Tykistö

[Nhhk]

Kyllä, mutta länsimaissa kehitys on mennyt juuri sitä 155mm kalustoa kohti. Jopa ilmakuljetteisille/kevyille joukoille on hankittu 155mm kalustoa. 105mm kalusto on kyllä käytössä, mutta suurin osa kalustosta on vanhaa, melkolailla samaa ikäluokkaa 122H63;n kanssa.
Nuo yksittäiset erikoisuudet, ovat juuri niitä erikoisuuksia, joita kannattaa välttää jos ei löydy erikoista tarvetta juuri tuolle ja meillä ei löydy.

Voitko perustella väitettä yksittäisestä erikoisuudesta, tuolla tykillä voi ampua myös näitä vanhempia nato standardin ammuksia

www.dtic.mil › ndia › tuesday › peck
https://www.google.fi/url?sa=t&sour...hd2Ql_msoDvnm9mMA&sig2=I5Y7Kri7R7io0NUKPCkGGg
Siinä mainos pdf (jos nyt osasin oikein linkittää)

http://www.g2mil.com/Arty.htm
Hyvää pohdintaa tykistön huollosta

http://www.army-guide.com/eng/product1940.html
http://www.defenceweb.co.za/index.p...s-leo-leaps-forward-&catid=50:Land&Itemid=105
Faktoja denelin tykistä

Valitettavasti en löytänyt enää linkkiä tykin kestosta, jostakin senkin joskus luin mutta ei muista lukuja.
Eiköhän se putken kesto ole riittävä koska ei koulutuksessa tarvitse aina täyspanoksella ampua.

 

[Samses]

Selittäkääpä viisaat minulle, miksi ihmeessä lähdettäisiin Suomessa ottamaan taas 105mm putkia käyttöön kun ko. kaliiperista juuri muutamia vuosia sitten päästiin eroon? Miksi lisättäisiin taas logistisia ongelmia ja heikennettäisiin tulen tehoa? Tyhmä kiväärimies ei nyt ymmärrä...

 

[Rannari]

Selittäkääpä viisaat minulle, miksi ihmeessä lähdettäisiin Suomessa ottamaan taas 105mm putkia käyttöön kun ko. kaliiperista juuri muutamia vuosia sitten päästiin eroon? Miksi lisättäisiin taas logistisia ongelmia ja heikennettäisiin tulen tehoa? Tyhmä kiväärimies ei nyt ymmärrä...

Ei kannata ottaa murhetta. Ei asiaa ymmärretä Puolustusvoimissakaan. Siellä nimittäin tavoitellaan yhden väljyyden mallia eli koko kalusto olisi vielä joskus 155mm. Saisikohan tuolla jonkun aloitepalkinnon kun kertoisi tykistön tarkastajallekin että niitä todellisia tehoja saataisiin 105mm torvesta.

 

[Nhhk]

Selittäkääpä viisaat minulle, miksi ihmeessä lähdettäisiin Suomessa ottamaan taas 105mm putkia käyttöön kun ko. kaliiperista juuri muutamia vuosia sitten päästiin eroon? Miksi lisättäisiin taas logistisia ongelmia ja heikennettäisiin tulen tehoa? Tyhmä kiväärimies ei nyt ymmärrä...

Et sitten tainnut lukea noita laittamiani linkkejä

Ja jos tulevaisuudessa korvattaisiin nämä meidän 122:set ja 130:set udella satavitosella ja 152:set uusittaisiin155:tosiksi niin tykistöllä ei olisi kuin kahta kaliperia

tykistön teho ei kärsisi yhtään

 

[Samses]

Et sitten tainnut lukea noita laittamiani linkkejä

Ja jos tulevaisuudessa korvattaisiin nämä meidän 122:set ja 130:set udella satavitosella ja 152:set uusittaisiin155:tosiksi niin tykistöllä ei olisi kuin kahta kaliperia

tykistön teho ei kärsisi yhtään

130mm:t on jo mennyttä SA-vahvuuksista, olisiko yksi patteri jäljellä rantapyssyinä. AEMIssa ei taida olla yhtään mainittu. 152:t on stenattu herran ajat sitten suurin osa, eikä SA-vahvuuksissa taida olla niitä enää yhtään. (En jaksa tarkistaa nyt, jos joku viitsii katsoa AEMIn ja GEMIn läpi niin kiitän.) Eli SA-käytössä on tällä hetkellä 2 kaliiperia, 122 ja 155.

