Tykimies
Kapteeni
Miksi et? Koska et tiedä?
Se ei ole sotilassalaisuus, kun se on kaikkien vapaasti laskettavissa, kun osaa vähän peruslaskutoimituksia.
Miksi et? Koska et tiedä?
Se ei ole sotilassalaisuus, kun se on kaikkien vapaasti laskettavissa, kun osaa vähän peruslaskutoimituksia.
Tykimies
Kapteeni
Ei siinä ole mitään salattavaa, kun nuo määrät ovat julkisessa tiedossa...
Mutta jos et halua kertoa sodan ajan määriä, niin kerro sitten rauhan ajan määrät tykkien vetäjiksi patteristoon.
Katsos, tällä foorumilla kun esittää väitteen, kannattaa varautua perustelemaan väitettäsi.
Tykimies
Kapteeni
Noniin eli voidaan tehdä johtopäätöksiä.
1) Jos et tiedä rauhan ajan määriä, et ole todennäköisesti suorittanut koulutusta tykistössä, ainakaan osallistumalla itse toimintaan. Sieltähän se helposti selviäisi.
2) Jos et tiedä rauhan ajan määriä, miten tiedät sodan ajan määrät? Aivan, netistä ne selviää, jos vaan osaa peruslaskuja. Myös tykistössä varusmiespalveluksen suorittanut tietää nämä asiat melko todennäköisesti.
3) Kummassakaan noissa ei ole mitään salattavaa. Ei tarvitse huolehtia, että itänaapuri ei saisi niitä määriä selville. Kuten sanottu, vakioista pystyy laskemaan sodan ajan määrät ja rauhan ajan harjoittelua naapurin upseerit käyvät muutenkin ihan luvallisesti seuraamassa. Näin ollen joku tykistössä palvelustaan suorittanut on varmaankin esitellyt taitojaan myös itänaapurin upseereille.
4) Koko tämän jutun idea oli se, että saisin sinut tajuamaan, että PV:n kuorma-autot eivät riitä kaikkien tykkien vetäjiksi, ei niiden ole tarkoituskaan, kun koko maassa oli reilusti yli 100 000 rekisteröityä kuorma-autoa.
Tykimies
Kapteeni
Mitähän tälläkin ajat nyt takaa?
Monenko maastokuorma-auton kyydissä olet istunut, kun sillä vedetään tykkiä? Eivät ne maastokuorma-autot mitenkään ylivoimaisia ole. Samalla tavalla ne jäävät jumiin maastoon, jossa pyörillä kulkevien ajoneuvojen ei ole tarkoitettu kulkevan.
Lisäksi PV:llä on käytössä esimerkiksi ihan perus Scanioita, jotka eivät eroa niinkään merkittävästi siviilikuorma-autoista.
Toki kuorma-autoja on monenlaisia, mutta kuten sanoin 100 000 vs. satoja on aika iso ero.
Tykimies
Kapteeni
Kenties jossakin kohtaa vastaankin. Tarkoituksena oli kuitenkin osoittaa, että Jyryn väitteet eivät ole täyttä faktaa.
Mikä ajattelit minun motiivini olevan. Sulta tulee paljon epämääräisiä heittoja ja hyvin vähän faktaa. Nyt olisi hyvä tilaisuus korjata tilanne.
Jännä juttu, minä en näe jyryn viestejä, ainoastaan sen mitä sinä lainaat häntä. "Ignore" -tila?
Ei kuulu jäsenistöön enää.
@Tykimies mä voin aloittaa ja voit sitten laittaa oman versiosi
PV ilmoitti 2000-luvun alkuvuosina (ulkoistushuumaan littyen) ajoneuvomäärikseen 1300 länsimaista maastokuorma-autoa ja 1200 itä maastokuorma-autoa. Tilanne on toki muuttunut itäkaluston suurelta osin poistuttua, mutta toisaalta länsiajoneuvojen luvusta on poistunut käytännössä vain Volvo SBAT ja Sisun 45-sarja (Proto). Tilalle tullu Sisun ET, ETP ja A2045 sekä MB Atego, Actros, Unimog, Zetros ja Scanian 8x8 malleja. MB Zetros saattaa olla ainoastaan yksittäisiä testikappaleita.
Siitä vaan sitten arvioimaan määriä.
PV ilmoitti 2000-luvun alkuvuosina (ulkoistushuumaan littyen) ajoneuvomäärikseen 1300 länsimaista maastokuorma-autoa ja 1200 itä maastokuorma-autoa. Tilanne on toki muuttunut itäkaluston suurelta osin poistuttua, mutta toisaalta länsiajoneuvojen luvusta on poistunut käytännössä vain Volvo SBAT ja Sisun 45-sarja (Proto). Tilalle tullu Sisun ET, ETP ja A2045 sekä MB Atego, Actros, Unimog, Zetros ja Scanian 8x8 malleja. MB Zetros saattaa olla ainoastaan yksittäisiä testikappaleita.
Siitä vaan sitten arvioimaan määriä.
Tykimies
Kapteeni
En kyllä ole puhunut ajoneuvojen määristä yleisesti ottaen, vaan ajoneuvojen määristä tykinvetäjiksi patteristoa kohden.
Mitä noihin PV:n maastokuorma-autoihin tulee, niin kaikkia niistä ei ole tarkoitettu edes tykinvetäjiksi.
No siihen ei kyllä taida vaikuttaa muu kuin vetolaitteen tyyppi ja tietenkin sallittu vetopaino.
