Eikös myös M270 (M993) ole Bradleyhin pohjautuva alusta? No, se on tietysti vielä eri juttu, että kuinka paljon yhteistä vanhoissa M270:ssa on uusiin M109A7:hin.
Eikös myös M270 (M993) ole Bradleyhin pohjautuva alusta? No, se on tietysti vielä eri juttu, että kuinka paljon yhteistä vanhoissa M270:ssa on uusiin M109A7:hin.
fulcrum
Greatest Leader
Oletat oikein. Jenkeillähän oli tekeillä Crusader, M109:n perusteellinen modernisaatio jonka suorituskyky olisi saatu ainakin aika lähelle Pzh2000:sta. Rumsfeld terminoi sen, koska hänen mielestään raskaat kolistelevat tela-ajoneuvot kuuluivat historian hämäriin.
Tarkoitus oli korvata se FCS/MGV (Future Combat System) -perheen tykistöversiolla, joka olisi ollut Crusaderia modernimpi, kevyempi, transformationaalisempi 5. sukupolven (tjsp) ajoneuvo. Sitten kun Rumsfeld sai monoa, niin hänen jälkeensä FCS puolestaan lakkautettiin, jättäen US Armyn tykistöksi kasarikamaa.
Viimeksi muokattu:
hessukessu
Kenraali
Eikös meillä olekin jo? Okei, ne Toughbookit pyörivät Windows 7:lla eikä Androidilla eikä ollut lennokkia, mutta siis muuten...
Nyt menee kunnia väärälle ihmiselle. Olen kyllä vittuillut tuosta saksilavajutusta, kun armeija sen ottikin käyttöön ja suurinosa foorumilaisista pilkkasi aikoinaan sitä ajatusta. Minä olen sen sijaan kannattanut tykistöjärjestelmää, jossa käytetään yksinomaan GPS-ohjattuja ammuksia ja ammunnanhallintaa, joka automatisoi jokaisen kranun osumisen juuri optimaaliseen paikkaan. Siihen toki tuollainen lennokkitiedustelusysteemi tuollaisella epäsuoran tulen ohjaamisella on erittäin hyvä, sitä en kiistä.
Eikös se erityisesti pilkkaa saanut idea itseasiassa sisältänyt pylväskengät ja "halvat kiinalaiset SA-7 kopiot", joita siis piti levittää pitkin itärajaa kilometrin välein?
Ja itse tuo nostolava idea ei siis ollut netistä lähtöisin, vaan jo noihin aikoihin oli kuvia PV:n tekemistä testeistä muistaakseni lohtajalta.
Millä ajoneuvolla menisit maastoon? Tulee käsky! Ilmavaara, helvetin äkkiä suojaan. Olet ajoneuvossa leveällä tiellä, tai sitten pikkuisella hiekkatiellä. Joo.
Kelirikko? Joo. Tela on varmaankin huonompi silloinkin? Kumipyörät rules varsinkin silloin ja etenkin talvella
Kompromissejahan nämä aina ovat, pyörillä päästään hyvissä olosuhteissa kovempaa ja alustan huollon tarve on pienempi, sitten huonoissa olosuhteissa telat ovat ylivertaiset. Jos käytössä on molempia niin eikös prkl ne väärät ole kuitenkin paikan päällä kun paskat osuu tuulettimeen?
Mitä noi pyöräalustaiset laitteet tykkäävät lähelle osuvasta sirpaleesta? Miten ne kulkevat kun pyörät on paukuteltu reikäjuustoksi ja onko koko kori täynnä reikää samalla?
Mitä noi pyöräalustaiset laitteet tykkäävät lähelle osuvasta sirpaleesta? Miten ne kulkevat kun pyörät on paukuteltu reikäjuustoksi ja onko koko kori täynnä reikää samalla?
Tykimies
Kapteeni
Ainakaan itänaapurissa valmitetut pyörät eivät iha helpolla rikki mene. Salaisuus tähän löytyy pyörän sisältä.
Raveni
Greatest Leader
Telalla on omat hyvät puolensa ja pyörillä omansa. Molemmat saa vuoden ajasta riippumatta aivan varmasti Ilma suojaan jos tarve tulee. Telan etu on kääntösäde.Millä ajoneuvolla menisit maastoon? Tulee käsky! Ilmavaara, helvetin äkkiä suojaan. Olet ajoneuvossa leveällä tiellä, tai sitten pikkuisella hiekkatiellä. Joo.
Kelirikko? Joo. Tela on varmaankin huonompi silloinkin? Kumipyörät rules varsinkin silloin ja etenkin talvella
Vaikka metsäautoteitä on Suomessa varsin tiheässä, niin ne eivät muodosta verkkoa. Kilometrin päähän seuraavalle uralle voi tulla teitä pitkin jopa 40km matka. Lisäksi pienemmät urat ovat sen tasoisia, että hyväkään kuljettaja ei kuorma-autolla aja kovin montaa km/h niitä pitkin. Pasi/AMV ehkä hiukan nopeammin. Tela-alusta ajaa samaa uraa helposti 20-30 km/h.
Tulitoiminta puun lehvästöstä saattaisi jo näkyvyyden puolesta olla hippasen haastavaa hommaa olipa ukolla sitten tolppakengät eli ei. Myös tulliasemassa päivystäminen saattaisi käydä pitkittyessään nihkeäksi. Nostin taas on järkijuttu. Sen avulla tukitoiminta on ihan oikeasti mahdollista. Eikö näitä nostinsysteemejä ole ulkomaillakin ollut käytössä jo pitkään. Ja onhan Giraffe-tutkissakin ihan vastaava menetelmä käytössä. Ei tätä valitettavasti ole tällaisilla foorumeilla keksitty.
