Tykistö

Tuossa koetin penkoa tietoa noiden APU koneellisten tykkien ampumakuntoon laittamisesta, mutta tietoa oli löytyvillä vain ryssän Sprut-PST tykistä, joka siis on mahdollista saada ampumakuntoon puolessatoista minuutissa. Ongelma vaan on se, että tuo on PST -tykki, eikä aika siis välttämättä kerro mitään siitä, että kuinka nopeasti se olisi saatavissa valmiiksi ampumaan epäsuoraatulta. Ja koska noista muista tykistöaseista joissa on tuo APU ei löytynyt tietoa noista ajoista, niin voinee arvata, että se aika ei ole kilpailukykyinen noiden itseliikkuvien tykkien kanssa.

CAESAR on kyllä kallis, mutta siinä maksaa kehityskulut ja pienet tuotantomäärät. Tällä tarkoitan sitä, että kilpailijatkaan eivät ole erityisen halpoja. Tuon matala paino saattaa johtua siitä, että sitä ei ole panssaroitu ja se suojauksen kanssa painaisi suunnilleen saman mitä muutkin vastaavat.


 
Maakiilat juntataan maahan, mutta asfaltilla vähän hikisempi homma:), eikä anna oikein messukelpoista kuvaa. Tosin, on sekin joskus tehty Vihtavuoressa, kun ammuttiin AMOS-aseen koeammuntoja 400 m luolan suulta:D
 
Maakiilat juntataan maahan, mutta asfaltilla vähän hikisempi homma:), eikä anna oikein messukelpoista kuvaa. Tosin, on sekin joskus tehty Vihtavuoressa, kun ammuttiin AMOS-aseen koeammuntoja 400 m luolan suulta:D

Oletettavasti koeammuttiin pelkkää tornia ilman ajoneuvoalustaa. Otaksunko oikein?
 
Maakiilat juntataan maahan, mutta asfaltilla vähän hikisempi homma:), eikä anna oikein messukelpoista kuvaa. Tosin, on sekin joskus tehty Vihtavuoressa, kun ammuttiin AMOS-aseen koeammuntoja 400 m luolan suulta:D

En tarkoittanut, että se olisi pitänyt näytöksessä tehdä, mutta kai siihenkin aikaa menee?
 
En tarkoittanut, että se olisi pitänyt näytöksessä tehdä, mutta kai siihenkin aikaa menee?

Menee, mutta siihen hommaan ei tarvita kaikkia tykkiryhmän jäseniä.

Kovin on pieni tykkiryhmä tuon kokoiselle tykille, en tiedä miten 155K83 ja 155K98 tykkiryhmät eroavat määrällisesti toisistaan, mutta ensiksi mainittua ei kyllä tuon kokoinen tykkiryhmä kovinkaan nopeasti saa ampuma- tai kytkemiskuntoon. Ottakaa nyt sitten huomioon, että tuossakin videossa alustana on tasainen asfaltti. Mitä jos maastossa asema onkin kallellaan mäessä? On todella mahtavaa työntää painavaa lavettia ylämäkeen. Näinkin voi siis käydä.

Kuitenkin, tuo tykkiryhmä on erittäin pieni ja ehdoton minimi pelkästään 122-milliselle haupitsille.
 
Menee, mutta siihen hommaan ei tarvita kaikkia tykkiryhmän jäseniä.

Kovin on pieni tykkiryhmä tuon kokoiselle tykille, en tiedä miten 155K83 ja 155K98 tykkiryhmät eroavat määrällisesti toisistaan, mutta ensiksi mainittua ei kyllä tuon kokoinen tykkiryhmä kovinkaan nopeasti saa ampuma- tai kytkemiskuntoon. Ottakaa nyt sitten huomioon, että tuossakin videossa alustana on tasainen asfaltti. Mitä jos maastossa asema onkin kallellaan mäessä? On todella mahtavaa työntää painavaa lavettia ylämäkeen. Näinkin voi siis käydä.

Kuitenkin, tuo tykkiryhmä on erittäin pieni ja ehdoton minimi pelkästään 122-milliselle haupitsille.

