Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .

Rannari

Ylipäällikkö
Olen joskus kuullut puhuttavan, että RUK antaa hyvät johtajan taidot myös siviiliin niin miten on? Onko RUK:n käynyt hyvä johtaja? Sotilas johtaminen kuitenkin eroaa jonkin verran yrityksen vetämisestä.
En tiedä kumpi muistuttaa kumpaa mutta huomasin ainakin varusmiehenä 80-luvulla saadun johtajakoulutuksen korreloivan hyvin siviilipuolen opiskeluissa 90-luvulla saadun koulutuksen kanssa. Teoriat olivat jo tuolloin jokseenkin samoja. Itsellä on vain AUK:n oppimäärä mutta eiköhän RUK:ssa ole oltu liikkeellä samnsuuntaisilla prujuilla.
 
Olen joskus kuullut puhuttavan, että RUK antaa hyvät johtajan taidot myös siviiliin niin miten on? Onko RUK:n käynyt hyvä johtaja? Sotilas johtaminen kuitenkin eroaa jonkin verran yrityksen vetämisestä.
Eikös sotilasjohtaminen ole niinkuin johtaminen kaikkialla muuaallakin, uhkailua, lahjontaa ja kiristystä..

Mutta muuten RUK:n käyneiden sijottuminen myöhemmin ei juuri muuta kerro kuin että ei niitä oppilaita ihan haulikolla valita.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eikös sotilasjohtaminen ole niinkuin johtaminen kaikkialla muuaallakin, uhkailua, lahjontaa ja kiristystä..

Mutta muuten RUK:n käyneiden sijottuminen myöhemmin ei juuri muuta kerro kuin että ei niitä oppilaita ihan haulikolla valita.
Sekoitat nyt lasten kasvatuksen ja johtamisen
 
Onko tämä nyt sitten työllisyyden näkymiä, taloustiedettä vai mitä?
Mutta nostan käden pystyyn ja tunnustan, että 5-10 tuntia harmaata tulee helposti tehtyä viikkoa kohden.
Kovasti miellläni ottaisin kyllä vastapainoksi sellaisen 13,5-27% palkankorotuksen.

Oletko harmaan ylityön tekijä? Varsinkin asiantuntijapiireissä tehdään ylityötä palkatta
Harmaata eli palkatonta ylityötä voi kertyä esimerkiksi siitä, että selvittää työasioita illalla kotona.
työelämä
18.9.2018 klo 13:00 päivitetty 18.9.2018 klo 14:48

Ralf Hirschberger / EPA


Lähes kaikki työntekijät tekevät ylitöitä ajoittain. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä kertoo, että ylitöitä kertyy lähes yhden työpäivän verran viikossa.
– Ylitöitä tehdään erityisesti teknisillä aloilla. Asiantuntijoilla, rahoituksessa, lääkäreillä ja johtajilla on tavallista enemmän palkatonta ylityötä, sanoi Mikko Härmä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Varsinainen ylityö on vapaaehtoista ja lähtee yleensä työnantajan tarpeesta.
– Työntekijä ei yleensä vastusta ylityötä, koska siitä tulee lisätuloja. Toisaalta varsinkin asiantuntijapiireissä on monenlaista joustoa, jossa ehkä työaikaa ei seurata vaan sitä, että asiat saadaan tehtyä. Silloin tulee harmaata ylityötä.
Tutkimusprofessori Mikko Härmä näkee työaikojen joustoissa hyviä puolia myös työntekijöille.
– Työajat joustavat myös työntekijän suuntaan. Työntekijälle on tärkeää, että voi vaikuttaa esim. työaikoihin.

Harmaasta ylityöstä ei makseta
Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kertoo, että liiton jäsenet tekevät keskimäärin vajaan tunnin ylityötä viikossa. Pron jäseniä ovat koulutetut asiantuntijat ja esimiehet. Pyykönen on huolissaan harmaasta ylityöstä.
– Harmaata ylityötä tehdään puoli tuntia viikossa. Harmaasta ylityöstä ei saa välttämättä mitään korvauksia. Harmaata ylityötä on esimerkiksi se, kun selvität illalla vaikkapa kotona jotain työasiaa. Toisaalta ylityöt vaihtelevat alakohtaisesti. Joka kymmenes Pron jäsen tekee jopa 47-tuntista työviikkoa. Se on aika paljon, kun normaali työaika on 35,5 tuntia tai 40 tuntia viikossa, arvioi Pyykönen,
Minea Pyykösen kokemuksen mukaan harmaata ylityötä tekevät usein esimiehet ja naiset useammin kuin miehet. Mutta miksi töitä ei kirjata?
– Luulen, että siihen liittyy hyvän työntekijän syndrooma. Halutaan uhrautua työnantajan puolesta ja suhtaudutaan intohimoisesti työhön. Sitä välttämättä edes katsota työksi, vaikka faktisesti ihminen tekee töitä eikä ole vapaa-ajalla, sanoo Pyykönen.
Palkattomien ylitöiden syntyminen voi johtua myös työntekijän tavasta tehdä töitä.
– On vaikea erottaa, miten paljon työpaikan kulttuuri vaikuttaa ja miten paljon ihmisten velvollisuudentunto vaikuttaa. Monet haluavat myös pyrkiä uralla eteenpäin eivätkä laske työaikaa. Palkattomista ylitöistä voi koitua myös positiivista kehitystä työuralla, sanoo Mikko Härmä.
Härmän mukaan johtamisella on suuri merkitys näyttää, miten tehdään ylitöitä.
– Esimiehet näyttävät mallia. Jos lähetetään sähköposteja viikonloppuna tai jopa edellytetään palkatonta ylityötä. Pieleen menee silloin, kun ihmiset alkavat väsyä ja työilmapiiri kiristyy.
Minea Pyykösen mielestä hyvää esimiestyötä on se, että työntekijä voi tulla puhumaan avoimesti palkattomista ylitöistä.
– Myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kautta voi viedä asioita eteenpäin, jos mitään ei tapahdu ja työntekijä uupuu.

