Tykistö

Tuli mieleen tapa jolla tätä asiaa voisi havainnollistaa.

Eli otetaan kolme maalitilannetta:

1) Ukko on seisaallaan. Osumapinta-ala on 1m2 aina 25 metriin asti ja sen jälkeen puolet siitä 50 metriin asti.
2) Ukko on maastoutunut. Tämä voi olla myös tyyppi kuikuilemassa poterosta ulos. Pinta-ala 0,1-0,2 (tämä pinta-ala mainittiin jossakin tykistön tutkimuksessa jonka linkin löysin täältä). Mahdollisuus osua tähän on vain vaikka 25 metriä.
3) Ukko on poteron pohjalla. Tällöin sirpaleet eivät voi osua, joten pinta-ala on nolla, mutta sovitaan, että 120mm:n krh:n kranaatti voi vielä vaikuttaa 1m säteellä.

Eli oletetaan, että ensimmäisen 5 sekunnin ajan maalihenkilöistä osa on tapaus 1:iä ja loput tapaus 2:iä. Sen 5 sekunnin jälkeen tilanne on vaihtunut niin, että 1:t ovat vaihtuneet 2:ksi ja 2:t 3:ksi. Jos halutaan olla tarkkoja, niin voidaan kuvitella, että osa ukoista on tapaus 3:ia heti alusta asti, mutta en näe miksi tämä olisi tärkeää, koska niihin on vaikea saada vaikutusta kumminkaan, niin ne voidaan jättää laskelmista pois tilastollisesti merkityksettöminä.

@Tetra Eli vastaako tämä kysymykseesi?

ukko on makuullaan niin osumapinta-ala jää aika suureksi kuitenkin kun käytetään herätesytytteisiä

sitten on eri asia kuinka hyvin oikeasti toimivat sirpaleliivit sirpaleita vastaan. jalat jäävät ilman suojaa, samoin kädet. perseeseenkin voi haavoittua sirpaleesta, mutta onhan se toki parempi kuin perseen vastapuolelle haavoittuminen :eek:

pahin mahdollinen skenaario suojautumiselle on
  • jalkaväkeä avomaastossa ei puiden suojaa
  • ei merkittävää korkeuserojen tuomaa suojaa, kuten rinteen taakse maastouttaminen jne...
  • ilman mitään linnoitteita,
  • ja jalkaväkeen ammutaan noita hersy kranaatteja.
 
ukko on makuullaan niin osumapinta-ala jää aika suureksi kuitenkin kun käytetään herätesytytteisiä

sitten on eri asia kuinka hyvin oikeasti toimivat sirpaleliivit sirpaleita vastaan. jalat jäävät ilman suojaa, samoin kädet. perseeseenkin voi haavoittua sirpaleesta, mutta onhan se toki parempi kuin perseen vastapuolelle haavoittuminen :eek:

pahin mahdollinen skenaario suojautumiselle on
  • jalkaväkeä avomaastossa ei puiden suojaa
  • ei merkittävää korkeuserojen tuomaa suojaa, kuten rinteen taakse maastouttaminen jne...
  • ilman mitään linnoitteita,
  • ja jalkaväkeen ammutaan noita hersy kranaatteja.

Hyvä huomio, mutta ei mielestäni ollut relevantti tuohon esimerkkiin mistä oli puhe. Se muttaa muutamia parametrejä, mutta ei vähennä sen MRSI:n merkitystä.

Jos taas aletaan tutkiskelemaan tuota maastoutumista ja hersyjä, niin eihän sitä mahalleen pidä käydä, vaan kyykistyä jotenkin ja koettaa tehdä itsestään mahdollisimman pieni. Auttaa jos on sirpaleliivi ja kypärä.

Ja tosiaankin, lisää tuohon skenaarioon vielä se, että jalkaväellä ei ole suojavälineitä.
 
Hyvä huomio, mutta ei mielestäni ollut relevantti tuohon esimerkkiin mistä oli puhe. Se muttaa muutamia parametrejä, mutta ei vähennä sen MRSI:n merkitystä.

Jos taas aletaan tutkiskelemaan tuota maastoutumista ja hersyjä, niin eihän sitä mahalleen pidä käydä, vaan kyykistyä jotenkin ja koettaa tehdä itsestään mahdollisimman pieni. Auttaa jos on sirpaleliivi ja kypärä.

