vaan työpaikkoja.)

Vastikkeellisen toiminnan järjestäminen voi olla pienessä mittakaavassa jopa helppoa kunhan sen tahallinen estäminen ja vaikeuttaminen työministeriössä ja resurssien kohdentamisessa lopetetaan. Ja pienikin mittakaava mahdollistaa orgaanisen kasvun alkamisen.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on kysymys siitä, halutaanko maksaa ilman vastiketta.
Itse en haluaisi maksaa kuten nyt. Asiaan liittyy kuitenkin tärkeä lisä mauste, kotona nyhjäävät työttömät ovat tutkimusten mukaan suuressa vaarassa syrjäytyä. Pitkä työttömyys altistaa työkyvyttömyydelle, vastikkeellisuus toimisi myös tätä vastaan.

Pitkäaikaistyöttömyys on monimutkainen ilmiö eikä edes elämäntapatyöttömiä voi niputtaa yhteen nippuun...siellä on ihan varmasti monenlaisia terveysongelmia ja aivan erityisesti mielenterveysongelmia, joita nykyinen järjestelmä ei kykene riittävän hyvin ja ajoissa tunnistamaan.

Onhan siellä varmasti niitäkin jotka ovat yksinkertaisesti laiskoja ja näiden kohdalla pakkotyö on varmasti ihan hyvä idea, mutta sitä pakkotyötähän on jo nyt jossain muodossa ja on vieläpä lähes palkatonta pakkotyötä. En tiedä tilastoja siitä miten moni pitkäaikaistyötön tuota kautta ohjautuu palkallisiin töihin, mutta uskallan veikata että hyvin harva. Työnantajille tuosta on toki iso hyöty, kun ei tarvitse maksaa työntekijälle edes minimipalkkaa.

Lisää pakolaisia, niin ei tarvitse maksaa sitäkään vähää. Kokonaan toinen asia on sitten se että kuka sen tukityöllistämisen maksaa jos veronmaksajat loppuvat kesken :D Yritykset eivät ainakaan maksa...ne haluavat lisää tukia, verohelpotuksia ja halpatyövoimaa.
 
Viimeksi muokattu:
palkatonta pakkotyötä...Työnantajille tuosta on toki iso hyöty
Meinaat? Minkähänlainen mahtaa olla työteho tuollaisella, ainakaan itse en tekisi työtä tosissaan tuommoisessa tilanteessa.
 
Meinaat? Minkähänlainen mahtaa olla työteho tuollaisella, ainakaan itse en tekisi työtä tosissaan tuommoisessa tilanteessa.

Minkä laadussa häviää, sen kustannuksissa säästää :D

Tottahan se on että tuskin tuolla systeemillä löytää kovinkaan motivoituneita työntekijöitä.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkäaikaistyöttömyys on monimutkainen ilmiö eikä edes elämäntapatyöttömiä voi niputtaa yhteen nippuun...siellä on ihan varmasti monenlaisia terveysongelmia ja aivan erityiseti mielenterveysongelmia, joita nykyinen järjestelmä ei kykene riittävän hyvin ja ajoissa tunnistamaan.

Onhan siellä varmasti niitäkin jotka ovat yksinkertaisesti laiskoja ja näiden kohdalla pakkotyö on varmasti ihan hyvä idea, mutta sitä pakkotyötähän on jo nyt jossain muodossa ja on vieläpä lähes palkatonta pakkotyötä. En tiedä tilastoja siitä miten moni pitkäaikaistyötön tuota kautta ohjautuu palkallisiin töihin, mutta uskallan veikata että hyvin harva. Työnantajille tuosta on toki iso hyöty, kun ei tarvitse maksaa työntekijälle edes minimipalkkaa.

Lisää pakolaisia, niin ei tarvitse makssaa sitäkään vähää. Kokonaan toinen asia on sitten se että kuka sen tukityöllistämisen maksaa jos veronmaksajat loppuvat kesken :D Yritykset eivät ainakaan maksa...ne haluavat lisää tukia, verohelpotuksia ja halpatyövoimaa.

