Tykistö

Tästä lyhyestä referaatista ei voi tuollaista johtopäätöstä tehdä!
Asettamalla maalialkiot kohtisuoraan ampumasuuntaa vastaan saadaan luonnollisesti tietokonesimuloinnissa tämänsuuntaisia tuloksia. Artikkelin kirjoittajan sanoin: "hieman parempi vaikutus". Tykistön maalit ovat
kuitenkin yleensä ns. aluemaaleja, jolloin hajonnasta huolimatta useimmat kranaatit osuvat maalialueelle. Torjuntoja ammuttaessa taas kullakin patterilla on oma maalipiste, jolloin ero pienenee kolmannekseen.
Uudessa tst-menetelmässä pyritään hyökkäämään ei vihollisen kovinta kärkeä vaan sivustoja vastaan. Tällöin taas asetelma kääntyy päinvastaiseksi.

Referaatti on kovin yleispiirteinen ja toistaa jo julkisuudessa olleita tai useinpien tykkimiesten tuntemia tosiasioita. Maisteriksi tuskin sotatieteissäkään pääsee todistamalla tieteellisesti, että viholliselle aiheutetut
tappiot jäävät pienemmiksi, jos tuli ei osu maaliin. Sen vuoksi olisi mielenkiintoista nähdä koko tutkimus, joka tosin lienee punaleimattu. Ainakaan sitä ei ole Doria-kannassa.

Tulikomentoja -lehti kylläkin hyvä tietolähde tykistön uutisiin. Ilmestyy nykyisin kolmasti vuodessa.

En tiedä mistä revin tuon kahden hajautetun paremman vaikutuksen, sillä referaatissahan todettiin seuraavasti:

"Kahdella hajautetulla tulipatterilla saadaan yhtä suuret tappiot kuin koko patteristolla kootusta ryhmityksestä, vaikka laukausmäärä on kolmanneksen pienempi."
 
En tiedä mistä revin tuon kahden hajautetun paremman vaikutuksen, sillä referaatissahan todettiin seuraavasti:

"Kahdella hajautetulla tulipatterilla saadaan yhtä suuret tappiot kuin koko patteristolla kootusta ryhmityksestä, vaikka laukausmäärä on kolmanneksen pienempi."

No, onhan se ainakin tehokkaampaa tulenkäyttöä jos sama vaikutus saadaan 33% pienemmällä a-tarvikemäärällä (tähtimäisen hajontakuvion ansiosta). Huolto ja logistiikka kiittää.
 
No, onhan se ainakin tehokkaampaa tulenkäyttöä jos sama vaikutus saadaan 33% pienemmällä a-tarvikemäärällä (tähtimäisen hajontakuvion ansiosta). Huolto ja logistiikka kiittää.

Eräs hyvin huomattava vaikutus tällä on se, että hyökkäyksessä voidaan edetä patteri kerrallaan ilman merkittävää tulentehon laskua. Enää ei tarvitse siirtyä jaos tai tykki kerrallaan vaan isoin hypäyksin. Sama on varmaankin heittimistöön sovellettavissa.

Nyt kun vaan saatais tykistölle lisää DM 662sia ja uudet haupitsit sekä israelilaiset lennokit käyttöön niin tykistön teho ja taistelunkesto alkaa olemaan huippuluokkaa.
 
Eräs hyvin huomattava vaikutus tällä on se, että hyökkäyksessä voidaan edetä patteri kerrallaan ilman merkittävää tulentehon laskua. Enää ei tarvitse siirtyä jaos tai tykki kerrallaan vaan isoin hypäyksin. Sama on varmaankin heittimistöön sovellettavissa.

Nyt kun vaan saatais tykistölle lisää DM 662sia ja uudet haupitsit sekä israelilaiset lennokit käyttöön niin tykistön teho ja taistelunkesto alkaa olemaan huippuluokkaa.

Mitä mieltä olet, olisiko 39 kaliberi mittainen putki hyvä, vai pitäisikö olla 52? Olettaen, että kyseessä olisi hinattava kalusto (hinattavia meillä saattaisi olla varaa hankkia merkittäviä määriä), eikä se harkinnan alla oleva panssarihaupitsi.
 
