Sarkasmi on edelleen vaikealaji netissä...
Edit:
Ps. Näemmä Lumia "automaatihymiöt" eivät olekaan yhteensopivia foorumin softan kanssa
Sarkasmi on edelleen vaikealaji netissä...
Edit:
Ps. Näemmä Lumia "automaatihymiöt" eivät olekaan yhteensopivia foorumin softan kanssa
Joo, jossakin toki taisi olla maininta, että jenkeillä ihmisoikeustilanne ei ole sellainen, että se estäisi asekaupat ja terrorismin vastaiset operaatiot eivät ole mitä tuossa linjauksessa tarkoitetaan sodalla.
Eli tämän ennakkotapauksen perusteella Ukrainaankin saisi kai myydä? Anti-Terrorist Operationhan siellä on käynnissä eikä mikään sota... ;-)
Ellei sitten katsota, että ihmisoikeustilanne on niin huono, että ei voida myydä. Tai sitten asiakas ei ole maksukykyinen...
Esitän kysymyksen tykistön ammuksesta perustuen aiemmin ilmoitettuun artikkeliin jenkkien tykistöstä http://www.dtic.mil/ndia/2008psa_peo/Demella.pdf
Puhutaan tykistön kranaatista DPICM 155mm M864 joka jakautuu ilmassa 72:een osaan, joista jokainen sirpaloituu herätesytytimellä. Näin ymmärsin tämän homman jujun, Kyseessä on jonkin asteinen rypäleammus (kranaatti sisältää "sub-munitions" elikkä rypälekranaatteja), vaikka kyseessä onkin tykistön kranaatti?
Pitää ikäänkuin kuvitella, että kranaatti on viinirypäleterttu. Siitä tertusta, lähtee 72 rypälettä. Yksittäinen rypäle onkin sitten kranaatti.
Jos tuon ammuksen CEP = 100m, kun ammutaan 20km kantamalta.
Mitä tuo oikeasti tarkoittaa oikeassa elämässä jos M864 kranaatin CEP = 100m? Miten voi laskea CEP arvon mukaan rypälepommin tarkkuutta, jos jokainen kranaatti jakaantuu 72 yhtä suureen rypäleeseen ennen osumaa maahan?
Onko mahdollista laskea kuinka monta kranaattia (ehjää jakautumatonta M864) tarvitaan jotta saadaan tuhottua suhteellisen varmalla todennäköisyydellä (vaikka esim 95%) maalialue (ympyrä r=96m?)
CEP= 96m tarkoittaa että kranaateista yhteensä 50% tippuvat tuonne sisälle. (r=96m)
samaan syssyyn melkein jokainen kranaatti elikka 99,8 prosenttia kranaateista tippuu kolminkertaisen säteen sisälle (r=288m)
Se EI tarkoita, ETTEIKÖ kranaatti voi tippua toisen kranaatin päälle?
Yksi rypäle tuhoaa alueen joka on 113 neliömetriä. Tämän tiedämme koska jossain netissä luki, että 1kpl rypäle tuhoaa ympyrän, säteellä 6m, (jalkaväkeä avoimessa, kyseessä oli joku afrikan hyssynhyssin rypälepommi kielto sivusto)
Mutta miten mallintaa tuota ongelmaa, mistä tiedämme että maali-alue tuhoutuu suhteellisen varmasti?
99,8 % kranaateista osuu jonnekin r=288m säteisen ympyrän sisälle.
50% kranaateista osuu jonnekin r=96m säteisen ympyrän sisälle.
Tykkimiehen matikkaa tämä tässä....
Wai onko sittenkään?
Toki jos ammumme esim 33 kranattia tuonne maalialueelle, niin kuulostaa epätodennäköiseltä etteikö sillä jotain vaikutusta olisi?
jos ammutaan 33 x 72 rypälettä, silloin on mahdollista että tuhoutuu pinta-ala 268 488 neliömetriä.
jos rypäleet jakautuvat niin että puolet rypäleistä jakautuu sisälle (r=96m)
silloin ympyrän sisälle osuu 1188 rypälettä joka tuhoaa laskennallisesti mahdollisesti 134 244 neliömetriä
alkuperäinen pinta-ala oli 28 953 neliömetriä.
toki emme voi tietää, osuvatko jotkut rypäleet päällekkäin toistensa kanssa...
Puhutaan tykistön kranaatista DPICM 155mm M864 joka jakautuu ilmassa 72:een osaan, joista jokainen sirpaloituu herätesytytimellä. Näin ymmärsin tämän homman jujun, Kyseessä on jonkin asteinen rypäleammus (kranaatti sisältää "sub-munitions" elikkä rypälekranaatteja), vaikka kyseessä onkin tykistön kranaatti?
