Tykistö

Tuo ATACMS touhu on sellainen mistä vielä paljastuu Venäjän painostus vaikka kaikki ei siihen uskokaan.

Hyvä, saadaanpahan vähän odottelemalla hankittua kustannustehokkaampia ampumatarvikkeita kappalemääräisesti enemmän. Tämähän nähtiin jo JSOW/JASSM -tapauksessa. JASSM -saatiin silloin kun se oli valmis, eikä sitä sentään viivytelty Halosen tai Tuomiojan sanomisien takia. JASSM tekee sen, mitä unitaarisella taistelukärjellä varustettu ATACMS olisi tehnyt. Nyt tarvitaan MRLS:lle aluevaikutteinen ampumatarvike (Alternate Warhead) tai edullinen unitaari taistelukärki (GLSDB). Jälkimmäisessä on sekin hyvä puoli, että kaupasta valuu kassavirtoja kotimaisosaomisteiselle kansainväliselle ampumatarviketuottajalle.
 
Jos on varaa hankkia tuollaisia, niin on siinä järkeä, mutta itse käyttäisin ne rahat tykkeihin.

Olisi helppo yhtyä mielipiteesesi, mutta hiukan enemmän ajateltuna, patteristo on enemmän kuin vain tykkinsä.
Huolto ja täydennys tulee saada toimimaan ja pirstaleisella taistelukentällä täydennysvaunu sallii jättää haavoittuvat k-autot kauemmas ja isomman tien varteen.
Mutta rahastahan nämä on aina kiinni.
 
Olisi helppo yhtyä mielipiteesesi, mutta hiukan enemmän ajateltuna, patteristo on enemmän kuin vain tykkinsä.
Huolto ja täydennys tulee saada toimimaan ja pirstaleisella taistelukentällä täydennysvaunu sallii jättää haavoittuvat k-autot kauemmas ja isomman tien varteen.
Mutta rahastahan nämä on aina kiinni.

Tuo on toki totta, mutta juuri nyt PV suunnittelee kalustohankintaa joka ilmoitetulla budjetilla olisi n. patteriston verran.
 
93 murkulaa kulkee latausajoneuvon mukana. Ei sillä ihan hirveen pitkään pärjää.

Kauan kuvittelet kestävän ampua 1 ½ tuliannosta tykistöllä? Jossain oppaassa on, että kiivaissa taisteluissa päivässä kuluu 2½-3 tuliannosta päivässä. Vähemmän kiivaissa taisteluissa vähemmän. PzH tarvii täydentää näillä luvuilla kerran tommosesta päivässä kiivaissa taisteluissa: kyydissä n. 60 eli yksi tuliannos, tuossa ajoneuvossa 93 eli n. 1½ tuliannosta. Yksi täydennys päivässä. Tosiasiassa varmasti useammin, koska aseesta ei saa loppua kranaatit kesken taisteluiden, koska tilannetta ei ole ennakoitu, jolloin tuliasemissa olisi todennäköisesti valmiina kranaatteja panssarihaupitsin ulkopuolella odottamassa lataamista vaunuun.
 
Kauan kuvittelet kestävän ampua 1 ½ tuliannosta tykistöllä? Jossain oppaassa on, että kiivaissa taisteluissa päivässä kuluu 2½-3 tuliannosta päivässä. Vähemmän kiivaissa taisteluissa vähemmän. PzH tarvii täydentää näillä luvuilla kerran tommosesta päivässä kiivaissa taisteluissa: kyydissä n. 60 eli yksi tuliannos, tuossa ajoneuvossa 93 eli n. 1½ tuliannosta. Yksi täydennys päivässä. Tosiasiassa varmasti useammin, koska aseesta ei saa loppua kranaatit kesken taisteluiden, koska tilannetta ei ole ennakoitu, jolloin tuliasemissa olisi todennäköisesti valmiina kranaatteja panssarihaupitsin ulkopuolella odottamassa lataamista vaunuun.

