Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Sopimus velvoittaa tuhoamaan olemassa olevat ammukset puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta eli emme noudata sopimusta millään tapaa ja kuorma-ammukset kuuluvat sodan ajan ampumatarvikkeisiin. Valmiusprikaatien kranaateista 30% on kuorma-ammuksia.
Edit. Norjalaisten 2007 tekemän tutkimuksen mukaan tavallinen sirpalekranaatti on 1500€ ja kuorma-ammus 2-3 kertaa kalliimpi.
Edit2. Suora lainaus ulkoasiaiministeriön sivuilta: "Suomi ei ole Oslon sopimuksen osapuoli. Koska rypäleaseilla luotavaa suorituskykyä ei lähitulevaisuudessa kyetä korvaamaan, ei perusteita Oslon sopimukseen liittymiselle nykyisellään ole." Sen lisäksi sanotaan, että tilannetta seurataan vaihtoehtoisten teknologioiden osalta.
Kuten totesin niin Suomi on todisteiden valossa tehnyt oman rajauksensa. Olevat ammukset säilytetään mutta uusia ei hankita. Kaskealan kaudella vuosina 2007-2008 ilmoitettiin juhlallisesti että tykkien ja raskaiden raketinheitinten kuorma-ammuksissa on maapuolustuksemme tulevaisuus. Niiden avulla tykistön tulen tehokkuus piti nostaa seitsenkertaiseksi. Tämän jälkeen onkin tapahtunut toden teolla:
Asejärjestelmät joille on hankittu kuorma-ammuksia 0 kpl
Hankittujen kuorma-ammusten kokonaismäärä 0 kpl ( 300 kpl Bonuksia voi toki halutessaan laskea tähän osastoon mutta ne eivät ole ihan sitä tavaraa mitä alkujaan haviteltiin )
Ei vissiin ole vain viitsitty hankkia vai minkä itse näet syyksi?
Onko tuo 30% muuten kuorma-ammusten osuus arvioidusta sodanajan tarpeesta vai vain ensimmäisestä satsista? Kun valmiusprikaatille aletaan ajaa ensimmäisiä täydennyksiä niin vieläkö mukana on kuorma-ammuksia?
Montas 155 mm kuorma-ammus hankintailmoitusta olet yleensä ottaen nähnyt? Eikä lasketa tota Bonusta mukaan. Ensimmäisten 155 mm hankinnoista on jotain hintatietoja olemassa, mutta 120 mm ei ole mitään muita tietoja kuin ne Libyan operaation aikana tulleet ilmoitukset varastoissa olevista ammuksista. En lähtisi ihan noilla tiedoilla arvioimaan kuorma-ammusten määrää varastoissa.
Eiköhän tuo 30% ole se valmiusprikaatin 155 mm tuliannoksen osuus. Tietenkään niitä sirpalekranaatteja voi riittääkin pidempään operointiin ihan jo valmiusvarastoilla.
Muistaakseni puolustusministeri Häkämies ilmoitti jo ajat sitten, että Suomi ei hanki siroteaseita niiden jo ostettujen 155 millisten kranujen lisäksi.
MLRS kaupassa saadut miina-ammukset muuten on sen, siroteasesopimuksen sallimia ammuksia.
Käytännössä Suomi siis istuu aidalla ja empii. Sopimusta ei ole allekirjoitettu, mutta UM:n väki varmasti painostaa siiheen ja PM:n väki kuiskii korvaan "Muista Georgia!", "Muista Ukraina!", "2000 venäläistä kadettia opiskelee Suomea", "Uhka tulee aina idästä..."
2000-luvun alussa on hankittu Saksasta ne valmiusprikaatien 155-milliset kuorma-ammukset. Ja MLRS-kaupan yhteydessä hankitut miinaraketit pitänee laskea saman otsakkeen alle. Tuon piti kuitenkin olla vasta alkua. Miksi sen jälkeen on hankittu kaikki ase- ja ammustyypit huomioiden yhteensä 0 kpl vaikka emme ole sopimuksessa mukana tai väitetysti edes noudata sitä. Oliko Pv vuonna 2008 täysin kuutamolla ammusten tehoista ja huomasi sittemmin ettei kuorma-ammuksilla saadakaan tehoja vai onko selitys sittenkin joku muu? Sehän on tiedossa että Oslon sopimuksen myötä markkinatkin ovat muuttuneet kun suuri osa kauppiaista on kieltolinjalla. Surkea kokonaisuus kaiken kaikkiaan kun kaksi kolmasosaa tykistöstä on sulatettu sillä olettamalla että amitsuunipuolelta saadaan korvaavat tehot ja enemmänkin. Lopulta ei hankittukaan mitään. Ei sitten niin yhtään mitään.
