Tykistö

[Huhta]

Mitäköhän korvaajia poistuvan 122 mm kaluston - sekä vedettävän että itseliikkuvan - tilalle voisi kuvitella saatavan? Itse lähden foorumilla usein esiintyneestä melko konservatiivisesta linjasta:

Moottoroidut taisteluosastot menevät varmaankin samalla kertaa pataan kuin 122 mm. Niistä tuskin siis tarvitsee huolehtia.

Mekanisoiduille taisteluosastoille pystytään varmaan kaikissa tilanteissa hankkimaan itseliikkuvaa 155 mm kalustoa. Kenties samaa pystytään tarjoamaan myös karjalaisille, joko täydentämään nykyistä 155 mm kalustoa tai korvaamaan se.

Alueelliset joukot ovat kimurantimpi tapaus. Luovutaanko taisteluosastojen orgaanisesta tykistöstä, ja prikaatin/taisteluryhmän tasalle tuodaan sitten patteristo (tai kaksi) 155 mm vedettäviä haupitseja? Millaisen aukon tämä tekee joukkojen suorituskykyyn ja taistelutapaan? Tarvitseeko suurempia muutoksia tehdä, vai onko alueellisten joukkojen uusi taistelutapa pätevä, vaikka epäsuorasta lähteekin merkittävä siivu pois?

Foorumilla on usein esitetty, että alueellisille joukoille hankittaisiin käytettyjä 155 mm vedettäviä tykkejä. En kuitenkaan ole ihan varma, että se olisi oikea ratkaisu edes siinä tilanteessa, että rahaa olisi. Tykit olisivat edullisia, mutta teknisesti vanhahtavia. Lisäksi ampumatarvikehankinnat tulisivat kalliiksi, joten rahaa pitäisi joka tapauksessa olla käytettävissä runsaasti. Jos rahaa taas on runsaasti, niin eikö samalla kannattaisi hankkia hieman ajanmukaisempaa ja siten tehokkaampaa kalustoa, vaikka sitten vähän pienempi määrä? Kuorma-auton lavalle pultattu tykki, tyyliin CAESAR tai ATMOS, voisi tällöin olla realistinen vaihtoehto alueellisille joukoille.

Reaalimaailmaan palatakseni: poistuvan 122 mm tykistön suorituskykyä voidaan ajatella korvattavan raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeilla. Heittimiä on käytössä melko rajallinen määrä, mutta etenkin painopistealueella ne ovat hyvinkin relevantti tykistöase. Raketinheitinten ampumatarvikkeisiin panostaminen on myös suhteellisen edullinen ja helppo kasvupolku, kun meillä kerran aseet ja käyttäjät jo on. Sama koskee myös 155 mm tykistön erikoisampumatarvikkeita (mm. Bonus).

 

[kertakenttään]

Mitäköhän korvaajia poistuvan 122 mm kaluston - sekä vedettävän että itseliikkuvan - tilalle voisi kuvitella saatavan? Itse lähden foorumilla usein esiintyneestä melko konservatiivisesta linjasta:

Moottoroidut taisteluosastot menevät varmaankin samalla kertaa pataan kuin 122 mm. Niistä tuskin siis tarvitsee huolehtia.

Mekanisoiduille taisteluosastoille pystytään varmaan kaikissa tilanteissa hankkimaan itseliikkuvaa 155 mm kalustoa. Kenties samaa pystytään tarjoamaan myös karjalaisille, joko täydentämään nykyistä 155 mm kalustoa tai korvaamaan se.

Alueelliset joukot ovat kimurantimpi tapaus. Luovutaanko taisteluosastojen orgaanisesta tykistöstä, ja prikaatin/taisteluryhmän tasalle tuodaan sitten patteristo (tai kaksi) 155 mm vedettäviä haupitseja? Millaisen aukon tämä tekee joukkojen suorituskykyyn ja taistelutapaan? Tarvitseeko suurempia muutoksia tehdä, vai onko alueellisten joukkojen uusi taistelutapa pätevä, vaikka epäsuorasta lähteekin merkittävä siivu pois?

