Tykistö

Aikaisemminhan vastatykistötouhuihin oli Cymbeline tutkat, äänimittauskalustot ja kaukotähystyslaitteet. @Old Boy tuossa aikaisemmin jo kävikin läpi Cymbelineä ja kaukotähystystä. Kaukotähystyslaitteistona oli aikaisemmin (ehkä poistuneet?) perävaunuun asennettu sensorimasto, jossa oli optinen kamera sekä lämpökamera (?) ja laseretäisyysmittari. Nämä tulivat joskus 80-luvun lopulla. Ylemmän johtoportaan Tiedustelupatterit hoitivat nämä hommat. Nykyään ainakin PR05 kuuluu uudempi TEKA alustalla oleva järjestelmä.

Tosiaan tutkat ovat poistuneet ja vanhat äänimattauslaitteet myös. Tilalle toki tarvittaisiin modernia tutkaa ja äänimittauslaitteistoa. Nämä toimisivat hyvin yhdessä, koska tutka on haavoittuvainen aktiivisena lähettimenä eli äänellä ensin havaintoa ja sen jälkeen tutkalla tarkempaa mittausta. Äänimittauslaitteistojen tarkkuudet riippuvat olosuhteista ja sensorikenttien määrästä/sijoittelusta, ollen luokkaa 1-2% etäisyydestä. Ongelmana on rahoitus ja ilmeisesti laitteiden hyöty suhteessa hintaan ei ole riittävän hyvä, jotta hankintoja voitaisiin toteutta.

http://www.roke.co.uk/resources/datasheets/halo_dsh35.pdf tuossa yksi ilmeisesti yleisimmin käytössä olevasta äänimittauslaitteesta eli HALO.
 
kertakenttään kirjoitti:
No tuota... eikös tulen johtaminen ole juuri sitä, että nähdään maali ja iskemät ja voidaan korjata tulta. Maavalvontatutkalla nähdään molemmat.

Meillä on suuret miesvahvuudet verrattuna viholliseen ja alueelliseen taisteluun kuuluu kattava tähystys ja tulenjohtoverkko. Vihollisen tuliyksiköt joutuvat ryhmittymään erittäin ilmeisille paikoille, jotka on AVTssä saatu selville. Vihollinen saa selville puolustusvalmistelut eikä aja tykistöä pellolle, jossa on miinoja. Jätetään ne alueet miinoittamatta, jotka sopivat tuliasemiksi ja järjestetään valvonta niille alueille. Loppua ei varmaan tarvitse selittää.
Klikkaa laajentaaksesi...


Moderni vastatykistötutka https://en.wikipedia.org/wiki/ARTHUR_(radar)

  • tutkalla havaitaan vihollisen ampumat kranaatit ilmalennossa (nousuvaiheessa toivottavasti)

  • Sitten lasketaan tippumispaikka ja alkuperäinen ampumasuunta ja alkuperäinen ampumapaikka.

  • Wikin mukaan tehokas toimintaetäisyys järjestelmällä n.20-25km. Haupitsien toiminta onnistunee näillä ampumaetäisyyksillä vastatykistötoiminnassa.

1.) havaitsee ilmassa lentävät kranaatit jotka vihollinen ampui muutama sekunti sitten.



2.) tietokoneet rupee heti laskemaan mahdollisia lentoratoja, joista kranaatit oli alunperin ammuttu. Lasketaan vihollisten ampumien kranaattien tippumispaikka sekä alkuperäinen ampumispaikka josta viholliset ampui kranaatit. Tämähän on koko homman idea ei tässä muuten olisi mitään järkeä ??? Tai ehkä olen vain tyhmä o_O

3.) saattaa olla että vanhemmissa tutkajärjestelmissä vaadittiin kaksi tai kolme tutkaa seuraamaan tykin kranaatin ilmalentoa. Muistaakseni joku brittien vanhempi järjestelmä. saattaa olla toki edelleen käytössä

4.) ammutaan vihollisia (????) :rolleyes:


  • Aktiivinen tutkankäyttö toisaalta mahdollisesti vetää tulta puoleensa ja varsinkin vetää puoleensa tutkaan-hakeutuvia ilmasta-maahan ohjuksia (HARM)
 
peelo kirjoitti:
Tosiaan tutkat ovat poistuneet ja vanhat äänimittauslaitteet myös. Tilalle toki tarvittaisiin modernia tutkaa ja äänimittauslaitteistoa
Klikkaa laajentaaksesi...

