Tykistö

Osoittaa myös sen, että ne herätesytyttimelliset kranaatit eivät ole tehottomia vaikka ne räjähtäisivätkin korkealla, kyse on vain siitä, että kuinka tiheässä ne tehokkaat sirpaleet ovat.

Totta tuokin ja sirpalekuvion ollessa paremman muotoinen. Vaikka hersy ei varsinaisesti olekaan vaunujen tuhoamista varten vaan lihan muuttamiseen mössöksi, on sillä kuitenkin paremman sirpalepeiton ja sirpaleiden tulokulman takia mahdollisuus tuhota vaunun kannelta elek/optroniikkaa ja mennä luukuista läpi. Huomioisen arvoista on myös se, että joissakin kranaateissa on pohjasytytys, joten kranaatin eteen muodostuu pienoinen EFP sen räjähtäessä ilmassa. Tämä on nähtävillä monissa videoissa, joissa kranaatti räjähtää ilmassa.
 
Totta tuokin ja sirpalekuvion ollessa paremman muotoinen. Vaikka hersy ei varsinaisesti olekaan vaunujen tuhoamista varten vaan lihan muuttamiseen mössöksi, on sillä kuitenkin paremman sirpalepeiton ja sirpaleiden tulokulman takia mahdollisuus tuhota vaunun kannelta elek/optroniikkaa ja mennä luukuista läpi. Huomioisen arvoista on myös se, että joissakin kranaateissa on pohjasytytys, joten kranaatin eteen muodostuu pienoinen EFP sen räjähtäessä ilmassa. Tämä on nähtävillä monissa videoissa, joissa kranaatti räjähtää ilmassa.

Onko meillä mitään kranaatteja, joissa on pohjasytytys ja mahdollisuus hersyille?

Niin, ja itse näkisin, että noiden hersyjen vaikutus kannella olisi pääasiassa juuri siihen kannelle. Kyllä se T-sarjassakin läpi menee siitä kannesta ja siellä on moottori oheislaitteineen alla.
 
Onko meillä mitään kranaatteja, joissa on pohjasytytys ja mahdollisuus hersyille?

Niin, ja itse näkisin, että noiden hersyjen vaikutus kannella olisi pääasiassa juuri siihen kannelle. Kyllä se T-sarjassakin läpi menee siitä kannesta ja siellä on moottori oheislaitteineen alla.

http://download.cabledrum.net/wikil...ldwide-fuze-identification-guide-dec-1997.pdf, en tuolta ainakaan löytänyt suomalaisia pohjasytytteisiä, mutta saattaa olla ulkomaisia käytössä.
 
Se voi toki olla ihan hyvä rajata TSTOS määrä jämäkkään tusinan pakettiin. Itse tekisin noista 3 JVPR:a. Yksi Etelässä (3-4 TSTOS(PSAJON), 1 JP(HAJ)), yksi Kainuun-Pohjois-Karjala-sektorilla (3-4 TSTOS(TEKA)) ja yksi Lapissa (kts. edellinen). Jostain kun saisi vielä hyvää putkea JVPR:n KTR:iin.

Itse taikoisin aikaan neljä prikaatia koostumukseltaan seuraavaa: 1.Pr 2 kpl TSTOS(TEKA) 1 kpl TSTOS(PAJON) ja 1 kpl HAJP, 2.Pr sama kuin edellinen mutta 2 kpl TSTOS(PAJON) ja 1 kpl TSTOS(PSAJON), 3. Pr sama kuin toinen, 4. Pr 2 kpl TSTOS(PSAJON), 1 kpl TSTOS(PAJON) ja 1 kpl HAJP. Yhteensä 2 kpl tekaa, 6 kpl pajon, 4 kpl psajon ja 4 kpl hajp. Yli jää jonnekin vielä yks patteristo, jonka voi vaikka laittaa jonkun prikaatin alaisuuteen.
 
Miksi kytkeä HAJP prikaatiin? Siinä ei tule etuja oikein kumpaankaan suuntaan.
 
Miksi kytkeä HAJP prikaatiin? Siinä ei tule etuja oikein kumpaankaan suuntaan.

Paitsi, että 20x10km laaja alue, jossa vihollista kulutetaan ja saadaan tietoa sen liikkeistä. Etuja prikaatin pääosille: saadaan tietoa miten vihollinen käyttää aseitaan ja joukkojaan, minne se suuntautuu, mitä aseita ja joukkoja sillä ylipäätään on, sitä on kulutettu ennen pääosia, sen saavuttaessa prikaatin pääosat se joutuu sitomaan paljon joukkoja selustansuojaukseen jne. Hyödyt hajpille: prikaatin tykistöllä voidaan tukea sen taistelua. En nyt nopeasti keksi enempää hyötyjä hajpille, mutta osaat varmaan itse kertoa miksi sitä ei kannata laittaa prikaatiin.
 