Foorumilla on usein esitetty, että alueellisille joukoille hankittaisiin käytettyjä 155 mm vedettäviä tykkejä. En kuitenkaan ole ihan varma, että se olisi oikea ratkaisu edes siinä tilanteessa, että rahaa olisi. Tykit olisivat edullisia, mutta teknisesti vanhahtavia. Lisäksi ampumatarvikehankinnat tulisivat kalliiksi, joten rahaa pitäisi joka tapauksessa olla käytettävissä runsaasti. Jos rahaa taas on runsaasti, niin eikö samalla kannattaisi hankkia hieman ajanmukaisempaa ja siten tehokkaampaa kalustoa, vaikka sitten vähän pienempi määrä? Kuorma-auton lavalle pultattu tykki, tyyliin CAESAR tai ATMOS, voisi tällöin olla realistinen vaihtoehto alueellisille joukoille.

Reaalimaailmaan palatakseni: poistuvan 122 mm tykistön suorituskykyä voidaan ajatella korvattavan raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeilla. Heittimiä on käytössä melko rajallinen määrä, mutta etenkin painopistealueella ne ovat hyvinkin relevantti tykistöase. Raketinheitinten ampumatarvikkeisiin panostaminen on myös suhteellisen edullinen ja helppo kasvupolku, kun meillä kerran aseet ja käyttäjät jo on. Sama koskee myös 155 mm tykistön erikoisampumatarvikkeita (mm. Bonus).

Itse uskon uusien telatykkien tulevan valmiusprikaateille. Porilaiset/Karjalaiset ja mekit muutenkin kuuluu yhteen kuin paita ja peppu niin mekille ei tarvita uusinta ja parasta epistä. Antaa isoveljen hoitaa se puoli. Mitä taas paikallisjoukkojen tykistöön tulee, se on paljon kimurampi juttu. Heitetään pari villiä vaihtoehtoa joita pohtia: 1) Hankitaan uusia 105 millisiä, kuten G7 korvaamaan 1:1 2) toinen KRHK 3) hankitaan vedettäviä raketinheittimiä taisteluosastoille 4) Ostetaan jenkkien ylijäämä M198 ja alueelliselle prikaatille annetaan kaveriksi tykistöprikaati 3-4 patteristolla, joista 1-2 K83-97 ja loput M198 5) Ei tehdä mitään kun 122H aika jättää 6) Tekohengitetään 122H jollain tapaa.

Edit. 7) Villi kortti, hankitaan sekä G7 että M198 ja pistetään ne samaan tykistörykmenttiin/prikaatiin K83-97 kanssa.

 

[PJ85]

Saavatko Porilaiset yhtäsuurta hyötyä itseliikkuvista tykeistä, kuin mekanisoidut joukot eli MEKTSTOS ja KARJPR, joilla on mekanisoitujen joukkojen liike ja kohtaamistaistelukyky? En tiedä - saatoin tehdä itseni idiootiksi. Voisiko alueellisen tykistön korvaamista jatkaa toisella rahoituksella/projektilla joskus 2020-luvun loppupuolella - tykistön tarkastaja on sanonut että 122H63 kalustosta suuri osa jatkaisi ainakin 2020-luvun loppuun.

 

[J0h1F]

Höpö höpö.
Anteeksi nyt vaan mutta lopeta ennen kun mokaat itsesi täysin.