Aänimittauslaitteisto HALO oli kokeilussa Rovajärvellä joskus viime vuosituhannen päättyessä. Joitakin puutteita löytyi, joita valmistaja korjaili. Pääosin todettiin tarkoitukseen hyvin sopivaksi. Hankinta
vaan jäi tekemättä ja tämä toiminta ajettiin alas. Samaan tarkoitukseen käytetty valomittaus lopetettiin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Ei ole tarkoitus aloittaa äänimittausta uudelleen, vaan tutkilla
toimitaan, jos (kuin ihmeen kautta) rahaa löytyy.
 
Old Boy kirjoitti:
Aänimittauslaitteisto HALO oli kokeilussa Rovajärvellä joskus viime vuosituhannen päättyessä. Joitakin puutteita löytyi, joita valmistaja korjaili. Pääosin todettiin tarkoitukseen hyvin sopivaksi. Hankinta
vaan jäi tekemättä ja tämä toiminta ajettiin alas. Samaan tarkoitukseen käytetty valomittaus lopetettiin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Ei ole tarkoitus aloittaa äänimittausta uudelleen, vaan tutkilla
toimitaan, jos (kuin ihmeen kautta) rahaa löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Äänimittaus vaan mahdollistaisi paremman ajallisen kattavuuden ja täydentäisi tutkien toimintaa. Tutkaa ei voi pitää jatkuvasti päällä tai samassa asemassa ja suurempaan määrään tutkia ei ole varaa. Onko tutkiin ollenkaan.
 
kertakenttään kirjoitti:
No tuota... eikös tulen johtaminen ole juuri sitä, että nähdään maali ja iskemät ja voidaan korjata tulta. Maavalvontatutkalla nähdään molemmat.

Meillä on suuret miesvahvuudet verrattuna viholliseen ja alueelliseen taisteluun kuuluu kattava tähystys ja tulenjohtoverkko. Vihollisen tuliyksiköt joutuvat ryhmittymään erittäin ilmeisille paikoille, jotka on AVTssä saatu selville. Vihollinen saa selville puolustusvalmistelut eikä aja tykistöä pellolle, jossa on miinoja. Jätetään ne alueet miinoittamatta, jotka sopivat tuliasemiksi ja järjestetään valvonta niille alueille. Loppua ei varmaan tarvitse selittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

 
peelo kirjoitti:
Kaukotähystyslaitteistona oli aikaisemmin (ehkä poistuneet?) perävaunuun asennettu sensorimasto, jossa oli optinen kamera sekä lämpökamera (?) ja laseretäisyysmittari. Nämä tulivat joskus 80-luvun lopulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pari noista päätyi Kosovoon. Mulle jäi aikoinaan sellainen kuva, että kyseessä oli enemmänkin jonkin sortin prototyypit mutta varmaa tietoa asiasta ei ole.

Se ensimmäinen alas mennyt.

isoveli.png
 
kertakenttään kirjoitti:
Meillä on suuret miesvahvuudet verrattuna viholliseen ja alueelliseen taisteluun kuuluu kattava tähystys ja tulenjohtoverkko. Vihollisen tuliyksiköt joutuvat ryhmittymään erittäin ilmeisille paikoille, jotka on AVTssä saatu selville. Vihollinen saa selville puolustusvalmistelut eikä aja tykistöä pellolle, jossa on miinoja. Jätetään ne alueet miinoittamatta, jotka sopivat tuliasemiksi ja järjestetään valvonta niille alueille. Loppua ei varmaan tarvitse selittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitä tuossa mietin, että mitenkähän paljon olisi mahdollista vaikuttaa siihen, että miten kaukaa vihollinen ampuu? Siis tuolla miinoittamiskikalla? Miinoja siihen ei lopulta tarvitse montaa per pelto tms. ja monesti valemiinat hoitavat saman asian, kunhan alueella on tarpeeksi sissejä huolehtimassa siitä, että kukaan ei ihan helpolla lähde avoimelle paikalle hortoilemaan. Myöskin sellaista mietin, että kokonaan kantamalta vihollisen tykistöä ei voi pakottaa, koska silloin ne varmana tuovat tarpeeksi pioneereja itse valitsemaansa paikkaan ja raivaavat siellä olevat miinat oli mikä oli. Mutta olisiko esim. mahdollista pakottaa vihollisen tykistö käyttämään jatkuvasti suurinta panosta (esim. D-30 tykit, sen kauemmas tuskin saadaan tykistöä jäämään). Tai sitten sen 5 kilsan sijaan matka olisi 10-20 kilsaa ja olisiko tällä erityistä merkistystä esim. tarkkuuteen tai vihollisen ammuskulutukseen?
 