Paitsi, että 20x10km laaja alue, jossa vihollista kulutetaan ja saadaan tietoa sen liikkeistä. Etuja prikaatin pääosille: saadaan tietoa miten vihollinen käyttää aseitaan ja joukkojaan, minne se suuntautuu, mitä aseita ja joukkoja sillä ylipäätään on, sitä on kulutettu ennen pääosia, sen saavuttaessa prikaatin pääosat se joutuu sitomaan paljon joukkoja selustansuojaukseen jne. Hyödyt hajpille: prikaatin tykistöllä voidaan tukea sen taistelua. En nyt nopeasti keksi enempää hyötyjä hajpille, mutta osaat varmaan itse kertoa miksi sitä ei kannata laittaa prikaatiin.

Silti ei oikein selitä miksi HAJP:n pitäisi olla sidottuna prikaatiin. Jos sopiva tilanne tulee, niin se pataljoona tai oikeastaan useampikin voidaan liittää siihen prikaatiin. Jos tilanne tulisi vaatimaan noiden irrottamista erilleen, niin se olisi huomattavasti vaikeampaa.
 
Silti ei oikein selitä miksi HAJP:n pitäisi olla sidottuna prikaatiin. Jos sopiva tilanne tulee, niin se pataljoona tai oikeastaan useampikin voidaan liittää siihen prikaatiin. Jos tilanne tulisi vaatimaan noiden irrottamista erilleen, niin se olisi huomattavasti vaikeampaa.

Koska suunnitelmat pitää tehdä jo rauhan aikana ja koska tilanteen ollessa jo päällä on hieman vaikeata ujuttaa pataljoona linjojen taakse. Joku hyökkäävä taisteluosasto on paljon helpompi liittää kesken tilannetta prikaatiin.
 
Paitsi, että 20x10km laaja alue, jossa vihollista kulutetaan ja saadaan tietoa sen liikkeistä. Etuja prikaatin pääosille: saadaan tietoa miten vihollinen käyttää aseitaan ja joukkojaan, minne se suuntautuu, mitä aseita ja joukkoja sillä ylipäätään on, sitä on kulutettu ennen pääosia, sen saavuttaessa prikaatin pääosat se joutuu sitomaan paljon joukkoja selustansuojaukseen jne. Hyödyt hajpille: prikaatin tykistöllä voidaan tukea sen taistelua. En nyt nopeasti keksi enempää hyötyjä hajpille, mutta osaat varmaan itse kertoa miksi sitä ei kannata laittaa prikaatiin.

Varmasti tulee tilanteita joissa HAJP ja JVPR ovat samalla suunnalla ja ihan yhtä varmasti tulee tilanteita joissa ne eivät ole. On helpompi pitää HAJP ylemmän portaan komennossa ja määrätä se tarvittaessa prikaatin kaveriksi kuin roikottaa sitä aina mukana ollen ison osan aikaa tyhjän panttina saati järjestää vakiona tilanne jossa yksi prikaatin pataljoonista on erillistehtävissä jopa satojen kilometrien päässä. Jos taas prikaatissa on esimerkiksi neljä pataljoonaa/tst-osastoa niin HAJP on raju heikennys ja rajoittaa voimakkaasti prikaatin toimintakykyä mikäli hommana onkin hiukan perinteisemmin tietyn alueen pitäminen tms. Näin siitä huolimatta että se saattaa olla arvokas siinä omassa tehtävässään ennen kuin vihollinen saapuu prikaatin pureskeltavaksi. Kun prikaateja on vähän niin niillä on oltava kunnolla voimaa. Ketsuppi on hyvää kuten hernekeittokin mutta en sekoittaisi niitä keskenään. Jokainen keskittyköön siihen osa-alueeseen jossa sillä on erityisosaamista. Suuressa kuvassa pitää tietenkin pelata yhteen mutta se ei millään muotoa edellytä kaikkien joukkotyyppien keräämistä samaan prikaatiin.
 
Kyllä minä kasaisin pari prikaatia, eli n. 6 TSTOS TEKA-alustalle, meillä kuitenkin kaiketi alkaa siihen olla ajoneuvoja. Pyöräajoneuvot sitten Etelämmän asiaksi.

Edelliseen liittymättömänä uudesta Hurtti-Ukko-lehdessä lyhyet katsaukset uusiin tykistön juttuihin ja M18 viestijärjestelmään:
http://tinyurl.com/ob6e334
 
Aika mielenkiintoisia havaintoja.
Esimerkiksi se, että kahdella hajautetulla tulipatterilla on parempi vaikutus maaliin kuin kolmella keskitetyllä.

Nyt voidaan siis tykistön määrää hyvällä omallatunnolla leikata ainakin sen 30%...

-

Joo. Kun tähän mennessä on leikattu 70% niin sen jälkeen onkin tasan sata :confused::D
 
Aika mielenkiintoisia havaintoja.
Esimerkiksi se, että kahdella hajautetulla tulipatterilla on parempi vaikutus maaliin kuin kolmella keskitetyllä.

Nyt voidaan siis tykistön määrää hyvällä omallatunnolla leikata ainakin sen 30%...