Käsittääkseni tykkiryhmä on kyllä aika iso, tuossa ovat varmaan demonneet sitä, että miten pienellä porukalla asiat voidaan tehdä.
 
tuossa ovat varmaan demonneet sitä, että miten pienellä porukalla asiat voidaan tehdä.

Maallikkohan ei kuitenkaan tiedä mitä tuossa edes tapahtuu ja tuskin kovinkaan moni osaa suhteuttaa tilannetta maastoon. On se näppärää tuollaisella alustalla, mutta maastossa pienikin asia voi joskus aiheuttaa melkoisesti päänvaivaa. Ei se lopulta vaadi kuin yhden hieman isomman kiven juuri lavetin alla ja samaan paikkaan pitäisi juntata kiilat, siinä on jo ongelma itsessään.
 
155 K 98 ampumakuntoon (putki etuasentoon ja lavettihaarojen levitys) vei 1 min. Tämän jälkeen maakiilojen laitto, tykkipäätteen asetus ja ammusten tuonti tykille. Nämähän tapahtuvat samalla hetkellä miehistön (10?) toimesta joten voi se maaperästä riippuen käydä jopa alle 2 min. Koska tykki omaa oman inertiapaikannuslaitteensa ei ilmeisesti ole tarvetta millekään hiomiselle suuntauksen kanssa vaan ammunta voidaan aloittaa samantien.
 
155 K 98 ampumakuntoon (putki etuasentoon ja lavettihaarojen levitys) vei 1 min. Tämän jälkeen maakiilojen laitto, tykkipäätteen asetus ja ammusten tuonti tykille. Nämähän tapahtuvat samalla hetkellä miehistön (10?) toimesta joten voi se maaperästä riippuen käydä jopa alle 2 min. Koska tykki omaa oman inertiapaikannuslaitteensa ei ilmeisesti ole tarvetta millekään hiomiselle suuntauksen kanssa vaan ammunta voidaan aloittaa samantien.

Noin, jos asema olisi optimaalinen ja kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Aina näin ei kuitenkaan ole, koska tykkiryhmä ei ainakaan kokonaisuudessaan ole valmistellut asemaa. Aina kun mennään uuteen asemaan, niin se on uusi tilanne koko tykkiryhmälle. Olen itse ollut mukana lukuisissa asemaanajoissa ja seurannut niitä maastokuorma-auton ohjaamosta. Sieltä näkee parhaiten aseman kokonaisuutena ja pystyy hahmottelemaan tilannetta etukäteen.

Ammusten tuonti tykille ei kuitenkaan vielä riitä ampumista varten, jonkun pitää valmistella ne ammukset. Ei niitä ainakaan ampumakunnossa kuljeteta.
 
Otetaanko tässä välissä hieman asiaa yhteen, eli vastataan kysymykseen, että onko tuollainen CAESAR tyyppinen kanuuna huomattavassa etulyöntiasemassa verrattuna APU koneella varustettu vedettävä kanuuna? Ja kriteereinä olisivat varmaankin se, että kuinka miehistöt jaksavat 24/7 tahdissa, jos vaikka ei olisikaan vaihtomiehistöjä. Ja se, että kerkeääkö vastatykistön alta pois?
 
Kai noita asemiakin on valmistelemassa omat porukat, niitä täytyy tehdä nykyään isot määrät ja siihen on miehiä sekä koneita kyllä.
 
Muistas nyt että rauhanaikainen harjoittelu eroaa oikeasta SA-tilanteesta hiukan.

Kyllä, mutta kyllä joku ne ammukset siltikin jossain valmistelee. Niitä ei ehkä roudata sellaisessa kunnossa tykille kuin rauhan aikana, mutta tuskin täydessä ampumavalmiudessakaan.

Ja kriteereinä olisivat varmaankin se, että kuinka miehistöt jaksavat 24/7 tahdissa, jos vaikka ei olisikaan vaihtomiehistöjä. Ja se, että kerkeääkö vastatykistön alta pois?

Miehet kyllä jaksavat, adrenaliinin avulla. Ei sekään loputtomiin auta, mutta silloin kun tilanne tuntuu epätoivoiselta, niin sitä enegriaa vaan tulee lisää. On sitä ennenkin tykkileireillä valitettu väsymystä jne. Sitten kun sanotaan, että nyt hommat vauhdilla kuntoon, niin päästään nukkumaan, alkaa porukkakin heräämään toimintaan. Ei tuollainen motivoiminen loputtomiin auta, mutta kyllä kroppa kestää kovaakin rasitusta, pää ei välttämättä kaikilla.