VanhaPate kirjoitti:
Pari noista päätyi Kosovoon. Mulle jäi aikoinaan sellainen kuva, että kyseessä oli enemmänkin jonkin sortin prototyypit
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet aivan oikeassa, kaksi niitä ainoastaan tehtiin.
Olivat hienoa kotimaista teknologiaa valmistumisaikanaan. Jotain ongelmia nähin proto- tai esisarjalaitteisiin jäi. Muistan, kun niitä meille esiteltiin, niin etäisyyttä zoomaillessa kursori vaelsi sivusuunnassa
eri paikkaan. Sarjavalmistusta ei silloin Hornet -maksujen aikaan taidettu edes vakavissaan suunnitella.
 
Old Boy kirjoitti:
Olet aivan oikeassa, kaksi niitä ainoastaan tehtiin.
Olivat hienoa kotimaista teknologiaa valmistumisaikanaan. Jotain ongelmia nähin proto- tai esisarjalaitteisiin jäi. Muistan, kun niitä meille esiteltiin, niin etäisyyttä zoomaillessa kursori vaelsi sivusuunnassa
eri paikkaan. Sarjavalmistusta ei silloin Hornet -maksujen aikaan taidettu edes vakavissaan suunnitella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku versio ennen tai jälkeen tuon oli kiinreästi Masin päällä. Se oli jossain näyttelyssä esillä 90-luvulla. Ja valmiusprikaateille käsittääkseni hommattiin vastaava laitteisto Nasun takavaunuun asennettuna. Aika pienimuotoista toimintaa kaiken kaikkiaan?
 
SJ kirjoitti:
Sitä tuossa mietin, että mitenkähän paljon olisi mahdollista vaikuttaa siihen, että miten kaukaa vihollinen ampuu? Siis tuolla miinoittamiskikalla? Miinoja siihen ei lopulta tarvitse montaa per pelto tms. ja monesti valemiinat hoitavat saman asian, kunhan alueella on tarpeeksi sissejä huolehtimassa siitä, että kukaan ei ihan helpolla lähde avoimelle paikalle hortoilemaan. Myöskin sellaista mietin, että kokonaan kantamalta vihollisen tykistöä ei voi pakottaa, koska silloin ne varmana tuovat tarpeeksi pioneereja itse valitsemaansa paikkaan ja raivaavat siellä olevat miinat oli mikä oli. Mutta olisiko esim. mahdollista pakottaa vihollisen tykistö käyttämään jatkuvasti suurinta panosta (esim. D-30 tykit, sen kauemmas tuskin saadaan tykistöä jäämään). Tai sitten sen 5 kilsan sijaan matka olisi 10-20 kilsaa ja olisiko tällä erityistä merkistystä esim. tarkkuuteen tai vihollisen ammuskulutukseen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vihollisen ei haluta toimivan jossain niin sinne on oikeasti laitettava miinoja. Valemiinoitteesta, kun ajaa eka miinajyrä eikä mitään poksahda se miinoite on taputeltu. 2S19 lyma on jotain 5-6km joten vähintään niin kauas se on sijoitettava kärkiosaston tai 1. portaan taisteluunvetotasasta. Metsäisessä maastossa pataljoonan lähitavoite voi olla 1-3km päässä lähtöasemasta, joten prikaatin tykistön oltava vähintään 6-9km päässä tavoitteesta.
 
Kaikella kunnioituksella, veli @SJ, vihollisen hallussa oleva alue on lähinnä lämpökameroiden ansiosta poissa omien joukkojen käytössä. Ja painopistessuunnan tykistöyksiköt on venäläisillä tela-alustaisia,
joiden tuliasema-alueiksi sopivia maastoja on Etelä-Suomi täynnä. 2S19 on meilläkin tuttu tykki, koska 90 -luvulla hankittiin kaksi pstoa sen vedettävää versiota. Lyhin matka tällä tykillä on kylläkin 8000 m.
Siinä myös todennäköisin syy, miksei hankittu enempää; jota joku edellisillä sivuilla kyseli.
 
Minkäs tasoinen on noiden telavetoisten tykkien panssarointi? Menee varmaan kevyt kylkimiina läpi?
Miinojakin voi ansoittaa niin että miina kun laukeaa niin se samalla laukaisee kylkimiinan puusta tai raskaan viuhkan. Eli se miina toimii laukaisijana :)
Melkeinpä jo offtopicia mutta ajattelin että siitä voi olla joskus jollekin hyötyä.
 