-
Siirtymällä neljän tykin pattereihin riittää tykkejä useampiin patteristoihin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Siirtymällä neljän tykin pattereihin riittää tykkejä useampiin patteristoihin.

Neljän tykin patteristot vois toimia meillä hajautetussa mallissa varsin hyvin. Silloin vapautuneet tykit ois uusissa patteristoissa ja tulta riittäisi useampaan paikkaan. Uusilla tulenjohtolaitteilla, paremmilla ampumatarvikkeilla ja sytyttimillä sekä asekohtaisilla päätteillä voidaan korvata tai jopa parantaa suorituskykyä vaikka tykkejä on vähemmän. Koska kasvanut suorituskyky tuli hajontakuvion pyöristymisestä, tarkoittaa sama asia kranaatinheittimistön osalta sitä että hajontakuvio on melkein pyöreä, mikä on aika todella hyvä juttu. Suuri tulokulma + pyöreä hajontakuvio = kaiken kattava sirpalepeitto.
 
Jos 18 tykkisiä patteristoja aletaan pienentämään, niin mieluummin pudottaisin yhden patterin pois, kuin poistaisin joka patterilta kaksi tykkiä. Tykkien määrähän pysyy samana molemmissa vaihtoehdoissa, mutta yhden patterin pudottaminen vähentäisi yhden komentojaoksen. Eli läjä ukkoja ja kalustoa vapautuisi toisaalle. Patterit ampuvat kuitenkin pääsääntöisesti vain osana patteristoa.
 
Aika mielenkiintoisia havaintoja.
Esimerkiksi se, että kahdella hajautetulla tulipatterilla on parempi vaikutus maaliin kuin kolmella keskitetyllä.

Tästä lyhyestä referaatista ei voi tuollaista johtopäätöstä tehdä!
Asettamalla maalialkiot kohtisuoraan ampumasuuntaa vastaan saadaan luonnollisesti tietokonesimuloinnissa tämänsuuntaisia tuloksia. Artikkelin kirjoittajan sanoin: "hieman parempi vaikutus". Tykistön maalit ovat
kuitenkin yleensä ns. aluemaaleja, jolloin hajonnasta huolimatta useimmat kranaatit osuvat maalialueelle. Torjuntoja ammuttaessa taas kullakin patterilla on oma maalipiste, jolloin ero pienenee kolmannekseen.
Uudessa tst-menetelmässä pyritään hyökkäämään ei vihollisen kovinta kärkeä vaan sivustoja vastaan. Tällöin taas asetelma kääntyy päinvastaiseksi.

Referaatti on kovin yleispiirteinen ja toistaa jo julkisuudessa olleita tai useinpien tykkimiesten tuntemia tosiasioita. Maisteriksi tuskin sotatieteissäkään pääsee todistamalla tieteellisesti, että viholliselle aiheutetut
tappiot jäävät pienemmiksi, jos tuli ei osu maaliin. Sen vuoksi olisi mielenkiintoista nähdä koko tutkimus, joka tosin lienee punaleimattu. Ainakaan sitä ei ole Doria-kannassa.

Tulikomentoja -lehti kylläkin hyvä tietolähde tykistön uutisiin. Ilmestyy nykyisin kolmasti vuodessa.
 
Tästä lyhyestä referaatista ei voi tuollaista johtopäätöstä tehdä!
Asettamalla maalialkiot kohtisuoraan ampumasuuntaa vastaan saadaan luonnollisesti tietokonesimuloinnissa tämänsuuntaisia tuloksia. Artikkelin kirjoittajan sanoin: "hieman parempi vaikutus". Tykistön maalit ovat
kuitenkin yleensä ns. aluemaaleja, jolloin hajonnasta huolimatta useimmat kranaatit osuvat maalialueelle. Torjuntoja ammuttaessa taas kullakin patterilla on oma maalipiste, jolloin ero pienenee kolmannekseen.
Uudessa tst-menetelmässä pyritään hyökkäämään ei vihollisen kovinta kärkeä vaan sivustoja vastaan. Tällöin taas asetelma kääntyy päinvastaiseksi.

Referaatti on kovin yleispiirteinen ja toistaa jo julkisuudessa olleita tai useinpien tykkimiesten tuntemia tosiasioita. Maisteriksi tuskin sotatieteissäkään pääsee todistamalla tieteellisesti, että viholliselle aiheutetut
tappiot jäävät pienemmiksi, jos tuli ei osu maaliin. Sen vuoksi olisi mielenkiintoista nähdä koko tutkimus, joka tosin lienee punaleimattu. Ainakaan sitä ei ole Doria-kannassa.

Tulikomentoja -lehti kylläkin hyvä tietolähde tykistön uutisiin. Ilmestyy nykyisin kolmasti vuodessa.

Jos ei löydy doriasta niin työtä ei ole vielä julkaistu. Kaikki työt löytyy doriasta vaikka tekijä ei olisikaan antanut lupaa sähköiseen julkaisuun.
 
Back
Top