No, noin meille opetettiin. Saattaa olla, että kyseiset kouluttajatkaan eivät olleet perillä asiasta, ja vetelivät omiaan (mm. kysyessäni siitä, miten toimitaan - sain juuri tuon vastauksen, että ei ole mitään lukkoonlyötyä taistelutapaa vrt. alueellisen TSTOS:n taistelutapa 15, vaan yljopo päättää tilanteen mukaan).
Pääpointtinani oli kuitenkin se, että siinä missä yksi joukkue toimii yhdellä alueella, toimii pataljoonan hyökkäys selvästi laajemmalla, ja on matkaltaan pidempi, minkä vuoksi tykistön pitää pystyä tukemaan hyökkäyksen aikana laajempaa aluetta kuin vain sitä aloittavan kärkijoukkueen hyökkäystä, joka saavuttaa tavoitteensa paljon ennen korkeamman tason tavoitetta - ja tällöin voi tulla tilanne, että patteriston pitää selvästi siirtyä (vaikka muuta tarvetta, esim. vihollisen vastatykistötoiminta ei tulisikaan), tai täytyy olla useampi patteristo käytössä. Jossain vaiheessa sitä täytyy kuitenkin liikutella, ja kaupunkialue ei taisteluiden aikaan ole suotuisinta maastoa vedettävien tykkien liikutteluun, jos rakennukset, tiet ja teiden sillat ovat vaurioituneet.

Mutta juu, @Old Boy sai kyllä perusteltua sen, että 122 PSH:ta ei kannata yrittää väkisin purkkaviritelmillä pitää toimintakuntoisena liian pitkään, kun puolalaisetkaan eivät enää valmista alustaa kokonaisuudessaan.

 

[kertakenttään]

No, noin meille opetettiin. Saattaa olla, että kyseiset kouluttajatkaan eivät olleet perillä asiasta, ja vetelivät omiaan (mm. kysyessäni siitä, miten toimitaan - sain juuri tuon vastauksen, että ei ole mitään lukkoonlyötyä taistelutapaa vrt. ALTTSTOS taistelutapa 15, vaan yljopo päättää tilanteen mukaan).
Pääpointtinani oli kuitenkin se, että siinä missä yksi joukkue toimii yhdellä alueella, toimii pataljoonan hyökkäys selvästi laajemmalla, ja on matkaltaan pidempi, minkä vuoksi tykistön pitää pystyä tukemaan hyökkäyksen aikana laajempaa aluetta kuin vain sitä aloittavan kärkijoukkueen hyökkäystä, joka saavuttaa tavoitteensa paljon ennen korkeamman tason tavoitetta - ja tällöin voi tulla tilanne, että patteriston pitää selvästi siirtyä (vaikka muuta tarvetta, esim. vihollisen vastatykistötoiminta ei tulisikaan), tai täytyy olla useampi patteristo käytössä. Jossain vaiheessa sitä täytyy kuitenkin liikutella, ja kaupunkialue ei taisteluiden aikaan ole suotuisinta maastoa vedettävien tykkien liikutteluun, jos rakennukset, tiet ja teiden sillat ovat vaurioituneet.

Mutta juu, @Old Boy sai kyllä perusteltua sen, että 122 PSH:ta ei kannata yrittää väkisin purkkaviritelmillä pitää toimintakuntoisena liian pitkään, kun puolalaisetkaan eivät enää valmista alustaa kokonaisuudessaan.

Tehtävätaktiikan hengessä sotilasalue tai armeijakunta antaa KAJP:lle tehtävän ja pataljoonan komentaja saa aivan itse päättää miten sen toteuttaa. Suunnittelua ohjaa tietenkin joukkojen koulutus eli mitä hän voi laittaa komppaniat tekemään. Taistelu 2015 kantava idea on vähemmillä joukoilla parempi suorituskyky mutta taistelutekniikkaan se ei koske juuri lainkaan kaupunkitaistelun kannalta. Kaupungissa ehkä tärkein taktinen periaate on voimien keskittäminen, pataljoona on liian heikko lähteäkseen harhailemaan sinne tänne. Kaupunkijääkäreillä muutenkaan kun ei ole orgaanista tykistöä käytössään ja heittimet hoitavat hommat mainiosti kaupungissa, niin miksi heille edes pitäisi alistaa tykistöä?

 

[J0h1F]

Kaupungissa ehkä tärkein taktinen periaate on voimien keskittäminen, pataljoona on liian heikko lähteäkseen harhailemaan sinne tänne. Kaupunkijääkäreillä muutenkaan kun ei ole orgaanista tykistöä käytössään ja heittimet hoitavat hommat mainiosti kaupungissa, niin miksi heille edes pitäisi alistaa tykistöä?