Palautuminen ylitöistä
Jos palautuminen ylitöstä on heikkoa ja univajetta kertyy, seurauksena voi olla terveysriskejä.
– Jo yhden viikon jatkuvan valvomisen seurauksena vaikutukset sokeritasapainoon ja vastustuskykyyn alkavat näkyä. Mutta vasta, kun työaika on jatkuvasti yli 50 tuntia viikossa, ollaan vaaravyöhykkeellä, sanoo Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Härmän mukaan palautumista kuitenkin tarvitaan joka päivä.
– Pitäisi nukkua joka yö 7–8 tuntia ja vähintään joka viikko pitäisi päästä palautumaan vapaapäivinä.
Teollisuuden työntekijät ja toimihenkilöt aloittivat maanantaina ylityökiellon vastatoimena hallituksen suunnitelmille heikentää irtisanomissuojaa alle 20 työntekijän yrityksissä. Ylityökiellot koskevat teollisuuden työntekijöitä Teollisuusliitossa sekä ammattiliitto Prossa.
Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kertoo, että ylityökiellon piiriin on valittu aloja, jossa niiden vaikuttavus on suurin.
Myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto on julistanut ylityökiellon useille aloille. Ylityö - ja vuoronvaihtokielloista ovat kertoneet terveydenhuoltoalan Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.
Kuuntele haastattelu Yle Areenasta

https://yle.fi/uutiset/3-10410196
 

Loyd

Kapteeni
Lahjoittaja
Onko tämä nyt sitten työllisyyden näkymiä, taloustiedettä vai mitä?
Mutta nostan käden pystyyn ja tunnustan, että 5-10 tuntia harmaata tulee helposti tehtyä viikkoa kohden.
Kovasti miellläni ottaisin kyllä vastapainoksi sellaisen 13,5-27% palkankorotuksen.

Oletko harmaan ylityön tekijä? Varsinkin asiantuntijapiireissä tehdään ylityötä palkatta
Harmaata eli palkatonta ylityötä voi kertyä esimerkiksi siitä, että selvittää työasioita illalla kotona.
työelämä
18.9.2018 klo 13:00 päivitetty 18.9.2018 klo 14:48
Itse olin samanlaisessa paikassa yli 10 vuotta. Arvostan sitä että teet ahkerasti töitä suomen kansantalouden hyväksi!

Eikä se niin pahalta tunnu kun on mielenkiintoiset hommat. Itse ainakin viihdyin hyvin kiireisessä projektityössä, enkä laskenut tunteja kun deadlinet lähestyy.
Muutaman kerran vuodessa oli niin kiire että päivät venyivät todella pitkiksi.

Nyt on sitten toisessa työpaikassa tasaisempi työaika ja kellokortti. Ylitöitä ei tunneta ja liikasaldot pidetään vapaana. No on se palkkakin huonompi ...
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Harmaissa ylitöissä ei ole mitään pahaa niin kauan kuin se ei muutu maan tavaksi. Ei voida lähteä siihen että työntekijä palkataan sillä olettamuksella että hän paiskii palkattomia.
 
Minusta tuntuu välillä, että alan olla liian vanha näihin nykymaailman kotkotuksiin :oops:

"Onko työelämästä tullut niin löysää, ettei aikuinen ihminen jaksa kahdeksaa tuntia töissä ilman keinumista, kolajuomaa ja pöytälätkämatseja? Mieleen tulee väkisinkin aikuisten luksuspäiväkoti: on pelit, tyynyt ja välipalat, ja välillä vietetään aikaa ryhmässä tai ratkotaan tehtäviä tietokoneella."


Zalandon Helsingin-toimisto on kuin aikuisten luksuspäiväkoti ja HKL:n ratikkakuskien taukotila taas arkisuuden ylistys – mutta kumpi on parempi?
Parjatut avokonttorit saavat väistyä, kun monitilatoimistot valtaavat alaa. Trendikkäimmät helsinkiläistilat ovat kuin toisesta maailmasta.
työelämä

24.9.2018 klo 06:00

Mårten Lampén / Yle Uutisgrafiikka


Nappi pohjaan, moottori hurahtaa käyntiin ja kahvipavut rouskuvat.
Metallinsävyinen WMF-kahvikone koostaa pavuista, vedestä ja maidosta vaahtohuppuisen cappuccinon.
Tässä taukotilassa kaikki on harkittua.
Pavut tulevat helsinkiläispaahtimolta Punavuoresta. Kaapista löytyy samaan brändiin käärittyä irtoteetä. Pöydillä on isoja kulhoja täynnä hedelmä ja nurkassa kylmäkaappi pullollaan virvoitusjuomia. Keittiön lattialla on tyhjiä laatikollisia Wostokia ja Club-Matea.
Niitä juodaan muun muassa Berliinissä – ellei jokin muu muotijuoma ole ehtinyt tulla tilalle.
Keittiön ympärillä aukeaa avoin loft-tila, joka on täytetty vaikka millä. On led-valoilla varustettuja keinuja, biljardipöytä, pöytäjääkiekkopeli, istuinportaat, oleskeluparvi ja värikkäitä tyynyjä. Mustia kattopalkkeja kiertävät sirkusvalot, ja jalkojen alla on harkitun krouvi betonilattia. Ovea vartioi seinälle maalattu Mustanaamio. Katonrajassa kiipeilee Hämähäkkimies.
Tilojen perusteella voitaisiin ollakin Berliinissä. Mutta ikkunoista näkyy Helsingin Kamppi. Tämä on yksi saksalaisen nettikauppajätti Zalandon konehuoneista eli yhtiön Suomessa sijaitseva kehityskeskus, joka on samalla ehkä Suomen trendikkäin toimitila. Toimistonjohtaja Tuomas Kytömaa istahtaa tyytyväisenä keinuun.