Jos yrityksen kilpailukyky perustuu pelkästään alle TES'in minimipalkalla tehtävään työhön alkaa kyseisen yrityksen ja ehkä koko toimialan kannattavuus olla jo vaakalaudalla. Toki tällaisia toimialoja löytyy erityisesti maatalouden piiristä ja ehkä muiltakin aloilta. Niissäkin perusongelman muodostaa osaltaan myös kaikenlaiset muut elintarviketuotantoon liittyvät tukijärjestelmät.

Mutta periaatteessa ja käytännössäkin suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyky muodostuu kokonaisvaltaisesta osaamisesta. Näillä toimialoilla alkaa olla jo puutetta riittävän osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Vaikka yritykset järjestäisivät koulutuksenkin niin usein ongelmaksi muodostuu myös työntekijöiden haluttomuus muuttaa/vaihtaa paikkakuntaa työn perässä.

Toisaalta aina ei ole kysymys laiskuudestakaan. Suomessa sosiaaliturva (työttömyyspäivärahat, harkinnanvaraiset sosiaalituet, asumistuet jne.) antaa mahdollisuuden pärjätä ja elää minimitasolla käytännössä ilman työntekoa. Tai ainakaan sitoutumista jatkuviin työsuhteisiin jne. Jos/kun joillakin on mahdollisuus tehdä (ns. "pimeitä") tilapäistöitä ja ansaita silloin tällöin ylimääräisiä tuloja, niin sitoutuminen vakinaiseen työhön ei kykene taloudellisessa mielessä parantamaan kyseisen henkilön elintasoa. Päinvastoin.

Tähän kokonaisuuteen tulisi löytää asiallisia ratkaisuja. Sellaisia varmasti onkin, mutta meillä on oma poliittinen äärivasemmistomme joka näkee mieluummin ratkaisuna vaikka koko yhteiskunnan tuhoutumisen kuin että haluaisi uudistaa mm. sosiaali-/työllisyysturvan rakenteita, aikojen myötä toteutuneita yhteiskunnallisia muutoksia vastaaviksi.

Ei en usko että yhteiskunnan kehitykseen löytyy parannuksia poliittisille ratkaisuilla. Siksi olen painottanut yksittäisten henkilöiden omaa vastuuta itsensä ja lähipiirinsä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden osalta. Toki suurin osa kansalaisista on näin myös tehnyt. Valtio ja poliitikot tekevät ja päättävät mitä haluavat..ja tehkööt he niin, ei sille mitään voi. Demokraattisessa markkinataloudessa ihmisillä on kuitenkin oma vapautensa ja mahdollisuutensa menestymiseen omilla ratkaisuillaan, kovalla työllä sekä/tai itsenäisellä yrittämisellä. Tottakai kaikki tämä voi joskus edellyttää "uhrautumista", muuttoa työpaikan saamiseksi, jopa ulkomaille asti.

Tottakai minä tiedän vasta-argumentit: "kaikki eivät ole hyväosaisia, eikä sairaat tai syrjäytyneet kykene mitenkään selviämään ilman sosiaaliturvaa" Minä tiedän ja ymmärrän tämän oikein hyvin. Näinhän se on.

Me kaikki tiedämme kuitenkin sen että Suomessa, huomattava osa sosiaaliturvan käyttäjistä, ei suinkaan ole niin sairaita, syrjäytyneitä tai heikko-osaisia etteikö yhteiskunta tarjoaisi heille myös muita vaihtoehtoja. Liiankin paljon on heitä jotka tarkoituksella haluavat ikään kuin työkseen hyödyntää yhteiskunnan järjestämiä palveluita, vaikka he tosiasiallisesti eivät olisikaan niiden tarpeessa. On ymmärrettävää että vaikeina aikoina syntyy tarvetta työttömyystukeen jne., mutta kun ajat ja konjuktuurit paranee myös työhön palaamisen tulee olla houkuttelevaa.
 