Kerro ihmeessä että mitkä soveltuu tykinvetäjiksi tai krh-vetäjiksi.
Tykimies
Kapteeni
Näinhän se toki on, mutta varmaan olemme yhtä mieltä siitä, että Sisun ETP -sarja ja uusimmat Scaniat eivät ole ensimmäiseksi tykinvetäjän hommissa. Molemmille löytyy parempi rooli ammusten kuljettamisesta ja veikkaan, että nuo paremmin panssaroidut maastokuorma-autot soveltuvat vaativampiinkin tehtäviin kuin tykkien vetämiseen. Sisun A2045 varmaan pystyy vetämään 122 mm haupitseja modifikaatioiden jälkeen. Ei se kuitenkaan ole ihanteellinen ajoneuvo tykkiryhmälle, sillä se ei ole järin suuri ja kalustoa kuitenkin löytyy jonkin verran. Ategot ja Unimogit taitavat kuitenkin olla muunlaisiin tehtäviin suunniteltuja. Ne pääasialliset tykinvetäjät ovat Eemelit ja Masit.
Ensisijaisesti maastokuorma-autoja tarvitaan raskaiden asejärjestelmien vetäjinä, joukkojen joilla ei ole taisteluajoneuvoja kuljettamiseen ja tärkeimpien komento/viestiyksiköiden lavetteina. Huollon kuljetusten osalta kriittisimmät tehtävät ovat materiaalikuljetukset taisteleville joukoille kuljetusketjun loppupäässä.
Raskaiden aseiden osalta meillä on n. 500 vedettävää tykkiä. Nämä tarvitsevat pääsääntöisesti keskiraskaan/raskaan maastokuorma-auton. Sisun ET (Eemeli) ja RASI määrät riittävät yksistään tykkien vetäjiksi. KRH vetäjinä toimivat kevyet/keskiraskaat maastokuorma-autot kuten Sisun MASI/A2045 näistä riittää n. 600 raskaan KRHn vetotarpeisiin.
Näiden lisäksi löytyy muihin tarpeisiin raskaista Sisun ETP, vanhempia SK-Sisuja, Scanian 8x8, Mersun Actros 6x6 jne. kevyiden puolella on sitten vielä Mersun Ategoja ja Unimogeja. ALTSTOS huollon maastokuljetustarpeet tyydytetään Valtran traktoreilla.
Maastokuorma-autojen osalta on varmasti puutteita, mutta ei niin pahoja kuin @Tykimies antaa ymmärtää.
Raskaiden aseiden osalta meillä on n. 500 vedettävää tykkiä. Nämä tarvitsevat pääsääntöisesti keskiraskaan/raskaan maastokuorma-auton. Sisun ET (Eemeli) ja RASI määrät riittävät yksistään tykkien vetäjiksi. KRH vetäjinä toimivat kevyet/keskiraskaat maastokuorma-autot kuten Sisun MASI/A2045 näistä riittää n. 600 raskaan KRHn vetotarpeisiin.
Näiden lisäksi löytyy muihin tarpeisiin raskaista Sisun ETP, vanhempia SK-Sisuja, Scanian 8x8, Mersun Actros 6x6 jne. kevyiden puolella on sitten vielä Mersun Ategoja ja Unimogeja. ALTSTOS huollon maastokuljetustarpeet tyydytetään Valtran traktoreilla.
Maastokuorma-autojen osalta on varmasti puutteita, mutta ei niin pahoja kuin @Tykimies antaa ymmärtää.
Tykimies
Kapteeni
Juuri tätä minäkin olen painottanut. Kuten jo olen aiemmin maininnut, kevyt tykki kuten 122 -milliset eivät tarvitse maastokuorma-autoa vetäjikseen. Ne kyllä kulkevat siviilikuormurinkin perässä nätisti. En tietenkään vastusta sitä, vaikka jokaisella tykillä olisi Eemeli vetäjänään, onhan se mukavampi ja parempi ajoneuvo kuin Masi. Eivät vaan riitä kaikille tykeille.
Se mitä aiemmin koitin jo tuoda esille on se, kuinka monta maastokuorma-autoa pelkästään yksi patteristo vaatii. Sitten kun se määrä kerrotaan patteristojen määrällä, saadaan kuitenkin sellainen luku, että maastokuorma-autot voivat loppua kesken.
Ei vaan maastokuorma-autoja riittää kaikille tykeille ja kranaatinheittimille. Tämän jälkeen jää vielä yli jolla varustetaan ne tärkeimmät komento-, viesti-ja huolto-osat. Siviilikuorma-autot kuuluvat sitten tukeville osille kuten huoltokomppaniat/pataljoonat. Yhtäkään raskasta-asetta ei tarvitse vetää ottoajoneuvolla.
Tykimies
Kapteeni
Väitän että ei muuten riitä.
Ei raskaita tykkejä, mutta edelleen kevyet kulkevat nätisti siviilikuormurinkin perässä.
Seuraavaksi varmaan väitetään, että kaikille patteristoille riittä samanlainen kalusto, joka koostuu täysin uudesta teknologiasta. Asia ei vaan ole niinkään.
Niin varmasti väitetään.
Annetaan nyt kuitenkin sellainen vinkki, että siihen patteristoon kuuluu myös aika monta hinattavaa järjestelmää, joka vaatii raskaan vetäjän mutta ei ole tykki.
