Kyllä niissä sen verran "ohjelmoitavaa" on, että ammusmies valitsee sytyttimen asennon. n. 10 metriä, n.3 metriä, iskusytytys ja viiveellä.
Kyllä niissä sen verran "ohjelmoitavaa" on, että ammusmies valitsee sytyttimen asennon. n. 10 metriä, n.3 metriä, iskusytytys ja viiveellä.
Joo, ATMOS on toinen.
fulcrum
Greatest Leader
Tätä mieltä meikäläinenkin on, olennaista on että homma sujuu nopsaan ja poislähdettäessä ukoilla olisi jonkunlainen sirpalesuoja ettei tappioita tule "halvalla" ihan random kranaateista. Jos kesken ampumatoiminnan osuu tuli-isku kohdalle niin kuten jo todettu, niin ei se Pzh nyt niin kauhean paljon kestävämpi loppupeleissä ole...ja tuo brittien Portée vaikuttaa tosiaan aivan turhalta ainakin meille, ei mitään etua 155 K 98:een nähden.
Asiasta toiseen, kas kummaa kun ruotsalaiset ovat poistaneet käytöstä legendaarillisen Bandkanonin. 155mm telakanuuna joka ampui 14 kranaattia 45 sekuntiin! Pzh who? Kait niissä sitten käyttöikä tuli vastaan tjsp.
Se on poistettu jo aikaa sitten. Aika epäonnistunut systeemi alunalkaenkin.
Tämä CEP konsepti on paljon yksinkertaisempaa ymmärtää kun puhumme vain tarkoista täsmäaseista
Mieti nyt joku GPS pommi JDAM
CEP=10m
periaatteessa 93% pommeista menee 35m x 35m boxiin
Sitten miettii tarkalleen, kuinka suuri tappo säde, on jollain 907 kg lentopommilla? Helppo yhtälö tämä ainakin....
Tämä CEP konsepti on paljon yksinkertaisempaa ymmärtää kun puhumme vain tarkoista täsmäaseista
Mieti nyt joku GPS pommi JDAM
CEP=10m
periaatteessa 93% pommeista menee 35m x 35m boxiin
Sitten miettii tarkalleen, kuinka suuri tappo säde, on jollain 907 kg lentopommilla? Helppo yhtälö tämä ainakin....
Joku 450 kiloa tnt:tä, niin saa mennä ronskisti ohi, jos ihmisen pitäisi selvitä hengissä. Tietenkin maaston muodot vaikuttavat huomattavasti paineen vaikutusalueeseen, mutta onko hirveästi väliä?
Mutta joo, aika turhaa puhua CEP:stä, kun kyseessä on tykistötuli.
Mutta mitenkäs sinä tuon nyt laskit? Jotenkin muistelen homman menevän siten, että 100% 4x CEP:n alueella ja viimeisellä inkrementillä oli vain 2% laukauksista?
hessukessu
Kenraali
Minusta ei, koska suurimmat tappiot sirpaleista ja tykistökeskityksistä tulee ensimmäisten sekuntien aikana. Jos saadaan vastatykistöä tai jotain muuta niskaan, niin äijiä kuolee ja haavoittuu kasapäin moisissa vekottimissa, tykkisysteemikin menee luultavasti paskaksi. Toki tarkoitushan olisi ehtiä pois sellaisen alta, mutta kun se ei nyt vaan välttämättä onnistu ja voidaan joutua tulituksen kohteeksi. Sen sijaan PzH2000 senkun porskuttaa vaan, ei haittaa sirpaleet eikä mene tykki niin helpolla sököksi. Myöskin se tulinopeus on selvästi parempi PzH2000/AGM:ssä.
fulcrum
Greatest Leader
Noissa pyörävehkeissäkin on yleensä joku kevyt sirpalesuojaus, mielestäni olennaista on ettei tule ns. halpoja tappioita tyyliin "100 metrin päähän tippuneesta kranaatista tulee sattumasirpale ja tappaa tykinjohtajan/puhkaisee vetoauton polttoainesäiliön" tai "puussa räjähtävä(tai airburst) kranaatti tappaa sirpaleilla koko tykkiryhmän laakista". Onhan panssarihaupitsi kestävämpi joo, mutta tuolla Ukraina-ketjussa on nähtävissä ihan taisteluvaunujakin jotka ovat menneet tykistökeskityksessä pas2, ei se Pzh:kaan kestä jos ihan kohdalle osuu.