Siinä on käytännössä yhden täydennyksen verran, loput ovat valikoimaa, eli eri ammustyyppejä.
 
Siinä on käytännössä yhden täydennyksen verran, loput ovat valikoimaa, eli eri ammustyyppejä.

Onko täällä tykkimiehiä, jotka osais sanoa paljonko kranaattia menee tykistön huollon käyttämiin kuorma-autoihin? Onko tuollainen satojen tuhansien/miljoonien hintainen täydennysvaunu tarpeeksi suuri lisäys suorituskykyyn, jotta se olisi kannattava hankinta varsinkin, jos sitä käytetään kerran tai kaksi vuorokaudessa?
 
Siinä on käytännössä yhden täydennyksen verran, loput ovat valikoimaa, eli eri ammustyyppejä.
aikaisemmin linkitetystä wiki-sivusta:
This ammunition vehicle has no turret but has a taller superstructure to store 93 rounds with a corresponding number of powders and primers. There is a maximum of 90 conventional rounds, 45 each in two racks, and 3 M712 Copperhead rounds.
Vaativatko erikoisammukset (esim. Excalibur) omanlaisen pidikkeen vai menevätkö ne normaalien ammusten hyllyille?
450px-XM982_Excalibur_inert.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän ammustäydennysvaunu olisi vallan kertakaikkisen mainio kapistus ja juurikin 1:1 suhteella. Tällöin panssarikanuuna olisi aina valmiina tulittamaan. Kun ammukset on lastattu panssarikanuunaan, tuo täydennysvaunu voisi ajaa rauhassa hakemaan niitä lisää. Ja tuoda perille saakka. Ja toistaa ja toistaa ja toistaa. Panssarin suojassa se olisi mukavaa tehdä. Enkä usko, että nuo ammustäydennysvaunut hirveästi maksavat loppupeleissä, niissähän ei ole elektroniikkaa eikä muuta kauheasti.

Ideaalitilannehan olisi, että olisi esimerkiksi 18 kpl PzH2000/Paladin per prikaati ja noihin sama määrä ammustäydennysvaunuja ja jokaista vaunua kohden vielä pari AMV:tä suoja/vaihtomiehistöä, joilla Stingerit lähi-ilmatorjuntaan. Tuollainen setti kun liikkuisi taistelukentän takamaastossa edestakaisin, sitä olisi todella vaikea tuhota millään keinolla ja se voisi oikeasti toimia 24/7 kun ammuksia ja vaihtomiehistöä piisaisi koko ajan. Saataisiin hyvistä panssarikanuunoista kaikki teho irti! Ilman tuotahan ne ovat varmaan 2/3 ajasta toimettomina, joko odottelevat ammuksia, ilmasuojaa tai sitä, että miehistö heräisi torkuiltaan.
 
Jos M31 GMLRS raketti maksaa noin 110,000 taalaa/kpl, voisi M57 maksaa 1 miljoonan luokkaa, jopa ylitse. Mitä 155mm peruskranaatti maksaa? Onko arvio 1000 euroa oikean suuntainen? Tulee semmoinen mieleen että PV on laskenut myös puhtaasti että paljonko enemmän sille on hyötyä 18-36 tykistä jotka voivat sylkeä tuhansittain ammuksia lähes samaan hintaan kuin MLRS päivitys+ATACMS olisivat maksaneet. Totta on että 70 ohjuksen määrä olisi ollut melko aneeminen ja liikkuvia tykkejä hankkimalla saadaan paljon enemmän a-tarvikkeita=vaikutusta eli "more bang for a buck."

Hölmöä se olisi, jos ATACMS-rahat olisivat valuneet taas uuden järjestelmän ostamiseen... Raketinheittimet, lukuunottamatta tanskalaisia, on jo päivitetty. (Lähde)

Jos pitäisi jotakin veikata, niin ehkäpä GLSDB kiinnostaa puolustusvoimia kuin ATACMS? GLSDB maksanee vain murto-osan verrattuna ATACMS:n, jolloin 70 ohjusta voi muuttua vaikka 350 ohjukseksi. Kantamassa GLSDB on kyllä heikompi kuin ATACMS, mutta mainostettu 150 km on sekin jotakin. Kauemmaksi vaikuttamiseen on joka tapauksessa JASSM, joka paikkaa aukkoa.

