Tykistö

Veli @J0h1F luettelikin syyt minkä vuoksi tykistö ampuu yläkulmilla ainoastaan, kun siihen on erityistä syytä. Ja ihan samaa mieltä olen kouluttajiesi kanssa. Lyhyeen vastaukseen ei tietenkään ollut
mahdollista kirjoittaa ohjesäännönomaisesti kaikkia tilanteita; katujen suuntaisesti voi tykeillä hyvin ampua samoin katuja on monen levyisiä, esim Esplanadit ja Mannerheimintie.
 
Rakennusten väliin kadulle osuminen on taas aika vaikeaa osumatta rakennuksiin.

Kun kerran ammutaan tykistöllä rakennetulle alueelle, ja kun KRH on myös käytössä/vaihtoehto, niin miksi tuo olisi relevanttia? Tämä siis ihan uteliaisuudesta koska luulen missanneeni jonkin pointin.
 
Tänään tuli tilaisuus selailla uusinta Panssari-lehteä 1/2016 ja siellä oli listattu aika selkeät tavoitteet uusille tykeille.

Mekanisoiduilla taisteluosastoilla oletetaan olevan jatkossakin psh-patteristot. Kalustona 155mm aseet joilla sama suoja ja liike kuin iskevällä osalla. Olipa henkilöstön käyttökin tuleville vuosille mietitty vahvasti uuden kaluston käyttöönottoa painottaen. Tulee olemaan melkoinen kolaus jos isot pojat uushankinnan sijaan käskevätkin panna ovet säppiin ja sammuttaa valot.

Noita tavoitteita ei pyöräalustaisella kalustolla täytetä. Tavoitetila tietysti muuttuu sekunnissa kun niin vain päätetään. Jos toisaalta suunnitellaan etelän valmiusprikaatien varustamista niin telavehkeet taas eivät olisi kovinkaan käytännöllisiä Säkylän Pasi/AMV-prikaatilla. Pitääköhän tässä siis odotella kahden eri järjestelmän hankintaa? ( kun nyt saisivat edes yhden... )
 
Kun kerran ammutaan tykistöllä rakennetulle alueelle, ja kun KRH on myös käytössä/vaihtoehto, niin miksi tuo olisi relevanttia? Tämä siis ihan uteliaisuudesta koska luulen missanneeni jonkin pointin.

Pointti lienee on, että osuessaan kattoihin, kranaatti menee hukkaan, eikä vaikuta katukuilussa kulkevaan viholliseen. Tämä vaatii mielestäni kuitenkin korkeita taloja, kaksi-kolmi kerroksinen rakennuskanta ei ole riittävä.

Toinen näkökulma on kuitenkin, se fakta, ettei Suomessa ole kovin montaa kymmentä neliökilometriä jossa tuo on todellinen ongelma. Sielä omakotialueella haitta on jo täysin marginaalinen. Helsingin kantakaupungissa sitten todellinen ongelma.
 
Pointti lienee on, että osuessaan kattoihin, kranaatti menee hukkaan, eikä vaikuta katukuilussa kulkevaan viholliseen. Tämä vaatii mielestäni kuitenkin korkeita taloja, kaksi-kolmi kerroksinen rakennuskanta ei ole riittävä.

Toinen näkökulma on kuitenkin, se fakta, ettei Suomessa ole kovin montaa kymmentä neliökilometriä jossa tuo on todellinen ongelma. Sielä omakotialueella haitta on jo täysin marginaalinen. Helsingin kantakaupungissa sitten todellinen ongelma.

Kattoon osuessaan tuo voi tosiaan olla ongelma, mutta seinään osumisen mahdollisuus kompensoi. Ja tietenkin mukaan tulee myös putoava kama.
 
Kattoon osuessaan tuo voi tosiaan olla ongelma, mutta seinään osumisen mahdollisuus kompensoi. Ja tietenkin mukaan tulee myös putoava kama.

Olet oikeassa, ei sielä katukuilussa ole täysin turvassa.
Ja kun tarpeeksi ammutaan rakennukset syttyvät tuleen ja/tai romahtavat estäen liikkeen.
 
Noita tavoitteita ei pyöräalustaisella kalustolla täytetä. Tavoitetila tietysti muuttuu sekunnissa kun niin vain päätetään. Jos toisaalta suunnitellaan etelän valmiusprikaatien varustamista niin telavehkeet taas eivät olisi kovinkaan käytännöllisiä Säkylän Pasi/AMV-prikaatilla. Pitääköhän tässä siis odotella kahden eri järjestelmän hankintaa? ( kun nyt saisivat edes yhden... )

Archer Ruotsista (jäikö FMV ongelmalliseen asemaan norjalaisten peruttua koko homman?) Poriin ja käytetty PzH 2000 sitten panssarijoukoille? Siinä olisi iskukykyä! Rahaa vain pitäisi löytyä vielä toiset 100 miljoonaa jostakin...
 
Archer Ruotsista (jäikö FMV ongelmalliseen asemaan norjalaisten peruttua koko homman?) Poriin ja käytetty PzH 2000 sitten panssarijoukoille? Siinä olisi iskukykyä! Rahaa vain pitäisi löytyä vielä toiset 100 miljoonaa jostakin...

Rahalla tietysti saisi mitä vain. Jos Parolan pumpuillekin halutaan uudet PsH:t ja vielä patteristot niin hankittavaksi tulisi jo vähintään 40kpl niiden Archerien lisäksi. Jotenkin puseroon tosiaan hiipii epäilys rahan riittävyydestä.
 