Jos yrityksen kilpailukyky perustuu pelkästään alle TES'in minimipalkalla tehtävään työhön alkaa kyseisen yrityksen ja ehkä koko toimialan kannattavuus olla jo vaakalaudalla. Toki tällaisia toimialoja löytyy erityisesti maatalouden piiristä ja ehkä muiltakin aloilta. Niissäkin perusongelman muodostaa osaltaan myös kaikenlaiset muut elintarviketuotantoon liittyvät tukijärjestelmät.

Mutta periaatteessa ja käytännössäkin suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyky muodostuu kokonaisvaltaisesta osaamisesta. Näillä toimialoilla alkaa olla jo puutetta riittävän osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Vaikka yritykset järjestäisivät koulutuksenkin niin usein ongelmaksi muodostuu myös työntekijöiden haluttomuus muuttaa/vaihtaa paikkakuntaa työn perässä.

Toisaalta aina ei ole kysymys laiskuudestakaan. Suomessa sosiaaliturva (työttömyyspäivärahat, harkinnanvaraiset sosiaalituet, asumistuet jne.) antaa mahdollisuuden pärjätä ja elää minimitasolla käytännössä ilman työntekoa. Tai ainakaan sitoutumista jatkuviin työsuhteisiin jne. Jos/kun joillakin on mahdollisuus tehdä (ns. "pimeitä") tilapäistöitä ja ansaita silloin tällöin ylimääräisiä tuloja, niin sitoutuminen vakinaiseen työhön ei kykene taloudellisessa mielessä parantamaan kyseisen henkilön elintasoa. Päinvastoin.

Tähän kokonaisuuteen tulisi löytää asiallisia ratkaisuja. Sellaisia varmasti onkin, mutta meillä on oma poliittinen äärivasemmistomme joka näkee mieluummin ratkaisuna vaikka koko yhteiskunnan tuhoutumisen kuin että haluaisi uudistaa mm. sosiaali-/työllisyysturvan rakenteita, aikojen myötä toteutuneita yhteiskunnallisia muutoksia vastaaviksi.

Ei en usko että yhteiskunnan kehitykseen löytyy parannuksia poliittisille ratkaisuilla. Siksi olen painottanut yksittäisten henkilöiden omaa vastuuta itsensä ja lähipiirinsä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden osalta. Toki suurin osa kansalaisista on näin myös tehnyt. Valtio ja poliitikot tekevät ja päättävät mitä haluavat..ja tehkööt he niin, ei sille mitään voi. Demokraattisessa markkinataloudessa ihmisillä on kuitenkin oma vapautensa ja mahdollisuutensa menestymiseen omilla ratkaisuillaan, kovalla työllä sekä/tai itsenäisellä yrittämisellä. Tottakai kaikki tämä voi joskus edellyttää "uhrautumista", muuttoa työpaikan saamiseksi, jopa ulkomaille asti.

Tottakai minä tiedän vasta-argumentit: "kaikki eivät ole hyväosaisia, eikä sairaat tai syrjäytyneet kykene mitenkään selviämään ilman sosiaaliturvaa" Minä tiedän ja ymmärrän tämän oikein hyvin. Näinhän se on.

Me kaikki tiedämme kuitenkin sen että Suomessa, huomattava osa sosiaaliturvan käyttäjistä, ei suinkaan ole niin sairaita, syrjäytyneitä tai heikko-osaisia etteikö yhteiskunta tarjoaisi heille myös muita vaihtoehtoja. Liiankin paljon on heitä jotka tarkoituksella haluavat ikään kuin työkseen hyödyntää yhteiskunnan järjestämiä palveluita, vaikka he tosiasiallisesti eivät olisikaan niiden tarpeessa. On ymmärrettävää että vaikeina aikoina syntyy tarvetta työttömyystukeen jne., mutta kun ajat ja konjuktuurit paranee myös työhön palaamisen tulee olla houkuttelevaa.