Tuomas Kytömaa, ison yhteistilan brändivärillä päällystetty biljardipöytä ja led-valoilla varustetut keinut.Mårten Lampén / Yle

– Yhden työntekijän poika sanoi, että tämä on isän toimistoista ainoa, johon hän voisi kuvitella tulevansa töihin, Kytömaa kertoo.
Vierailijoita ja ihmettelijöitä on riittänyt. Kahden kerroksen raakatilat muunnettiin koodarien puuhamaaksi pitkissä remonteissa vuosina 2016–2017. San Franciscon digitaivaasta Suomeen palannut Kytömaa otti työntekijät mukaan suunnitteluun.
– Tämä on työpaikka, joka juhlistaa nörttikulttuuria. Esimerkiksi neuvotteluhuoneiden supersankariteema valittiin äänestyksellä. Meidän keskivertotyöntekijä lukee sarjakuvia, ja mullakin on aika usein Star Wars -paita päällä.
Kampin laitamaista eli Autotalon ympäristöstä on tullut kuuma sijainti. Ulkoapäin vaatimattomat toimistokolossit sisältävät uusia remontoituja mikrokosmoksia, ja erinomaisten yhteyksien äärellä. Aiemmin Zalando sijaitsi Punavuoren perukoilla.
– Kun kerrottiin mihin muutetaan, väki alkoi taputtaa, Kytömaa sanoo.

Samaan aikaan Töölössä: "On hyvä, että täältä näkee ulos"
Edetään kaksi kilometriä pohjoiseen, raitiotiekiskojen päähän Töölöön.
Ihmisenkorkuinen Miofino-kahviautomaatti päästää pöhinää ja pim, muovikupillinen kahvijuomaa on poimittavissa muoviritilältä.
– Maista, niin tiedät miksi se on ilmaista, nauraa ohikulkeva kuljettaja ja astelee ulos.
Ilmainen automaattikahvi on tämän vuoden uutuus Helsingin kaupungin liikennelaitoksen eli HKL:n taukotilassa Töölön-varikolla. Kuljettajat ovat saaneet sen palkinnoksi säästötoimenpiteiden onnistumisesta.
– Entä tee? Automaatista saa kyllä kuumaa vettä, muttei teetä, tauolle tullut kuljettaja Piitu Viittanen huomauttaa työnjohtaja Nora Polttilalle.
– Mä voin kysyä, jos työnantaja voisi tarjota ilmaiset teepussit, Polttila vastaa.


Kuljettaja Antti Hakulinen HKL:n kahviautomaatilla. "Tulisiko sitten pelattua liikaakin ja työt jäisivät tekemättä, jos työpaikka olisi täynnä pelejä", hän pohtii.Mårten Lampén / Yle

Polttila tuli HKL:lle vuonna 2002, ja muistaa että tila oli jo silloin suunnilleen samanlainen. Taulutelevisio on tullut, ja nyt kahviautomaatti. Koruttomassa valkoseinäisessä tilassa on lisäksi sohva, pari nojatuolia, keittiönurkkaus, välipala-automaatti ja päivän sanomalehdet.
– Automaatin kaakao on hyvää, huikkaa Antti Hakulinen ja istuu vaimonsa Jonna Hakulisen seuraan syömään eväitään.
Hakuliset ovat MTK-kuljettajia eli monitoimikuljettajia: he tekevät sekä kuljettajanvuoroja että hallin siivousta. Se tuo vaihtelua raitiovaunun ohjaimissa istumiseen, mikä yleensä täyttää valtaosan kuljettajien päivästä.
– Nämä tilat ovat minusta ihan ok. Omia eväitä tulee yleensä syötyä, vaikka on tässä vieressä lounasruokalakin, Antti Hakulinen sanoo.
– Ja se on hyvä, että täältä näkee ulos. Hakaniemessä taukotilat ovat maan alla, Jonna Hakulinen jatkaa.

Työpaikka vai luksuspäiväkoti?
Asiallisenvaalea konttori á la HKL on valtaosalle suomalaisista arkipäivää, toisin kuin Zalandon hypertrendikäs luomus.
HKL:n tila voisi ilman minkäänlaisia muutoksia olla yhtä hyvin sairaalan taukotila, opettajainhuone tai tehtaan tai verotoimiston taukonurkka. Tällaisilla halvoilla sohvilla ja perustoimistokalusteilla suomalaiset työpaikat on kyllästetty.
Tätä arkikokemusta vasten Zalandon toimistoa on vaikea ottaa vastaan täysin ilman taka-ajatuksia.
Onko työelämästä tullut niin löysää, ettei aikuinen ihminen jaksa kahdeksaa tuntia töissä ilman keinumista, kolajuomaa ja pöytälätkämatseja? Mieleen tulee väkisinkin aikuisten luksuspäiväkoti: on pelit, tyynyt ja välipalat, ja välillä vietetään aikaa ryhmässä tai ratkotaan tehtäviä tietokoneella.
Paitsi että zalandolaisten ratkottavana ei ole leikkejä eikä pelejä, vaan satojen miljoonien eurojen bisnekseen liittyviä raakoja pulmia. Aikuisten oikeita ongelmia.
Mutta lyökö Zalando työtilana HKL:n yksiselitteisesti laudalta? Sitä on hankala sanoa.