Yksi kaliiperi lisää aiheuttaisi sen että

- meidän tulisi ostaa 105 mm A-tarvikkeet (huomattavasti kalliimpi kuluerä kuin ko. tykit)

- meidän tulisi hankkia varastotilat 105mm A-tarvikkeille (varastotilat ovat nykyiselläänkin liian vähäiset)

- SA-logistiikkaketjuun tulisi yksi uusi, hyvin painava ja tilaa vievä nimike hallittavaksi (logistiikkaketju on varsinkin uudessa taistelutavassa nykyiselläänkin erittäin raskaasti kuormitettu, tykistön A-tarvikkeet ovat yksi logistiikkaketjua eniten kuormittavista nimikkeistä, tämä on nimenomaan se keskeinen syy miksi halutaan pitkällä aikavälillä supistaa kaliiperien määrä yhteen)

- tulisimme hankkineeksi käyttöön kaliiperin joka on auringonlaskussa kaikkialla. Tuotekehityksen painopiste on ollut jo kymmeniä vuosia 155 mm aseissa ja A-tarvikkeissa.

Ja kyllä, tulen teho laskisi roimasti jos 122 mm aseet korvataan 105 mm:llä. Jottei totuus unohtuisi: erittäin suuri valtaosa, varmasti reippaasti yli 90%, tosipaikassa ammuttavista A-tarvikkeista on ihan perus-sirpalekranuja ja niissä nyt vain tulen tehoa määräävä tekijä on ihan yksinkertaisesti A-tarvikkeen paino. Paremmalla kuoren sirpaloitumisella ym. teknisellä asialla saavutetaan marginaalisia parannuksia, kun taas kranaatin painon muuttamisella on tulen tehon suuruusluokkaa muuttava vaikutus.

 

[Old Boy]

Itse näkisin että uudet 105mm olisi meille täydellinen vaihtoehto kun mietitään 122K -kaluston vanhentumista.

Ehkä näin voisikin tehdä, jos korvattaisiin 122 mm kanuunakalustoa. Tällaisia meillä oli viimeksi 12 kpl 50 v sitten. 122 H 63 on siis haupitsi, kuten 105 mm länsimainen kalusto ylipäänsä.
Joku on taas löytänyt netissä pyörivät Denelin mainokset, jotka on tehty viime vuosikymmenellä. Viimeksi olivat forumilla esillä vuosi pari sitten.

Tyhmä kiväärimies ei nyt ymmärrä...

Aika monelle muullekin lienevät tykistön perusasiat epäselviä, joten kerrataan niitä:

Kanuuna eroaa haupitsista: siinä on suurempi lähtönopeus ja siten pidempi kantama. Tästä aiheutuu merkittäviä haittoja, jonka johdosta ylipäänsä I MS:n aikoihin kehitettiin haupitsit. Luettelolonomaisesti
muutamia juttuja:
- kasvanut paino, esim Denelin 105K painaa lähes neljä tonnia
- laaka lentorata, jonka takia tarvitaan enemmän raivauksia eikä voi ampua lähelle tuliasemia
- ammusten tulokulma usein liian pieni, jolloin sirpaleet lentää puoliksi taivaalle, sytytin toimii huonosti eikä metsässä voi ampua lähelle omia joukkoja

Älyammuksista huolimatta pääatarvike suurvalloillakin on "dumb bomb" -tyyppinen kranaatti, jossa ammuksen metallikuori sirpaloituu. Sirpaleiden määrä riippuu tietysti eniten ammuksen painosta. Jos se
on kolmikertainen 155 kaliberiin verrattuna niin mihin häviäisi 2/3 sirpaloituvasta metallista, jos Denelin mainosmiehen naurettava väite olisi totta! Yleisesti tunnettu tosiasia on lisäksi, että vasta 155
kaliberilla saa vaikutusta puolikoviin maaleihin. Länsimainen armeija on II MS:n jälkeen kerran päässyt kokeilemaankin eroa: britit todella pelkäsivät Falklandeilla argentiinalaisten 155 kranaatteja, joiden
vaikutus oli aivan toinen kun heidän 105H tykkiensä.

Mitä taas tulee 122 kaliberiin on painoero on 1.5 kertainen. Siten verrattuna meidän nykyisiin 60-luvun suunnittelua oleviin 122H trotyylikranaatteihin ovat uudet 105 seosräjähdekranaatit paremmilla
teräksillä varman aika lähellä toisiaan. Kuitenkin pitäisi verrata keskenään avin uusia atarvikkeita. Muutenhan olisi kun verrattaisiin lattarautra-Ladaa nykyautoon.