No, meillä sitä "oli" aina harjoituksissa. Tykistön vahvuus on siinä, että sillä pystyy tuhoamaan rakennuksia, kun taas kranaatinheittimillä ei. Etenkin esikaupunkialueilla rakennusten tuhoaminen voisi tulla kyseeseen, jos halutaan välttää tappioita. Muuten se kyllä voi olla aika turha, en ehkä kantakaupungin alueella lähtisi sitä käyttämään.

Ja tosiaankin, sen kyllä ymmärrän, että yhdellä pataljoonalla ei paljon tee yksinään, mutta niin kuin joukkuekaan ei taistele yksinään, niin samalla lailla pataljoonakaan ei taistele yksinään. Pataljoona on kuitenkin pienin itsenäiseen toimintaan kykenevä joukko.
Ja onhan pataljoonan taistelukin sidottu prikaatinkomentajan ajatukseen, vaikka komentaja saakin toteuttaa manööverinsä itse.

 

[kertakenttään]

No, meillä sitä "oli" aina harjoituksissa. Tykistön vahvuus on siinä, että sillä pystyy tuhoamaan rakennuksia, kun taas kranaatinheittimillä ei. Etenkin esikaupunkialueilla rakennusten tuhoaminen voisi tulla kyseeseen, jos halutaan välttää tappioita. Muuten se kyllä voi olla aika turha, en ehkä kantakaupungin alueella lähtisi sitä käyttämään.

Ja tosiaankin, sen kyllä ymmärrän, että yhdellä pataljoonalla ei paljon tee yksinään, mutta niin kuin joukkuekaan ei taistele yksinään, niin samalla lailla pataljoonakaan ei taistele yksinään. Pataljoona on kuitenkin pienin itsenäiseen toimintaan kykenevä joukko, näin meille on opetettu.

Kyllä, sillä ehdolla että ammutaan suora-ammuntana ja yli 150 millistä kranaattia. Kaikki muu on kutittelua.

 

[J0h1F]

Kyllä, sillä ehdolla että ammutaan suora-ammuntana ja yli 150 millistä kranaattia. Kaikki muu on kutittelua.

Eikö alakulmilla ampuminen noin niin kuin yleisesti riitä, silloinhan osutaan kantaviin rakenteisiin sivuttaissuunnassa, joka kykenee tuhoamaan ne?

 

[SJ]

Eikö alakulmilla ampuminen noin niin kuin yleisesti riitä, silloinhan osutaan kantaviin rakenteisiin sivuttaissuunnassa, joka kykenee tuhoamaan ne?

Ja jos tuhoamisella tarkoitetaan, että sisällä luimuavat vihollisen kärsivät vahinkoa, niin silloin väite mielestäni pitää paikkansa. Ja ainakin naapurit käytti paljon tykistöä kaupunkisotaan (suora-ammuntaan ja epäsuoraan) tsetseeniassa, joten ainakin sen perusteella tykistö on ihan hyödyllistä.

 

[Old Boy]

Tykistön vahvuus on siinä, että sillä pystyy tuhoamaan rakennuksia

Tässä keskustelussa näkyy että kaupunkitaistelua opettaa yksi jv-joukko-osasto, jonka kouluttajilla ei voi olla kovin syvällistä tietoa tykistöstä. Ihmettelin ite joskus vuosia sitten kaupunkitulenjohtajien
heikkoa tykistöosaamista, kun kaikki kuitenkin on saman RUK:n käyneet. Selitys lienee, että jv:ssä vaan on niin paljon opittavaa kiv, pst, krh jopa psv, että epäsuora tuli on vain pieni osa pakettia.
Kouluttajat ei voi tietenkään opettaa enempää kun itse osaavat. Toivottavasti en saa vastalauseiden ryöppyä. Esimerkki on vanha enkä nyt viittaa keneenkään keskustelijaan.

