Tykistö

Siihen toki ollaan menossa, mutta "kalipeerikirjavuus" ei sinänsä ole syy poistaa kalustoa jos se olisi muuten vielä kuranttia sekä aseen että a-tarvikkeen suhteen (80-luvulla tykistön kalipeereja oli kaksinkertainen määrä nykyiseen). 130-millisiä on jonkun verran vielä sekä varauksissa että leiritykkinä. 105-milliset lie poistuneet vuosia sitten jo leiritykistöstäkin?

Kyllä, 105-milliset ovat aikoja sitten poistuneet käytöstä. Nykyisin 130-miliset ovat leiritykkejä. Niillä on myös taloudellisesti kannattavampaa ampua harjoittelun vuoksi, koska ne eivät kuluta sodan ajan ammusvarastoa. Jokainen tiettyyn tehtävään varattu tykki vaatii a-tarviketta ja sellaisen tykin a-tarvikkeiden ampuminen on pois varastoista. Toki niitä ammuksia saadaan kotimaastakin lisää, mutta se maksaa rahaa ja siinä koitetaan säästää. Poistuvalle kalustolle ei tarvitse ostaa uusia ammuksia, niin ammutaan pois, vielä kun ammukset ovat ammuttavassa kunnossa.

Eikä 130-millinen rehellisesti sanottuna edes sovi nykyisiin PV:n tarpeisiin. Se on tarkka ja hieno vehje harjoitella, mutta auttamatta liian hidas nopeaan toimintaan. Toki niille käyttöä voisi löytyä kriisin aikanakin, mutta ei niillä nopeasti siirrytä asemasta toiseen.
 
Tai mieluummin yhteen kaliiperiin. Erikoisammukset yms. ovat muotia ja niitä ei todellakaan kannata hajauttaa usampaan väljyyteen. 122 H ei varmaankaan ole käytössä kuin pakon saneleman ajan joka voi tosin olla vuosikymmeniä. On erittäin vaikea uskoa että telakanuunat olisi ehditty tässä ajassa ajaa loppuun. Kalliita ylläpidettäviä ne varmasti olivat jos verrokkina on vedettävä kalusto.
Muistanko oikein, oliko 152K-kalustossa eri panosjärjestelmä kuin 152H:lla? Jos näin oli, yksi syy poistoon voisi olla, että 152K-kalustolta alkaa a-tarvike loppua.
 
Eikä 130-millinen rehellisesti sanottuna edes sovi nykyisiin PV:n tarpeisiin. Se on tarkka ja hieno vehje harjoitella, mutta auttamatta liian hidas nopeaan toimintaan. Toki niille käyttöä voisi löytyä kriisin aikanakin, mutta ei niillä nopeasti siirrytä asemasta toiseen.

Mitenkäs nuo sitten vertautuu siihen Tampellan lyhempiputkiseen?

Sitä mietin, että nuo olisi silti ollut hyvä pitää, rannikkotykistö ei välttämättä ole niin nuuka tuon siirtymisen kanssa.
 
Kyllä, 105-milliset ovat aikoja sitten poistuneet käytöstä. Nykyisin 130-miliset ovat leiritykkejä. Niillä on myös taloudellisesti kannattavampaa ampua harjoittelun vuoksi, koska ne eivät kuluta sodan ajan ammusvarastoa. Jokainen tiettyyn tehtävään varattu tykki vaatii a-tarviketta ja sellaisen tykin a-tarvikkeiden ampuminen on pois varastoista. Toki niitä ammuksia saadaan kotimaastakin lisää, mutta se maksaa rahaa ja siinä koitetaan säästää. Poistuvalle kalustolle ei tarvitse ostaa uusia ammuksia, niin ammutaan pois, vielä kun ammukset ovat ammuttavassa kunnossa.

Eikä 130-millinen rehellisesti sanottuna edes sovi nykyisiin PV:n tarpeisiin. Se on tarkka ja hieno vehje harjoitella, mutta auttamatta liian hidas nopeaan toimintaan. Toki niille käyttöä voisi löytyä kriisin aikanakin, mutta ei niillä nopeasti siirrytä asemasta toiseen.