Putkien kulumisestakin on keskusteltu. On totta, että meillä suurimmat panokset ovat rauhanajan käyttökiellossa suora-ammuntoja lukuunottamatta, mutta se koskee kaikkia tykkimalleja. Perusteena on
putkien kuluminen, joka pienemmillä panoksilla on olematonta täyspanokseen verrattuna. Tutkimustuloksia en ole ite nähnyt, ehkä niitä jenkeillä olsikin. Etelä-Afrikasta ei ainakaan löydy; valmistivat
105 mm sarjatykkejä kai viimeksi viime vuosituhannella. Tästäkin taivaaseen ylistetystä mallista on ainostaan proto vuodelta 2000, jota ei siis kukaan ole tullut 15 v aikana ostaneeksi.

Minäpä siis luin linkit!
Denelin tykin kantama on saatu aikaan paitsi pidemmällä putkella myös 427 MPa suunnitellulla max paineella. Patria ei ole tainnut julkistaa 155 K98 vastaavia arvoja, mutta yleensä tykeillä ne ovat yli 300
MPa ei yli 400.Tämä vaikuttaa paitsi putken, myös tykin muun rakenteen kestävyyteen. Tietoahan tästä ei ole, koska tykkiä on siis valmistettu ainoastaan yksi koekappale.

Tekstistä löytyy myös selitys mainosmiehen sirpalefantasioille: on verrattu heidän kranuaan 1. sukupolven 155 kranaattiin. Mitä mahtanee tarkoittaa; itekin uskon kyllä, kun verrataan I MS aikaiseen verrokkiin.
"Tutkimus" taas oli pahvitauluja ampumakentällä, joista laskettiin reikiä. Oikea sirpaletutkimus on jotain ihan muuta.

Huollosta kertova linkki on kirjoitettu vuosituhannen vaihteessa eli jos kiinnostaa sotahistoria... Meille ei oikeastaan mitään annettavaa, kirjoittajakin on huolto- ei tykkimies. Vain esimerkkinä kulutusnormi
200 ls/vrk putkea kohti. Suurtavalta voi ampua palasiksi kaiken vastuksen; me emme siihen kykene.Veli @Samses taas vähätteli: tyksitön atarvikkeet eivät ole yksi logistiikkaketjua eniten kuormittavista
vaan ne ovat aina oleet pä
pääosa logistiikasta tonneina mitatuna.

Sori mutta sulla ei taida olla tämän päivän länsimaisesta tykistöstä mitään hajua

Tämän tykkiproton voi siten samantien unohtaa!




,

 

[Nhhk]

Ehkä näin voisikin tehdä, jos korvatthtml
in 122 mm kanuunakalustoa. Tällaisia meillä oli viimeksi 12 kpl 50 v sitten. 122 H 63 on siis haupitsi, kuten 105 mm länsimainen kalusto ylipäänsä.





,

Meni h ja k sekaisin sori siitä.

Tuos vähän tuoreempaa juttua.
http://defense-studies.blogspot.fi/2011/08/south-africa-completed-test-firing-of.html

Ja noita denelin 105:sen ammuksia on myyty koska jo pelkästään niillä voidaan vanhojenkin 105.sten kantamaa ja tehoa kasvattaa.

Ja on se jotain kiinnostanu
http://www.defense-aerospace.com/ar...,-denel-team-on-105mm-artillery-(oct.-9).html

 

[kertakenttään]

130mm:t on jo mennyttä SA-vahvuuksista, olisiko yksi patteri jäljellä rantapyssyinä. AEMIssa ei taida olla yhtään mainittu. 152:t on stenattu herran ajat sitten suurin osa, eikä SA-vahvuuksissa taida olla niitä enää yhtään. (En jaksa tarkistaa nyt, jos joku viitsii katsoa AEMIn ja GEMIn läpi niin kiitän.) Eli SA-käytössä on tällä hetkellä 2 kaliiperia, 122 ja 155.