Mitä mieltä olet, olisiko 39 kaliberi mittainen putki hyvä, vai pitäisikö olla 52? Olettaen, että kyseessä olisi hinattava kalusto (hinattavia meillä saattaisi olla varaa hankkia merkittäviä määriä), eikä se harkinnan alla oleva panssarihaupitsi.

Nyt kun aloin asiaa miettimään niin 39 kaliiperinen 155 millinen voisi olla toimiva vaihtoehto, jonka lyhyempi kantama ei olisi liian rajoittava tekijä. 1) ryssä laittaa prikaatin tykistön maksimissaan 10km päähän etummaisista omista joukoista 2) armeijakunnan tykistö on 20-50km joten niihin ei juurikaan voida enää 39 kaliiperisella vaikuttaa ilman Excaliburia tai vastaavia 3) taktisessa tulenkäytössä kaliiperilla ei ole mitään merkitystä kunhan kantama riittää 4) riippuen mallista voidaan hinaajana käyttää jopa masia eikä rasia. Eli siis M109 vois käydä hyvin. Mielelläni ottaisin vaikka Karjalaisilta pois 98sit ja laittaisin tilalle M109sit, tai jonkun vedettävän vastaavan.

Mutta vastatakseni kysymykseesi 39 kaliiperinen vedettävä tykki olisi hyvä valinta, jota on ensi tilassa ostettava ainakin tykistörykmentin tarpeisiin.
 
Nyt kun aloin asiaa miettimään niin 39 kaliiperinen 155 millinen voisi olla toimiva vaihtoehto, jonka lyhyempi kantama ei olisi liian rajoittava tekijä. 1) ryssä laittaa prikaatin tykistön maksimissaan 10km päähän etummaisista omista joukoista 2) armeijakunnan tykistö on 20-50km joten niihin ei juurikaan voida enää 39 kaliiperisella vaikuttaa ilman Excaliburia tai vastaavia 3) taktisessa tulenkäytössä kaliiperilla ei ole mitään merkitystä kunhan kantama riittää 4) riippuen mallista voidaan hinaajana käyttää jopa masia eikä rasia. Eli siis M109 vois käydä hyvin. Mielelläni ottaisin vaikka Karjalaisilta pois 98sit ja laittaisin tilalle M109sit, tai jonkun vedettävän vastaavan.

Mutta vastatakseni kysymykseesi 39 kaliiperinen vedettävä tykki olisi hyvä valinta, jota on ensi tilassa ostettava ainakin tykistörykmentin tarpeisiin.

Tarkoitat varmaan M198, eikä M109, joka on siis telahaupitsi? Ja olen itsekin ehdottanut, että paras ja pitkäkantamaisin tykistö menisi ylijohdolle, eikä prikaateille.
 
Tarkoitat varmaan M198, eikä M109, joka on siis telahaupitsi? Ja olen itsekin ehdottanut, että paras ja pitkäkantamaisin tykistö menisi ylijohdolle, eikä prikaateille.

Kaikki toiminta pyörii valmiusprikaatien ympärillä! Ei ole enää kymmeniä prikaateja ja niitä tukemassa iso ylijohdon tykistö jolloin voitiin suunnata keskitetysti tulivoimaa halutulle alueelle. Miksi ihmeessä se tykistö pitäisi erottaa jonnekin muuhun organisaatioon?

Todennäköisesti tositilanteessa valmiusprikaatiin alistettaisiin suoraan lisää patteristoja. Ainakin niillä on kyky ottaa johtoonsa ulkopuolisia yksiköitä.
 
Tarkoitat varmaan M198, eikä M109, joka on siis telahaupitsi? Ja olen itsekin ehdottanut, että paras ja pitkäkantamaisin tykistö menisi ylijohdolle, eikä prikaateille.

Eikun juuri M109, mutta palasin lopullisessa vastauksessani vedettäviin.

Kaikki toiminta pyörii valmiusprikaatien ympärillä! Ei ole enää kymmeniä prikaateja ja niitä tukemassa iso ylijohdon tykistö jolloin voitiin suunnata keskitetysti tulivoimaa halutulle alueelle. Miksi ihmeessä se tykistö pitäisi erottaa jonnekin muuhun organisaatioon?