Rakennusten tuhoaminen tykistöllä edellyttää täsmäammuksia. Muu on atarvikkeiden tuhlausta, siitä pitää hajonta huolen. Vaikka betonitaloon saataisiin osumia, ei rakennus herkästi sorru. Betoni on
erinomaisen sitkeä materiaali. Jokainen on nähnyt kuvia Helsingin pommituksista ja vanhemmat forumin seuraajat muistavat emmentaljuustoa muistuttavat kuvat Sarajevon taloista 90-luvulla. Elementtitalo
romahtaa, jos saadaan aikaan ns jatkuva sortuma, mutta silloinkin usein ainoastaan osa taloa. Teräsrakennus romahtaa, jos syttyy palo. Liiketalossa ei kuitenkaan valtavasti palavaa matskua ole.

Romahtaneet rakennukset pysäyttää kaiken liikkeen, kuten jo Normandiassa, mutta tykistöllä ei ajella kivikaupungissa. Eikä ole merkitystä ovatko aseet itseliikkuvia vai vedettäviä, koska toimiakseen
tuliyksikkö tarvitsee aina rivin pyöräajoneuvoja. Hyökkäyksessä kantama alkaa rajoittaa pian tukea, kuten todettiin. Asemia vaihdetaan kuitenkin pattereittain, nyt varmaan jo jaoksittain.

 

[J0h1F]

Tässä keskustelussa näkyy että kaupunkitaistelua opettaa yksi jv-joukko-osasto, jonka kouluttajilla ei voi olla kovin syvällistä tietoa tykistöstä. Ihmettelin ite joskus vuosia sitten kaupunkitulenjohtajien
heikkoa tykistöosaamista, kun kaikki kuitenkin on saman RUK:n käyneet. Selitys lienee, että jv:ssä vaan on niin paljon opittavaa kiv, pst, krh jopa psv, että epäsuora tuli on vain pieni osa pakettia.
Kouluttajat ei voi tietenkään opettaa enempää kun itse osaavat. Toivottavasti en saa vastalauseiden ryöppyä. Esimerkki on vanha enkä nyt viittaa keneenkään keskustelijaan.

Rakennusten tuhoaminen tykistöllä edellyttää täsmäammuksia. Muu on atarvikkeiden tuhlausta, siitä pitää hajonta huolen. Vaikka betonitaloon saataisiin osumia, ei rakennus herkästi sorru. Betoni on
erinomaisen sitkeä materiaali. Jokainen on nähnyt kuvia Helsingin pommituksista ja vanhemmat forumin seuraajat muistavat emmentaljuustoa muistuttavat kuvat Sarajevon taloista 90-luvulla. Elementtitalo
romahtaa, jos saadaan aikaan ns jatkuva sortuma, mutta silloinkin usein ainoastaan osa taloa. Teräsrakennus romahtaa, jos syttyy palo. Liiketalossa ei kuitenkaan valtavasti palavaa matskua ole.

Romahtaneet rakennukset pysäyttää kaiken liikkeen, kuten jo Normandiassa, mutta tykistöllä ei ajella kivikaupungissa. Eikä ole merkitystä ovatko aseet itseliikkuvia vai vedettäviä, koska toimiakseen
tuliyksikkö tarvitsee aina rivin pyöräajoneuvoja. Hyökkäyksessä kantama alkaa rajoittaa pian tukea, kuten todettiin. Asemia vaihdetaan kuitenkin pattereittain, nyt varmaan jo jaoksittain.

Hmm, tässä hyvät perustelut asiaan.
Tosiaankaan, itse tykistön käyttö ei meillä ollut pääasiana, vaan heitinten.