Ainoa kunnolla teoriaani vastaan puhuva seikka on se, että GMLRS on ollut olemassa jo vuosikausia. Miksi puolustusvoimien kiinnostuksen kohteena olisi ollut ensin ATACMS ja sitten GLSDB? Tosin voi olla, että GMLRS:n 70 kilometrin kantamaa ei katsottu riittäväksi.

On vielä toinen vaihtoehto: Puolustusvoimat laskee sen varaan, että kalustoa täydennetään harmaassa vaiheessa tai sodan aikana. MLRS jätetään tarkoituksella torsoksi, kun tarkoituksena on ostaa ampumatarvikkeita kriisitilanteessa Yhdysvaltain valtiolta. ATACMS-rahat siirretäänkin PzH 2000:n hankintaan, koska se on järjestelmä, jonka hankkiminen harmaassa vaiheessa tai sodan aikana on myöhäistä. Mielestäni vaarallinen peli, mutta minä en tiedä, mitä johtavat sotilaat ja poliitikot tietävät.
 
Onko tuollainen satojen tuhansien/miljoonien hintainen täydennysvaunu tarpeeksi suuri lisäys suorituskykyyn, jotta se olisi kannattava hankinta varsinkin, jos sitä käytetään kerran tai kaksi vuorokaudessa?
Panssaroitu teloilla liikkuva ammusvaunu, voisi antaa varmuutta ammushuoltoon, JOS tuettava tykistö olisi samoin panssaroitu ja teloilla. Esim pzh. Tuntuisi kuitenkin yliampuvalta, jos jokaisen tykin perässä hiihtäisi oma täyteenlastattu ammusvaununsa vain odottamassa että pääsisi täyttämään tykkiä.. Olisiko mielekkäämpää jos ammusvaunuja olisi muutama ja ne toimittaisivat tilauksesta ammuksia tykeille. Riittäisikö tällöin yksi ammusvaunu 2-3 tykille?
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Kauan kuvittelet kestävän ampua 1 ½ tuliannosta tykistöllä? Jossain oppaassa on, että kiivaissa taisteluissa päivässä kuluu 2½-3 tuliannosta päivässä. Vähemmän kiivaissa taisteluissa vähemmän. PzH tarvii täydentää näillä luvuilla kerran tommosesta päivässä kiivaissa taisteluissa: kyydissä n. 60 eli yksi tuliannos, tuossa ajoneuvossa 93 eli n. 1½ tuliannosta. Yksi täydennys päivässä. Tosiasiassa varmasti useammin, koska aseesta ei saa loppua kranaatit kesken taisteluiden, koska tilannetta ei ole ennakoitu, jolloin tuliasemissa olisi todennäköisesti valmiina kranaatteja panssarihaupitsin ulkopuolella odottamassa lataamista vaunuun.

Useissa sodissa on huomattu a-tarvikkeiden kulutuksen olevan suurempaa kuin on suunniteltu.
Epäilen ettei muutosta tule, nyt on laskettu että tykistö kuluttaa x määrän a-tarvikkeita, mutta kiivaimpien taisteluiden aikana murkulaa tulee kulumaan paljon. Ja silloin ammusten kulku tykeille on toimittava.
 
Huonoin vaihtoehto on mielestäni että se tykki lähtee itse niitä ammuksia hakemaan. Se tarkoittanee poistumista siltä alueelta jossa ne tuettavat joukot ovat.
 
Huonoin vaihtoehto on mielestäni että se tykki lähtee itse niitä ammuksia hakemaan. Se tarkoittanee poistumista siltä alueelta jossa ne tuettavat joukot ovat.

