Tykistö

SJ

Supreme Leader
M110 telatykit on nekin pääsääntöisesti romutettu. Jenkit tekivät omiensa putkista pommeja.
Maailmalla ei taida olla montaa 203mm tykistöjärjestelmiä ja ne joita on, eivät edusta mitään kehityksessä mukana olevaa järjestelmää.
Itseasiassa taisi olla vain ne pommien prototyypit joissa käytettiin tykin putkia. Useimmat noista tykeistä taidettiin itseasiassa lahjoittaa "liittolaisille". Kreikka ja Turkki näyttäisi olevan isoimmat saajat.

Kiinalaisilla on 203mm:n tykki jolle lupaillaan n. 50 kilsan kantamaa, eli jotakin kehitystä noillekin tapahtuu. Mutta siitäkin huolimatta 155 millinen toimittaa melkoisella varmuudella enemmän rautaa maaliin, ja omaa monia muitakin erittäin hyödyllisiä ominaisuuksia, verrattuna 8 tuumaiseen.
 

Rannari

Greatest Leader
Ja tämä on jonkinlainen fakta, että niitä ei ole myynnissa? Ehkä sitten M110. Ideana on, että tykit vaihdetaan eikä ukkoja tarvii olla sen enempää valtakunnassa, osalla vain aseistus vaihtuisi raskaampaan. Tällä tapaa tulisi taisteluosastoja, joilla olisi vain kaksi patteria. Siis jos prikaatille annettais patteristo.
Taisteluosaston tykistön tulen teho ainakin romahtaisi tuolla mallilla. Mikäs tämä kokonaismalli nyt olikaan? Mitä kaavailit prikaatille ja mitä alemmas?
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Taisteluosaston tykistön tulen teho ainakin romahtaisi tuolla mallilla. Mikäs tämä kokonaismalli nyt olikaan? Mitä kaavailit prikaatille ja mitä alemmas?
Tässä nyt on parikin vaihtoehtoa: 1) yhden patterin tykit vaihdetaan johonkin paremmin kantavaan 2) taisteluosastoon ei kosketa ja prikaati saa yhden patterin 6/8 tuumaista, joka pitää tuottaa ja varustaa tahi ottaa YLJOPOlta kokonaan prikaatin organisaatioon.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Oma arvioni perustuen tähän listaan: https://en.wikipedia.org/wiki/2S7_Pion#Operators

M110 voisi tulla periaatteessa kyseeseen, koska ainakin Kreikka ja Turkki on vaihtamassa 155 millisiin. Sen kantama vaan on sitten heikompi.
Nyt pitää lukea hieman rivien välistä. Arvoiden mukaan yli 1000 on rakenettu ja vain n. 200 tykkiä on käytössä. Onkohan ne muut 800 mennyt pataan vai oisko jossain vaikka parikymmentä tykkiä lojumassa, joista kukaan vaan ei pidä mölyä ja keräämässä pölyä. Oisko mitenkään mahdollista?
 

SJ

Supreme Leader
Nyt pitää lukea hieman rivien välistä. Arvoiden mukaan yli 1000 on rakenettu ja vain n. 200 tykkiä on käytössä. Onkohan ne muut 800 mennyt pataan vai oisko jossain vaikka parikymmentä tykkiä lojumassa, joista kukaan vaan ei pidä mölyä ja keräämässä pölyä. Oisko mitenkään mahdollista?
Ryssillä toki saattaisi olla jossakin noita lojumassa, mutta sieltä niiden ostaminen on pitkälti mahdotonta.
 

SJ

Supreme Leader
Niin siis poliittisesti vai millä tavalla mahdotonta? He eivät halua myydä vai?
Poliittisesti. En myöskään näe miten sieltä voisi moraalisestikaan perustella hankintaa, jos Israelista tai jenkeistä tehtäviä hankintoja kritisoidaan.

Mutta pääasiassa poliittisesti. Siitä tulisi niin paljon kakkaa ja sanktiota jos siihen ryhdyttäisiin, että ryssien julistama elintarvikekielto olisi taskunöyhtää siihen verrattuna. Tiedä sitten, että olisiko ryssillä mitään myytävääkään. Varaosat saattavat olla kannibalisoitu toisista ajoneuvoista.
 