Pitää ikäänkuin kuvitella, että kranaatti on viinirypäleterttu. Siitä tertusta, lähtee 72 rypälettä. Yksittäinen rypäle onkin sitten kranaatti.
Jos tuon ammuksen CEP = 100m, kun ammutaan 20km kantamalta.
Mitä tuo oikeasti tarkoittaa oikeassa elämässä jos M864 kranaatin CEP = 100m? Miten voi laskea CEP arvon mukaan rypälepommin tarkkuutta, jos jokainen kranaatti jakaantuu 72 yhtä suureen rypäleeseen ennen osumaa maahan?
Onko mahdollista laskea kuinka monta kranaattia (ehjää jakautumatonta M864) tarvitaan jotta saadaan tuhottua suhteellisen varmalla todennäköisyydellä (vaikka esim 95%) maalialue (ympyrä r=96m?)
CEP= 96m tarkoittaa että kranaateista yhteensä 50% tippuvat tuonne sisälle. (r=96m)
samaan syssyyn melkein jokainen kranaatti elikka 99,8 prosenttia kranaateista tippuu kolminkertaisen säteen sisälle (r=288m)
Se EI tarkoita, ETTEIKÖ kranaatti voi tippua toisen kranaatin päälle?
Yksi rypäle tuhoaa alueen joka on 113 neliömetriä. Tämän tiedämme koska jossain netissä luki, että 1kpl rypäle tuhoaa ympyrän, säteellä 6m, (jalkaväkeä avoimessa, kyseessä oli joku afrikan hyssynhyssin rypälepommi kielto sivusto)
Mutta miten mallintaa tuota ongelmaa, mistä tiedämme että maali-alue tuhoutuu suhteellisen varmasti?
99,8 % kranaateista osuu jonnekin r=288m säteisen ympyrän sisälle.
50% kranaateista osuu jonnekin r=96m säteisen ympyrän sisälle.
Tykkimiehen matikkaa tämä tässä....
Wai onko sittenkään?
Toki jos ammumme esim 33 kranattia tuonne maalialueelle, niin kuulostaa epätodennäköiseltä etteikö sillä jotain vaikutusta olisi?
jos ammutaan 33 x 72 rypälettä, silloin on mahdollista että tuhoutuu pinta-ala 268 488 neliömetriä.
jos rypäleet jakautuvat niin että puolet rypäleistä jakautuu sisälle (r=96m)
silloin ympyrän sisälle osuu 1188 rypälettä joka tuhoaa laskennallisesti mahdollisesti 134 244 neliömetriä
alkuperäinen pinta-ala oli 28 953 neliömetriä.
toki emme voi tietää, osuvatko jotkut rypäleet päällekkäin toistensa kanssa...
Viimeksi muokattu:
RPG83
Soome Majori
@late347 Tuo DPICM tulee sanoista Dual-Purpose Improved Cluster Munition. Kranaatti ei siis jakaudu 72 osaan, vaan vapauttaa hyötykuormanaan olevat DPICM-tytärammukset.
Kielitieteellinen määritelmä lienee samantekevää
Ammus on ohjelmoitu vapauttamaan tehdasasetusten mukaisesti nuo tytärammukset. Kuvitellaan että yksi tytärammus tuhoaa alueen joka on 113 neliömetriä. (jossain sivulla luki näin! että tytär ammus voi tuhota elävää voimaa tällaiselta alalta)
Jokainen kranaatti (ammus) toiminee, samalla tavalla tehdasohjelmoinnin mukaisesti? Tehtaalla on ohjelmoitu sytyttimet tiettyyn asentoon, luullakseni.
tytärammuksia = 72 kpl per kranaatti?
RPG83
Soome Majori
Luullakseni noita ei ole ohjelmoitu lainkaan. Joskin sekin lienee kielitieteellinen määritelmä.
Täytyy huomata se, että jos halutaan noin suuri peitto, pitää tytärammusten vapautua melko korkealla. Se taas lisää tuulen vaikutusta osumatarkkuteen (=tytärammukset liikkuvat sivusuunnassa).
RPG83
Soome Majori
Mitä edistyksellistä tässä on? Kuorma-auto, jonka lavalle haupitsi on nostettu ja sitten sitä vedetään perässä? Kyseessä on kriisinhallintaan tarkoitettu ilmakuljetusihme, joka näyttää hyvältä poliitikon silmään. Ei tuollaisia meille, kiitos.
Pitäähän sen ammuksen (kranaatin) tietää, milloin avautuvat tytärammukset, sisuksista ulos. Kyse on ilmaräjähteisestä rypäleammuksesta. Nämä asetukset todennäköisetsti on tehtaalla säädetty johonkin asentoon.
Sytytinten ja tällaisten "ohjelmointi" ei vissiin ole tykärien hommia enää kentällä.