Raveni
Greatest Leader
Täytyy muistaa että huolto liikkuu kuitenkin pyörillä kun niitä manoovereja suunnittelee. Toki telat lisäävät liikkuvuutta mutta toisaalta vaativat muutoin toisenlaista liikkeen edistämistä kuten sen että ne on ensin saatava sinne pelipaikkalle. ne vehkeet kulkee sitten pyörillä tai kiskoilla.
Viimeksi muokattu:
Pioneerit ovat tuota varten. Siellä kouluttavat ukkoja teiden tekoa varten. Myös keskelle koskematonta metsää.
fulcrum
Greatest Leader
Tässä hankinnassa ei kai ole spesifioitu vielä yhtään millaista ratkaisua haetaan. Ehkä parempi niin, edellisellä kerrallahan meni täysin vihkoon kun oltiin hyvin tarkkoja siitä että täytyy ehdottomasti olla tela-ajoneuvo, pyöräalustainen ei missään nimessä kelpaa, ja sitten lopulta ostettiin vedettäviä tykkejä...
Pzh2000:ssa lähinnä arveluttaa se että se on monessakin mielessä raskas peli, tst-panssarivaunun kokoisen vehkeen liikuttelu aiheuttaa omat komplikaationsa ja huollollisestikin tyyriimpää. Onhan pyörä-alusta, jolla voi rauhan aikana vain ajaa Rovajärvelle nyt varmasti taskulaskinmiesten mieleen enempi...talvi- ja kelirikkoaikaan telat kyllä ovat sitten omiaan. Mites muuten Lapissa kun on usein aika kivikkoista maastoa, mitenkä telat tykkäävät niistä? Minä kun en oikein ymmärrä näiden vehkeiden päälle mitään.
Pzh2000:ssa lähinnä arveluttaa se että se on monessakin mielessä raskas peli, tst-panssarivaunun kokoisen vehkeen liikuttelu aiheuttaa omat komplikaationsa ja huollollisestikin tyyriimpää. Onhan pyörä-alusta, jolla voi rauhan aikana vain ajaa Rovajärvelle nyt varmasti taskulaskinmiesten mieleen enempi...talvi- ja kelirikkoaikaan telat kyllä ovat sitten omiaan. Mites muuten Lapissa kun on usein aika kivikkoista maastoa, mitenkä telat tykkäävät niistä? Minä kun en oikein ymmärrä näiden vehkeiden päälle mitään.
Tottakai. Manööverin täytyy siis sekä alkaa että loppua pisteeseen jossa huoltaminen mahdollista. Huollon ei kuitenkaan ole välttämätöntä tulla kumpaankin pisteeseen samasta suunnasta.
Aina ei ole aikaa odottaa että tie saadaan rakennettua. Tai se ei ole mahdollista koska tie pitäisi rakentaa omien ja vihollisen väliin. (No jälkimmäinen ei toivottavasti koske tykistöä, mutta liittyy tela- vs pyörät-kysymykseen.) Tästä alkaa hahmottua milloin tykistö minun mielestäni tarvitsee telat alleen.
Kuinka paljon mekanisoitu osasto saattaa edetä yhdessä hyökkäyksessä? @CV90FIN saatko kertoa? Jos yli 20km niin tukevan tykistön on välttämätöntä kyetä liikkumaan hyökkäyksen mukana, jotta se pystyy ampumaan tarpeeksi laajalle alueelle etenevän yksikön edessä (myös etuviistossa). Silloin tykistön täytyy kyetä kulkemaan samoista paikoista mistä hyökkäävä osasto meni, jotta se ei jää jälkeen. Muuten etenemisen nopeuden määrää pioneerien tienrakennusnopeus eikä panssarijoukkojen hyökkäysnopeus.
Tästä sitten saadaan teesini: Telatykistöä tarvitaan tukemaan hyökkäävää teloilla liikkuvaa yksikköä.
Meillä taitaa olla telatykistöä aika lailla sopiva määrä mekanisoitujen joukkojen määrään nähden. Sitten johtopäätös; jos nyt hankittavalla kalustolla on tarkoitus korvata 152mm telakanuunat, ja vaikka niistä ei heti luovuttaisikaan, niin korvaavan kaluston täytyy myös olla teloilla. Jos kalusto tulee ihan aitona lisänä, niin sitten pyörillä liikkuva mallikin on oikein hyvä.
Tykimies
Kapteeni
Mitä renkaat tykkäävät siitä? Välillä vedetään kohtuullisen isojen kivien ja kuoppien yli. Ei se pyöräalusta ainakaan pehmeässä ja märässä maassa mikään ihannevaihtoehto ole. On nimittäin tullut useamman kerran ongelmia, kun maastokuorma-auto ja/tai tykki on jäänyt jumiin pehmeään maastoon. Usein tuollaisia ongelmia ratkotaan pitkään.
152TelaK -kalustosta on jo luovuttu!
Yksi on muistomerkkinä Parolassa JTR:n kassun edessä, toinen tulee kesällä Museo Militariaan (ent Tykistömuseo). Loput 16 kpl Stenalla tai jo raaka-aineena.
PV ei aina tiedota poistuneesta kalustosta reaaliaikaisesti. Nämäkin vehkeet oli vuosia varastoituna. Kun niille ei koulutettu uusia käyttäjiä, tulee jossain vaiheessa hetki, jolloin kalusto on poistettava
tai tarpeen vaatiessa laitettäva taisteluun 30-35 -vuotiaine viimeisine käyttäjineen. Toisenlainen esimerkki on Marksman -kalusto, jota ei poistettukaan, vaan päätettiin laittaa uuden alustan päälle.
