Tykistö

[Old Boy]

käsisuuntakehällä?

No ei ihan niin!
Käsiskehän mittaustarkkuus 10 piirua tarkoittaisi 15 km etäisyydelle 150 m virhettä. Käytetään toki tilapäis-
välineenä, jos muuta ei ole käytettävissä. Yksinomaisena suunnanmittausvälineenä käsiskehä on kuitenkin ainoastaan kevyellä krh:lla.

Tykistö tarvitsee aina tarkan suunnan, jossa siis on alle 2 piirun virhe. Sen tuo paikantamisajoneuvo, jossa on
inertiaperiaatteella toimiva hyrrälaite. Jokaisella patterilla on oma ja vehje joutuu fyysisesti ajamaan tätä varten kaikkien jaosten kautta. Tämä tehdään ennen tykkien saapumista. Tykin tultua asemaan suunta kiinnitetään laitteeseen, jonka nimi on kollmiaattori. Kuvissa näkyy pieni laite kolmijalan päällä takaa katsottuna vasemmalla puolella. Tämän työn tekee tykkimiehistö, ei siis itse tarkan suunnan hankintaa.

Jokaisella aseella tulisi toki olla paikantamislaite, kuten veli @peelo kyseli. Tätä koskeva esitys tehtiin ja hylättiin
jo 90-luvulla. Samoin hylättiin esitys omasuojan parantamisesta. 122 PSH ei pitänyt edes olla hankintalistalla,
mutta 152 PSH:t olivat loppuunajettuja eli otettava mitä sai. Menetettiin pari km kantamaa sekä kunnon vaikutus
puolikoviin maaleihin. Näistä faktoista voi päätellä laitteen nykyaikaisuuden.

PSH:ta käytetään tukemaan hyökkäystaistelua. Uusi tst-metodi ei ole panssaritykistöllä käytössä vaan ammutaan
jaoksittain kootussa ryhmityksessä kuten aina ennenkin. Enää ei tosin tarvitse lankayhteyksiä vaan patterin komentopaikkaajoneuvosta tulikomennot siirtyvät digiradiolla. Tuliasemapäätteet antavat myös koordinaatit,
tosin ainoastaan GPS:n toimiessa.

 

[nurmipora]

Montako vaunua kuuluu 122 PSH jaokseen?

 

[nurmipora]

Katso liite: 8329




No ei ihan niin!
Käsiskehän mittaustarkkuus 10 piirua tarkoittaisi 15 km etäisyydelle 150 m virhettä. Käytetään toki tilapäis-
välineenä, jos muuta ei ole käytettävissä. Yksinomaisena suunnanmittausvälineenä käsiskehä on kuitenkin ainoastaan kevyellä krh:lla.

Tykistö tarvitsee aina tarkan suunnan, jossa siis on alle 2 piirun virhe. Sen tuo paikantamisajoneuvo, jossa on
inertiaperiaatteella toimiva hyrrälaite. Jokaisella patterilla on oma ja vehje joutuu fyysisesti ajamaan tätä varten kaikkien jaosten kautta. Tämä tehdään ennen tykkien saapumista. Tykin tultua asemaan suunta kiinnitetään laitteeseen, jonka nimi on kollmiaattori. Kuvissa näkyy pieni laite kolmijalan päällä takaa katsottuna vasemmalla puolella. Tämän työn tekee tykkimiehistö, ei siis itse tarkan suunnan hankintaa.

Jokaisella aseella tulisi toki olla paikantamislaite, kuten veli @peelo kyseli. Tätä koskeva esitys tehtiin ja hylättiin
jo 90-luvulla. Samoin hylättiin esitys omasuojan parantamisesta. 122 PSH ei pitänyt edes olla hankintalistalla,
mutta 152 PSH:t olivat loppuunajettuja eli otettava mitä sai. Menetettiin pari km kantamaa sekä kunnon vaikutus
puolikoviin maaleihin. Näistä faktoista voi päätellä laitteen nykyaikaisuuden.

PSH:ta käytetään tukemaan hyökkäystaistelua. Uusi tst-metodi ei ole panssaritykistöllä käytössä vaan ammutaan
jaoksittain kootussa ryhmityksessä kuten aina ennenkin. Enää ei tosin tarvitse lankayhteyksiä vaan patterin komentopaikkaajoneuvosta tulikomennot siirtyvät digiradiolla. Tuliasemapäätteet antavat myös koordinaatit,
tosin ainoastaan GPS:n toimiessa.