 

[SJ]

Rakennusten tuhoaminen tykistöllä edellyttää täsmäammuksia. Muu on atarvikkeiden tuhlausta, siitä pitää hajonta huolen. Vaikka betonitaloon saataisiin osumia, ei rakennus herkästi sorru. Betoni on
erinomaisen sitkeä materiaali. Jokainen on nähnyt kuvia Helsingin pommituksista ja vanhemmat forumin seuraajat muistavat emmentaljuustoa muistuttavat kuvat Sarajevon taloista 90-luvulla. Elementtitalo
romahtaa, jos saadaan aikaan ns jatkuva sortuma, mutta silloinkin usein ainoastaan osa taloa. Teräsrakennus romahtaa, jos syttyy palo. Liiketalossa ei kuitenkaan valtavasti palavaa matskua ole.

Nyt pitää muuten kysyä, että mikä katsotaan "tuhoutuneeksi rakennukseksi" ja mitä tämän rakennuksen "tuhoamisella" pyritään saavuttamaan? Eli: Miksi tämän rakennuksen "tuhoaminen" on tarpeen? Eikö viholliseen saa vaikutusta muuten?

 

[kertakenttään]

Nyt pitää muuten kysyä, että mikä katsotaan "tuhoutuneeksi rakennukseksi" ja mitä tämän rakennuksen "tuhoamisella" pyritään saavuttamaan? Eli: Miksi tämän rakennuksen "tuhoaminen" on tarpeen? Eikö viholliseen saa vaikutusta muuten?

Sirpaleella ja valkoisella fosforilla saa tehokkaasti savustettua ja tapettua vihollisen.

 

[Huhta]

Heitetään pari villiä vaihtoehtoa joita pohtia: 1) Hankitaan uusia 105 millisiä, kuten G7 korvaamaan 1:1

Onko rahaa, onko järkeä? Uusi tykki maksanee maltaita, eikä hinta varmaan jää kovin kauas vedettävästä 155 mm tykistä. Teknisesti G7 kelpaa kyllä pitkälle ampumiseen, mutta ampumatarvike ei sitten olekaan kuin n. kolmanneksen raskaampi kuin 120 mm kranaatinheittimessä. Lisäksi kyseessä olisi uusi ampumatarvike huollon vaivoiksi.

2) toinen KRHK

Tämä olisi varmaankin kustannustehokkain ratkaisu, jos korvaaja hankitaan. Raskaan kranaatinheittimen saa kuulemma selvästi alle 100 000 eurolla. Kantama on pieni, mutta jos taisteluosastossa on neljä jääkärikomppaniaa, niin kahdella kranaatinheitinkomppanialla saataneen katettua kaikkien komppanioiden vastuualueet periaatteella yksi KRH-komppania per kaksi jääkärikomppaniaa. Tulen keskittäminen ei kyllä sitten enää onnistukaan niin helposti, joten lisää epäsuoraa pitää kovaan paikkaan jouduttaessa saada ylempää joko 155 mm tykeiltä tai raskailta raketinheittimiltä.

3) hankitaan vedettäviä raketinheittimiä taisteluosastoille

Näitä ei juuri länsimaissa harrasteta. En tiedä, mikä on syynä, mutta tuskin puhutaan kovin hyvästä laitteesta... Se on kertarykäisy ja sitten irti.

Ei jatkoon.

4) Ostetaan jenkkien ylijäämä M198 ja alueelliselle prikaatille annetaan kaveriksi tykistöprikaati 3-4 patteristolla, joista 1-2 K83-97 ja loput M198

Ehkä tuota voisi harkita jossakin skenaariossa. M198 vain vaikuttaa valitettavan heikolta (tai ehkä pikemminkin vanhahtavalta) suunnittelunsa puolesta. Vedettävä ja raskas = asemasta lähteminen kestää pienen iäisyyden. Selviytyminen nykyisessä ja etenkin 2030 jälkeisessä uhkaympäristössä on kyseenalaista.

5) Ei tehdä mitään kun 122H aika jättää

Hyvin realistinen vaihtoehto. Nykyrahoituksella jopa järkevä vaihtoehto, kun puutteellisten korvaajien (M198 tai vast.) hankkimisen sijaan niihin kuluva rahoitus voidaan ohjata älyammusten hankkimiseen nykyiselle 155 mm tykistölle ja raskaille raketinheittimille sekä ampumatarvikkeiden määrän yleiseen kohentamiseen. Aseet ovat kivoja, mutta kivan jatkumisen varmistaa vain riittävä ampumatarvikevarasto!