Suomella on merkittävä määrä (72 kpl ?) 122mm telahaupitseja, jotka etenee niin pelloilla ja pientareilla, ampuen 360 sektorilla. Olisi kiinnostava kuulla järjestelmän tuntevalta että millainen taisteluarvo niillä on tänäpäivänä. Onko niitä yhtään päivitetty vai onko ne suoraan 70- luvulta? Kantama ja teho on tiedossa, mutta miten on käytettävyyden laita? Onko koko patteri siistissä rivissä tuliasemassa vai voiko niitä hajauttaa pienempiin ryhmiin? Tuleeko tulikomennot vaununjohtajan kuulokkeisiin vai suoraan jollekkin näytölle vai pitääkö kaiken lisäksi vedellä jotain kaapeleita. Määritetäänkö vain koko patterin sijainti vai tehdäänkö se vaunukohtaisesti, entä ampuma arvot? Onko ne rinnastettavissa vedettävään 122mm patteriin sillä erolla vain että vetäjää ei toivonmukaan tarvita. Jos joku näkisi vähän vaivaa niin olisi mielenkiintoista kuulla vähän laajemminkin.
 
Suomella on merkittävä määrä (72 kpl ?) 122mm telahaupitseja, jotka etenee niin pelloilla ja pientareilla, ampuen 360 sektorilla. Olisi kiinnostava kuulla järjestelmän tuntevalta että millainen taisteluarvo niillä on tänäpäivänä. Onko niitä yhtään päivitetty vai onko ne suoraan 70- luvulta? Kantama ja teho on tiedossa, mutta miten on käytettävyyden laita? Onko koko patteri siistissä rivissä tuliasemassa vai voiko niitä hajauttaa pienempiin ryhmiin? Tuleeko tulikomennot vaununjohtajan kuulokkeisiin vai suoraan jollekkin näytölle vai pitääkö kaiken lisäksi vedellä jotain kaapeleita. Määritetäänkö vain koko patterin sijainti vai tehdäänkö se vaunukohtaisesti, entä ampuma arvot? Onko ne rinnastettavissa vedettävään 122mm patteriin sillä erolla vain että vetäjää ei toivonmukaan tarvita. Jos joku näkisi vähän vaivaa niin olisi mielenkiintoista kuulla vähän laajemminkin.

Panssarihaupitsit on päivitetty viime vuosina kosketusnäytöllisillä tuliasemapäätteillä ja digitaalisilla radioilla.
 
122PSH oli alkujaan hätäratkaisu jonka hankintaa perusteltiin sillä että PSPR sai kalustoa jonka avulla oli mahdollista käynnistää panssaritykistön koulutus. Itse ase ei ollut ominaisuuksiltaan edes lähellä asetettuja suorituskykyvaateita mutta Saksasta ei ollut parempaakaan saatavilla.

Ja taas kerran tilapäiskäyttöön hankittu verme palvelee 30+ vuotta eikä kukaan muistele sen mahdollisia puutteita :D
 
Panssarihaupitsit on päivitetty viime vuosina kosketusnäytöllisillä tuliasemapäätteillä ja digitaalisilla radioilla.
mitenkäs tykkikohtainen paikannus/suunnan määritys. Ei vissiin inertiapaikannuslaitteita ole tullut.
Tykkipäätteessä on vähintään GPS mutta se ei vielä mahdollista omatoimista tulitoimintaa.
 
mitenkäs tykkikohtainen paikannus/suunnan määritys. Ei vissiin inertiapaikannuslaitteita ole tullut.
Tykkipäätteessä on vähintään GPS mutta se ei vielä mahdollista omatoimista tulitoimintaa.

Tykkipääte on juuri se joka mahdollistaa. Tykki ilmoittaa sijaintinsa jaokselle, jaos laskee Ahjolla joka aseelle omat ampuma-arvot ja lähettää me tykkipäätteelle. Sama krhlla. Suuntaaminen taitaa olla mallia manuaalinen kiinnityspisteseipään avulla.
 
Tykkipääte on juuri se joka mahdollistaa. Tykki ilmoittaa sijaintinsa jaokselle, jaos laskee Ahjolla joka aseelle omat ampuma-arvot ja lähettää me tykkipäätteelle. Sama krhlla. Suuntaaminen taitaa olla mallia manuaalinen kiinnityspisteseipään avulla.
kuka sen kiinnityspisteseipään käy asettamassa ja suunnat mittaamassa.?
 
nyt oli kyse erityisesti PSH. Eli väitätkö että pelkällä käsisuuntakehämittauksella tykinjohtajan toimesta voidaan tulitoiminta aloittaa? Varmaan onnistuu krh:lla mutta miten on PSH?

Kyllä. PSH suunnataan kaukoputkeen kollimaattorilla, joka siis toimii suuntapisteseipään tavalla ja on vaunun takana.
 
Ymmärsinko oikein että 122PSH voi toimia jossainmäärin itsenäisesti ja hajautetusti tuliasemapäätteen avulla?
Tykkipääte on juuri se joka mahdollistaa. Tykki ilmoittaa sijaintinsa jaokselle, jaos laskee Ahjolla joka aseelle omat ampuma-arvot ja lähettää me tykkipäätteelle. Sama krhlla. Suuntaaminen taitaa olla mallia manuaalinen kiinnityspisteseipään avulla.
 
Back
Top