Tykistö

@Huhta Silloin kun ollaan lähellä vihollisen ilmatorjuntayksiköitä (esim. <20 km) on lentokone tai lennokki lähes aina ilmatorjunnan vaikutusalueella. Toki on maastonmuotoja jne jotka hetkellisesti estävät maalittamisen tai ilmatorjuntayksikön tuliasemassa on katveita, mutta pääpiirteittäin se menee noin. Syynä lentokoneen suurempi nopeus ja siitä johtuen ei voida lentää aivan puittenlatvojen tasalla eikä myöskään käyttää kaikkia maastonkohtia hyväksi kuten helikopterilla voidaan. Helikopteri ei ole niin alttiina ilmatorjunnalle varsinkin jos se lentää koko ajan omien joukkojen hallussa olevalla alueella.
 
Huhta kirjoitti:
UAV sijoittuu siinä mielessä heikosti vastatykistötutkaan verrattuna, että sen kanssa toiminta on hakuammuntaa. Aina voidaan katsoa karttaa ja lähettää lennokit kuvaamaan potentiaalisia tuliasemia, mutta saadaanko tuollaisella tuloksia? Suomessa nykyisin käytössä olevilla lennokeilla tuskin on tarkoitus lentää kovinkaan korkealla, koska muutoin ne ovat vapaata riistaa vihollisen ilmatorjunnalle. Samaten sensorien kyvyt rajoittanevat lentokorkeuden käytännössä suhteellisen matalalle. Tällöin kerrallaan kuvattu alue on myös varsin suppea.

Kyse lienee moniulotteisesta ongelmasta, mutta uskon syyn olevan Suomen puutteellisessa vaikutuskyvyssä.

Yksi ongelma on vihollisen kalusto. Venäläisillä on käytössä suhteellisen paljon panssarihaupitseja. Toki joukossa on paljon vedettäviäkin tykkejä ja kranaatinheittimiä, mutta arvatenkin nämä on jyvitetty enemmän puolustuksellisille joukoille. Pelkän sirpalekranaatin on perinteisesti ajateltu vaikuttavan panssariajoneuvoihin melko heikosti. Tytärammuskranaatit sopisivat paremmin panssarihaupitsi-jahtiin, mutta Suomella on niitä valitettavan niukasti - eikä niitä ole tulossakaan ihan heti.

Toinen ongelma on aseiden kantama. Kantamaltaan järkeviä vastatykistöaseita ei ole ihan hirveästi. Tämä pakottaa työntämään aseet joko hyvin eteen - riskialtista, koska puolustuksen murtuessa paikallisesti saatetaan hyvää tykkikalustoa menettää ihan suotta. Lähinnä 155 K 98 ja raskas raketinheitin omaavat hyvän kantaman, mistä päästäänkin seuraavaan.

Kolmas ongelma on aseiden vaikutusalue. Raketinheittimillä saadaan tulivaikutus laajalle alueelle nopeasti. Perinteisellä tykistöllä ammuttaessa kestää suhteellisen pitkään saada maalialueelle sama määrä räjähteitä, ja tällöin itseliikkuva tykistö voi hyvinkin keritä ajoissa alta pois. Raskas raketinheitin on toki olemassa, mutta sillekään ei ole olemassa optimaalista ampumatarviketta. AW- ja unitary-kärjet eivät ole optimaalinen vaihtoehto panssarihaupitseja vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

SJ kirjoitti:
Ei se kyllä täysin hakuammuntaa ole. Jos vihollisen tykistö ampuu, niin ei pitäisi olla liian vaikeaa ohjata lennokkia niiden suuntaan suuliekkien perusteella.

Lisäksi jos käytössä on lennokeita, niin vihollisen tykistöllä voi olla enemmän ongelmia pakenemisessa, kun tykistö voi korjata tulta vihollisen liikkeiden mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Einomies1 kirjoitti:
Samaa mieltä. Kyllä 100-150 m korkeudelta nykyisillä kameroilla (ml.IR) näkee jopa kymmenien kilometrien päähän kun raskas tykistö ampuu. Naapuri kun ei tunnetusti hajauttele tykistöään kuten meillä tehdään.