Pitää myös ottaa huomioon, että tykkiryhmiä on pieniä ja suuria. Joillakin tykkiryhmillä on varaa laittaa puolet miehistä lepäämään, kun tykki on ampumakunnossa. Pienellä ryhmällä ei käytännössä ole lepomiehiä lainkaan. Ampumatoiminta kyllä onnistuu muutamallakin miehellä, mutta ennen pitkää se käy raskaaksi, varsinkin jos tulitehtäviä tulee paljon.
 
Kai noita asemiakin on valmistelemassa omat porukat, niitä täytyy tehdä nykyään isot määrät ja siihen on miehiä sekä koneita kyllä.

On, mutta nämä taistelijat eivät välttämättä ole aina sieltä terävimmästä päästä. Jos tällainen taistelija ei ole käsitellyt tykkiä maastossa, ei hän välttämättä tajua kuinka paljon esimerkiksi tilaa vaaditaan. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lavetit eivät mahtuisi aukeamaan tuliasemassa.
Patteristojakin on pienikokoisia ja suurikokoisia. Pienessä patteristossa voidaan joutua lainaamaan miehiä tykkiryhmistä, kun niitä ylimääräisiä miehiä ei käytännössä ole.
 
Kyllä, mutta kyllä joku ne ammukset siltikin jossain valmistelee. Niitä ei ehkä roudata sellaisessa kunnossa tykille kuin rauhan aikana, mutta tuskin täydessä ampumavalmiudessakaan.



Miehet kyllä jaksavat, adrenaliinin avulla. Ei sekään loputtomiin auta, mutta silloin kun tilanne tuntuu epätoivoiselta, niin sitä enegriaa vaan tulee lisää. On sitä ennenkin tykkileireillä valitettu väsymystä jne. Sitten kun sanotaan, että nyt hommat vauhdilla kuntoon, niin päästään nukkumaan, alkaa porukkakin heräämään toimintaan. Ei tuollainen motivoiminen loputtomiin auta, mutta kyllä kroppa kestää kovaakin rasitusta, pää ei välttämättä kaikilla.

Pitää myös ottaa huomioon, että tykkiryhmiä on pieniä ja suuria. Joillakin tykkiryhmillä on varaa laittaa puolet miehistä lepäämään, kun tykki on ampumakunnossa. Pienellä ryhmällä ei käytännössä ole lepomiehiä lainkaan. Ampumatoiminta kyllä onnistuu muutamallakin miehellä, mutta ennen pitkää se käy raskaaksi, varsinkin jos tulitehtäviä tulee paljon.

Kyse ei ole siitä, että jaksaako miehet miten kauaa, kunnes hajoavat lopullisesti. Kyse on siitä, että kuinka kauan kykenevät pitämään tietyn tason toimintakyvyssä. Kun väsymys lisääntyy, niin toiminta kärsii ja tulee virheitä.
 
Otetaanko tässä välissä hieman asiaa yhteen, eli vastataan kysymykseen, että onko tuollainen CAESAR tyyppinen kanuuna huomattavassa etulyöntiasemassa verrattuna APU koneella varustettu vedettävä kanuuna? Ja kriteereinä olisivat varmaankin se, että kuinka miehistöt jaksavat 24/7 tahdissa, jos vaikka ei olisikaan vaihtomiehistöjä. Ja se, että kerkeääkö vastatykistön alta pois?

CEASAR/155 K 98
Asemaanajo <1/>2 min käytännössä varmaan 3-4 min
Asemasta poistuminen <1/>2 min käytännössä 3 min

Välttääkö noilla vastatykistötoiminnan? CEASARilla ainakin ja useimmiten myös K98.

Miehistön jaksaminen uskoisin olevan CEASARilla ongelmallisempi pienemmän miehistön takia. K98 ei tarvita kaikkia tyyppejä kokoajan hommiin, sen lisäksi kaikki tulitoiminnan oheisjutut on helpompi hoitaa kun sitä porukkaa on enemmän (10 henk?).
 
Back
Top