Valitettavasti 130 K-kalustokin on lähes kokonaisuudessaan sulatettu joten teoreettisista asioista puhutaan. 1-2 patteriston kalusto saattaa olla vielä jäljellä muttei sen enempää.
Valitettavasti 130 K-kalustokin on lähes kokonaisuudessaan sulatettu joten teoreettisista asioista puhutaan. 1-2 patteriston kalusto saattaa olla vielä jäljellä muttei sen enempää.
Ja tampelloita on mitä? 5+3 petteristoa? 1-2 patteristoa siihen lisää olisi hyvä lisä.
Onko varmasti kaikki sulatettu vai osa purettu juurikin varaosiksi?
Varsinkin niiden kohdalla voisi harkita pienempää patteristoa liittyen uusiin ampumatarvikkeisiin ja lennokeihin.
Kasikolmosia on muistaakseni hankittu 113kpl ja ysikaseja 56kpl. Määrävahvuisissa patteristoissa tuo tekisi varmaankin 108+54kpl. En tiedä millaisia kokoonpanoja mallista 83 muodostetaan. Niissä voi olla 12 tai 18 putkea ja tuo tietysti vaikuttaa olennaisesti patteristojen määrään ( 6 tai 9 tai jotain siltä väliltä? )
Tykkeinä niitä ei joka tapauksessa ole enää olemassa. Olisi tietysti melkoinen ihme jos tuollaisesta määrästä ei olisi otettu mitään talteen varaosiksi. 42kpl ilmeisesti myytiin Viroon mikäli nyt muistan määrän oikein?
Shadowmon
Kenraali
Sanokaa jos jokin menee laskelmissa pieleen, olen todellakin amatööri 
Jos 155mm jaetaan patteristoihin, saadaan noin 13 kpl patteristoja (patterissa 4kpl kanuunoita, patteristossa 12kpl)
122mm kokonaisuudessaan samoin 13 patteristoa (patterissa 6kpl kanuunahaupitseja, patteristossa 18)
Wikipedia sanoo sodanajan kokoonpanoksi:
3 Valmiusprikaatia
2 Jääkäriprikaatia
2 mekanisoitua taisteluosastoa
2 motorisoitua taisteluosastoa
6 jalkaväkiprikaatia
14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot
Eli Valmarit ja jääkäriprikaatit saisivat 155mm kaluston. (Ainakin wanhaan aikaan jääkäriprikaatia suojasi tykistörykmentti, joka sisältää 3kpl patteristoja).
122H63-kalustoa sitten ei olisi ihan samalla tavalla antaa lopuille joukoille. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla toki oma liikkuva kalusto, erilliset/paikallisjoukot eivät välttämättä paljon omasta tykistöstä nauti tai sitten rooli niin puolustuksellinen että nämä ovat aikalailla omassa sumpussa saman tykistön / krh:n varjon alla?
En minä ainakaan hevillä 122:sten sulattamista sulata. Näitähän käytetään molemmin puolin esim. Ukrainassa, lisäksi jenkeillä ja briteillä on vedettävää (vaikkakin tietenkin modernia) 105mm kalustoa käytössä konflikteissa paraikaa.
Suomella on kohtuullisen iso sodan ajan reservi, suuri osa joukoista ei ole erityisen liikkuvaa eli noiden tukemiseen vedettävä kalusto sopii kuin nenä päähän. Varmaan suurempi murheenkryyni on liikkuvampien joukkojen kalusto, minkä takia telakanuunoita ollaankin hankkimassa.
Jos 155mm jaetaan patteristoihin, saadaan noin 13 kpl patteristoja (patterissa 4kpl kanuunoita, patteristossa 12kpl)
122mm kokonaisuudessaan samoin 13 patteristoa (patterissa 6kpl kanuunahaupitseja, patteristossa 18)
Wikipedia sanoo sodanajan kokoonpanoksi:
3 Valmiusprikaatia
2 Jääkäriprikaatia
2 mekanisoitua taisteluosastoa
2 motorisoitua taisteluosastoa
6 jalkaväkiprikaatia
14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot
Eli Valmarit ja jääkäriprikaatit saisivat 155mm kaluston. (Ainakin wanhaan aikaan jääkäriprikaatia suojasi tykistörykmentti, joka sisältää 3kpl patteristoja).