Todennäköisesti tositilanteessa valmiusprikaatiin alistettaisiin suoraan lisää patteristoja. Ainakin niillä on kyky ottaa johtoonsa ulkopuolisia yksiköitä.

Jos tehdään vastaisku armeijalla, joka koostuu valmiusprikaateista, niin mikä meitä estää tukemasta kärjessä hyökkäävää prikaatia suurimmalla osalla ylijohdon tykistöä kunnes se pääsee tavoitteeseensa ja sitten tuettava vaihtuu. Minusta ainakin päälle sata kappaletta 155 K 83-97 on todella huomattava tykistövoima ja prikaatejakin on vielä melko monta. Varsinaisia prikaateja on (käsittääkseni) 6 kappaletta, joiden lisäks mekit ja motit ovat yhdessä prikaatin vahvuisia sekä rannareita on prikaatin verran, huom verran. Näiden lisäks rajajoukot joita on kahden prikaatin vahvuuden edestä sekä erinäinen määrä hajppeja sun muita erikoisveijareita. Kyllä tuosta se kymmenkunta prikaatia saadaan.

Prikaateilla on yleensä kyky ottaa komeentoon ja huoltoonsa pataljoona/patteristo. Mutta kun patteristo tai tykistörykmentti vain tukee prikaatia ajallisesti/määrällisesti/tietyn vaiheen niin se ei kuormita prikaatin suunnittelua ja huoltoa. Vähän niinkuin isovanhemmat hoivakodissa: joku muu hoitaa ja tekee ruoat, mutta aina voi käydä katsomassa ilman sen suurempia velvoitteita heidän ylläpidostaan.

PS. Tässä kohtaa on hyvä muistaa ettei sotaa voiteta useimmissa tapauksissa hajauttamalla loputtomiin. Voimaa on pystyttävä keskittämään meille sopiviin kohtiin, se on alivoimaisen taktiikkaa. Tykistö voidaan hajauttaa ja silti iskeä kootusti, mutta jalkaväkeä ei voida ryhmittää hajautetusti ja taistella kootusti. Voimien taloudellisella käytöllä ja iskemällä haikailemattomasti suurella kootulla voimalla pystytään vaikuttamaan vihollisen tärkeisiin kohteisiin ja muuttamaan taistelujärjestystä sekä pääsemään OODA-luuppiin sisälle.
 
Viimeksi muokattu:
Eikun juuri M109, mutta palasin lopullisessa vastauksessani vedettäviin.



Jos tehdään vastaisku armeijalla, joka koostuu valmiusprikaateista, niin mikä meitä estää tukemasta kärjessä hyökkäävää prikaatia suurimmalla osalla ylijohdon tykistöä kunnes se pääsee tavoitteeseensa ja sitten tuettava vaihtuu. Minusta ainakin päälle sata kappaletta 155 K 83-97 on todella huomattava tykistövoima ja prikaatejakin on vielä melko monta. Varsinaisia prikaateja on (käsittääkseni) 6 kappaletta, joiden lisäks mekit ja motit ovat yhdessä prikaatin vahvuisia sekä rannareita on prikaatin verran, huom verran. Näiden lisäks rajajoukot joita on kahden prikaatin vahvuuden edestä sekä erinäinen määrä hajppeja sun muita erikoisveijareita. Kyllä tuosta se kymmenkunta prikaatia saadaan.

Prikaateilla on yleensä kyky ottaa komeentoon ja huoltoonsa pataljoona/patteristo. Mutta kun patteristo tai tykistörykmentti vain tukee prikaatia ajallisesti/määrällisesti/tietyn vaiheen niin se ei kuormita prikaatin suunnittelua ja huoltoa. Vähän niinkuin isovanhemmat hoivakodissa: joku muu hoitaa ja tekee ruoat, mutta aina voi käydä katsomassa ilman sen suurempia velvoitteita heidän ylläpidostaan.