UAV:a voidaan käyttää kantaman rajoissa laajalla alueella eikä se tarvitse optimaalista mittauspaikkaa kuten tutkat. Tutkaa ei myöskään ole varmasti tarkoitus tai järki pitää päällä tuntikausia koska se paljastuu vihollisen tiedustelulle, jota yllätys, yllätys löytyy varmasti! UAV voi olla passiivisena tarkkailemassa laajaa aluetta jopa tunteja eikä sen heikkotehoista lähetintä saada kovin helposti paikannettua. Lisäksi UAV voidaan sijoittaa kevyenä järjestelmänä lähemmäs taistelua jossa tulenjohtoryhmätkin ovat.

Mini-UAV kuten Orbiter2 B on lisäksi heikosti havaittava ja suhteellisen edullinen laite jota löytyy 250 kpl eli sen menettäminen ei kirpaise hirveästi kuten kalliin lentoratatutkan. Tutkan mukana tuppaa menemään usein muutama ukko ja UAV:n menetys ei tuota henkilötappioita.

Voidaanko tämä keskustelu siirtää TYKISTÖ tai UAV keskusteluun kun menee off-topicin puolelle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa on käytössä tällä hetkellä kaksi tiedustelukäyttöön soveltuvaa lennokkijärjestelmää Ranger ja Orbiter IIB.

Ranger lentää korkealla ja sen sensorien (TV/lämpökamera) kyvyt riittävät korkealta tähystämiseen. Sitä voidaan ainakin teoriassa käyttää tykistön tuliasemien paikantamiseen, mutta se ei sovellu vihollisen ilmatorjunnan vaikutusalueelle. Tähyily jonnekin horisonttiin jos siellä joku saattaisi ampua on kyllä mielestäni resurssien haaskausta.

Orbiter IIB on edelleen minilennokki ja sen ominaisuudet sen mukaiset. Se voi lentää kilometrien korkeudella, mutta käytännön lentokorkeus on varmaan 1 km molemmin puolin. Se ei ole mikään vastatykistöjärjestelmä vaan sitä käytetään todennäköisesti pataljoonan taistelun suoraan tukemiseen sen vastuualueen sisällä. Orbiterin ei voi verrata vastatykistötutkaan, koska ne hoitavat täysin eri tehtäviä. Vastatykistötutkan hinta on korkeampi, samoin kuin sen suorituskyky vastatykistötehtävässä jopa suhteutettuna hintaan.

Eiköhän meillä ole kohtuullisesti pitkänkantaman tykistöä (>50 155K98, >100 155K83-97, RSRAKH). Näillä kaikilla luulisi olevan kyky vaikuttaa vastapuolen tykistön tuliasemiin ja vaikka ammuttaisiin sirpalekranaattia niin vaikutusta tulee. Mikä on venäläisten PSH panssaroinnin taso?

@Huhta kerroppas nyt mikä vika GMLRS-AW on tässä vastatykistöskenaariossa. Kun kyseisellä laitteella on kuitenkin hyvä sirpaleiden vaikutusetäisyys, tiheys ja läpäisykyky. Sen lisäksi järjestelmä on erittäin tarkka.
 
kertakenttään kirjoitti:
. Ukrainassakin on mennyt helposti satoja kranaatteja per putki päivässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokin/jotkin yksittäinen jaos tai patteri on jonain yksittäisenä päivänä/päivinä saattanut ampua yli 100 ls per putki, mutta tavallista se ei ole. Jo yksistään logististen vaikeuksien takia, putkien ja miehistöjen kestokyvystä puhumattakaan.
 
Samses kirjoitti:
Jokin/jotkin yksittäinen jaos tai patteri on jonain yksittäisenä päivänä/päivinä saattanut ampua yli 100 ls per putki, mutta tavallista se ei ole. Jo yksistään logististen vaikeuksien takia, putkien ja miehistöjen kestokyvystä puhumattakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kummalla puolella?
 