Vaatimustaso on nykyään kova ja kovenee koko ajan. Suomessa taitaa kuitenkin olla harvinaisen hyvin koulutetut työttömät ja myös pitkäaikaistyöttömät olkoonkin että koulutus ja työelämä eivät kaikkien ihmisten kohdalla kohtaa ihan niin hyvin kun pitäisi. Tottahan se on että harva yritys voi menestyä palkkoja polkemalla.

Jos elämäntapatyöttymyydestä puhutaan, niin suurin ongelma on kaiketi ihmiset joita ei kiinnosta oikein mikään, ei koulu, ei työ, eikä aina elämäkään...jos keppanaa ei lasketa mukaan.
Siinähän sitä onkin haastetta että miten nuo saadaan tekemään muutakin, kun juomaan keppanaa veronmaksajien piikkiin :D Minulla on sellainen käsitys että asian eteen on yritetty tehdä enemmän kun yleisesti kuvitellaan, mutta voihan se olla että pitäisi tehdä vielä paljon enemmän.

Toki myös se vaikuttaa valintoihin jos tekemättä mitään tienaa saman tai jopa enemmän kun tekemällä jotain. Suomi on kuitenkin niin työpainotteinen yhteiskunta ja meillä ihmisen arvo mitataan hyvin pitkälle työn kautta, että en oikein usko että tuollaisia valintoja monikaan tekee ainakaan kantaväestöstä...paitsi ehkä tilapäisesti jossain elämänvaiheessa.
 
Täytyy myös muistaa, että kepin tarjoamisen toisella reunalla on se vankila jossa se "työtön" maksaakin sitten +200€/vrk eli karkeasti laskien 6000€/kk vs. 550€/kk. Eli jos viet ihmiseltä toivon niin mitä jää? Yhteiskunta ostaa sosiaaliturvalla ensisijaisesti yhteiskunta rauhaa. Tois sijaisesti se on humaania toimintaa.
 
Minkä laadussa häviää, sen kustannuksissa säästää :D

Tottahan se on että tuskin tuolla systeemillä löytää kovinkaan motivoituneita työntekijöitä.

"Firma on maksavinaan palkkaa, joten me olemme tekevinämme töitä." Tämä on erittäin usein kuultu lausahdus tietyillä matalapalkka-aloilla. Työn laatu on sen mukaista mutta se ei haittaa koska firma kuitenkin voittaa kilpailutukset halvoilla tarjouksillaan ja jättää surkean laadun asiakkaan huoleksi.
Kts. myös Posti.
 
Toki myös se vaikuttaa valintoihin jos tekemättä mitään tienaa saman tai jopa enemmän kun tekemällä jotain. Suomi on kuitenkin niin työpainotteinen yhteiskunta ja meillä ihmisen arvo mitataan hyvin pitkälle työn kautta, että en oikein usko että tuollaisia valintoja monikaan tekee ainakaan kantaväestöstä...paitsi ehkä tilapäisesti jossain elämänvaiheessa.
Moni elämäntapatyötön saattaa ihan tietoisestikin hankkiutua eroon sellaisista ihmissuhteista joissa hänen valintojaan paheksutaan. Ts. sitä sosiaalista painetta muuttaa käytöstään ei lopulta välttämättä ole paljoakaan.

Toki ihmissuhteiden puute johtaa sitten usein edelleen siihen, että ihmisestä tulee eri tavoin pahoinvoiva ja syrjäytyminen senkun vaan pahenee.
 