Yksi kaliiperi lisää aiheuttaisi sen että

- meidän tulisi ostaa 105 mm A-tarvikkeet (huomattavasti kalliimpi kuluerä kuin ko. tykit)

- meidän tulisi hankkia varastotilat 105mm A-tarvikkeille (varastotilat ovat nykyiselläänkin liian vähäiset)

- SA-logistiikkaketjuun tulisi yksi uusi, hyvin painava ja tilaa vievä nimike hallittavaksi (logistiikkaketju on varsinkin uudessa taistelutavassa nykyiselläänkin erittäin raskaasti kuormitettu, tykistön A-tarvikkeet ovat yksi logistiikkaketjua eniten kuormittavista nimikkeistä, tämä on nimenomaan se keskeinen syy miksi halutaan pitkällä aikavälillä supistaa kaliiperien määrä yhteen)

- tulisimme hankkineeksi käyttöön kaliiperin joka on auringonlaskussa kaikkialla. Tuotekehityksen painopiste on ollut jo kymmeniä vuosia 155 mm aseissa ja A-tarvikkeissa.

Ja kyllä, tulen teho laskisi roimasti jos 122 mm aseet korvataan 105 mm:llä. Jottei totuus unohtuisi: erittäin suuri valtaosa, varmasti reippaasti yli 90%, tosipaikassa ammuttavista A-tarvikkeista on ihan perus-sirpalekranuja ja niissä nyt vain tulen tehoa määräävä tekijä on ihan yksinkertaisesti A-tarvikkeen paino. Paremmalla kuoren sirpaloitumisella ym. teknisellä asialla saavutetaan marginaalisia parannuksia, kun taas kranaatin painon muuttamisella on tulen tehon suuruusluokkaa muuttava vaikutus.

152 K 89 vielä SA-vahvuudessa ja ilmenee myös -16 aemissa ja gemissä.

 

[Samses]

152 K 89 vielä SA-vahvuudessa ja ilmenee myös -16 aemissa ja gemissä.

Kiitos! Oliko paljonkin?

 

[Samses]

Ja on se jotain kiinnostanu
http://www.defense-aerospace.com/ar...,-denel-team-on-105mm-artillery-(oct.-9).html

Ööh... siis on tehty teaming agreement GD:n kanssa vuonna 2003. Yhtään kauppaa ei ole tehty. Tämä kertonee jotain.

 

[peelo]

Käsittääkseni Jenkit eivät olleet missään vaiheessa hankkimassa Denelin vedettävää 105 mm vaan FCS NLOS-C yhtenä vaihtoehtona pohdittua 105 mm panssarihaupitsia.

 

[Samses]

pohdittua 105 mm panssarihaupitsia.

..jota ei taidettu koskaan hankkia, mihin taas syynä oli 105mm riittämätön teho muun muassa, eikös se jotenkin näin mennyt.

 

[proileri]

- meidän tulisi ostaa 105 mm A-tarvikkeet (huomattavasti kalliimpi kuluerä kuin ko. tykit)

- meidän tulisi hankkia varastotilat 105mm A-tarvikkeille (varastotilat ovat nykyiselläänkin liian vähäiset)

- SA-logistiikkaketjuun tulisi yksi uusi, hyvin painava ja tilaa vievä nimike hallittavaksi (logistiikkaketju on varsinkin uudessa taistelutavassa nykyiselläänkin erittäin raskaasti kuormitettu, tykistön A-tarvikkeet ovat yksi logistiikkaketjua eniten kuormittavista nimikkeistä, tämä on nimenomaan se keskeinen syy miksi halutaan pitkällä aikavälillä supistaa kaliiperien määrä yhteen)

Vaikka olenkin samaa mieltä että 105 mm on meillä melko turha, niin sinänsähän ne eivät varastotilaa vie yhtään sen enempää kuin kilomääräisesti vastaava määrä 155 mm tarvetta. Ainoa logistinen tekijä on että pitäisi sitten tietenkin olla saatavilla oikeaa ammusta oikeille tykeille, jonka osalta on tietty helpompi jos on pelkkää 155 mm varastossa ympäri Suomea.

Joka tapauksessa, ainoa 105mm etu on kevyemmässä rakenteessa, mutta Suomessa ei taida kovin montaa paikkaa olla missä keveästä haupitsista olisi erityistä iloa. 105 mm pääkäyttäjistä tulee mieleen ekana jenkit ja E-Korea, joista molemmilla on omat erityisolosuhteensa mihin 105 mm perustuu. Jenkit harrastavat enemmän savimajasotia, missä ilmakuljetus/maihinnousukäytössä kevyt haupitsi on maajoukkojen tulitukena kunnes raskaampaa kalusto saadaan alueelle, ja E-Koreassa 105 mm käyttö on oletettavasti vuoristoseuduilla missä pitää roudata tykkejä hankaliin ampumapaikkoihin.