Susitaival

Kersantti
Niin siis poliittisesti vai millä tavalla mahdotonta? He eivät halua myydä vai?
Valmistus taisi loppua 1989... jos Siperiassa on neljännesvuosisadan ulkovarastoinnin jäljiltä telatykkejä tai pikemminkin ruostekasoja niin ei niitä taida ilmaiseksikaan huolia. Suomessa museoitu 2s5 eli TelaK 91 vaikuttaa tuohon verrattuna järkipeliltä. Ajattele nyt itse: 14 hengen miehistö, ei ps-kuoren suojaa tulitoiminnan aikana, enin osa miehistöä ei mahdu kyytiin vaan tulee eri ajoneuvolla, telakanuunalla on ajon aikana kokonaista neljä kranaattia mukana. Ei-mekanisoidulle joukolle ihan pelkkä rasite.

Se oli 70-luvulla kova peli mutta 155mm kanuuna ja rsrakh tekevät kaiken paljon paremmin. Vaikka tuon saisi ilmaiseksi ei käyttökuntoon laitto ja ylläpitokustannuksia voi perustella sen tst-arvolla.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Nyt pitää lukea hieman rivien välistä. Arvoiden mukaan yli 1000 on rakenettu ja vain n. 200 tykkiä on käytössä. Onkohan ne muut 800 mennyt pataan vai oisko jossain vaikka parikymmentä tykkiä lojumassa, joista kukaan vaan ei pidä mölyä ja keräämässä pölyä
Yksi Suomessa varsin usein esitetty sotilasmarssi on "Kahdeksan tuuman kanuuna". Meillä ei vaan koskaan sellaista ole ollut. Nenonen osti Välirauhan aikana jenkeistä 203 mm tykkejä, mutte ne olivat haupitseja.
Tästä nyt saataisiin oikeita 8 tuuman kanuunoita.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Valmistus taisi loppua 1989... jos Siperiassa on neljännesvuosisadan ulkovarastoinnin jäljiltä telatykkejä tai pikemminkin ruostekasoja niin ei niitä taida ilmaiseksikaan huolia. Suomessa museoitu 2s5 eli TelaK 91 vaikuttaa tuohon verrattuna järkipeliltä. Ajattele nyt itse: 14 hengen miehistö, ei ps-kuoren suojaa tulitoiminnan aikana, enin osa miehistöä ei mahdu kyytiin vaan tulee eri ajoneuvolla, telakanuunalla on ajon aikana kokonaista neljä kranaattia mukana. Ei-mekanisoidulle joukolle ihan pelkkä rasite.

Se oli 70-luvulla kova peli mutta 155mm kanuuna ja rsrakh tekevät kaiken paljon paremmin. Vaikka tuon saisi ilmaiseksi ei käyttökuntoon laitto ja ylläpitokustannuksia voi perustella sen tst-arvolla.
Siis nyt luettelit ominaisuuksia, et rasitteita. Mikä tekee teloilla liikkuvasta kalustosta rasitteen moottoroiduilla joukoille? Millä perustelet sen? Täällä foorumilla esitetään paljon asioita totuutena, joista kellään ei ole oikeasti enempää tietoa kuin omat mielipiteensä. Pyöräajoneuvot eivät sovi mekanisoiduille joukoille jne. Rasite olisi se, että sillä kestäisi päästä niin pitkään ampumakuntoon että sen käyttö ei olisi hyödyllistä. Järjestelmällä on niin suuri kantama ja tehokas kranaatti, että yksistä tuliasemista ammuttais pakka tyhjäks ja mentäis muualle lataamaan, mutta näinhän tehdäänkin jo Amoksella. Eihän samaa taktiikka voi käyttää millään toisella aseella, joka on itsestäänliikkuva, kuten vaikka PSH74 ja krh-teka.
 