HKL:n tilat ovat monen suomalaisen silmään tutunnäköiset. Syömässä Antti ja Jonna Hakulinen, taustalla Piitu Viittanen.Mårten Lampén / Yle


Peng Zhang ja Zhiqi Lin (selin) ottavat kesken työpäivän matsin pöytätennistä Zalandolla. Varsinaiset työtilat on eristetty lasien taakse.Mårten Lampén / Yle

Työtilojen viihtyisyyden vaikutuksesta työn laatuun ei ole juurikaan tutkimustietoa, sanovat työympäristöjä tutkivat Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta ja aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta.
– Hirveän vähän tehdään kriittistä, aitoa tutkimusta työtilojen vaikutuksesta työkulttuuriin. Enemmän ovat äänessä eri malleja tarjoavat konsultit, sanoo työ- ja organisaatiopsykologi Ruohomäki.
Siitä on kyllä tietoa, millainen on huono työtila: se on epäsopiva työn tekemiseen. Se, että lähes koko Suomesta on 2000-luvulla tehty avointa avokonttoritilaa, on tutkijoiden mukaan ollut jonkinasteinen virhe.
– On surkuhupaisaa, että ihmisille ostetaan kuulosuojaimia, jotta he pystyvät tekemään töitä työpaikalla, aivotutkija Saarikivi sanoo.
Ruohomäen ja kollegoiden tutkimuksissa avokonttorit ovat saaneet käyttäjiltä eniten pyyhkeitä rauhattomuudestaan. Tämä korostuu keskittymistä vaativissa tehtävissä. Avokonttoritila sopii nopeisiin ja kommunikaatiota korostaviin töihin.
Nyt avokonttorin paikan valtaistuimella on ottamassa monitilatoimisto. Se on sekoitus avokonttoria, ryhmätyötiloja ja myös vetäytymiskammioita keskittymistä vaativalle työlle.
– Monitilatoimistot ovat peräisin teknologiayrityksistä, mutta yleistymässä myös muilla työpaikoilla, Ruohomäki sanoo.
Hänen mukaansa on selvästi nähtävissä, että työnantajat pohtivat tiloja aiempaa enemmän. Halu ottaa työntekijöiden tarpeet huomioon on nousussa.

Biljardi irrottaa, mutta aivot raksuttavat
Zalandollakaan ei allekirjoiteta ajatusta siitä, että tilat olisivat vain pehmoaikuisten leikkinurkkaus.
– On tutkittu juttu, että tässä työssä parhaat ratkaisut syntyvät, kun päästää välillä irti töistä. Tulee pelaamaan bilistä tai jotain, ja samalla aivot jatkavat ongelman työstämistä taustalla, Kytömaa kertoo.
Työpisteet ovat Zalandollakin avokonttorimaisessa tilassa. Mutta irtiotot niistä ovat työntekijöiden omassa harkinnassa, riittää kun ottaa kannettavan tietokoneen kainaloon. Harva lähtee talosta pihalle, koska omien seinien sisällä on runsaasti vaihtoehtoja.
– Haluttiin nimenomaan, ettei täältä tarvitse lähteä pihalle. Taukotilasta saa huippukahvia, ja siellä kohtaa muitakin kuin oman tiimin ihmisiä, mikä tuulettaa ajatuksia, Kytömaa kertoo.
Tilaa suunnitellut sisustusarkkitehti Taru Leppäselle kertoo, että toteutustapa oli myös suunnittelijan ihanne.
– Sai todella käyttää luovuutta. Tilaaja oli kiinnostunut työntekijöiden motivaatiota edistävistä jutuista, ja kannusti keksimään ideoita.


"Tykkään, että tilat on disainattu hyvännäköiseksi. On kiva fiilis tehdä töitä, kun työnantaja haluaa tehdä työympäristöstä viihtyisän", sanoo leuanvetotangolle tullut Zalandon tiiminvetäjä Simo Moilanen.Mårten Lampén / Yle

Viihtyminen sitouttaa työntekijöitä, Kytömaa korostaa. Hyvälle työnantajalle tehdään hyvää jälkeä.
Hänen kanssaan tiloja esittelevä toimistoassistentti Essi Marttila kertoo neulomis- ja lautapelikerhosta. Työpaikan jousikvartetti soittelee kerran viikossa yhteistiloissa. Marttila printtailee työpaikan 3D-tulostimella palkintoja säännöllisiin pöytälätkä-, biljardi- ja konsolipeliturnauksiin.
Kytömaa raottaa varovasti vielä yhtä keittiön kaapin ovea, sillä nyt tullaan suomalaisittain aralle alueelle: kaapissa on työpaikkailtamia varten myös ilmaista olutta ja lonkeroa.
Yleisen logiikan vastaisesti ne ovat jokaisesta marketista tuttuja bulkkimerkkejä.
– Omaa olutta on kyllä selvitelty, mutta sopivaa valmistajaa ei ole vielä löytynyt, Marttila sanoo.