Miten niin ei hankittu. Mistä sä tiedät minkälaisia eriä 155 mm kuorma-ammuksia on tullut. Ei tuo ole sellainen väline joiden hankintailmoitukset löytyy netistä. Kyllähän jo varmaan tuollainen 10 000 kranaatin erä kattaa kattaa hyvin valmiusvarastointi tarpeen. En tiedä minkälaisia määriä on tullut, mutta ei niitä ylettömästi varastoihin hankita.
MLRS ei alunperinkään ollut tarkoitus hankkia vanhoja M26 raketteja.
Norjan valtion ja suomalainen Patria OY:n keskenään puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen Talley Defense Systemsin, joka valmistaa myös kuorma-ammuksia. Libanonin tapahtumien vuoksi Norjan hallitus kielsi Norjassa Nammo AS:n 155 mm kenttätykkejä varten lisenssillä valmistamia M85-tytärammuksia sisältävien DM 642 ja DM 662 kuorma-ammusten käytön 2006 lopulla
Kotimaisen kuorma-ammusvalmistuksen piti käynnistyä 2005 kattaen tykistön ja kranaatinheittimistön kuorma-ammukset. Asiasta uutisoitiin 2003. Ei sitten alkanutkaan.
No toi selventää jo vähäsen. Nyt kun etsit vielä sen uutisen jossa mainitaan että tätä hanketta ei viety suunnitelmia pidemmälle. Tai ei tarvittaessa viedä.
Tuon 160 milj mk lisäksi on liikkunut myös luku 71,6 milj mk (kaksi erää?) julkisissa lähteissä.
Se 30% on käsitykseni mukaan ko. osuus kaikesta kulutuksesta. Toki mihin asti nykyisillä varastoilla päästään on eri asia. Vaikka Nammo ei valmistaisikaan DM662 ei tarkoita ettemmekö voisi ostaa Rheinmetallilta lisää kranaatteja tarvittaessa (tai jopa epäillyttävältä ja epäeettiseltä Israelilta!!) tai kansallisen huoltovarmuuden takia varmalta näyttävän konfliktin alla aloittaa omaa tuotantoa. Nämä nyt ovat vaan haihatteluja toistaiseksi. Tärkeää on kuitenkin se, että Suomi on varustautunut ja valmistautuu käyttämään kuorma-aseita.
5000€ vuonna 2007 on markkoina 90-luvun lopulla...??? ja kun mukaan otetaan puolustusmateriaalien infernaalinen inflaatio, jonka voi olettaa olevan vaikka 5% luokkaa kuorma-ammuksille.
Jotenkin ymmärsin ettei tuota 5000€ voi sellaisenaan pitää ihan eksaktina hintana vaan kyseessä on puolivillainen heitto hinnasta suuruusluokkana. Se lienee selvää että pelkillä valmiusvarastoilla ei tässäkään kohdin pitkälle pötkitä. (tykistö ei siis tässä suhteessa poikkea muista aselajeista). Ovathan nuokin paljon tyhjää parempi. Surullista kuitenkin että kuorma-ammushanke ei merkittävässä laajuudessa koskaan toteutunut.
Tuo 160 miljoonaa oli Eduskunnan papereista. Liittyi Jaakko Laakson kysymykseen Israelin kanssa käydystä asekaupasta. Keskustelu käytiin vuonna 2002 ja kauppa oli tehty 1999. Mitä kotimaiseen valmistukseen tulee niin vuoden 2008 vaiheilla sitä ei mainittu missään. Esillä oli tuolloin ainoastaan Saksasta valmiusprikaateille tehty hankinta. Krh:n kuorma-ammuksen osalta on ollut laajemminkin juttua että sitä ei koskaan hankittu. Jotain tapahtui nolkytluvun lopulle tultaessa ja kaikki alan hankkeet pantiin jäihin. Siellä ovat edelleen tai muusta ei ainakaan ole näyttöä. Vai onko?
Jos palataan vielä siihen 30 prosenttiin niin millainen on valmiusprikaatin 155K-patteriston tuliannos? Vähintäänkin kymmeniä kappaleita per tykki noita kuorma-ammuksia ilmeisesti on hankittu. Ei mikään väheksyttävä määrä. Ei ainakaan tulenavauksessa.
Niin krh kuorma-ammuksen (Instalazan MAT-120) sarjahankintoihin ei päästy kun valmistaja ei niitä enää myynyt. Syynä rypäleasekielto.
155 K 98 tuliannus on tuo @kertakenttään laittama 60. Tykeillä siis todennäköisesti 18x60 kranaattia. Tämän lisäksi muualta prikaatista löytyy lisää 2-3 tuliannosta (?). Eli kolmella valmiusprikaatilla olisi 2916 tai 3888 kuormakranaattia.
Tuo sotatarvikkeiden infernaalinen inflaatiokehitys ei päde kaikkeen. Tässä kuorma-ammusten osalta hinta on voinut jopa laskea, koska tuote ei ole muuttunut juurikaan. Toki markkinat ovat.