Itse näkisin että uudet 105mm olisi meille täydellinen vaihtoehto kun mietitään 122K -kaluston vanhentumista.
Ehkä näin voisikin tehdä, jos korvattaisiin 122 mm kanuunakalustoa. Tällaisia meillä oli viimeksi 12 kpl 50 v sitten. 122 H 63 on siis haupitsi, kuten 105 mm länsimainen kalusto ylipäänsä.
Joku on taas löytänyt netissä pyörivät Denelin mainokset, jotka on tehty viime vuosikymmenellä. Viimeksi olivat forumilla esillä vuosi pari sitten.
Tyhmä kiväärimies ei nyt ymmärrä...
Aika monelle muullekin lienevät tykistön perusasiat epäselviä, joten kerrataan niitä:
Kanuuna eroaa haupitsista: siinä on suurempi lähtönopeus ja siten pidempi kantama. Tästä aiheutuu merkittäviä haittoja, jonka johdosta ylipäänsä I MS:n aikoihin kehitettiin haupitsit. Luettelolonomaisesti
muutamia juttuja:
- kasvanut paino, esim Denelin 105K painaa lähes neljä tonnia
- laaka lentorata, jonka takia tarvitaan enemmän raivauksia eikä voi ampua lähelle tuliasemia
- ammusten tulokulma usein liian pieni, jolloin sirpaleet lentää puoliksi taivaalle, sytytin toimii huonosti eikä metsässä voi ampua lähelle omia joukkoja
Älyammuksista huolimatta pääatarvike suurvalloillakin on "dumb bomb" -tyyppinen kranaatti, jossa ammuksen metallikuori sirpaloituu. Sirpaleiden määrä riippuu tietysti eniten ammuksen painosta. Jos se
on kolmikertainen 155 kaliberiin verrattuna niin mihin häviäisi 2/3 sirpaloituvasta metallista, jos Denelin mainosmiehen naurettava väite olisi totta! Yleisesti tunnettu tosiasia on lisäksi, että vasta 155
kaliberilla saa vaikutusta puolikoviin maaleihin. Länsimainen armeija on II MS:n jälkeen kerran päässyt kokeilemaankin eroa: britit todella pelkäsivät Falklandeilla argentiinalaisten 155 kranaatteja, joiden
vaikutus oli aivan toinen kun heidän 105H tykkiensä.
Mitä taas tulee 122 kaliberiin on painoero on 1.5 kertainen. Siten verrattuna meidän nykyisiin 60-luvun suunnittelua oleviin 122H trotyylikranaatteihin ovat uudet 105 seosräjähdekranaatit paremmilla
teräksillä varman aika lähellä toisiaan. Kuitenkin pitäisi verrata keskenään avin uusia atarvikkeita. Muutenhan olisi kun verrattaisiin lattarautra-Ladaa nykyautoon.
Putkien kulumisestakin on keskusteltu. On totta, että meillä suurimmat panokset ovat rauhanajan käyttökiellossa suora-ammuntoja lukuunottamatta, mutta se koskee kaikkia tykkimalleja. Perusteena on
putkien kuluminen, joka pienemmillä panoksilla on olematonta täyspanokseen verrattuna. Tutkimustuloksia en ole ite nähnyt, ehkä niitä jenkeillä olsikin. Etelä-Afrikasta ei ainakaan löydy; valmistivat
105 mm sarjatykkejä kai viimeksi viime vuosituhannella. Tästäkin taivaaseen ylistetystä mallista on ainostaan proto vuodelta 2000, jota ei siis kukaan ole tullut 15 v aikana ostaneeksi.
Minäpä siis luin linkit!
Denelin tykin kantama on saatu aikaan paitsi pidemmällä putkella myös 427 MPa suunnitellulla max paineella. Patria ei ole tainnut julkistaa 155 K98 vastaavia arvoja, mutta yleensä tykeillä ne ovat yli 300
MPa ei yli 400.Tämä vaikuttaa paitsi putken, myös tykin muun rakenteen kestävyyteen. Tietoahan tästä ei ole, koska tykkiä on siis valmistettu ainoastaan yksi koekappale.
Tekstistä löytyy myös selitys mainosmiehen sirpalefantasioille: on verrattu heidän kranuaan 1. sukupolven 155 kranaattiin. Mitä mahtanee tarkoittaa; itekin uskon kyllä, kun verrataan I MS aikaiseen verrokkiin.
"Tutkimus" taas oli pahvitauluja ampumakentällä, joista laskettiin reikiä. Oikea sirpaletutkimus on jotain ihan muuta.
Huollosta kertova linkki on kirjoitettu vuosituhannen vaihteessa eli jos kiinnostaa sotahistoria... Meille ei oikeastaan mitään annettavaa, kirjoittajakin on huolto- ei tykkimies. Vain esimerkkinä kulutusnormi
200 ls/vrk putkea kohti. Suurtavalta voi ampua palasiksi kaiken vastuksen; me emme siihen kykene.Veli
@Samses taas vähätteli: tyksitön atarvikkeet eivät ole yksi logistiikkaketjua eniten kuormittavista
vaan ne ovat aina oleet pä
pääosa logistiikasta tonneina mitatuna.
Sori mutta sulla ei taida olla tämän päivän länsimaisesta tykistöstä mitään hajua
Tämän tykkiproton voi siten samantien unohtaa!
,