En olisi ihan noin optimistinen tuon kestävyyden kanssa, onhan se jo nähty, että edes panssarivaunut eivät kestä tykistöä, edes lähiosumia. Tulinopeus voi olla korkeampi, mutta montakos niitä PZH-2000:ia saadaan? Voisiko jotakin muuta systeemiä saada enemmän? Jos toista saadaan täysi 18 putken patteristo, 12 sijaan, niin ero tasoittuu huomattavasti.
Ja sitten on se logistiikka puoli. Muistaakseni jossakin oli mainittu, että jos Pasin ajokilometri maksaa egen, niin teka:n kilsa maksaa viisi egeä. Kysymys kuuluu, että paljonko maksaa ajella vaikka Sisun 8x8 alustalla vastaan 55 tonnisella tela-alustalla?
Huomaa kuitenkin, että jos PV saisi rahaa PzH-2000 hankintaan, niin en valittaisi yhtään, niitä pitäisi olla jo käytössä, mutta koskapa rahoitustilanne on mitä on, niin itse harkitsisin muitakin vaihtoehtoja.
Tuo AGM ei wikipedian mukaan ole erityisen vaikuttava vehje, taitaa olla myös raakile.
se ei mene lineaarisesti tietenkään. ajatellaan CEP = R=10m , ympyrä = 50%
luin wikipediasta että
1 R = 50%
2 R = 93%
3 R = 99,8%
100% en saanut selville täysin tarkalleen...
Jos osaa tilastotiedettä hyvin, niin tuosta pystynee laskemaan varmaankin (?)että kuinka suuri todennäköisyys jos ympyrän säde onkin = 2,5 R
TYKISTÖN kannalta, ammukset eivät ehkä todistetusti jakaudu oikeasssa elämässä normaalijakauman mukaisesti. Tämä on siltä kannalta hieman spekulointia. Kuitenkin CEP arvoja käytettiin siinä amerikkalaisessa pdf-esitteessä.
Jos 90% pommeista osuu jonnekin, ihan minne tahansa, tuon 2 R ympyrän sisälle... 2 R ympyrän pinta.ala = noin. 1225 neliömetriä.
Se tarkoittaa että pommin kärki, osuu tuonne ympyrän sisälle. (minun käsittäkseni korjaa ihmeessä jos oletin väärin?)
Raskaassa pommissa 907kg pelkkä räjähdyksen säde, peittää varmaankin ison pinta-alan (kuvitele että piirrät harpilla sieltä 2 R ympyrän ympärysmitalta, toisen ympyrän, joka kuvastaa pommin räjähdyspinta-alaa)
Raskaassa pommissa on räjähdysainetta esim Tritonal =429 kg
Plus sirpaleiden vaikutus. Kyseessä on peruspommi (general purpose) Mark84 (GP) 20,000 Lbs
Juu tykistön hommissa on kaksi perusnäkökulmaa, käsittääkseni.
1. joukkojen tukeminen tulituella
2.vastatykistötoiminta
3. yleinen häirintätulitus, tuhoamistulitus, mikäli mahdollista olosuhteiden takia, oletetaan että rintama on hiljainen esimerkiksi, mutta tykistöä on valmiina tulitehtäviin.
122mm vs 155mm, siinäpä vasta pulma. Jos raha tai viherpiipertely ei olisi ongelma, niin MLRS olisi paras vaihtoehto, rypäleammuksien kera kuorma-ammuksen roolissa.
-MLRS ynnämuu pitkän kantaman kalusto, sopii paremmin vastatykistötoimintaan. Toki, ne sopivat isoissa armeijoissa KAIKKEEN. (kaikkeen paitsi esim vuoristo-sodankäyntiin)
-Tulitukitoimintaan kelvanee halvemmatkin haupitsit/tykit/kanuunat, viime kädessä. Haittana lienee huono taktinen liikkuvuus (kyllä ne apumoottorit ihan hyvästä syystä löytyy jostain suomalaisista tykeistä).
-Krh:n etuna on pieni koko ja ovelat tuliasemapaikat ja nopeus ja keveys. Haittana on huono kantama ja ammuksen tehokkuus.
Asejärjestelmien kantamalla, ammusten tarkkuudella, ammusten tehokkuudella, on kuitenkin jokaisella väliä, vaikka niitä miten yrittäisi sivuuttaa.
Jos oma tykistö on heikompaa, niin silloin vaaditaan oveluutta ja fiksuutta tuon vastatykistöosuuden suhteen. Joukkoja pitää ryhmitellä ja siirrellä asiaankuuluvalla vakavuudella. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan...