Ilmaräjähteisiä rypäleitä siis... Tällaisen kuvan sain itse pdf dokumentista.
On olemassa myös versioita missä rypäleet ovat aikasytytteisiä "miinoja" mutta vietnamin aikana käytettiin ilmaräjähteistä versiota.
hessukessu
Kenraali
Eihän noissa tykkisysteemeissä ole minusta mitään järkeä, jos lopputilanne on kuitenkin se, että pitää miehiä laittaa vaunun ulkopuolelle lataamaan ja ampumaan. No, onhan se asemiin meno ja sieltä lähtö toki rivakampaa telatykillä, mutta ammuksia pitää roudata isolla porukalla jostain kyljestä käsin tykkiin sisälle jne. Äsh. Se on kuulkaas sillä tavalla, että joko otan perinteisen tykin kuorma-autoineen (olkoot kuormuri sitten vaikka panssaroitu!) tai sitten PzH2000/AGM:n. Thats it. Joko miehistö on ulkona kun tykillä ammutaan tai sitten ei ole. Muuta isoa ja ratkaisevaa eroa en minä näe. Jos miehistö on ulkona, ollaan alttiita sirpaleille ja homma menee ulkona säätämiseksi muutenkin ja sitoo paljon miehistöäkin. Jos miehistö on sisällä suojassa, sitä tarvitaan vähemmän ja homma pyörii kasassa nätisti.
Tuossa on välimalli ratkaisukin. Eli Esim. Caesar. Ukot ovat kyllä ammuttaessa ajoneuvon ulkopuolella, mutta asemista pääsee pois suunnilleen yhtä nopeaan kuin PzH-2000:lla. Ja eikös se kyky häipyä asemista ole se isoin pointti?
Uskoisin, että yleensä nuo rypäleammukset avautuvat ajastettuna, eli ammusmies säätää ajastimeen sopivan ajan ottaen huomioon etäisyyden maaliin ja siis ammuksen lentoajan sinne. Jotkut noista voi toki käyttää herätesytytintäkin.
Ihan näin itse kehottaisin välttämään tuota sanaa "ilmaräjähteinen", jos siis puhut jostakin kantoammuksesta, etkä itse siitä räjähteestä. Jos puhut "ilmaräjähteisestä", niin kaikki luultavastikin ymmärtää sinun puhuvan jostakin herätesytyttimellisestä sirpaleammuksesta.
Yhdellä ammuksella jos on 6 metrin vaikussäde, niin ei se nyt kaikkea sieltä tuhoa. Se vain tarkoittaa, että sirpaleiden katsotaan olevan tappavia tai ainakin haavoittavia siltä etäisyydeltä. Mutta koska ammus on suhteellisen pieni, niin vähäisinkin maastonmuoto heikentää tehoa, etenkin maastoutuneita jalkaväkimiehiä vastaan.
RPG83
Soome Majori
No tuskinpa niissä on mitään ohjelmoitavaa elektroniikkaa ollut...
"Ohjelmointi tarkoittaa tietokoneelle tai vastaavalle laitteelle jollakin tavalla annettavia toimintaohjeita."
-Wikipedia
Esitän kysymyksen tykistön ammuksesta perustuen aiemmin ilmoitettuun artikkeliin jenkkien tykistöstä http://www.dtic.mil/ndia/2008psa_peo/Demella.pdf
Puhutaan tykistön kranaatista DPICM 155mm M864 joka jakautuu ilmassa 72:een osaan, joista jokainen sirpaloituu herätesytytimellä. Näin ymmärsin tämän homman jujun, Kyseessä on jonkin asteinen rypäleammus (kranaatti sisältää "sub-munitions" elikkä rypälekranaatteja), vaikka kyseessä onkin tykistön kranaatti?
Pitää ikäänkuin kuvitella, että kranaatti on viinirypäleterttu. Siitä tertusta, lähtee 72 rypälettä. Yksittäinen rypäle onkin sitten kranaatti.
Jos tuon ammuksen CEP = 100m, kun ammutaan 20km kantamalta.
Mitä tuo oikeasti tarkoittaa oikeassa elämässä jos M864 kranaatin CEP = 100m? Miten voi laskea CEP arvon mukaan rypälepommin tarkkuutta, jos jokainen kranaatti jakaantuu 72 yhtä suureen rypäleeseen ennen osumaa maahan?
Onko mahdollista laskea kuinka monta kranaattia (ehjää jakautumatonta M864) tarvitaan jotta saadaan tuhottua suhteellisen varmalla todennäköisyydellä (vaikka esim 95%) maalialue (ympyrä r=96m?)
CEP= 96m tarkoittaa että kranaateista yhteensä 50% tippuvat tuonne sisälle. (r=96m)
samaan syssyyn melkein jokainen kranaatti elikka 99,8 prosenttia kranaateista tippuu kolminkertaisen säteen sisälle (r=288m)
Se EI tarkoita, ETTEIKÖ kranaatti voi tippua toisen kranaatin päälle?