Itse rovajärven leirillä (-02) vielä ammuin 105-millisillä kranuja pois mätänemästä. Ammuntamäärät olivat melkoisia, jos nyt oikein muistan niin luokkaa 60-70 kranua päivässä. Sittemminhän noi on stenattu, joitain annettiin Viroon.

Tykistössä harjoittelu voi tapahtua ihan hyvin vanhemmillakin malleilla, toiminta on kuitenkin niin lähellä (vaikkapa niitä tampellan 155:ia).

Mitenkäs nuo sitten vertautuu siihen Tampellan lyhempiputkiseen?

Sitä mietin, että nuo olisi silti ollut hyvä pitää, rannikkotykistö ei välttämättä ole niin nuuka tuon siirtymisen kanssa.

Hmm, mene ja tiedä. Jos jotain meillä on yllin kyllin, niin vedettävää tykistöä ja krh:ta varmaan kanssa. Esim. niitä 122H63-tykkejä, joita aikanaan meilläkin oli pääkalustona, on jäljellä varmaan rutkasti. Että voi olla ihan hyväkin luopua "erikoisemmista" malleista jotka käyttää vaikka tuota harvinaisempaa 130mm kranua. Jos kriisiä pukkaa päälle niin onpahan ainakin huollon ja ammuksien valmistamisen kannalta helpompaa keskittyä vähempään määrään kalibereja kranuissa.
 
Hmm, mene ja tiedä. Jos jotain meillä on yllin kyllin, niin vedettävää tykistöä ja krh:ta varmaan kanssa. Esim. niitä 122H63-tykkejä, joita aikanaan meilläkin oli pääkalustona, on jäljellä varmaan rutkasti. Että voi olla ihan hyväkin luopua "erikoisemmista" malleista jotka käyttää vaikka tuota harvinaisempaa 130mm kranua. Jos kriisiä pukkaa päälle niin onpahan ainakin huollon ja ammuksien valmistamisen kannalta helpompaa keskittyä vähempään määrään kalibereja kranuissa.

Juuri näin. Kyllä 122:sia on jäljellä rutkasti ja soveltuvathan ne paremmin myös tuohon uudistetuun taistelutapaan, joka perustuu aiempaa enemmän nopeampaan liikkeeseen. Toki kyllä 130:lle käyttöä löytyisi varmasti kriisin aikana, jos niille olisi jäljellä ammuksia, ei niitä kuitenkaan kannata sijoittaa tärkeimpiin tehtäviin. Jos niille löytää sopivan suojaiset asemat jostain Lapin perukoilta, niin tuskin niistä haittaakaan on. Olkoot sitten vaikka valetykkejä, jos ei muuta käyttöä löydy.
 
@Shadowmon @Tykimies kertokaapa ihmeessä 122H63 määristä. Mitä tarkoittaa "rutkasti" tai "yllin kyllin". Tämä ihan vain siksi kun täällä on kuitenkin käyty läpi näitä määriä useaan otteeseen ja keskustelussa on myös yritetty päästä jonkinlaiseen ymmärrykseen todellisesta tilasta eikä vaan suolleta näitä teideän MUTU juttuja.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
On. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että 152 TelaK 91:n alustat ovat vain loppuun ajettuja.

Loppuunajettuja? Siinä mielessä voisi pitää paikkaansa että kaluston määrä on pieni (18kpl). Muuten olen ollut käsityksessä että 152 K ja 152 TELAK ovat olleet melko vähäisessä käytössä ja eivät ole mitenkään erityisen vanhoja.

Tässä ei kyllä ihan oikeasti menetetä mitään. Kanuunoja meillä on ja tuollaisilla "erikoisaseilla" (pieni määrä/väärä kaliberi) ei ole kummoistakaan arvoa. Enemmän olisin huolestunut 122 H määristä tai suorituskyvystä.




Viimeisin virallinen tieto Rannikkotykistöpatteristoista itselläni on vuodelta 2012 silloin vahvuuteen kuului vielä 4 kpl RTPSTO (72 kpl). Ja kalustona tietenkin 130 K 54. Tornikanuunat ovat edelleenkin käytössä ja niillä on yhteisiä logistisia tarpeita 130 K kanssa. Leiritykkeinä noita on myös edelleen.
 