1. joukkojen tukeminen tulituella
2.vastatykistötoiminta
3. yleinen häirintätulitus, tuhoamistulitus, mikäli mahdollista olosuhteiden takia, oletetaan että rintama on hiljainen esimerkiksi, mutta tykistöä on valmiina tulitehtäviin.
122mm vs 155mm, siinäpä vasta pulma. Jos raha tai viherpiipertely ei olisi ongelma, niin MLRS olisi paras vaihtoehto, rypäleammuksien kera kuorma-ammuksen roolissa.
-MLRS ynnämuu pitkän kantaman kalusto, sopii paremmin vastatykistötoimintaan. Toki, ne sopivat isoissa armeijoissa KAIKKEEN. (kaikkeen paitsi esim vuoristo-sodankäyntiin)
-Tulitukitoimintaan kelvanee halvemmatkin haupitsit/tykit/kanuunat, viime kädessä. Haittana lienee huono taktinen liikkuvuus (kyllä ne apumoottorit ihan hyvästä syystä löytyy jostain suomalaisista tykeistä).
-Krh:n etuna on pieni koko ja ovelat tuliasemapaikat ja nopeus ja keveys. Haittana on huono kantama ja ammuksen tehokkuus.
Asejärjestelmien kantamalla, ammusten tarkkuudella, ammusten tehokkuudella, on kuitenkin jokaisella väliä, vaikka niitä miten yrittäisi sivuuttaa.
Jos oma tykistö on heikompaa, niin silloin vaaditaan oveluutta ja fiksuutta tuon vastatykistöosuuden suhteen. Joukkoja pitää ryhmitellä ja siirrellä asiaankuuluvalla vakavuudella. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan...
Eihän tuossa ole mitään pulmaa. 122 aseita ei olla hankkimassa lisää, pl. mahdollisesti raketinheittimet (ja niitäkin vasta kun MLRS:lle ja vanhoille heittimille on ammuksia). Vanhoista aseista ei ole varaa miettiä kummat pitää, vaan molemmat tarvitaan. 122 millistä suosii ainoastaan sen paino ja tulinopeus, mutta muuten 155 millinen on parempi, eli ei ole syytä hankkia lisää 122 millisiä. M777 taas on 155 millinen joka painaa jokseenkin saman, mitä 122H painaa, mutta samalla on aivan liian kallis hankittavaksi vain keveyden takia, koska meillä ei ole juurikaan tarvetta kuskata tykistöä ilmakuljetuksena.
fulcrum
Greatest Leader
NH 90 pystyisi ainakin teoriassa kantamaan 122 H 63:n. Onkohan tätä kokeiltu? Ainakin vanhoilla Mileillä joskus siirrettiin kenttätykkejä.
Mikään ei tuntuisi estävän muuten uusien kranaattien hankkimista 122mm-kalustolle, paitsi tietysti raha. D-30 on maailman yleisin kenttätykki, joten markkinoita pitempikantamaiselle ammukselle luulisi olevan. Norinco ainakin kehittelee tuohon uusia kranaatteja ja kiinalaisilla luulisi olevan tässä vaiheessa jo riittävästi vakoil...öh, tietotaitoa samanlaisiin ratkaisuihin joilla länsimaissa on paranneltu olemassaolevan 155mm haupitsikaluston kantamaa, joko perävirtauksella tai kovemmilla latauksilla.
Nyt kun raketinheittimet mainittiin niin vissiin 122 Rakh 89:ää ei olla poistamassa ihan heti? Varusmiehiä ainakin koulutetaan kun Youtube on täynnä rakh-videoita. Tästäkin aiheesta on varmaan keskusteltu tässä ketjussa jo aiemmin mutta 120+ sivun kahlaaminen kerralla on jopa minulle liian no-lifeä.
Mikään ei tuntuisi estävän muuten uusien kranaattien hankkimista 122mm-kalustolle, paitsi tietysti raha. D-30 on maailman yleisin kenttätykki, joten markkinoita pitempikantamaiselle ammukselle luulisi olevan. Norinco ainakin kehittelee tuohon uusia kranaatteja ja kiinalaisilla luulisi olevan tässä vaiheessa jo riittävästi vakoil...öh, tietotaitoa samanlaisiin ratkaisuihin joilla länsimaissa on paranneltu olemassaolevan 155mm haupitsikaluston kantamaa, joko perävirtauksella tai kovemmilla latauksilla.