Yksi rypäle tuhoaa alueen joka on 113 neliömetriä. Tämän tiedämme koska jossain netissä luki, että 1kpl rypäle tuhoaa ympyrän, säteellä 6m, (jalkaväkeä avoimessa, kyseessä oli joku afrikan hyssynhyssin rypälepommi kielto sivusto)
Mutta miten mallintaa tuota ongelmaa, mistä tiedämme että maali-alue tuhoutuu suhteellisen varmasti?
99,8 % kranaateista osuu jonnekin r=288m säteisen ympyrän sisälle.
50% kranaateista osuu jonnekin r=96m säteisen ympyrän sisälle.
Tykkimiehen matikkaa tämä tässä....
Wai onko sittenkään?
Toki jos ammumme esim 33 kranattia tuonne maalialueelle, niin kuulostaa epätodennäköiseltä etteikö sillä jotain vaikutusta olisi?
jos ammutaan 33 x 72 rypälettä, silloin on mahdollista että tuhoutuu pinta-ala 268 488 neliömetriä.
jos rypäleet jakautuvat niin että puolet rypäleistä jakautuu sisälle (r=96m)
silloin ympyrän sisälle osuu 1188 rypälettä joka tuhoaa laskennallisesti mahdollisesti 134 244 neliömetriä
alkuperäinen pinta-ala oli 28 953 neliömetriä.
toki emme voi tietää, osuvatko jotkut rypäleet päällekkäin toistensa kanssa...
Jos haluat laskeskella noita, niin voin varmaan antaa hieman laskuohjeita:
Tykistö taitaa normaalisti ampua 200x200 metriselle alueelle. Muita maalikokoja mitä olen havainnut on 100x100 ja 400x400.
Noista sinun on helppo laskea neliömetrit. Sitten sinä mietit, että miten suuri osuus noista ammuksista lopulta putoaa tuonne alueelle. Sen jälkeen sinä mietit, että mitä haluat tietää. Nuo rypäleammukset ovat "Dual-Purpose", eli toimivat sekä jalkaväkeä, että ajoneuvoja vastaan. Jos haluat tietää vaikutuksesta ajoneuvoihin, niin ajoneuvon koko on n. 2x5 metriä. Paras tapa laskea on se, että mietit montako tytärammusta tarvitaan alueelle, että katat kaikki nuo ajoneuvon kokoiset alueet. Päällekäisyydet eivät haittaa, koska silloin voi osua useammin samaan ajoneuvoon.
Jos taas haluat tietää kuinka paljon ammuksia tarvitset jalkaväkeä vastaan, niin kehottaisin käyttämään pienempää sädettä, eli vaikka 2,5 metriä.
Ehkä kuitenkin helpointa jos vilkaiset jostakin teoksesta ohjearvoja: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/7...1e429/Komppanian+taisteluohje.pdf?MOD=AJPERES
S.187 alkaen, valitettavasti tiedot on vain sirpaleammukselle, herätteisenä tai ilman.
herätesytytin tarkoittaa että kranaatissa on sisällä minikokoinen radiolähetin ja vastaanotin
nyt kun puhumme jostain vietnamin aikaisesta jenkki kranaatista.
toisessa maailmansodassa jenkki kranaateissa oli ihan samaan tapaan radiolähetin ja vastaanotin
Sytytin toimi aikanaan juuri tuolla tavalla.
Radiolähetin ja radiovastaanotin ja virtapiiri, mittavat radioaaltojen aallonpituutta, kun radioaaltoja tulee kranaatin etenemissuunnasta takaisin heijastuneina itse kranaattiin. Kranaatti siis lähettää radioaaltoja kokoajan eteenpäin.
Kranaatti räjähtää, silloin, kun allonpituus on tarpeeksi muuttunut. Kranaatti räjähtää silloin, kun radioaallot heijastuvat tietyllä tavalla, takaisin lähellä olevasta heijastavasta pinnasta.
Ehkäpä nuo alkeelliset sytyttimet olivat pelkästään "ajateltu tuolla tavalla ohjelmoiduiksi"
Ne eivät sisältäneet kuin yksinkertaisen virtapiirirakenteen. Tuo virtapiiri aktivoitui, kun radioaaltojen allonpituudessa havaittiin, muutos. Tuollainen muutos tapaahtuu silloin kun kranaatti lähestyy tarpeeksi lähelle jotain heijastavaa pintaa.
Mielestäni tuo israelilaisten ATMOS vaikutti myös ihan ok välimallin ratkaisulta, tuossa on myöskin kohtuu nopeata tuo tulitoiminnan aloittaminen ja tuliasemasta poistuminen.