HKL:n tauot ovat minuuttipeliä
Siinä missä Zalandolla tehdään tiiviisti töitä sisätiloissa yhtiön verkkosivuston parissa, HKL:n tiloissa vietetään usein vain minuutteja. Kuljettajien tyypillinen tauko on 10–15 minuuttia.
– Siinä ajassa ehtii juosta vessaan, täyttää vesipullon ja ottaa kahvia, nauraa kuljettaja Tuua Taipale.
Hän on juuri lopettamassa päivän pisintä taukoaan, 44-minuuttista lounaspaussia. Kello on puoli yksitoista.
– Kun on kotona perhettä, niin otan usein sieltä tähteitä lounaaksi, Taipale sanoo ja kiiruhtaa ulos. Taskussa kulkee pieni paperi, jolle on präntätty päivän ajovuorot. Sitä kuljettajat vilkuilevat taukotilassa.


HKL:n kuljettajien päivän raamattu on taskussa kulkeva lista päivän ajovuoroista.Mårten Lampén / Yle

Sohvalla käydään keskustelua "ajosarjavaalista", eli 2–4 kertaa vuodessa toistuvasta kierroksesta, jolla kuljettajat saavat toivoa työvuorojaan. Siinä toimii senioriteettiperiaate: iäkkäämpien kuskien toiveet ajavat edelle.
Työnjohtaja Nora Polttila avaa vielä oven kaikkein pyhimpään, johon on pääsy pukuhuoneista: lepohuoneeseen.
Huoneessa on 60-senttinen sänky, jolla epäsäännöllisiä vuoroja tekevät voivat levätä. Raitiovaunut kirskuvat raiteilla aamuviidestä iltamyöhään, ja osa tekee niin sanottuja ruuhkavuoroja. Silloin ajetaan sekä aamun että iltapäivän ruuhkatunnit, ja välillä on vapaata.
– Aikainen aamutyö on yleistä. Meidän täytyy olla liikenteessä silloin, kun moni vasta heräilee, Polttila kiteyttää.

Paras asiantuntija on työntekijä itse
Raitiovaununkuljettajan työ on perinteistä työtä, jossa toistetaan kutakuinkin samaa työtehtävää päivästä toiseen.
Tutkijat huomauttavat, että yhä useampi on kuitenkin työpäivinään kameleontti, joka käyttää monenlaisia kykyjä.
– Tosi moni tekee vaihtelevaa työtä. Esimerkiksi sinun toimittajana pitää nyt puhua, sitten kirjoitat tätä juttua ja välillä istut ehkä tiimipalaverissa, aivotutkija Saarikivi sanoo.
– Ja työntekijä on yleensä itse paras henkilö sanomaan, millainen tila auttaa häntä työn tekemisessä.
Zalandon toimisto kietoutuu ikäänkuin köynnöksenä työntekijöiden yksilöllisten tapojen ympärille.
Myös HKL:n tilassa on selvästi ajateltu työntekijöitä, mutta heidän tarpeensa tulevat enemmän samasta muotista. Vessa, vesipullo, kahvi. Kun taukoaikaa on muutama minuutti, selkänojan värillä ja sijainnilla ei ole väliä.

Zalandon seiniltä löytyy nippu supersankareita ja muita fantasiahahmoja.Mårten Lampén / Yle

Zalandon leikkisyys saa tutkijoilta kehuja – omassa paikassaan ja tarkoituksessaan.
– Kannustan kyllä työnantajia ihmislähtöiseen suunnitteluun. Mutta niin, ettei napata vain säkkituoleja suoraan jostain startupista, jos työntekijät ovat iäkkäitä eivätkä pääse säkkituolista edes ylös, Ruohomäki sanoo.
Hänen mukaansa hyvä taukotila elvyttää työsuorituksesta. Siksi se voi olla erilainen kuin varsinainen työtila.
Etenkin luovilla aloilla tauot ja työt menevät välillä suloisesti ristiin. Saarikiven mukaan on vanhanaikaista ajatella, että vain jatkuva keskittyminen ja tavoitehakuinen toiminta olisi tehokasta.
– Yhä enemmän me teemme työtä, jossa hyödytään siitä että vähän laiskotellaan välillä, eikä paineta koko ajan sata lasissa. Sen vuoksi ymmärrän hyvin sen, että luovassa työssä on keinut, Saarikivi sanoo.
Hänen aivojen "joutokäyntiverkostoksi" nimeämänsä default mode network aktivoituu, kun on hetken aikaa jouten, ja sen aktivoituminen lisää ideoiden määrää.
– Voi kysyä myös toisinpäin: miksi työtilan pitäisi olla mieluummin epämiellyttävä kuin miellyttävä?

Wau-efekti houkuttaa työntekijöitä
Mutta paljonko Zalandon tilasta on puhdasta brändinrakennusta, wau-efektin tuottamista?
Ainakin osa. Kilpailu koodareista on kovaa.
– Kyllä tämä on etu rekrytoinneissa. Nyt kun osaajista on pula niin on parempi koko alalle, mitä houkuttelevammalta tilat näyttävät, Kytömaa sanoo.


Zalandon saksalaisen jalkapallon neuvottelutilaan on mahtunut myös Jari Litmanen. Pöytäjalkapallopelin toimittaja valittiin huolellisesti, ja huoneessa on myös pelikonsoli ja neuvotteluyhteydet.Mårten Lampén / Yle

Kytömaa kertoo käväisseensä edellisenä päivänä Supercellillä. Kummalla on hienompi konttori?
Sitä Kytömaa ei kommentoi.
Nimikko-oluet, toimistokoirat, kahvikurssit, joogamatot, seinämaalaukset.
Kaikissa näissä Helsingin teknologiayritykset kisailevat vähintään leikkimielisesti. Kaikki haluavat itselleen alan parhaat koodarit. Siinä kisassa tarjotaan kokonaista maailmaa, ei vain palkkaa.
Mutta perusasioistakin täytyy pitää 80-prosenttisesti miesvaltaisella työpaikalla huolta, Kytömaa huomauttaa ja naurahtaa:
– Pitää olla tarpeeksi vessoja. Kun jätkät vetävät limpparia päivät pitkät, niin kyllähän niitä kusettaa.
Hän painottaa, että hienoudet ovat työn tukemista, eivät pois työajasta.
– Kyllä täällä tehdään oikeasti kovasti töitä.