 

[Samses]

Vaikka olenkin samaa mieltä että 105 mm on meillä melko turha, niin sinänsähän ne eivät varastotilaa vie yhtään sen enempää kuin kilomääräisesti vastaava määrä 155 mm tarvetta. Ainoa logistinen tekijä on että pitäisi sitten tietenkin olla saatavilla oikeaa ammusta oikeille tykeille, jonka osalta on tietty helpompi jos on pelkkää 155 mm varastossa ympäri Suomea.

Joka tapauksessa, ainoa 105mm etu on kevyemmässä rakenteessa, mutta Suomessa ei taida kovin montaa paikkaa olla missä keveästä haupitsista olisi erityistä iloa. 105 mm pääkäyttäjistä tulee mieleen ekana jenkit ja E-Korea, joista molemmilla on omat erityisolosuhteensa mihin 105 mm perustuu. Jenkit harrastavat enemmän savimajasotia, missä ilmakuljetus/maihinnousukäytössä kevyt haupitsi on maajoukkojen tulitukena kunnes raskaampaa kalusto saadaan alueelle, ja E-Koreassa 105 mm käyttö on oletettavasti vuoristoseuduilla missä pitää roudata tykkejä hankaliin ampumapaikkoihin.

Kyllä muuten 2 eri nimikettä vie enemmän varastotilaa ja kuormittaa koko käsittely- ja varastointiketjua enemmän kuin sama kilomäärä yhtä nimikettä. Logistiikan perusjuttu, tunnetaan ameriikankielisellä lyhenteellä SKU (stock key unit). Mutta anyway, olemme samaa mieltä varsinaisesta pääpointista joten ei harhauduta inttämään tästä sivuseikasta.

 

[Rannari]

Kiitos! Oliko paljonkin?

24 putkea

 

[Rannari]

Et sitten tainnut lukea noita laittamiani linkkejä

Ja jos tulevaisuudessa korvattaisiin nämä meidän 122:set ja 130:set udella satavitosella ja 152:set uusittaisiin155:tosiksi niin tykistöllä ei olisi kuin kahta kaliperia

tykistön teho ei kärsisi yhtään

130K on leiritykki ja mahdollisesti myös rantapyssy. Ensin mainittu on saattohoidossa eikä kaipaa korvaajaa. RT:llä taas on olemassa 130-millisiä merimaalikranaatteja joten vaihtokauppa 105-milliseen olisi ihan helvetin huono.

 

[Samses]

24 putkea

Kiitos! 152mm on siis poistumassa eikä vielä poistunut. Hyvä tarkennus, mutta kaliiperikeskustelun pointti ei siitä muutu - meillä on nyt (pää)kaliiperit 122 ja 155, plus yhteensä joitakin kymmeniä putkia 152 ja 130 mm niin kauan kuin niihin vielä riittää ammuttavaa. Kun loput 130 ja 152 mm morkulat saadaan Rovajärvellä ammuttua Lapin soiseen kunttaan, noista putkista luovutaan ja jäljellä ovat 122 ja 155mm. 105mm uudelleen käyttöön ottamista ei edelleenkään nähdäkseni puolusta mikään argumentti.

 

[Rannari]

Kiitos! 152mm on siis poistumassa eikä vielä poistunut. Hyvä tarkennus, mutta kaliiperikeskustelun pointti ei siitä muutu - meillä on nyt (pää)kaliiperit 122 ja 155, plus yhteensä joitakin kymmeniä putkia 152 ja 130 mm niin kauan kuin niihin vielä riittää ammuttavaa. Kun loput 130 ja 152 mm morkulat saadaan Rovajärvellä ammuttua Lapin soiseen kunttaan, noista putkista luovutaan ja jäljellä ovat 122 ja 155mm. 105mm uudelleen käyttöön ottamista ei edelleenkään nähdäkseni puolusta mikään argumentti.

152K on varmasti vahva ehdokas seuraavaksi leiritykiksi. Kunhan edellisestä ensin päästään.

 

[Slammer]

Leiritykeiksi niitä on tarpeettoman vähän.

 

[Teräsmies]

M777 painaa ainoastaan 400 kiloa enemmän kuin tuo Denelin 105 mm G7 tykki (wikipedian mukaan) joten painolla en lähtäisi puolustelemaan 105mm etuja verrattuna moderniin vedettävään tykkiin.