Eikö tuliasemapäätteessä oleva GPS anna tarpeeksi tarkkaa paikkatietoa vai käytetäänkö paikantamisajoneuvoa siltävaralta ellei GPS toimi ?

 

[Jukkis]

Eikö tuliasemapäätteessä oleva GPS anna tarpeeksi tarkkaa paikkatietoa vai käytetäänkö paikantamisajoneuvoa siltävaralta ellei GPS toimi ?

GPS ei anna suuntaa. Liikkeestä sitä toki pystyy arvioimaan, mutta se ei ole tarkka varsinkaan epätasaisessa maastossa.

 

[kertakenttään]

Paikantamisajoneuvolla kiinnitetään tarkka suunta tuliasemiin, jossa suuntakehällä saavutetaan alle kahden piirun tarkkuus.

 

[peelo]

@Old Boy siinäpä annoit sen vahvistuksen mitä hain. Tuota käsisuuntakehää kyselin, kun hiukan epäilin että se riittäisi tykeillä ja sieltä ei kuitenkaan muuta välinettä löydy, jos löytyy tuotakaan.

Inertiapaikannusyksiköt (INS) ovat varmaankin tulleet hinnassa alaspäin, joten ehkä siihen 90-lukuun ei kannata verrata. Mutta kannattaako sellaiseen investoida poistuvan (2025 paikkeilla) kaluston ollessa kyseessä.



Eli nykyisellään ei 122 PSH 74 pysty omatoimiseen tulitoimintaan. GPS+INS+AHJO (paikanmääritys+suunnanmääritys+ampuma-arvojen laskenta) yhdistelmä mahdollistaisi sen. Nykyinen varustus siis GPS+AHJO.

Tarvitaan siis se paikantamisajoneuvo (INS) tai suuntakehä (käsisuuntakehä ei riitä). Näitä löytyy joko jaoksesta tai komppaniasta.

Suuntakehä

Moderni hyrräsuuntakehä STERNA (näitä löytyy Puolustusvoimilta, kuvassa kiinnitettynä Vector laseretäisyysmittari)

Käsisuuntakehän käyttöä http://1.bp.blogspot.com/-72WOz46mSeY/UtZN9eVOlpI/AAAAAAAAAGI/L7HshBRxj6A/s1600/IMG_2256.JPG

 

[nurmipora]

@Old Boy siinäpä annoit sen vahvistuksen mitä hain. Tuota käsisuuntakehää kyselin, kun hiukan epäilin että se riittäisi tykeillä ja sieltä ei kuitenkaan muuta välinettä löydy, jos löytyy tuotakaan.

Inertiapaikannusyksiköt (INS) ovat varmaankin tulleet hinnassa alaspäin, joten ehkä siihen 90-lukuun ei kannata verrata. Mutta kannattaako sellaiseen investoida poistuvan (2025 paikkeilla) kaluston ollessa kyseessä.



Eli nykyisellään ei 122 PSH 74 pysty omatoimiseen tulitoimintaan. GPS+INS+AHJO (paikanmääritys+suunnanmääritys+ampuma-arvojen laskenta) yhdistelmä mahdollistaisi sen. Nykyinen varustus siis GPS+AHJO.

Tarvitaan siis se paikantamisajoneuvo (INS) tai suuntakehä (käsisuuntakehä ei riitä). Näitä löytyy joko jaoksesta tai komppaniasta.

Suuntakehä

Moderni hyrräsuuntakehä STERNA (näitä löytyy Puolustusvoimilta, kuvassa kiinnitettynä Vector laseretäisyysmittari)

Käsisuuntakehän käyttöä http://1.bp.blogspot.com/-72WOz46mSeY/UtZN9eVOlpI/AAAAAAAAAGI/L7HshBRxj6A/s1600/IMG_2256.JPG

Kiitos tiedoista. Nyt jalkaväenmiehellekkin alkaa selvitä tykistön salat.