PS. Tässä kohtaa on hyvä muistaa ettei sotaa voiteta useimmissa tapauksissa hajauttamalla loputtomiin. Voimaa on pystyttävä keskittämään meille sopiviin kohtiin, se on alivoimaisen taktiikkaa. Tykistö voidaan hajauttaa ja silti iskeä kootusti, mutta jalkaväkeä ei voida ryhmittää hajautetusti ja taistella kootusti. Voimien taloudellisella käytöllä ja iskemällä haikailemattomasti suurella kootulla voimalla pystytään vaikuttamaan vihollisen tärkeisiin kohteisiin ja muuttamaan taistelujärjestystä sekä pääsemään OODA-luuppiin sisälle.

Prikaati on prikaati ja muu sekalainen seurakunta voi sitten muodostaa prikaatin vahvuisen kokonaisuuden tai prikaatin kaltaisen joukon. Vähän niin kuin luontaisen kaltainen aromi Exxx. Muistan lukeneeni jostain että valmiusprikaati tarvitsee hyökkäyksessä muiden vahvennuksien lisäksi kaikkiaan 5-7 patteriston ( tai raketinheitinpatterin ) verran tykistöä tuekseen.
 
Prikaati on prikaati ja muu sekalainen seurakunta voi sitten muodostaa prikaatin vahvuisen kokonaisuuden tai prikaatin kaltaisen joukon. Vähän niin kuin luontaisen kaltainen aromi Exxx. Muistan lukeneeni jostain että valmiusprikaati tarvitsee hyökkäyksessä muiden vahvennuksien lisäksi kaikkiaan 5-7 patteriston ( tai raketinheitinpatterin ) verran tykistöä tuekseen.

Voi hyvinkin pitää paikkansa, ne kuitenkin taistelee maavoimille tärkeimmissä paikoissa ja nykyisessä organisaatiossa joukko-osastot on suoraan maavoimien komentajan alaisuudessa niin hän voi käskeä haluamansa määrän patteristoja tukemaan maavoimien kärkeä. Tämmöisessä operaatiossa olisi epäilemättä tukena myös ilmavoimat sekä erikoisjoukkojen/rajan maalitus ja tiedustelu.
 
Jenkit on ostaneet 2010 93 kappaletta M777 hintaan 63 miljoonaa ja kappalehinta n. 700000$. Jos meille möisivät miljoonalla kappale voitas ostaa neljä 24 tykkistä tykistörykmenttiä. Niillä voitas varustaa kolme alueellista prikaatia ja jäis vielä yks rykmentti yljopolle.
 
Tuolla hinnalla ei todellakaan myydä tavaraa ulkomaille. Intian 145 tykkiä maksavat 700 miljoonaa taalaa - kappalehinnaksi tulee liki $5 miljoonaa.
Epäilen myös tuon ylikeveän ilmakuljetusihmeen soveltuvuutta meille.
 
Tuolla hinnalla ei todellakaan myydä tavaraa ulkomaille. Intian 145 tykkiä maksavat 700 miljoonaa taalaa - kappalehinnaksi tulee liki $5 miljoonaa.
Epäilen myös tuon ylikeveän ilmakuljetusihmeen soveltuvuutta meille.

Niin, todellakin. Onneks maailmalta löytyy pyörimästä pilvin pimein M198 ja FH-70 haupitseja, joita joku vois haluta myydä meille.
 
Tai sitten vaan ostetaan lisää tykkejä itänaapurista. Ei liikaa teknologiaa, mutta varmasti kestävää tavaraa.
 
Tai sitten vaan ostetaan lisää tykkejä itänaapurista. Ei liikaa teknologiaa, mutta varmasti kestävää tavaraa.

Jos kuitenkin pysytään tuossa reippaan kuuden tuuman väljyydessä, kun siihen kerta on ampumatarvikkeet. DM662 ja bonukset sun muut mukavat, vai oliko smart? FH-70 ja M198 olisivat varmasti huokeita ja laajalti saatavilla olevia haupitseja.
 
Jos kuitenkin pysytään tuossa reippaan kuuden tuuman väljyydessä, kun siihen kerta on ampumatarvikkeet. DM662 ja bonukset sun muut mukavat, vai oliko smart? FH-70 ja M198 olisivat varmasti huokeita ja laajalti saatavilla olevia haupitseja.