Susitaival

Kersantti
Siis nyt luettelit ominaisuuksia, et rasitteita. Mikä tekee teloilla liikkuvasta kalustosta rasitteen moottoroiduilla joukoille? Millä perustelet sen?
- huono tieliikkuvuus (hitaampi kuin kevyemmät telak:t)
- vanha itämainen tela-alusta vaatii jatkuvaa rassaamista, ainakin jos ostetaan käytettynä
- alueellisilla prikaateilla ei ole 50 tn tela-ajoneuvon vaatimaa huollon ja liikkeenedistämisen kykyä

Jos ehdotuksessasi olisi järkeä, olisi samoilla argumenteilla enemmän järkeä tuoda 152 TelaK 91 takaisin museosta. Se, että ko. ase hylättiin PV:ssä on aika vahva peruste sille, miksi tuohon ei pidä tarttua.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
- huono tieliikkuvuus (hitaampi kuin kevyemmät telak:t)
- vanha itämainen tela-alusta vaatii jatkuvaa rassaamista, ainakin jos ostetaan käytettynä
- alueellisilla prikaateilla ei ole 50 tn tela-ajoneuvon vaatimaa huollon ja liikkeenedistämisen kykyä

Jos ehdotuksessasi olisi järkeä, olisi samoilla argumenteilla enemmän järkeä tuoda 152 TelaK 91 takaisin museosta. Se, että ko. ase hylättiin PV:ssä on aika vahva peruste sille, miksi tuohon ei pidä tarttua.
Eli sanot, että tavalliset kuorma-autot, joilla ajetaan huoltoa logistiikkakomppanasta/pataljoonasta/rykmentistä taisteluosastoon pääsee perille, mutta teloilla liikkuva tykki ei voi liikkua taisteluosaston sisällä? Eikös venäläiset vehkeet ole yleensä aika toimintavarmoja ja helppohuoltoisia ihan laitteen henkilöstönkin toimesta? Paljonko muutama tykki tarvitsee huoltoa? Pari kontillista varaosia, kranaatit nyt luonnollisesti kuuluu asiaan erikseen mainitsematta samoin kuin polttoaine.

Edit. Nyt kun noita Leon alustoja vapautuu niin parikymmentä voitas ottaa telatykkien alustaks, niin edellä mainitut alustaan liittyvät ongelmat poistuvat.
 

Sarek1

Kenraali
Sirpaleet viuhuvat, kuuma teräs viiltää leikkaa kylkeä pintaa. Jossain, varvikossa kai, vaikertaa vaimea ääni: "Säästäkää oi parka pääni!"

Isot tykit, suuri tuhovoima ja pitkä kantama kuulostavat maallikon korvaan hyvältä. Toisaalta 155mm järjestelmien hyvänä puolena on niiden suhteellinen kompaktius/tuhovoima, tulinopeus (?) sekä paljouden matematiikka: a-tarvikkeita ja ampumalaitteita on pilvin pimein maailmalla, joten tavaraa on saatavilla ja yhteensopivuus hyvä.

Nykyoloissa (tm) on otettava huomioon eräs ikävä matemaattinen tosiasia, enkä puhu nyt rahasta. Meiltä on leikattu noin 270 000 tärkeää komponenttia yhtälöstä pois. Tykkimalli x sitoo n kappaletta henkilöitä operointiin ja logistiikkaan, joten rajallinen määrä "tykei" on tässä taistelujoukkojen lukumäärän miniatyrisoinnissa realityä vaikka niitä olisikin suhteellisesti ottaen paljon.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Tämä palautti mieleen muistoja inttiajoilta 90-luvun puolivälistä. Sanla oli jo tuolloin hieman jäykkä käyttää, mutta eivät ne ihan valtavasti sen aikaisista standardeista erottuneet.

Keskussanomalaitetta pidettiin jo tuolloin erityisen vaikeana oppia. Jotain kertoo se, että aukin viestilinjalta valittiin tärkeimpiin tehtäviin ne, jotka oppivat keslan parhaiten. Aukin päätteeksi osa viesti-au:ista ei osannut käytännössä käyttää keskussanomalaitetta juuri lainkaan ja pääsivät vetämään lakua eli johtamaan puhelinryhmiä. Aika heikossa kunnossa oli keskeisimmän viesti-infran tappionsietokyky.
Oli pikkaisen vaikea ensimmäisessä kertauksessa olla Vliik Upseerina ja KesLan kanssa pelaamassa, kun olin sinä RUK:n viikkona ajoneuvokoulutuksessa kun se koulutettiin. Eli käytännössä oli "on the job training". :D No, kerkesi siihen 2 pv tutustua, kun miehistö tuli vasta 3. päivänä 9pv kertauksessa.
 