Loppuunajettuja? Siinä mielessä voisi pitää paikkaansa että kaluston määrä on pieni (18kpl). Muuten olen ollut käsityksessä että 152 K ja 152 TELAK ovat olleet melko vähäisessä käytössä ja eivät ole mitenkään erityisen vanhoja.

Vanhuus on suhteellista. Tela-alustojen käyttö vaatii jatkuvaa huoltoa eikä itäkalusto ole perinteisesti ollut huollollisesti kevyttä. Eli vaikka ne eivät olisi varsinaisesti loppuun ajettuja, niiden käytön jatkaminen saattaisi kuitenkin vaatia huoltotoimia, jotka eivät ole kustannustehokkaita.
 
Vanhuus on suhteellista. Tela-alustojen käyttö vaatii jatkuvaa huoltoa eikä itäkalusto ole perinteisesti ollut huollollisesti kevyttä. Eli vaikka ne eivät olisi varsinaisesti loppuun ajettuja, niiden käytön jatkaminen saattaisi kuitenkin vaatia huoltotoimia, jotka eivät ole kustannustehokkaita.

Juurikin näin... eli kalusto on todettu sellaiseksi että siihen ei ole haluttu panostaa. Ei vanhaksi tai loppuunajetuksi/ammutuksi.
 
MT-LB hankinta Ruotsista onneksi pitää siihen perustuvan kaluston pitkään kunnossa, siinähän tuli myös se varaosa potti minkä Suomi menetti alunperin Ruotsille.
 
Vanhuus on suhteellista. Tela-alustojen käyttö vaatii jatkuvaa huoltoa eikä itäkalusto ole perinteisesti ollut huollollisesti kevyttä. Eli vaikka ne eivät olisi varsinaisesti loppuun ajettuja, niiden käytön jatkaminen saattaisi kuitenkin vaatia huoltotoimia, jotka eivät ole kustannustehokkaita.

Tulipahan mieleen, että olisiko PV todennut, että nyt ainakaan seuraaviin vuosiin ei tulla ostamaan noiden valmistajamaasta mitään sotilaallista, mikä taas tarkoittaa että osia ei ole saatavilla.
 
Hmm, mene ja tiedä. Jos jotain meillä on yllin kyllin, niin vedettävää tykistöä ja krh:ta varmaan kanssa. Esim. niitä 122H63-tykkejä, joita aikanaan meilläkin oli pääkalustona, on jäljellä varmaan rutkasti. Että voi olla ihan hyväkin luopua "erikoisemmista" malleista jotka käyttää vaikka tuota harvinaisempaa 130mm kranua. Jos kriisiä pukkaa päälle niin onpahan ainakin huollon ja ammuksien valmistamisen kannalta helpompaa keskittyä vähempään määrään kalibereja kranuissa.

Jos noissa 130 millisissä on jotakin "erikoista", niin ne ovat tampellojen lisäksi ainoat oikeasti kantavat tykit mitä PV:llä on.
 
@Shadowmon @Tykimies kertokaapa ihmeessä 122H63 määristä. Mitä tarkoittaa "rutkasti" tai "yllin kyllin". Tämä ihan vain siksi kun täällä on kuitenkin käyty läpi näitä määriä useaan otteeseen ja keskustelussa on myös yritetty päästä jonkinlaiseen ymmärrykseen todellisesta tilasta eikä vaan suolleta näitä teideän MUTU juttuja.
Ongelmallista varmaan kun PV harvoin kalustomääriään tarkemmin ilmoittelee :) Jos tieto on jotain "hys hys" eikä sitä minnekään julkisesti ole ilmoiteltu, niin jos joku täällä asian varmuudella tietää niin parasta varmaan pitää turpa kiinni. Wikipedia ilmoittaa noiden 122H63-tykkien määräksi Suomessa 500kpl, mikä varmaan kattaa tuon "riittävästi" aika hyvin. Kuitenkin kyseessä on vedettävä tykki, ei kummoinen kantomatka eli liikkuvimmilla joukoilla ei noiden käytöstä ole oikein apua.

Jos noissa 130 millisissä on jotakin "erikoista", niin ne ovat tampellojen lisäksi ainoat oikeasti kantavat tykit mitä PV:llä on.