Tekisit sinä. Karenssin pelko on viisauden alku.
Vain niin kauan kuin se on uhka. Nythän hallitus on viisaudessaan luomassa järjestelmää jota voisi myös karenssi koneeksi kutsua. Karenssi on yhä useammalle yhä todennäköisempi. Toisaalta pitkäaikaistyöttömän kohdalla sillä ei ole suurta merkitystä koska puuttuva tulo hankitaan laillisesti sitten sosiaalitoimistosta tai laittomasta jostan. Molemmissa tapauksissa paperin pyörittäminen yms. Syö työttömyysrahan ja sosiaalituen välisen erotuksen monin kertaisesti. Toisin sanoen siitä maksetaan että saadaan määrättyä karenssia. Eli niin kauan kuin pelkkä uhka toimii niin järjestelmä toimii. Käytännössä seurauksena on kuitenkin kasvata sosiaali ja terveysmenot kun se ihminen ei jaksa, pysty painamaan 40h viikkoa 9€ päiväpalkalla siellä 100km päässä. Se ei ole sinänsä ongelma koska sillä 550€/kk ei edes ostettaisi sellaista autoa saati pidettäisi sitä jolla voisi tuollaisia matkoja ajella. Muuttaminenkaan ei aina ole vaihtoehto koska jollain sekin täytyy maksaa. Nyt jo helsingissä on 12 000 taloutta joiden vuokran maksaa valtio kun palkka tms. ei riitä sitä maksamaan. Ei tuo luku ainakaan pienenemään tule.
 
Täytyy myös muistaa, että kepin tarjoamisen toisella reunalla on se vankila jossa se "työtön" maksaakin sitten +200€/vrk eli karkeasti laskien 6000€/kk vs. 550€/kk. Eli jos viet ihmiseltä toivon niin mitä jää? Yhteiskunta ostaa sosiaaliturvalla ensisijaisesti yhteiskunta rauhaa. Tois sijaisesti se on humaania toimintaa.

Kyllä, mutta olisi rehellisempää sanoa, ettei ihminen ole työtön työnhakija, vaan menetetty tapaus tässä mielessä.
 
Henkilö, jota töiden teko ei kiinnosta, ei tee töitä riippumatta siitä asuuko Äkäslompolossa vai Kalliossa. (Äkäslompolossa lienee näistä kahdesta se parempi työllisyyaste). Yhteiskunnalle halvemmaksi hän luultavasti tulisi Äkäslompolossa jossa asuminen on halpaa.

Toisaalta puolen taas sitten jotkut tekisivät mielellään palkkatöitä jos niitä olisi
Tuija, 56, on raatanut yhdeksän vuotta 9 euron päiväpalkalla – "Kun palkkatyöläiset olivat lomalla, hoidin heidänkin työt"

Kommenttini matkasta koski @jakin kommenttia jossa puhuttiin yli sadan kilometrin työmatkasta.
Pointtini on, että jos paikassa X ei löydy töitä, on täysin luonnollista muuttaa paikkakunnalle Y josta töitä löytyy. Näin on tehty iät ja ajat.
Sillä mikä paikan nimi on ei ole merkitystä.
 
Hiukan vaikeuttaa muuttoa jos esim omistaa talon eikä saa sitä myytyä. Ei se aina ole niin helppoa kuten annat ymmärtää. Tai jos pariskunnan toisella puoliskolla on töitä mutta toisella ei. Pitääkö erota ja muuttaa...?
 
Kyllä, mutta olisi rehellisempää sanoa, ettei ihminen ole työtön työnhakija, vaan menetetty tapaus tässä mielessä.
Toki olisi. Turhaan heppu roikkuu työkkärin kirjoilla jos ei halua työllistyä. Siirtyisi vain toimeentulotuen asiakkaaksi. Pääsisi itsekkin helpommalla.
 
En väittänyt asioita helpoksi.
Ei ne helppoja olekkaan. Kuitenkin onnellinen ihminen on tuottavampi kuin sellainen jolla on hallituksen raipan jäljet selässä. Varsinkin kun Suomi ei pysty kilpailemaan halpamaiden kanssa tuotannon hinnassa jolloin kilpailu valtti täytyy olla jokin muu. Esim. korkea laatu. Se edellä mainittu heppu ei ole tuossa mielessä tuottava. Kuten aiemmin sanoin niin onhan aina olemassa vaihtoehto, että luovutaan hyvinvointivaltion tarjoamasta sosiaaliturvasta ja katsotaan miten tämä yhteiskunta tulee muuttumaan perustavan laatuisesti. Sen pystyn sanomaan jo nyt, että harva työtä tekevä sitä edes haluaa. Yhteiskunnan turvattomuus kasvaisi potenssiin kymmenen siinä vaiheessa.
 
Back
Top