No ei sillä tykillä varmasti lähdetä mihinkään 15 kilometrin päähän huoltokeskukseen ajelemaan, se olisi hölmöyden huipentuma. Mutta siinä en näe ongelmaa, että tulitoiminnan loppumisen jälkeen ajettaisiin kilometri-pari jollekin sovitulle kohtaamispaikalle, jossa odottaisi kuorma-autollinen murkuloita. Mikä tässä taktiikassa on ongelmana?
 
Kukaan ei kuitenkaan vielä ole vastannut alkuperäiseen kysymykseeni kuorma-autoon mahtuvista kranaateista.

Hessun ehdottama 1:1 olisi täydennys ja huoltomiehen painajainen, jonka lisäksi HTV:n (heavy transport vehicle) tarve moninkertaistuisi, jotta koko joukko saadaan perustamispaikalta toiminta-alueelle.

"Pari AMV:tä", "ideaali"... En nyt mene ihan takuuseen. Tuo olisi vaan resurssien tuhlausta. Varamiehistö ideaa kannatan, mutta tarviiko heidän kulkea AMVssä tai miks joka vaunulle pitäisi olla stingerit, kohta ollaan saatu tehtyä joka tykistä oma jaoksensa.
 
Hölmöä se olisi, jos ATACMS-rahat olisivat valuneet taas uuden järjestelmän ostamiseen... Raketinheittimet, lukuunottamatta tanskalaisia, on jo päivitetty. (Lähde)

Jos pitäisi jotakin veikata, niin ehkäpä GLSDB kiinnostaa puolustusvoimia kuin ATACMS? GLSDB maksanee vain murto-osan verrattuna ATACMS:n, jolloin 70 ohjusta voi muuttua vaikka 350 ohjukseksi. Kantamassa GLSDB on kyllä heikompi kuin ATACMS, mutta mainostettu 150 km on sekin jotakin. Kauemmaksi vaikuttamiseen on joka tapauksessa JASSM, joka paikkaa aukkoa.

Ainoa kunnolla teoriaani vastaan puhuva seikka on se, että GMLRS on ollut olemassa jo vuosikausia. Miksi puolustusvoimien kiinnostuksen kohteena olisi ollut ensin ATACMS ja sitten GLSDB? Tosin voi olla, että GMLRS:n 70 kilometrin kantamaa ei katsottu riittäväksi.

On vielä toinen vaihtoehto: Puolustusvoimat laskee sen varaan, että kalustoa täydennetään harmaassa vaiheessa tai sodan aikana. MLRS jätetään tarkoituksella torsoksi, kun tarkoituksena on ostaa ampumatarvikkeita kriisitilanteessa Yhdysvaltain valtiolta. ATACMS-rahat siirretäänkin PzH 2000:n hankintaan, koska se on järjestelmä, jonka hankkiminen harmaassa vaiheessa tai sodan aikana on myöhäistä. Mielestäni vaarallinen peli, mutta minä en tiedä, mitä johtavat sotilaat ja poliitikot tietävät.

ATACMS oli Suomen vastaus Iskanderiin, Venäjä sai ihan julkisen tiedon mukaan siitä paskahalvauksen.
Kyllä, meillä on JASSM mutta molemmat haluttiin.
Se on ainoa ja tärkein kaukovaikuttamisen työkalu Yhdysvaltain yhtymien komentajille, se ei todellakaan ole vanhentunut ja sitä kehitetään edelleen.
70kpl on kunnioitettava määrä, se olisi ollut jälleen yksi kynnysasejärjestelmä.
Kauppa pitäisi nyt toteuttaa, Venäjä on riisunut naamion lisäksi hanskat ja käärii jo hihoja.
 
Kukaan ei kuitenkaan vielä ole vastannut alkuperäiseen kysymykseeni kuorma-autoon mahtuvista kranaateista.

155 mm murkulan massa on noin 40 kg. (Lähde) Päälle ruuti ym., joten 50 kg lienee kohtalainen arvio. Etsi jonkin kuorma-auton kuormauskyky kilogrammoina ja jaa se 50:llä.
 