Tämähän on pelkkää spekulaatiota, mutta noita ei käytössä laajemmin ole, eli varaosien suhteen voi olla huono juttu, myös kaliiberi on eri kuin sodan aikana runsaammin käytössä olevilla tykeillä.

Olen lukenut paljon juttua siitä että esim. laivojen ampumisessa noi olisi aikasta turhia kapistuksia. Meillä on ohjuksiakin käytössä useammanlaista. Taas sitten jo maihin päässeiden vihulaisten torjunnassa varmaan se kantama ei ole ihan niin suuri tekijä.
 
Ongelmallista varmaan kun PV harvoin kalustomääriään tarkemmin ilmoittelee :) Jos tieto on jotain "hys hys" eikä sitä minnekään julkisesti ole ilmoiteltu, niin jos joku täällä asian varmuudella tietää niin parasta varmaan pitää turpa kiinni. Wikipedia ilmoittaa noiden 122H63-tykkien määräksi Suomessa 500kpl, mikä varmaan kattaa tuon "riittävästi" aika hyvin. Kuitenkin kyseessä on vedettävä tykki, ei kummoinen kantomatka eli liikkuvimmilla joukoilla ei noiden käytöstä ole oikein apua.

Oikeasti niitä on yli 1000kpl mutta purettu osiin ja haudattu maahan ympäri maata. ;)
 
Oikeasti niitä on yli 1000kpl mutta purettu osiin ja haudattu maahan ympäri maata. ;)

Siinä on vihollisella ihmettelemistä kun sitten osiin puretut Drakenit, T-72:t sun muut porhaltavat kallioluolista vastaan nopean kokoonpanemisen jälkeen ;) "Aijaa ette tiennyt että meillä on pari panssariprikaatia ja tykistöä laittaa muutaman kymmenen metrin välein koko itäraja täyteen" :D
 
Siinä on vihollisella ihmettelemistä kun sitten osiin puretut Drakenit, T-72:t sun muut porhaltavat kallioluolista vastaan nopean kokoonpanemisen jälkeen ;) "Aijaa ette tiennyt että meillä on pari panssariprikaatia ja tykistöä laittaa muutaman kymmenen metrin välein koko itäraja täyteen" :D

Sanoin että haudattu maahan mutta en millä puolella rajaa. :rolleyes:
 
Ongelmallista varmaan kun PV harvoin kalustomääriään tarkemmin ilmoittelee :) Jos tieto on jotain "hys hys" eikä sitä minnekään julkisesti ole ilmoiteltu, niin jos joku täällä asian varmuudella tietää niin parasta varmaan pitää turpa kiinni. Wikipedia ilmoittaa noiden 122H63-tykkien määräksi Suomessa 500kpl, mikä varmaan kattaa tuon "riittävästi" aika hyvin. Kuitenkin kyseessä on vedettävä tykki, ei kummoinen kantomatka eli liikkuvimmilla joukoilla ei noiden käytöstä ole oikein apua.



Tämähän on pelkkää spekulaatiota, mutta noita ei käytössä laajemmin ole, eli varaosien suhteen voi olla huono juttu, myös kaliiberi on eri kuin sodan aikana runsaammin käytössä olevilla tykeillä.

Olen lukenut paljon juttua siitä että esim. laivojen ampumisessa noi olisi aikasta turhia kapistuksia. Meillä on ohjuksiakin käytössä useammanlaista. Taas sitten jo maihin päässeiden vihulaisten torjunnassa varmaan se kantama ei ole ihan niin suuri tekijä.


Wikipediassa on vanhaa tietoa. Meikäläisen tykistön määrä on kuitenkin ilmoitettu muualla ja vaikka nykyään niihin määriin on sisällytetty myös KRH:t, niin sieltä voi takaperin laskea paljonko noita 122H63:ia on jäljellä. Ja täsmällinen vastaus lienee 10+ patteristoa, plus telahaupitsit.

En oikein käsitä miten kantamasta ei olisi apua, etenkään tässä uudessa liikkuvammassa taistelutavassa. Etenkään jos noita aletaan hajauttaa kuten PV on ilmoittanut suunnittelevansa. Kun ne hajautetaan JA kun tarkoitus on tukea hajautetusti taistelevia joukkoja, niin kantaman tarve vain kasvaa, jos aikomus on keskittää tykistön tulta.