6) Tekohengitetään 122H jollain tapaa.

Nykytiedon valossa ratkaisu ei ole realistinen.

Edit. 7) Villi kortti, hankitaan sekä G7 että M198 ja pistetään ne samaan tykistörykmenttiin/prikaatiin K83-97 kanssa.

Uuh, jos nyt ei kuitenkaan. Siinä olisi Suomelle kaksi uutta tykkimallia, joista toinen on vanhahtava ja toinen kallis.


Voi kyllä olla, että olen liian pessimistinen. Jos ilmavoimat ja merivoimat saavat suurhankintansa kokonaan erillisbudjeteilla maksettuna, niin tällöin 122 mm tykeille pystyttäneen ostamaan jotakin korvaavaa uutta kalustoa muutenkin kuin muutaman panssarihaupitsipatteriston osalta. Onko ratkaisu tällöinkään mikään vedettävä tykki, sitä epäilen.

 

[kertakenttään]

Ehkä paras vaihtoehto asiaa pohtineena olisi vaikutuksen kannalta tykistörykmentti/prikaati, jossa olisi sekä kevyitä että raskaita tykkejä, mutta kaikilla olisi +20km kantama. Perustilanteena tulenkäytön etuoikeus olisi yhdellä taisteluosastolla patteristoa kohden ja tulenkeskittämisen oikeus olisi yhdellä tulenjohtokomentajalla prikaatin tulenjohtokomentajan käskemänä aikana. Esimerkiksi prikaatin sisäisessä vastahyökäyksessä olisi mahdollista keskittää kaikkien tykkien tuli nopeasti ja vaivattomasti samalle alueelle ilman tuliasemavaihtoja, jotka saattaisivat paljastaa hyökkäyksen. Alueelle voitaisiin saada 54-72 tykin ja 24 raskaan kranaatinheittimen tuli hyökätessä toisen taisteluosaston vastuualueelle. Rykmentin tykit olisivat 50/50 raskaita ja kevyitä. Isossa mittakaavassa uusia 105 millisiä tykkejä tarvittaisiin ainakin 108 kappaletta, jotta kolme alueellista prikaatia saa tarvittavan tykistövoiman. Poistuvaa kalustoa prikaateilla on varmaan 150+ putkea 122 millistä.

Tulentehossa vanha neukku 122 millinen ei pärjää modernille 105 milliselle. Iät ja ajat on tiedetty, että mikään alle 150 millinen ei tehoa panssaroituihin vehkeisiin tehokkaasti, joten ne on suunniteltu alunperinkin jalkaväkeä vastaan. Asiassa on turha itkeä, että 105 millinen on kevyempi kuin 122 millinen, jos kattava sirpalepeitto on puolet parempi jalkaväkeä vastaan. Tulen massamainen keskittäminen on avainsana, jolla alueellisen prikaatin taistelu onnistuu tykistöllisestä näkökulmasta. 105 millinen tappaa miehistöä, panssaroimatonta kalustoa ja erikoisvehkeitä kuten tutkia, ja 155 millinen erikoisampumatarvikkeilla sekä sirpaleilla taistelupanssarivaunuja, rynnäkkövaunuja, telahaupitseja, pioneerikalustoa. Kranaatinheittimet täydentävät 105 millisen suorituskykyä taisteluosastojen alueilla ja luovat tulenkäytön peittävyyden koko taisteluosaston alueelle.

 

[kertakenttään]

Hieman asiaa tutkittuani... Nykyaikaisen 105 millisen kranaatin saa 300-400€, haupitsin alle miljoonalla kappale. Haupitsin tuliannos olisi varmaan vajaat sata kranaattia, johtuen suuresta tulinopeudesta. 2019 puolustusbudjetin hankinnat ovat 600 miljoonan luokkaa, jos säästöjä ei tule siihen. Budjettikehykseen varmasti mahtuisi 50 haupitsia miljoonan per laaki ja 50000 kranaattia noin 20 miljoonalla.