Ja tosiaankin, lisää tuohon skenaarioon vielä se, että jalkaväellä ei ole suojavälineitä.

jep.

hersyt tuossa tilanteessa lähinnä nostavat tehokkuutta, verrattuna tavanomaisiin iskusytyttimiin.

eikä sitä voi ennakolta tietää, mitä kranaattityyppiä ammutaan sua kohti (sen perusteella mitä kiväärimies kuulee; kranattien vihellys, tai tykkien paukahdukset

ainakin meillä intissä koulutettiin lähinnä maastoutumaan mahalleen. Sitten syöksymällä ja juoksemalla eteenpäin parempaan suojaan, esim joku kallio tai kuoppa jne.
 
Eikö bonukset kannata tehokkaina pst-aseina käyttää vaunujen torjuntaan eikä vastatykistötoimintaan? Telatykit eivät oikein kestä sirpalekranaattienkaan tulta ja siksi näiden ampuminen vähintään keskeyttää vihollisen tulitehtävän pakottamalla heidät suojautumaan.
 
jep.

hersyt tuossa tilanteessa lähinnä nostavat tehokkuutta, verrattuna tavanomaisiin iskusytyttimiin.

eikä sitä voi ennakolta tietää, mitä kranaattityyppiä ammutaan sua kohti (sen perusteella mitä kiväärimies kuulee; kranattien vihellys, tai tykkien paukahdukset

ainakin meillä intissä koulutettiin lähinnä maastoutumaan mahalleen. Sitten syöksymällä ja juoksemalla eteenpäin parempaan suojaan, esim joku kallio tai kuoppa jne.
Todennäköisesti niskaan tulee sellaista tarviketta joka toimii parhaiten: avoimessa maastossa saadaan hersyjä, linnoitteissa ja rakennuksissa termobaarista jne.

Tietenkään heidänkään ei ole aina mahdollista ampua mitä haluavat, mutta silti on syytä varautua pahimpaan.
 
Eikö bonukset kannata tehokkaina pst-aseina käyttää vaunujen torjuntaan eikä vastatykistötoimintaan? Telatykit eivät oikein kestä sirpalekranaattienkaan tulta ja siksi näiden ampuminen vähintään keskeyttää vihollisen tulitehtävän pakottamalla heidät suojautumaan.

Tuota minäkin olen miettinut, että mahtaako ne olla ihan optimeja tuohon hommaan, kun naapurin tykistö kuitenkin on sellaisessa rivissä siellä kentällä, että olisi vaikeaa saada molemmille sirotteille tekemistä, vaikka ammukset osuisivatkin kohdalleen. Joku vahvistettu moottorijalkaväki komppania olisi luultavasti parempi maali sen edetessä taistelumuodostelmassa. Saati sitten marssimuodostelma silloin kun päästään ampumaan tien suuntaisesti.
 
Tuota minäkin olen miettinut, että mahtaako ne olla ihan optimeja tuohon hommaan, kun naapurin tykistö kuitenkin on sellaisessa rivissä siellä kentällä, että olisi vaikeaa saada molemmille sirotteille tekemistä, vaikka ammukset osuisivatkin kohdalleen. Joku vahvistettu moottorijalkaväki komppania olisi luultavasti parempi maali sen edetessä taistelumuodostelmassa. Saati sitten marssimuodostelma silloin kun päästään ampumaan tien suuntaisesti.

Nyt kyllä liikutaan lillukanvarsiosastolla. Jos saadaan edes yksi vaunutappo per kranaatti niin ollaan voiton puolella. Tosielämässä on niin paljon liikkuvia osia, että kukaan ei edes tule ajatelleeksi että osutaanko nyt yhdellä vai kahdella tytärammuksella. Pardon my french, sillä ei ole vittuakaan väliä.
 
Nyt kyllä liikutaan lillukanvarsiosastolla. Jos saadaan edes yksi vaunutappo per kranaatti niin ollaan voiton puolella. Tosielämässä on niin paljon liikkuvia osia, että kukaan ei edes tule ajatelleeksi että osutaanko nyt yhdellä vai kahdella tytärammuksella. Pardon my french, sillä ei ole vittuakaan väliä.

Joo, mutta se on valitettavaa, koska asiassa on muitakin muuttujia joiden takia osa ammuksista voi mennä ohi muutenkin.
 