 

[proileri]

Archer Ruotsista (jäikö FMV ongelmalliseen asemaan norjalaisten peruttua koko homman?) Poriin ja käytetty PzH 2000 sitten panssarijoukoille? Siinä olisi iskukykyä! Rahaa vain pitäisi löytyä vielä toiset 100 miljoonaa jostakin...

Aattelisin että tuon kaupan jälkeen kaavioissa panssariyksiköt tukeutuvat 155-kalustoon, nykyisten PsH:n paikka olisi loogisimmillaan CV-kaluston seurana, ja porilaisten ensisijaisena kaverina jatkaa AMOS.

122PsH ei ole mikään huippuvehje, mutta kuitenkin toimiva perusmallin kevyt panssarihaupitsi nähdäkseni. Se on saanut Ukrainassa kiitosta liikkuvuutensa ja uimakykynsä osalta, se on edelleen maailmalla käytössä ja modernisointien kohteena, ja meillä löytyy myös aika paljon varaosaa ja ammusta siihen haupitsien ja ällitällien osalta. Tuntuisi että on vielä pitkään käytössä toisen linjan kalustona.

 

[PJ85]

122PsH ei ole mikään huippuvehje, mutta kuitenkin toimiva perusmallin kevyt panssarihaupitsi nähdäkseni. Se on saanut Ukrainassa kiitosta liikkuvuutensa ja uimakykynsä osalta, se on edelleen maailmalla käytössä ja modernisointien kohteena, ja meillä löytyy myös aika paljon varaosaa ja ammusta siihen haupitsien ja ällitällien osalta. Tuntuisi että on vielä pitkään käytössä toisen linjan kalustona.

Tykistön tarkastaja on sanonut että poistuu 2020-luvun alkupuoliskolla.

 

[peelo]

Aattelisin että tuon kaupan jälkeen kaavioissa panssariyksiköt tukeutuvat 155-kalustoon, nykyisten PsH:n paikka olisi loogisimmillaan CV-kaluston seurana, ja porilaisten ensisijaisena kaverina jatkaa AMOS.

Jos 122 PSH looginen sijoitus olisi SA Karjalan Prikaatissa niin ne olisi sijoitettu sinne silloin 2000-luvun alussa kun PR05 konseptia luotiin. 122 PSH suorituskyky ei riittänyt niin hankittiin 155 K 98.

 

[PJ85]

Ja miten Porilaisten AMOS liittyy tähän (tykistö)? Onhan niitä sitäpaitti KARJPR myöskin.

 

[Rannari]

Tykistön tarkastaja on sanonut että poistuu 2020-luvun alkupuoliskolla.

2025 oli Panssari-lehdessäkin takarajana. Silloin vanha lähtee kokonaan joten uuden pitää olla hankittuna ja väen koulutettuna.

 

[PJ85]

2025 oli Panssari-lehdessäkin takarajana. Silloin vanha lähtee kokonaan joten uuden pitää olla hankittuna ja väen koulutettuna.

Ei saakeli...missä on muuten PS-lehti 01/2016, onko muille tullunna?

 

[Rannari]

Ei saakeli...missä on muuten PS-lehti 01/2016, onko muille tullunna?

Kirjastoon se ainakin oli jo tullut. En tiedä miten tuore tapaus oli kyseessä.

 

[PJ85]

Kirjastoon se ainakin oli jo tullut. En tiedä miten tuore tapaus oli kyseessä.

10.3 oli ilmestymispäivä, ja yleensä se on silloin ilmestymispäivänä postiluukusta tippunut. Joskus jopa päivän-pari etuajassa, jos maananataina ei tipu niin täytyy alkaa kyselemään. Kuitenkin PS-lehden ilmestyminen on jopa odotettu tapahtuma, sen verran täyttä asiaa se on.

 

[J0h1F]

No ei ihan niin!
Käsiskehän mittaustarkkuus 10 piirua tarkoittaisi 15 km etäisyydelle 150 m virhettä. Käytetään toki tilapäis-
välineenä, jos muuta ei ole käytettävissä. Yksinomaisena suunnanmittausvälineenä käsiskehä on kuitenkin ainoastaan kevyellä krh:lla.

Pientä nipotusta tässä vain, käsisuuntakehän tarkkuus on 5 piirua, mutta mitta-asteikon tarkkuus 10 piirua.