Old Boy kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, veli @SJ, vihollisen hallussa oleva alue on lähinnä lämpökameroiden ansiosta poissa omien joukkojen käytössä. Ja painopistessuunnan tykistöyksiköt on venäläisillä tela-alustaisia,
joiden tuliasema-alueiksi sopivia maastoja on Etelä-Suomi täynnä. 2S19 on meilläkin tuttu tykki, koska 90 -luvulla hankittiin kaksi pstoa sen vedettävää versiota. Lyhin matka tällä tykillä on kylläkin 8000 m.
Siinä myös todennäköisin syy, miksei hankittu enempää; jota joku edellisillä sivuilla kyseli.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hieman aliarvioit meidän kyvyn toimia piilossa sekä yliarvioit lämppärin suorituskyvyn. Lähtisin siitä olettamuksesta, että kevyt kylkkäri menee telahaupitsien tornista läpi sekä 2S3 kyljestä koska älliä vastaava alusta.
 
@Old Boy @VanhaPate Tiedustelupatterin kalusto taitaa muutenkin pitää sisällään kaikenlaisia virityksiä. Hyvä kun kerroitte kokemuksianne.

Tuollaisen kaukotähystyslaitteisto käyttö peitteisessä maastossa on vähän niin ja näin. Pohjois-Suomeen toki soveltuu erinomaisesti. Eli pieni määrä selittyy jo osittain sillä. @Rannari Uusi järjestelmähän on nimeltään Maakotka ja ainakin osa on asennettu TEKA-alustalle ja näitähän pitäisi olla PR05/TIEDK kokoonpanossa. Sensorina toimii sama boltsi kuin rannikkotykistön Merikotka laitteistossa (Sagem). Merikotka kiinteästi asennettuna linnakkeilla.
 
Oliko PR05:n tykistön paikantamisajoneuvokin TEKA-alustalla? Joskus oli juttu tuosta Maakotkasta (joka tosiaan on NASUn pohjalle tehty) kun niitä vastaanotettiin kohta 10 vuotta sitten, samassa jutussa oli mainintaa tuosta paikantamisajoneuvosta. Ei voi muistaa :mad:
 
Veli @peelo on ihan oikeassa. Etelä-Suomen maasto on haastavaa kaukotähystykselle. Kyllä sitä silti edelleen tehdään ja koulutetaan. Mäkien päältä tai vaikka vesitorneista näkee kaukaista maastoa vain
sektoreina. Pystyy seuraamaan, missä tapahtuu ja laskemaan liikennettä. Tulenjohtaminen jo paljon vaikeampaa eikä tuliasemien paikannus onnistu, kuten jo todettiin. Kaukotähystykseen on hankittu omia
erikoisvälineitä, joita varsin harvoin esitellään julkisuudessa.
 
peelo kirjoitti:
@Old Boy @VanhaPate Tiedustelupatterin kalusto taitaa muutenkin pitää sisällään kaikenlaisia virityksiä. Hyvä kun kerroitte kokemuksianne.

Tuollaisen kaukotähystyslaitteisto käyttö peitteisessä maastossa on vähän niin ja näin. Pohjois-Suomeen toki soveltuu erinomaisesti. Eli pieni määrä selittyy jo osittain sillä. @Rannari Uusi järjestelmähän on nimeltään Maakotka ja ainakin osa on asennettu TEKA-alustalle ja näitähän pitäisi olla PR05/TIEDK kokoonpanossa. Sensorina toimii sama boltsi kuin rannikkotykistön Merikotka laitteistossa (Sagem). Merikotka kiinteästi asennettuna linnakkeilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yhdestä kirjasta jo löysinkin lisäinfoa aiheesta. Valmiusprikaatien värkit on tosiaan asennettu Nasun takavaunuun ja masto on 11-metrinen. Korotusta on siis tarjolla vähän vaatimattomammin kuin tuossa alkuperäisessä laitteessa. Tuota alkuperäistä laitetta valmistettiin rinnakkaismallit joista toinen oli vedettävä ja toinen kiinteästi Masin päällä. Kehitystyö katkesi vuosiksi kun kalusto vietiin Kosovoon. Siellä olivat kuitenkin isoksi avuksi mm. mellakantorjuntaan liittyvässä tiedustelussa.
 
Rannari kirjoitti:
Yhdestä kirjasta jo löysinkin lisäinfoa aiheesta. Valmiusprikaatien värkit on tosiaan asennettu Nasun takavaunuun ja masto on 11-metrinen. Korotusta on siis tarjolla vähän vaatimattomammin kuin tuossa alkuperäisessä laitteessa. Tuota alkuperäistä laitetta valmistettiin rinnakkaismallit joista toinen oli vedettävä ja toinen kiinteästi Masin päällä. Kehitystyö katkesi vuosiksi kun kalusto vietiin Kosovoon. Siellä olivat kuitenkin isoksi avuksi mm. mellakantorjuntaan liittyvässä tiedustelussa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä kirja?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top