122H63-kalustoa sitten ei olisi ihan samalla tavalla antaa lopuille joukoille. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla toki oma liikkuva kalusto, erilliset/paikallisjoukot eivät välttämättä paljon omasta tykistöstä nauti tai sitten rooli niin puolustuksellinen että nämä ovat aikalailla omassa sumpussa saman tykistön / krh:n varjon alla?
En minä ainakaan hevillä 122:sten sulattamista sulata. Näitähän käytetään molemmin puolin esim. Ukrainassa, lisäksi jenkeillä ja briteillä on vedettävää (vaikkakin tietenkin modernia) 105mm kalustoa käytössä konflikteissa paraikaa.
Suomella on kohtuullisen iso sodan ajan reservi, suuri osa joukoista ei ole erityisen liikkuvaa eli noiden tukemiseen vedettävä kalusto sopii kuin nenä päähän. Varmaan suurempi murheenkryyni on liikkuvampien joukkojen kalusto, minkä takia telakanuunoita ollaankin hankkimassa.
Viimeksi muokattu:
Sanokaa jos jokin menee laskelmissa pieleen, olen todellakin amatööri
Jos 155mm jaetaan patteristoihin, saadaan noin 13 kpl patteristoja (patterissa 4kpl kanuunoita, patteristossa 12kpl)
122mm kokonaisuudessaan samoin 13 patteristoa (patterissa 6kpl kanuunahaupitseja, patteristossa 18)
Wikipedia sanoo sodanajan kokoonpanoksi:
3 Valmiusprikaatia
2 Jääkäriprikaatia
2 mekanisoitua taisteluosastoa
2 motorisoitua taisteluosastoa
6 jalkaväkiprikaatia
14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot
Eli Valmarit ja jääkäriprikaatit saisivat 155mm kaluston. (Ainakin wanhaan aikaan jääkäriprikaatia suojasi tykistörykmentti, joka sisältää 3kpl patteristoja).
122H63-kalustoa sitten ei olisi ihan samalla tavalla antaa lopuille joukoille. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla toki oma liikkuva kalusto, erilliset/paikallisjoukot eivät välttämättä paljon omasta tykistöstä nauti tai sitten rooli niin puolustuksellinen että nämä ovat aikalailla omassa sumpussa saman tykistön / krh:n varjon alla?
En minä ainakaan hevillä 122:sten sulattamista sulata. Näitähän käytetään molemmin puolin esim. Ukrainassa, lisäksi jenkeillä ja briteillä on vedettävää (vaikkakin tietenkin modernia) 105mm kalustoa käytössä konflikteissa paraikaa.
Suomella on kohtuullisen iso sodan ajan reservi, suuri osa joukoista ei ole erityisen liikkuvaa eli noiden tukemiseen vedettävä kalusto sopii kuin nenä päähän. Varmaan suurempi murheenkryyni on liikkuvampien joukkojen kalusto, minkä takia telakanuunoita ollaankin hankkimassa.
Meillä on kalustoa noin 10 prikaatille, tarkkoja kokoonpanoja kukaan ei tiedä.
Mitään jääkäriprikaateja ei enää eikä myöskään pernteisiä jalkaväkiprikaateja. Wikitiedot ovat muutenkin ajalta ennen viimeistä mullistusta jossa paletti meni melko tehokkaasti uusiksi etenkin alueellisten joukkojen osalta. Kaluston puolesta on tätä nykyä mahdollista varustaa nuo kolme valmiusprikaatia ja Parolan taisteluosastot ( 2 mek + 2mot ). Noiden päälle saadaan kokoon joku 10-12 alueellista taisteluosastoa joista kasataan kolme jalkaväkiprikaatia. Sitten on muita alueellisia kokoonpanoja joiden tarkempi määrä ja kokoonpano on tuntematon. Ne ovat varustukseltaan kuitenkin kevyempää sarjaa eikä esimerkiksi tykistöä ole. Ylijohdon joukot ja rannikkojoukot yms. siihen sitten lisäksi. Monimutkainen kokonaisuus jota on hankala kuvata kovin lyhyesti.
proileri
Kenraali
Tuommoinen lyhyemmän kantaman 122H vaatii vaan melko stabiilit rintamalinjat, että kannattaa pistää asemiin. Toisaalta, liikkuvamman taistelutavan myötä olisi kannattanut kenties pitää nippu ylimääräisiä haupitseja myös uhrattavana kalustona - jos vastapuoli pahasti hönkii niskaan, niin evakuoidaan pelkkä miehistö ja haetaan uudet putket varastolta.