122 PSH:lla olisi kyllä käyttöä vielä paikallisjoukkojen aseena sekä rannikko- ja kaupunkijääkäreiden tukena. Koska varsinaisen itärajan taistelualueen takana ei kantama ole niin oleellinen asia, olisi itseliikkuva tykistö näillä joukoilla hyödyksi. 14km kantama riittää hyvin Pääkaupunkiseudun alueella, ja itseliikkuvuus mahdollistaa helpomman siirtymisen uusiin tuliasemiin, ja nopeamman reagointikyvyn (mm. maahanlaskun torjunnassa oleellista). Myös rannikkojääkäreillä itseliikkuva tykistö olisi omiaan tukena: nykyiselläänhän heillä on tukena oma mantereelta toimiva KRHK. Mantereelta toimiva hiukan pidemmän kantaman kevyt PSH-patteristo lisäisi oleellisesti tulivoimaa, ja 14 km kantama riittäisi mantereelta ulkosaaristonkin saariin asti kaikkialla, paitsi Turun ja Ahvenanmaan välissä.

 

[peelo]

Pientä nipotusta tässä vain, käsisuuntakehän tarkkuus on 5 piirua, mutta mitta-asteikon tarkkuus 10 piirua.

122 PSH:lla olisi kyllä käyttöä vielä paikallisjoukkojen aseena sekä rannikko- ja kaupunkijääkäreiden tukena. Koska varsinaisen itärajan taistelualueen takana ei kantama ole niin oleellinen asia, olisi itseliikkuva tykistö näillä joukoilla hyödyksi. 14km kantama riittää hyvin Pääkaupunkiseudun alueella, ja itseliikkuvuus mahdollistaa helpomman siirtymisen uusiin tuliasemiin, ja nopeamman reagointikyvyn (mm. maahanlaskun torjunnassa oleellista). Myös rannikkojääkäreillä itseliikkuva tykistö olisi omiaan tukena: nykyiselläänhän heillä on tukena oma mantereelta toimiva KRHK. Mantereelta toimiva hiukan pidemmän kantaman kevyt PSH-patteristo lisäisi oleellisesti tulivoimaa, ja 14 km kantama riittäisi mantereelta ulkosaaristonkin saariin asti kaikkialla, paitsi Turun ja Ahvenanmaan välissä.

Hei! Otetaas nyt vähän realismia mukaan. Kyllä se MASI+KRH tai pelkkä heitin kulkee taistelujen mukana huomattavasti paremmin kuin 16 tn painava PSH. PK-seudulla taas ei liikkuvuudella ole niin väliä eli 122 H kelpaa oikein hyvin.

 

[J0h1F]

Hei! Otetaas nyt vähän realismia mukaan. Kyllä se MASI+KRH tai pelkkä heitin kulkee taistelujen mukana huomattavasti paremmin kuin 16 tn painava PSH. PK-seudulla taas ei liikkuvuudella ole niin väliä eli 122 H kelpaa oikein hyvin.

Rannikon olosuhteissa MASI ei kyllä pääse kaikkialle kunnolla, kun teitä ei mene kaikkialle. Enkä tarkoittanut KRHK:sta luopumista, vaan patteriston (tai erillisten pattereiden) käyttöä KRHK:n ohella.
Raskas heitin ei miesvoimin liiku, pelkän kevyen käyttö tukena heikentää epäsuoran tukea oleellisesti. Yksi rannikkojoukkojen ja etenkin rannikkojääkäreiden isoista ongelmista, joita ylempi upseerikuntakin on esiin nostanut, on niiden huono epäsuoran tuki.

Kaupunkialueella liikkuvuudella on yllättävän paljon merkitystä. Jos rakennuksia tai siltoja on sortunut, ei vedettävää tykkiä saadakaan enää kuljetettua haluttua reittiä. Tällöin esimerkiksi Itä-Helsingistä Espooseen siirtäminen on vaikeaa - tai sitten tarvitaan isompi määrä tuliyksiköitä, jotta niitä ei tarvitse siirrellä niin paljon.
Vaikka Viikin pelloilta yltääkin melkein kaikkialle Helsinkiin, niin maahanlaskua tai merikoukkausta/maihinnousua voidaan yrittää huomattavasti laajemmalle alueelle PK-seutua. Lisäksi 122 PSH kelpaisi suora-ammuntaan rakennuksia vastaan paljon paremmin.