https://yle.fi/uutiset/3-10414720
 
Minusta tuntuu välillä, että alan olla liian vanha näihin nykymaailman kotkotuksiin :oops:
Tämä ero juontuu siitä, että ajatustyössä, kuten esim. ohjelmoinnissa, maksimi syvälliseen keskittymiseen käytettävissä olevat työtunnit on päivää kohden about neljä tuntia ja tämän kriittisen pisteen jälkeen aivot ovat siltä päivältä kypsiä. Täten, vaikka työpäivä on mitoitettu kahdeksaan tuntiin niin monasti puolet päivästä menee palavereihin. Palavereista ja yms korporaatio byrokratiasta halutaan päästä eroon kustannusten alentamisena, mutta työtunteihin ei kosketa useasti esim konsulttien laskutussyitä tahi määrärahojen turvaamiseksi. Palavereiden korvikkeeksi on tullut yleistä taskubiljardiaikaa, jota voidaan käyttää oikean biljardin pelaamiseen.

Tässä on vissi trendi taustalla: kauan aikaa sitten alussa oltiin omalla maatilalla ilman mitään suurempia sitoomuksia johonkin ulkopuoliseen kollektivismiin. Tämän jälkeen joku keksi valtiot ja rahan, jotka toimivat jonkin suuremman rojektin toteuttamiseksi ja tätä varten tarvitaan spesialisoitumista kollektivismin tavoitteisiin edelliseen työllistymisen nähden mikä on oli yrittelijäisyys itseään kohtaan. Voisin väittää, että spesialisoitumisen huippu saavutettiin ehkäpä noin 5-10 vuotta sitten, koska talouskasvua ei enää löydy työpaikkojen kuvauksista päätellen. Nykyään vaaditaan monenmoista osaamista eli pitää olla esim. koodari ja myyjä, maatalouden sekä konetekniikan osaaja, tai ravintotieteen maisteri ja kokki, että duunia löytyy eli voisin väittää että ns. generalisteja eli monen osaamisalueen omaavilla menee erityisen hyvin työmarkkinoilla. Tämä trendi ei taasen lopu vaan jotta tämä valtion talous pysyy pystyssä niin emme voi alkaa kilpailemaan Kiinan ja Intian kanssa halpisosastolla vaan suomalaisilta ja "suomalaisilta" tullaan vaatimaan entistä enemmän jatkossakin. Tämän takia työpaikoilla panostetaan jonkin verran hyvinvointiin (tosin mielestäni perse edellä puuhun-tyylisesti) koska jos stressin takia jengiä ilmoittautuu sairaaksi tiheään tahtiin niin se ei näytä hyvältä viivan alla.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minusta tuntuu välillä, että alan olla liian vanha näihin nykymaailman kotkotuksiin :oops:

"Onko työelämästä tullut niin löysää, ettei aikuinen ihminen jaksa kahdeksaa tuntia töissä ilman keinumista, kolajuomaa ja pöytälätkämatseja? Mieleen tulee väkisinkin aikuisten luksuspäiväkoti: on pelit, tyynyt ja välipalat, ja välillä vietetään aikaa ryhmässä tai ratkotaan tehtäviä tietokoneella."


Zalandon Helsingin-toimisto on kuin aikuisten luksuspäiväkoti ja HKL:n ratikkakuskien taukotila taas arkisuuden ylistys – mutta kumpi on parempi?
Parjatut avokonttorit saavat väistyä, kun monitilatoimistot valtaavat alaa. Trendikkäimmät helsinkiläistilat ovat kuin toisesta maailmasta.
työelämä
Kuten sanottu, spora kuski antaa kahvaa ilman suurta pohdintaa ja nörtti luo jotain uutta (tai pitäisi luoda). Luovassa työssä 8h komiteatyöaika ei oikein istu. Ehkä on nähty, että on parempi pitää ihminen viihtymässä duunipaikalla, kuin päästää se kotiin jossa joutuu tiskaamaan:giggle:

Onhan tuo tuttu tilanne varmasti jokaiselle. Pitää tehdä jotain muuta, että näkee omat virheensä, tai löytää ratkaisun ongelmaan.
 
Onhan se ilman muuta kaunis ajatus, että työnantaja ajattelee työntekijöidensä viihtyvyyttä. Toinen, vähemmän sokerikuorrutettu syy kivoille eduille on, että joissain hommissa on nytkin tekijän markkinat. Monet tietotekniikan asiantuntijatehtävät ovat edelleen sellaisia.

Ihan näin esimerkiksi Amazonin varastoduunari saatetaan juoksuttaa pyörtymisen partaalle, kusitauot on kellotettu ja palkka voi pakottaa käymään paluumatkalla leipäjonossa. Samalla Amazonilla on auki liuta paikkoja tittelillä Data Scientist ja tyypillinen vuosipalkka on suuruusluokassa 150 000 taalaa. Sitä varten ei tarvitse edes olla erityisen experienced tai senior, kunhan on hyvä. Sama työnantaja tarjoaa kovin erilaisen liksan ja edut riippuen siitä, onko tekijä helpommin vai vaikeammin korvattavissa. Kuten Ylen artikkelikin kertoo, "zalandolaisten ratkottavana ei ole leikkejä eikä pelejä, vaan satojen miljoonien eurojen bisnekseen liittyviä raakoja pulmia". Jos vaikkapa data-analyysilla saa puristettua tuon skaalan bisneksestä irti promillen lisää voittoa, on jo palkkansa ja limpparinsa ansainnut. Moni muukin firma tietää tämän ja kilpailee osaavista tekijöistä, joita on vähemmän kuin tarvittaisiin. Jos on vara valita, kuka hullu menisi paikkaan jossa kahvi on pahaa, kusitauot kellotetaan ja pomo pätee joutavia?