peelo

Ylipäällikkö
Noita Pioneja ja Tulppaaneja ei varmaan mistään enää saa, mutta yksi maa olisi mistä varmaan saisi laadukasta järeää tykistöä. Se on Pohjois-Korea ja heidän M1989 Koksan kaliberissa 170 mm. Eikö siinä olisi erinomainen ase alueellisille taisteluosastoille. Lähelle ei pysty ampumaan, mutta voihan sen tykin sijoittaa vähän kauemmas tuettavista joukoista, vai kuinka?
 

SJ

Supreme Leader
Noita Pioneja ja Tulppaaneja ei varmaan mistään enää saa, mutta yksi maa olisi mistä varmaan saisi laadukasta järeää tykistöä. Se on Pohjois-Korea ja heidän M1989 Koksan kaliberissa 170 mm. Eikö siinä olisi erinomainen ase alueellisille taisteluosastoille. Lähelle ei pysty ampumaan, mutta voihan sen tykin sijoittaa vähän kauemmas tuettavista joukoista, vai kuinka?
Riittääkö tarkkuus, kun nuo tyypit tuskin saavat aikaiseksi ohjattua ammusta pitemmille matkoille ammuttavaksi? Se on tuo 155 millinen hyvä siltäkin kannalta, että käytännössä kaikki merkittävät ammustyypit on saatavilla siihen ja usein vain siihen.
 

peelo

Ylipäällikkö
Riittääkö tarkkuus, kun nuo tyypit tuskin saavat aikaiseksi ohjattua ammusta pitemmille matkoille ammuttavaksi? Se on tuo 155 millinen hyvä siltäkin kannalta, että käytännössä kaikki merkittävät ammustyypit on saatavilla siihen ja usein vain siihen.
Etkö sä luota P-Korealaiseen insinööriin? Parhaimmassa tapauksessa jopa itse rakastettu johtajamme on ollut mukana innovoimassa. 170 mm kaliberi olisi myös hyvä suomalaisen teollisuuden kannalta, kun niitä olisi vähän pakko tuottaa kotimaassa. Nammolle työtä.
 

Tetra

Respected Leader
Tuo 155 mm kun vaikuttaa olevan yleinen kaliiperi tykistölle, niin onko se siis valikoitunut kun on optimoitu asiaa (koko + paino + vaikutus ...?), vai onko se jotenkin enemmän tai vähemmän sattumalta tullut valituksi ja nyt sitä käytetään koska ennenkin?
 

SJ

Supreme Leader
Tuo 155 mm kun vaikuttaa olevan yleinen kaliiperi tykistölle, niin onko se siis valikoitunut kun on optimoitu asiaa (koko + paino + vaikutus ...?), vai onko se jotenkin enemmän tai vähemmän sattumalta tullut valituksi ja nyt sitä käytetään koska ennenkin?

Se on valikoitunut tuon optimoinnin mukana. Kranaatti on sen kokoinen, että sitä pystyy käsittelemään yhden ukon toimesta. Joku 8 tuumainen kranaatti painaa tuplasti, siitä voi miettiä miten sitä käsittelee. Tulinopeus on myös edullinen, koska n. 6 tuumaisella saadaan eniten tonneja matkaan nopeimmin. Isommat tykit eivät välttämättä kanna sen kauemmas, etenkään jos katsoo miten painava aseesta tulee. Ja sitten on vielä tuo miehistön koko. Kranaatti myös tuhoaa käytännössä kaiken mitä pitääkin ja ne mitä ei tuhoa, on sitten vahvistettu lentopommeja vastaan. 155 myös kantaa ihan kohtuullisen kuorman rypäleammuksia.

Niin, ja kun mennään yli 155 millin, niin sitten raketinheittimet alkavat olla muutenkin parempia.
 

SJ

Supreme Leader
Tuossa on jonkinlainen koulutusfilmi josta varmaankin saa kuvan siitä, minkälainen riesa 203 millisen lataaminen on.

 
Top