 

[nurmipora]

Eiköhän uudet tykit ole menossa alueellisillejoukoille ,etenkin niille jotka tosipaikassa viivyttävät vihollista, utta taistelutapaa noudattaen Virolahden ja Kymijoen välisellä alueella. Ne nimenomaan tarvitsevat hajautettua itsenäiseen toimintaan kykenevää liikkuvaa tykistöä joka pystyy keskittämään joustavasti tulensa milloin mihinkin ja pitämään vihulaista jatkuvasti tulen alla. Mekaanisille taisteluosastoille tai PorPR /KarjPR hankitaan varmaan täydennystä vasta myöhemmin kun 122 PSH jää eläkkeelle.

 

[PJ85]

Eiköhän uudet tykit ole menossa alueellisillejoukoille ,etenkin niille jotka tosipaikassa viivyttävät vihollista, utta taistelutapaa noudattaen Virolahden ja Kymijoen välisellä alueella. Ne nimenomaan tarvitsevat hajautettua itsenäiseen toimintaan kykenevää liikkuvaa tykistöä joka pystyy keskittämään joustavasti tulensa milloin mihinkin ja pitämään vihulaista jatkuvasti tulen alla. Mekaanisille taisteluosastoille tai PorPR /KarjPR hankitaan varmaan täydennystä vasta myöhemmin kun 122 PSH jää eläkkeelle.

Ei, operatiivisille joukoille tässä ollaan kalustoa hankkimassa minun ymmärtääkseni ensisijaisesti. Mekanisoidut joukot tarvitsevat hyökkäystaistelussa suorituskykyistä itseliikkuvaa tykistöä. Voin olla itse väärässäkin, aika näyttää. Ainakin Parolassa kovasti odotetaan uutta tykkiä, ja sieltä on porukkaa projektissa mukana.

 

[Rannari]

Ei, operatiivisille joukoille tässä ollaan kalustoa hankkimassa minun ymmärtääkseni ensisijaisesti. Mekanisoidut joukot tarvitsevat hyökkäystaistelussa suorituskykyistä itseliikkuvaa tykistöä. Voin olla itse väärässäkin, aika näyttää. Ainakin Parolassa kovasti odotetaan uutta tykkiä, ja sieltä on porukkaa projektissa mukana.

Näin minäkin asian ymmärrän. Alueellisten joukkojen tykistötarpeet tulevat vasta vuoden 2030 vaiheilla kun 122 H mahdollisesti poistuu rivistä.

 

[Rannari]

Hieman asiaa tutkittuani... Nykyaikaisen 105 millisen kranaatin saa 300-400€, haupitsin alle miljoonalla kappale. Haupitsin tuliannos olisi varmaan vajaat sata kranaattia, johtuen suuresta tulinopeudesta. 2019 puolustusbudjetin hankinnat ovat 600 miljoonan luokkaa, jos säästöjä ei tule siihen. Budjettikehykseen varmasti mahtuisi 50 haupitsia miljoonan per laaki ja 50000 kranaattia noin 20 miljoonalla.

Kehys kyllä natisee liitoksissaan jo valmiiksi. Ei ole löysiä tarjolla. Ja 2016 hankintabudjetti on käsittääkseni n. 400 miljoonaa euroa jonka päälle tulee aiempien vuosien hankintoihin lukitut noin 200 miljoonaa euroa. Kertaalleen käytettyä rahaa ei voi suunnata enää uusiin hankintoihin. Lisäksi hankintabudjetista menee jatkuvasti 40% sekalaisiin hankintoihin ( tiedustelu, huolto, perushankinnat yms yms ) jolloin rahaa onkin enää 250 miltsiä per vuosi. Yhden vuoden rahat on jo käytetty tankkeihin jne. Kohta sitä rahaa ei enää olekaan niin paljoa joutilaana nurkissa pyörimässä.