Tietotekniikka on ala, jossa skaalat ovat toisinaan huimia. Supercell tekee 160 duunarilla parin miljardin liikevaihtoa ja satojen miljoonien voittoa. Ehkä toimistolla vuorotellen pelataan pingistä ja tehdään pelejä muille, leikiltä kuulostavia asioita molemmat, mutta niin vain joku siitä maksaa. Bittejä saa myytyä isolle yleisölle, eivätkä edes tullit tai kauppasodat tunge kovin herkästi tielle. Ihan kuka tahansa helloworld-koodari ei voi kilpailuttaa potentiaalisia työnantajiaan, mutta osa voi. Ei ole alkuunkaan utopistinen skenaario, että hyvä koodari tekee kymmenkertaisesti lopputulosta keskinkertaiseen nähden. Huono (tai tarpeeksi kyrpiintynyt) tekee pikemminkin vahinkoa. Vielä yhtenä satunnaisena esimerkkinä viimeistään GDPR:n jälkeen tietoturva-asiantuntija voi tulla kalliiksi, mutta palkkamatta jättäminen tulee vielä kalliimmaksi.

Kun sitten hyvän löytää, ei kannata ryhtyä heittämään hiekkaa rattaisiin. Limppari ja kahvi ovat palkkaamiseen verrattuna sen verran halpoja ja helppoja rasteja että melkein naurattaa.
 
Hallitus pyrkii alentamaan kynnystä palkata nuoria pitkäaikaistyöttömiä..
- ajatuksen on se että saataisiin esim. 1000 uutta työpaikkaa..näistä mahdollisesti 200 johtaisi tilanteeseen että palkatun henkilön huono sopeutuminen tms, johtaisi irtisanomiseen. Joka tapauksessa syntyy työllisyyden osalta nettohyötyä. Eikä ole mitenkään mahdotonta etteikö se irtisanottu työntekijäkin löytäisi myöhemmin toisesta paikasta itselleen sopivaa työtä. Todennäköisesti myös irtisanomisen toteuttanut työnantaja palkkaa uuden henkilön joka saattaa sopeutua hyvin kyseiseen työpaikkaan.
- tällä hallituskaudella ollaan jo saavutettu asetetut työllistämistavoitteet.
- hallistus nostaa työllistymistevoitetta jatkossa 75%:iin, mikä edellyttää uudistyksia työmarkkinoille
- hallituksella on velvollisuudet työttömiä kohtaan ja sen tulee toteuttaa lakiuudistukset.

AY-liike luonnollisesti vastustaa. Siinä on tietysti oma logiikkansa. Liittoja ei käytännössä kiinnosta työllisyyden parantaminen.
- lakiuudistus helpottaisi yritysten kynnystä palkata nuoria. Koetaan että tästä on hyötyä pelkästään työnantajalle
- samalla lakiuudistus mahdollisesti lisäisi kilpailua työmarkkinoilla nostamalla pitkään työttömänä olleita nuoria etusijalle työnhakijoina.
- lakkoilu kohdistuu laillisesti vastuuseen asetettua lainsääntövaltaa vastaan
- samalla ammattiyhdistysten lakkoilu kohdistuu myös muita kansalaisryhmiä vastaan. Tässä tapauksessa nuoriin pitkäaikaistyöttömiin.
- laittomasta lakkoilusta aiheutuvista tappioista tulee ammattiliitot saattaa korvausvastuuseen ja -velvollisiksi.

AY-liikkeessä nähdään kielteisenä asiana pienen työnantajan mahdollisuus irtisanomisen helpottamisessa. Samalla jätetään tahallaan ymmärtämättä asiakokonaisuus.
- tämän lakiesityksen tarkoituksena on helpottaa nuorten pitkäaikaistyöttömien palkkaamista.
- tässä kohderyhmässä ensisijainen ongelma on nimenomaan työllistymiskýnnys ja pääsy ensimmäiseen työsuhteeseen
- todennäköisesti myös työpaikan saannin helpottuessa monet työsuhteista jatkuvat ja muuttuvat normaaleiksi työsuhteiksi. Siitäkin huolimatta että jonkinlainen osa työsuhteista johtaisi irtisanomiseen sekä mahdollisesti uuden kyseisiin työtehtäviin paremmin soveltuvan henkilön palkkaamiseen.
- jos työllistämiskynnys pienyrityksissä jatkuu liian riskialttiina ei ole minkäänlaista merkitystä irtisanomisen helppoudessa tai tiukkuudessa.
- kun ei synny työllistymistä ei myöskään aiheudu tarvetta irtisanomisiin.