Jos PSH:t kuitenkin vapautuvat nykyisestä käytöstään MEKTSTOS:n tukena, niin kyllä niillä parempi suorituskyky aina on, kuin vastaavilla vedettävillä haupitseilla (tosin tulinopeus on kai minuuttia kohden noin yhden hitaampi, koska 122 PSH:n sisätilat ovat ahtaat). Lisäksi, koska putki on sama kuin 122 H 63:ssa, voisi kuluneet (?) putket vaihtaa parempikuntoisiin, ja ällin kanssa yhteiseen runkoon riittää kuitenkin varaosia niin kauan kuin ällit käytössä pysyvät.

 

[SJ]

Ihan selkeäähän tämän pitäisi olla, että mikäli 122H:t ja älli-tällit pysyvät käytössä, niin ei ole oikein mitään syytä hankkiutua eroon noista PSH:ista.

 

[Old Boy]

122 PSH:lla olisi kyllä käyttöä vielä paikallisjoukkojen aseena sekä rannikko- ja kaupunkijääkäreiden tukena

Rannikon olosuhteissa MASI ei kyllä pääse kaikkialle kunnolla, kun teitä ei mene kaikkialle. Enkä tarkoittanut KRHK:sta luopumista, vaan patteriston (tai erillisten pattereiden) käyttöä KRHK:n ohella. Raskas heitin ei miesvoimin liiku, pelkän kevyen käyttö tukena heikentää epäsuoran tukea oleellisesti. Yksi rannikkojoukkojen ja etenkin rannikkojääkäreiden isoista ongelmista,
joita ylempi upseerikuntakin on esiin nostanut, on niiden huono epäsuoran tuki.

Eipä auttanut, vaikka veli @peelo koetti peräänkuuluttaa realismia!
Aloitetaan vaikka sillä, että 2020 puoliväli on todella nykyisen PSH -kaluston poistumisaika. Syykin on kerrottu ainakin yksityisissä keskusteluissa: alustat vanhenevat. Kyllä tämä ehkä tarkoittaa myös PsPr:n
nykyisessä perustamistehtäväluettelossa olevia tst -osastoja, mutta niistä ei enempää kun tämä on tykkilanka. Tykin putket eivät rauhanajan harjoituskäytössä loppuun kulu; ne kestää pienillä panoksilla tuhansia laukauksia. Ja putki ei ole sama kun vedettävässä vaikka ampumaominaisuudet ovat lähes identtiset.

Kun kalusto poistuu noin 10 v päästä ei ole katsottu kannattavaksi laajempaa modernisointia kun niihin tehtiin. Paikantamislaitteiden halpuuntumisesta en tiedä, mutta eihän se ollut ainoa modernisointia
vailla ollut toiminto. PSH:n tehtävä on hyökkäyksen tulituki. Jos ne tekee jotain muuta, ei sota ole mennyt suunnitelmien mukaan. Panssarijoukkojen hyökkäyksen tukeminen on erittäin nopealiikkeistä
toimntaa, jossa todella tarvittaisiin reaaliaikaista paikantamista, siis sitä että ase koko ajan kuljettaa mukanaan suuntaa ja koordinaatteja. Ei niinkään hajauttamista, vaikka nykyinen kolmen tykin rivi ja
toinen samanlainen läheisyydessä, onkin lihava maali esim pst -siroteammuksille. Kun vaunut tulivat, oli doktriini aluksi nykyistä enemmän hajautettu, mutta tämä todettiin johtamisen kannalta hankalaksi.

122 H kaluston Stenaamista on täällä valiteltu. Ihan aiheesta, mutta huomaamatta on jäänyt, että itäkalustoa käytettäessä on atarvikeita oltava varattuna ainakin niin moneksi päiväksi, kun tulevan sodan on
ajateltu kestävän. Kun osa tykeistä poistuu, voidaan niiden atarvikeet allokoida jäljellejääneille. Länsitavaraa on ainakin teoreettinen mahis saada kriisn aikana lisää. Siksi koko 122H kalusto on liipaisimella ensi vuosikymmenellä. Kranaatteja voi rapsutella ruosteesta ja maalata, mutta venäläisten panosten käyttöikä tulee auttamatta vastaan.