Niitä menee ohi joka tapauksessa, niitä joita kiinnostaa ja saavat käsiinsä, tykistön ampumaopin liitteissä on Bonuksen osumaprosentit eri ameteille.
Jos tämä on julkista tietoa, niin laitahan joitain esimerkkejä.
 
Se kun juuri ei ole julkista, mutta luvut liikkuu 0-100% riippuen ampumaetäisyydestä ollakseni tarpeeksi epäselvä etten paljasta mitään
No hyvä että ovat sentään saaneet luvut välille 0-1...
 
Tuota minäkin olen miettinut, että mahtaako ne olla ihan optimeja tuohon hommaan, kun naapurin tykistö kuitenkin on sellaisessa rivissä siellä kentällä, että olisi vaikeaa saada molemmille sirotteille tekemistä, vaikka ammukset osuisivatkin kohdalleen. Joku vahvistettu moottorijalkaväki komppania olisi luultavasti parempi maali sen edetessä taistelumuodostelmassa. Saati sitten marssimuodostelma silloin kun päästään ampumaan tien suuntaisesti.

Vedettävää tykistöä vastaan menevät hukkaan, mutta moottoroidun kaluston kohdalla pitäisin sopivana maalina.
Eli telatykkit ja varsinkin panssarihaupitsit/kanuunat ovat hyviä maaleja Bonukselle, eikä niitä tuhota ilman tavallisen sirpalekranaatin osumaa viereen. Telatykkin miehistö on huonossa suojassa tulitoiminnan aikana.
Ongelmana on tunnistaa ampuvien osien laatu.
 
Vedettävää tykistöä vastaan menevät hukkaan, mutta moottoroidun kaluston kohdalla pitäisin sopivana maalina.
Eli telatykkit ja varsinkin panssarihaupitsit/kanuunat ovat hyviä maaleja Bonukselle, eikä niitä tuhota ilman tavallisen sirpalekranaatin osumaa viereen. Telatykkin miehistö on huonossa suojassa tulitoiminnan aikana.
Ongelmana on tunnistaa ampuvien osien laatu.

Ne siroteammukset mitä meillä on jemmassa ainakin pienissä määrissä olisivat siis ehkä paras ammus, se tehoaisi molempiin maalityyppeihin. Ja jos ohjattuja kranaatteja olisi käytössä, niin silloin luulisi saavan tulosta sirpaleammuksellakin.

Niin, ja mitä katsoo naapurin videoita, niin näyttäisi että jopa panssarihaupitsin miehistöt ovat usein ajoneuvon ulkopuolella lataamassa tulitoiminnan aikana. Sirpaleet haittaisivat sitäkin touhua.

Mutta onhan se niin, että mikään ei estä ampumasta ekana parit Bonukset ja sitten roittaamalla sekaan hieman sirpaleita muodossa tai toisessa.
 
Vedettävää tykistöä vastaan menevät hukkaan, mutta moottoroidun kaluston kohdalla pitäisin sopivana maalina.
Eli telatykkit ja varsinkin panssarihaupitsit/kanuunat ovat hyviä maaleja Bonukselle, eikä niitä tuhota ilman tavallisen sirpalekranaatin osumaa viereen. Telatykkin miehistö on huonossa suojassa tulitoiminnan aikana.
Ongelmana on tunnistaa ampuvien osien laatu.

Ampuvien osien laadun selvittää esim rajavartiolaitos ja tiedustelu. Kyllä me tiedetään mistä varuskunnasta joukot tulevat ja millaista kalustoa niillä. Sotilastiedustelu kyllä ne asiat saa selville.
Ne siroteammukset mitä meillä on jemmassa ainakin pienissä määrissä olisivat siis ehkä paras ammus, se tehoaisi molempiin maalityyppeihin. Ja jos ohjattuja kranaatteja olisi käytössä, niin silloin luulisi saavan tulosta sirpaleammuksellakin.

Niin, ja mitä katsoo naapurin videoita, niin näyttäisi että jopa panssarihaupitsin miehistöt ovat usein ajoneuvon ulkopuolella lataamassa tulitoiminnan aikana. Sirpaleet haittaisivat sitäkin touhua.

Mutta onhan se niin, että mikään ei estä ampumasta ekana parit Bonukset ja sitten roittaamalla sekaan hieman sirpaleita muodossa tai toisessa.