Jos työmarkkinoita ei ole mahdollista uudistaa niin seurauksena on että työvoiman hankinta ohjautuu yhä enemmän vuokratyöfirmoille.
- tämä on toisaalta myös hyvä ratkaisu yrittäjille.
- voi olla hyvä ratkaisu myös työntekijöille. Pääsee helpommin mukaan ja totuttautumaan työelämään.
- pidemmässä juoksussa myös vuoratyön käyttö lisääntyy muutenkin
- lisäksi yrittäjät ottavat tulevaisuudessa työntekijät palvelukseensa omina ns. verokirjayrittäjinä
 
@johan6 omaa kyllä hellyttävän naiivit näkemykset tässä asiassa. Olishan se hianoa ku noin ois ja vaikuttas, mutta sevverran on tullu työmaita nähtyä, että siellä päälliköinä huseeraa melkosia oman elämänsä jeesuksia, jotka hölisee potkuista heti kun jotain käy tai naama ei miellytä.

Toisaalta, mitä väliä? Kaikkihan täällä paskotaan ja sössitään, että ihan sama sinänsä. Jos omaisin vielä lapsenomaisen uskon, että kansalainen voisi vaikuttaa asioihin, jaksaisin räkyttää enemmän.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Näköjään työnantajista on tullut filantrooppeja, jotka kantavat vastuuta yhteiskunnan tilasta ja joille vaikeasti työllistettävien työllistäminen on sydämen asia.

Tässä viikko takaperin ihmettelin kun eräs hallintoihminen työnsi hakemuksia silppuriin. Kysyin, että mitä hakemuksia siinä silputaan ja vastaus oli, että työttömien hakemuksia. Meidän organisaatioon ei kuulemma työttömiä rekrytoida.
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ja niitähän hakemuksia vasta alkaakin tulla kun tulee vaatimus hakea vähintään yksi paikka viikossa. Rapiat puoli miljoonaa hakemusta viikossa...firmat tykkää.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Ja niitähän hakemuksia vasta alkaakin tulla kun tulee vaatimus hakea vähintään yksi paikka viikossa. Rapiat puoli miljoonaa hakemusta viikossa...firmat tykkää.
Algoritmit vaan seulomaan hakemuksia, kun ne nyt muutenkin tulee sähköisessä muodossa.

Tämä asenne on täysin väärä.



Sen sijaan arvostettu HBL totesi vuonna 1918.

"Se että työntekijät yrittävät saada itselleen paremman palkan on ala-arvoista keinottelua. Työpanoksen arvolla ei sovi käydä minkäänlaista kauppaa. Oikeutus olemassaoloon on lunastattava ankaralla työnteolla."
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@johan6 omaa kyllä hellyttävän naiivit näkemykset tässä asiassa. Olishan se hianoa ku noin ois ja vaikuttas, mutta sevverran on tullu työmaita nähtyä, että siellä päälliköinä huseeraa melkosia oman elämänsä jeesuksia, jotka hölisee potkuista heti kun jotain käy tai naama ei miellytä.

Toisaalta, mitä väliä? Kaikkihan täällä paskotaan ja sössitään, että ihan sama sinänsä. Jos omaisin vielä lapsenomaisen uskon, että kansalainen voisi vaikuttaa asioihin, jaksaisin räkyttää enemmän.
Toisaalta lause " Ei se löydä perustetta irtisanoa mua" on hyvin tuttu tilanteessa jossa työntekijä perseilee. Kuntapuolella onpaljon ihmisiä joiden panos on nolla ja kaikki tietävät sen, mutta heistä ei päästä eroon. On siis yhtä naivia kuvitella, että kaikki työntekijät olisivat hyviä, tai edes kohtuullisia. Jostain kumman syystä tämän sanominen ääneen herättää pahennusta. Pienessä yrityksessä kantokyky ei riitä näiden huonojen työntekijöiden kannatteluun, siksi työllistämistä pelätään.

On myös hyvä muistaa, että pienten firmojen omistajat eivät ole mitään HR-osaajia. Usein he osaavat työnsä ja ehkä vielä tavallisen esimiestyön, mutta HR:n hienoudet ovat sitten jo vaikeampia. Voidaan tietysti naureskella tätä kortistosta, tai päästä töihin, siinä valinta.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Puolen yön aikaan alkaa lakko työelämän paskentamista vastaan.

100% tuki allekirjoittaneelta.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Toisaalta lause " Ei se löydä perustetta irtisanoa mua" on hyvin tuttu tilanteessa jossa työntekijä perseilee. Kuntapuolella onpaljon ihmisiä joiden panos on nolla ja kaikki tietävät sen, mutta heistä ei päästä eroon. On siis yhtä naivia kuvitella, että kaikki työntekijät olisivat hyviä, tai edes kohtuullisia. Jostain kumman syystä tämän sanominen ääneen herättää pahennusta. Pienessä yrityksessä kantokyky ei riitä näiden huonojen työntekijöiden kannatteluun, siksi työllistämistä pelätään.

On myös hyvä muistaa, että pienten firmojen omistajat eivät ole mitään HR-osaajia. Usein he osaavat työnsä ja ehkä vielä tavallisen esimiestyön, mutta HR:n hienoudet ovat sitten jo vaikeampia. Voidaan tietysti naureskella tätä kortistosta, tai päästä töihin, siinä valinta.
Lihavoin olennaisen. Tuo on varmasti se pahin kipupiste. Ei osata ja pelätään työllistämistä pääosin turhaan. Todellisuudessa huonon duunarin heivaaminen on varsin helppoa. Pikkufirmalla ei ole velvoitetta massiivisiin yt-menettelyihin ja lomaustuslapun voi lyödä lapaan nopealla aikataululla. Perustelut kyllä löytyvät vaikka kyseisen tehtävän ulkoistamisesta tms. Takaisinottovelvoitteistakin selviää käytännössä puhumalla kunhan malttaa mielensä ja miettii mitä tekee sekä pitää paketin kasassa. Nimimerkillä kokemusta on.
 
Top