Tuommoisen suht halvan mutta hieman kankean systeemin kuin vedettävän tykistön kohdalla olisi hyvä hakea tehoa toimintaan ihan sillä lukumäärällä. Meillä on kuitenkin varsin suuri määrä kalustolle koulutettuja ressuja, ja tykkihommiin voinee vielä sitä makkaranpaistoreserviläistäkin pistää, ainakin jos koulutuksesta on alle 20 vuotta. Mutta voi olla että tässä on taas ne kalliit luolaneliömetrit ratkaisseet asian.
Noita on näkynyt vähän joka joukon leiritykkeinä jo viime vuonna joten saattohoito lienee käynnissä. Niin kävi ainakin edelliselle leirikalustolle joka oli 152 H 55 ( ennen Stenan suuntaan poistumistaan ). Ihan fiksu systeemi ampua poistuvan kaluston jäljellä olevat kurantit kranaatit leireillä. Ei varmaan olisi iso ihme jos leiritykiksi tulisi jo lähiaikoina 152 K 89? Toivottavasti edes yksi 130 K-patteristo maltetaan kuitenkin säilyttää. Ei nimittäinsä olisi lainkaan huono asia jos RT:llä olisi tarvittaessa heittää muutama tykki Ahvenanmaalle.
Tykimies
Kapteeni
Ainakin koulutuksessa panostetaan nopeuteen. Tuo 122 on lopulta melko nopea saada ampumavalmiiksi, jos miehistö osaa hommansa ja asemat on valmistettu oikein.
On ollut leiritykkeinäkin jo useamman saapumiserän. Silti nuo 130:set keskitettiin tuohon leiritykkitehtävään vasta tänä vuonna, joten ihan heti eivät ole poistumassa edes siitä käytöstä.
Kyllä se sinällään sopii erittäin hyvin tuohon rooliinsa, parhaita tykkejä maailmassa.
Nykyisillä joukkojen määrillä joka hommaan löytyy hyväkuntoisia ja motivoituneita rillaajia.
Aika hyvä tahti! Taisi mennä 9 laukaista minuuttiin, tosin enemmänkin olisi kerennyt. Yhden laukauksen kanssa tais olla jotain probleemia.
Itse kenraali Puheloinen mainitsi jossain haastattelussa jo pari vuotta sitten että 130 K 54 poistuu koska sille ei ole enää ammuksia. Tuo on tietysti suhteellista. Leirikäyttö on vielä kevyttä kauraa sotakäytön menekkeihin verrattuna. Kun pääosa k.o. tyypin tykeistä on toisaalta poistettu niin harjoituskäytössä voidaan pärjätä pitkäänkin vaikka sotimiseen ei ehkä enää olekaan riittävää valmiutta. 130 K:n määrä oli kuitenkin kymmenen vuotta sitten vielä 300+ ja nyt jäljellä on enää kymmeniä yksilöitä. Tuolloin tykkejä oli kaikkiaan vielä n. 1800kpl ja nyt vain kolmannes siitä. Ihan reilulla kädellä on tavaraa lähtenyt sulatolle.
Itse olen tyytyväinen siihen että kaliiberit saatiin kahteen maavoimissa ja huollon hankaluus ja voluumi valtavasti alaspäin.
130mm menisi kai vielä tosiaan rannikolla hyvin, en hävittäisi koska siellä kulutuskin on pientä, rannalle vaikka ammutaan sitten viimeiset.
Tyytyväinen en ole 122mm määriin sikäli kun ne on 18kpl patteristoissa, olisi kiva ymmärtää peruste sen takana.
Ja se mikä oikeuttaa tykistön supistuksen on että raketinheittimistö saa sitä ampumatarviketta paljon ja pian.
Ja kuningatar haukkui kovalla äänellä!Siinä oli aika kordiitinhajuinen muurahaispesä - työläiset jonossa