Olisihan se luksusta kun päästäisiin yhteen väljyyteen. Kantaman lisäykset yms. parannukset saataisiin vielä kaupan päälle.
 
Olisihan se luksusta kun päästäisiin yhteen väljyyteen. Kantaman lisäykset yms. parannukset saataisiin vielä kaupan päälle.

Puhumattakaan siitä, että 155mm on yli kaksi kertaa 122mm:stä tehokkaampi kranaatti.

Täällä tai krh-langassa oli puhetta siitä, että Suomi ei hankkisi kuorma-ammuksia, mutta koko homma on palturia. Tarkistin ulkoasiainministeriön sivuilta, jossa lukee, että Suomella ei ole mitään aikomusta allekirjoittaa Oslon sopimusta. Nyt kun vaan saatais 120mm kuorma-ammuksia.
 
Puhumattakaan siitä, että 155mm on yli kaksi kertaa 122mm:stä tehokkaampi kranaatti.

Täällä tai krh-langassa oli puhetta siitä, että Suomi ei hankkisi kuorma-ammuksia, mutta koko homma on palturia. Tarkistin ulkoasiainministeriön sivuilta, jossa lukee, että Suomella ei ole mitään aikomusta allekirjoittaa Oslon sopimusta. Nyt kun vaan saatais 120mm kuorma-ammuksia.

Noudatamme sopimusta sitä allekirjoittamatta. Näin meillä jo olevat ammukset voidaan säilyttää käytössä. Uusia hankintoja ei tehdä. Ei kuorma-ammuksia kyllä nykymaailmassa ihan helppo ole hankkiakaan. Olisi pitänyt olla aktiivisesti liikkeellä 10 vuotta sitten.
 
Jenkit on ostaneet 2010 93 kappaletta M777 hintaan 63 miljoonaa ja kappalehinta n. 700000$. Jos meille möisivät miljoonalla kappale voitas ostaa neljä 24 tykkistä tykistörykmenttiä. Niillä voitas varustaa kolme alueellista prikaatia ja jäis vielä yks rykmentti yljopolle.

M777 on siitä näppärä laitos, että se on kevyempi kuin 122H63. Kevyempikin vetäjä kävisi. (Muokk. tai siis samat kuin 122H63:lle)

Puhumattakaan siitä, että 155mm on yli kaksi kertaa 122mm:stä tehokkaampi kranaatti.

Täällä tai krh-langassa oli puhetta siitä, että Suomi ei hankkisi kuorma-ammuksia, mutta koko homma on palturia. Tarkistin ulkoasiainministeriön sivuilta, jossa lukee, että Suomella ei ole mitään aikomusta allekirjoittaa Oslon sopimusta. Nyt kun vaan saatais 120mm kuorma-ammuksia.

Israel ilmeisesti ainakin valmistaa 122:sen kuorma-ammuksia. Mitäköhän liene maksavat?
 
Noudatamme sopimusta sitä allekirjoittamatta. Näin meillä jo olevat ammukset voidaan säilyttää käytössä. Uusia hankintoja ei tehdä. Ei kuorma-ammuksia kyllä nykymaailmassa ihan helppo ole hankkiakaan. Olisi pitänyt olla aktiivisesti liikkeellä 10 vuotta sitten.

Sopimus velvoittaa tuhoamaan olemassa olevat ammukset puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta eli emme noudata sopimusta millään tapaa ja kuorma-ammukset kuuluvat sodan ajan ampumatarvikkeisiin. Valmiusprikaatien kranaateista 30% on kuorma-ammuksia.

Edit. Norjalaisten 2007 tekemän tutkimuksen mukaan tavallinen sirpalekranaatti on 1500€ ja kuorma-ammus 2-3 kertaa kalliimpi.

Edit2. Suora lainaus ulkoasiaiministeriön sivuilta: "Suomi ei ole Oslon sopimuksen osapuoli. Koska rypäleaseilla luotavaa suorituskykyä ei lähitulevaisuudessa kyetä korvaamaan, ei perusteita Oslon sopimukseen liittymiselle nykyisellään ole." Sen lisäksi sanotaan, että tilannetta seurataan vaihtoehtoisten teknologioiden osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top