ATACMS oli Suomen vastaus Iskanderiin, Venäjä sai ihan julkisen tiedon mukaan siitä paskahalvauksen.
Kyllä, meillä on JASSM mutta molemmat haluttiin.
Se on ainoa ja tärkein kaukovaikuttamisen työkalu Yhdysvaltain yhtymien komentajille, se ei todellakaan ole vanhentunut ja sitä kehitetään edelleen.
70kpl on kunnioitettava määrä, se olisi ollut jälleen yksi kynnysasejärjestelmä.

70 kpl on vielä suhteellisen pieni määrä, kun mietitään, että Irakissa niitä ammuttiin viime kerralla yli 450 kappaletta. Yritä ajatella positiivisesti: vaikutatko mieluummin 300 kilometrin säteellä 70 kohteeseen vai 150 kilometrin säteellä 350 kohteeseen? Minä luulen, että 150 kilometrin etäisyydeltäkin löytyy jo paljon kaikkea kivaa tuhottavaa.

Kauppa pitäisi nyt toteuttaa, Venäjä on riisunut naamion lisäksi hanskat ja käärii jo hihoja.

Kyllä sotilaat ostaisivat, mutta poliitikot vartioivat rahapussia. Ehkä mekin tarvitsisimme sen Halla-ahon Kreikalle ehdottaman sotilasjuntan.
 
Vastatykistötulen väistämiseen lyhyehkö siirtymä riittää, pitkiä siirtymiä ei kannata tehdä turhaan jo ilmavaaran takia. En väitä, etteikö esim ATMOS olisi parempi kuin paras vedettävä(apumoottorillinen) tykki, mutta laitteet ovat niin kalliita, että perinteisempää kalustoa saa samalla rahalla vähintään kolminkertaisen määrän. Lisäksi se Atmoksen (tai vastaavan) suorituskyero nykyaikaiseen vedettävään tykkiin jää paljon pienemmäksi kuin suorituskyky ero nykyaiakaisen vedettävän ja vanhan (esim) 130mm tykin välillä.

No jaa...valmistaja väittää että sekä asemaanajo että sieltä lähtö kestää ATMOSilla n. minuutin. Onhan tämä vähän hitaampi kuin Archer, jolle luvataan 30 sekunnin lähdöt, mutta lie silti parempi kuin apumoottorillakin varustetulla vedettävällä, saati sitten perinteisellä 155mm kanuunahaupitsilla. Ja automaattilaturikin kuitenkin maksaa ja on edelleen yksi huoltoa vaativa ja mahdollisesti hajoava osa. Minä kestän myös kotisohvaltani vallan mainiosti sen että tykkimiehet joutuvat tulemaan kopista ulos tulitoimintaa varten.

CAESAR on kyllä hintatietojen perusteella suht kallis järjestelmä. Sen houkutteleva puoli olisi sen keveys, alle 18 tonnia on tuollaiselle todella alhainen järjestelmäpaino. Yleensä pyöräalustaiset painavat sen 25-30 tonnia ja Pzh2000 55 tonnia. Keveys olisi meidänkin maasto-oloissamme mainio ominaisuus, herää vain kysymys että onko jotain pitänyt sitten uhrata sen saavuttamiseksi, kuten esim. kestävyys, käytettävyys, hinta? (vrt. M777).

Tarkat hinnat eivät tietenkään ole tiedossa. Jos yksinkertaisemmasta järjestelmästä saadaan mainittavaa etua hankintahinnan ja ylläpidon suhteen niin ehkä silloin kannattaa kuitenkin investoida siihen, jos järjestelmiä saadaan enemmän. Jos ei, niin sitten ei. Jotain "erikoistarjousta" varmaan kuitenkin nyt haetaan, ainoa mikä on selvää on ettei tehdasuuteen Pzh2000:een fyffet riitä.
 
Back
Top