Oisko vaikka kerta Bonuksilla, perään MRSI ja suoja-asemiin marsmars. Vihollinen lopettaa kyllä ampumisen niistä tuliasemista vaikka ampuisi ihan raskaalla kranaatinheittimellä, mutta sitten se voikin siirtyä toisaalle minne sitä ei saada maalitettua. Havaitut tuliyksiköt tulee pyrkiä tuhoamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jonka jälkeen vihollisen vastatykistön väistö. Meille etuna on vihollisen pitkät tulivalmistelut, joten oma vastatykistötuli saattaa estää kokonaista patteristoa ampumasta enää lopussa tulivalmistelussa, jos siihen vaikutetaan heti alussa.
 
Ne siroteammukset mitä meillä on jemmassa ainakin pienissä määrissä olisivat siis ehkä paras ammus, se tehoaisi molempiin maalityyppeihin. Ja jos ohjattuja kranaatteja olisi käytössä, niin silloin luulisi saavan tulosta sirpaleammuksellakin.

Niin, ja mitä katsoo naapurin videoita, niin näyttäisi että jopa panssarihaupitsin miehistöt ovat usein ajoneuvon ulkopuolella lataamassa tulitoiminnan aikana. Sirpaleet haittaisivat sitäkin touhua.

Mutta onhan se niin, että mikään ei estä ampumasta ekana parit Bonukset ja sitten roittaamalla sekaan hieman sirpaleita muodossa tai toisessa.

Pahus unhdin ihan nuo siroteammukset. Ne ovat varmasti tehokkaita ja parasvalinta vastatykistötoimintaan.
Sopiva miksaus on varmasti hyvä sekin.

Ampuvien osien laadun selvittää esim rajavartiolaitos ja tiedustelu. Kyllä me tiedetään mistä varuskunnasta joukot tulevat ja millaista kalustoa niillä. Sotilastiedustelu kyllä ne asiat saa selville.

Oisko vaikka kerta Bonuksilla, perään MRSI ja suoja-asemiin marsmars. Vihollinen lopettaa kyllä ampumisen niistä tuliasemista vaikka ampuisi ihan raskaalla kranaatinheittimellä, mutta sitten se voikin siirtyä toisaalle minne sitä ei saada maalitettua. Havaitut tuliyksiköt tulee pyrkiä tuhoamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jonka jälkeen vihollisen vastatykistön väistö. Meille etuna on vihollisen pitkät tulivalmistelut, joten oma vastatykistötuli saattaa estää kokonaista patteristoa ampumasta enää lopussa tulivalmistelussa, jos siihen vaikutetaan heti alussa.

Tiedustelu voi varmasti monellakin tavalla selvittää millaisia tykistöaseita vastassa on kulloisellakin hetkellä, mutta miten Rajavartiolaitos tähän liittyy?
Samaa mieltä olen kuitenkin vastatykistötoiminnan kuvauksestasi, sekä tarpeesta ja tärkeydestä.
 
Pahus unhdin ihan nuo siroteammukset. Ne ovat varmasti tehokkaita ja parasvalinta vastatykistötoimintaan.
Sopiva miksaus on varmasti hyvä sekin.



Tiedustelu voi varmasti monellakin tavalla selvittää millaisia tykistöaseita vastassa on kulloisellakin hetkellä, mutta miten Rajavartiolaitos tähän liittyy?
Samaa mieltä olen kuitenkin vastatykistötoiminnan kuvauksestasi, sekä tarpeesta ja tärkeydestä.

Vihollisen tykistö, kun jossain vaiheessa ylittää valtakunnan rajan niin siellä on rajajoukkoja vastassa, jotka välittää eteenpäin millaista kalustoa ajaa Vaalimaan rajapuomista.
 
Toi oli paras!!! Rajavartijat on siellä puomilla tikkarit kädessä ja vihollisen vaunut vaan puskee läpi.

Rajajoukoista taitaa suurin osa olla sissi/tiedustelu-tyyppisiä eli heillä siinä mielessä iso rooli maalittamisessa. Maavoimilta löytyy tietysti omansa.
 
Alla olevista koordinaateista löytyy GOOGLE EARTH/MAPS ilmakuvaa väärän värisillä naamioverkoilla varustetusta tykistöyksiköstä.

4 Q 595087.27 m I, 2378011.91 m P UTM-koordinaatit (Schofield Barracks alueen luoteislaidalla)
 
Back
Top