Nyt kun raketinheittimet mainittiin niin vissiin 122 Rakh 89:ää ei olla poistamassa ihan heti? Varusmiehiä ainakin koulutetaan kun Youtube on täynnä rakh-videoita. Tästäkin aiheesta on varmaan keskusteltu tässä ketjussa jo aiemmin mutta 120+ sivun kahlaaminen kerralla on jopa minulle liian no-lifeä.
Onko Suomen raketinheittimet tyyliin jotain Grad-kopioita? Aattelin kysyä kun jälkimmäiset ovat uutisissakin olleet vähän väliä tuolla etelämpänä...
Samses
Ylipäällikkö
Onko Suomen raketinheittimet tyyliin jotain Grad-kopioita? Aattelin kysyä kun jälkimmäiset ovat uutisissakin olleet vähän väliä tuolla etelämpänä...
122 RakH 89 on perusrakenteeltaan Gradin jälkeläinen, tai oikestaan Gradin vain hiukan modernisoitu versio. Lavetti toki on varsin erilainen ajoneuvo.
EDIT Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/122_RAKH_89
fulcrum
Greatest Leader
Aikaisemmin käytössä oli myös 122 RakH 76, joka oli juuri tuo BM-21 Grad. Poistettiin kai joskus 10 vuotta sitten, vissiin niissä kävi alustat aika vanhanaikaisiksi, ja on tuo Tatra-versio muutenkin vähän modernimpi. Tehokas asehan tuo on edelleen eikä MLRS sitä täysin korvaa. Tsekeissä nuo poistettiin pari vuotta sitten, onkohan ne kaikki romutettu...? Sieltä ehkä edullisesti varaosia/vaunuja?
Jotenkin muistelen, että 76:ia oli 36 ja noita 89:jä on aina ollut 24. Voin toki olla väärässäkin.
Taisin itse tehdä tuon saman olettamuksen viimeksi kun tästä oli keskustelua. Kyllä se oli niin että 89 alunperin 36 kpl nykyään 24 kpl ja 76 24 kpl. Wikipediassa on myös noi luvut hakusanoilla Grad ja RM-70.
miheikki
Greatest Leader
lokakuu 16, 201411:26 http://uutiset.perussuomalaiset.fi/molsa-tykiston-ampumatarvikkeiden-huoltovarmuus-turvattava/
Mölsä: Tykistön ampumatarvikkeiden huoltovarmuus turvattava
LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä on huolissaan Sastamalassa toimivan Patria Landin liiketoiminnan yksikön lopettamisesta. Yksikkö valmistaa raskaita ampumatarvikkeita ja ammusten kuoria pääasiassa Suomen puolustusvoimien käyttöön.
- Yksikkö työllistää 23 ammattilaista, jotka vastaavat laadullisesti korkeatasoisten tuotteiden valmistuksesta, mm. aihioiden puristamisen ammuskuoriksi (puristimet ovat tässä kokoluokassa ainoat Suomessa) ja jatkokäsittelyn eli lämpökäsittelyn, koneistuksen, maalauksen, laadun seurannan, kokoonpanon sekä pakkauksen. Nämä työvaiheet ovat olleet jo kymmeniä vuosia ammattilaisten käsissä, Mölsä huomauttaa.
Patria Landissa aloitettiin yt-neuvottelut maaliskuussa ja henkilöstölle jaettiin ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta toukokuussa. Patria lopettaa tehtaan vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin.
Osaaminen ajetaan alas
Samaan aikaan Patria aloitti neuvottelut suomalais-norjalaisen Nammo-yhtiön kanssa. Norjan valtio omistaa Nammosta 50% ja Patria 50%.
- Suomen peruskivi maavoimissa on tykistö ja tärkein tykistöjärjestelmä ovat 155 mm:n tykit, jotka ovat kotimaista tuotantoa. Suomen osaaminen kranaatinheittimien ja tykkien osalta on keskittynyt Sastamalan Patria Land -yksikköön. Sirpalekranaateista ainoastaan Patrian valmistama tkr 88 on tällä hetkellä varmasti yhteensopiva tykin tuliputken kanssa.
- Nyt ollaan ajamassa alas yksikköä, jonka seurauksena merkittävä osa Suomen tykistön ampumatarvikkeiden erikoisosaamista hylätään tilanteessa, jossa maamme puolustuspoliittinen tilanne on ratkaisevasti muuttunut, Mölsä ihmettelee.
Mölsä jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen tykistön huoltovarmuus voidaan taata myös Patria Land -liiketoimintayksikön sulkemisen jälkeen.