Ja monet epäilevät rannikkotykistön mahdollisuuksia osua laivaan. Toki se on epämuodikkaan vanhanaikaista, mutta jos 18 kanuunan patteristo ampuu 3 laukausta 20 sekunnin aikana ennakkopisteeseen, ja sen jälkeen suuntaa aseet uudelleen, niin siitä voi alkaa laskea, että kuinka "turhaa" se oikeasti on. Useimmat niistä laivoista mitä noilla olisi tarkoitus ampua ja joista siis on huoli sotatilanteessa, ovat hyvinkin sata metrisiä ja kansirakenteet ulottuvat hyvinkin kymmenen metriä pinnan yläpuolelle. Laske siitä, että kuinka kauan se laiva mahtuu sekaan. Tarkoitus ei ole pudottaa sitä kranaattia laivan kannelle, vaan ampua se kranaatti kyljestä sisään. Ja jos laivan kylki ei ole näkyvissä, niin sitten ei tarvitse niin paljoa ennakkoa ja laivan komentosilta on se ensimmäiseksi osumaa ottava alue.

Siis tuon kokoinen järkäle:

Huippunopeus on siis 18 solmua, eli 32km/h, eli n. 9 m/s. Eli kulkee alle 3:n laivan mitan matkan 30 sekunnissa, jonka laskisin olevan aika hyvä arvaus rannikkotykistön kranaatin lentoajaksi (maksimi kantamalle menee epäilemättä lähemmän minuutti). Toki voi kuvitella, että tuollainen laiva koettaa väistellä kranaatteja, mutta kun niitä kranaatteja on kuitenkin 18 tulossa kerralla ja ne eivät ole tähdätty suoraan sitä laivaa kohti, vaan ennakkopistettä kohti, joka on käytännössä aluemaali, niin väistöliikkeiden pitäisi olla melkoisia, jotta päästään vaara-alueelta pois ja silloin ei laiva tule yhtään lähemmäs sitä mahinnousukohdetta. Ja väylällä ei sitten väistellä ollenkaan, ellei halua koettaa pakittamista.
 
Muistanko oikein, oliko 152K-kalustossa eri panosjärjestelmä kuin 152H:lla? Jos näin oli, yksi syy poistoon voisi olla, että 152K-kalustolta alkaa a-tarvike loppua.

152 H eri variaatioina on joka tapauksessa aikapäiviä poistettu. En tiedä mitä merkitystä tuolla detaljilla on?
 
Ongelmallista varmaan kun PV harvoin kalustomääriään tarkemmin ilmoittelee :) Jos tieto on jotain "hys hys" eikä sitä minnekään julkisesti ole ilmoiteltu, niin jos joku täällä asian varmuudella tietää niin parasta varmaan pitää turpa kiinni. Wikipedia ilmoittaa noiden 122H63-tykkien määräksi Suomessa 500kpl, mikä varmaan kattaa tuon "riittävästi" aika hyvin. Kuitenkin kyseessä on vedettävä tykki, ei kummoinen kantomatka eli liikkuvimmilla joukoilla ei noiden käytöstä ole oikein apua.



Tämähän on pelkkää spekulaatiota, mutta noita ei käytössä laajemmin ole, eli varaosien suhteen voi olla huono juttu, myös kaliiberi on eri kuin sodan aikana runsaammin käytössä olevilla tykeillä.

Olen lukenut paljon juttua siitä että esim. laivojen ampumisessa noi olisi aikasta turhia kapistuksia. Meillä on ohjuksiakin käytössä useammanlaista. Taas sitten jo maihin päässeiden vihulaisten torjunnassa varmaan se kantama ei ole ihan niin suuri tekijä.

Kyllä nuo kalustomäärät melko tarkasti löytyvät julkisista asiakirjoista. Noita tosiaan oli enimmillään muistaakseni 510 kpl joista on jäljellä 234 kpl ( ja muutamat mahdolliset varatykit tietysti siihen päälle ). Noin puolet on siis sulatettu tai myyty Viroon vuonna 2005 alkaneen silmittömän hävityskampanjan aikana.
 
Back
Top