Varsinkin polttomoottorilennokit pitävät ääntä. Ja raskaammat lennokit on varustettu jollain muulla kuin sähkömoottoreilla.

Kannattaa myös ottaa huomioon että videolla ei lennetä normaalilla lentokorkeudella.
 
Joo, oman kokemuksen mukaan Ranger kyllä pitää ääntä jotta kuulee että sellainen on lähellä, mutta sen paikantaminen voi viedä aikaa pidempään.
 
peelo kirjoitti:
Ja millä korkeudella lennokki lensi? 200 m, 500 m? Nuo eivät ole tuollaisen lennokin lennätyskorkeuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä, ei kovin korkealla. Miksi niitä ei lennätetä korkeammalla?
 
Tetra kirjoitti:
En tiedä, ei kovin korkealla. Miksi niitä ei lennätetä korkeammalla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Rangerissa ei ole SAR tutkaa joka rajoittaa käyttöä epäedullisissa olosuhteissa joita suomen ilmastossa riittää... 5,4 kilometria on toimintakorkeus... Se onnistuuko se muuta kuin talvella kovilla pakkaskausilla ja kesällä nätillä aurinkoisellailmalla.. En tiedä.
 
Maksimi lentokorkeus on PV kalustoesittelyn mukaan 4,5 km.
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...AnNc_M1G-QMnPaGj/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/

Uskoisin että sitä lennätetään mahdollisimman korkealla. Pilvisyys tietenkin vaikuttaa, joten jos pilvet ovat korkealla lennetään pilvien alapuolella ja jos pilvet matalalla ei lennetä ollenkaan. Tuon kokoluokan kamerassa on varmaan kohtuu kapea näkökenttä joten missään satojen metrien korkeudessa ei voi lentää jos kohdetta haluaa tiedustella.
 
peelo kirjoitti:
Oliko lentonäytös? Varmaan aika harva on tuollaisen nähnyt kun se suorittaa samankaltaista tehtävää kuin SA-tilanteessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä, Rovajärvellä lenteli.
 
peelo kirjoitti:
Maksimi lentokorkeus on PV kalustoesittelyn mukaan 4,5 km.
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...AnNc_M1G-QMnPaGj/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/

Uskoisin että sitä lennätetään mahdollisimman korkealla. Pilvisyys tietenkin vaikuttaa, joten jos pilvet ovat korkealla lennetään pilvien alapuolella ja jos pilvet matalalla ei lennetä ollenkaan. Tuon kokoluokan kamerassa on varmaan kohtuu kapea näkökenttä joten missään satojen metrien korkeudessa ei voi lentää jos kohdetta haluaa tiedustella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä sillä kohdetta voi tiedustella vaikka kilometrien korkeudelta jos näkyvyyttä pisaa... Siihen on tosin sar tutka saatavilla ainakin valmistajan mukaan mutta käsittääkseni ei suomi versioissa
 
peelo kirjoitti:
Kummalla puolella?
Klikkaa laajentaaksesi...

Sieltä tulleiden tietojen mukaan huolto-ongelmat ovat olleet erityisesti ukrainalaisten päänsärky, mutta kyllä mille hyvänsä joukolle on ongelma jos ampuville pattereille pitää ruveta kuskaamaan satoja tonneja a-tarvikkeita päivässä per patteri, taistelukentän oloissa, enemmän kuin satunnaisesti, ja enemmän kuin muutamille harvoille yksiköille.

Ja se taas, että aseet ja miehet eivät sellaista menoa kestä rajattoman kauan, on varmaankin kansallisuudesta riippumatta sama kaikille.
 
Tetra kirjoitti:
Joo, oman kokemuksen mukaan Ranger kyllä pitää ääntä jotta kuulee että sellainen on lähellä, mutta sen paikantaminen voi viedä aikaa pidempään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saman havainnon olen tehnyt kun se tässä kesäisin on lennellyt, pitkään saa hakea.
Kun korkeammalla lentää taitaa ääni kuulua vain kun perä on kuuntelijaan päin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top