Niinpä koska pienemmässä panoksessa on vähemmän energiaa, saadaan pienemmällä panoksella pienempi lähtönopeus, ja lentorata on vähemmän laaka, jopa aivan yhtä kaareva kuin haupitsillakin, jos lähtönopeus alennetaan haupitsin kanssa samalle tasolle. Pienemmästä lähtönopeudesta saman pituisella putkella aiheutuva pidempi ruutikaasujen vaikutusaika ei mitenkään estä pienempää lähtönopeutta
Väitteeseen että putken pituus määrittää onko lentorata laaka vai kaareva olen täysin erimieltä . Periaatteessa kranaatin lentorataan vaikuttaa vain nopeus, paino ja kulma.
Ei ole tarvetta ampua lähelle, kun voi viedä tykit heti alkuunsa kauemmas
Tykkimiehet on kai sitten vaan nukkunu fysiikan tunneilla, kun ne on sitä mieltä, että haupitsin lentorata on kaareva ja kanuunan laaka. Oma kokemukseni putkenpituuksista, tai siis millä ite ampunut, ulottuu
14 cal 122H10-30 (lähtönopeus käyttämällämme panoksella alle 200 m/s) aina 56 cal 130K54. Viimemainitulla ammuimme suora-ammuntaa täyspanoksella 930 m/s. Tällä lähtönopeusvälillä väite ainakin piti
paikkansa. Panoksille oli ampumataulukot, joista asia selvisi, jos ei uskonut mitä opetettiin.
Kirjoittajat on ihan oikeassa siinä, että vähentämällä panoksen ruutimäärää alenee lähtönopeus ja lentorata muuttuu kaarevammaksi. Kun vähennetään riittävästi voidaan tykin rakennettakin keventää ja putkea
lyhentää eli ...Voila´- keksimme haupitsin! Samaan tykkiin näiden yhdistäminen on sen sijaan vaikeaa. Asia havainnollistuu, kun verrataan minkä verran ruutia pitää vähentää, jotta lähtönopeus alenee 900->300
m/s. 130K:n täyspanoskartussi on metrin mittainen täynnä ruutia kun taas 122H:n 330 m/s tarvii hernekeittotölkkiä lyhyemmän kartussin. Eikä tämäkään vielä riittäisi, koska putkenpituuden ero on nelinkertainen. Tykissä olisi sama panoskammio, joka alimmalla lähtönopeudella olisi yli 90 %:sti tyhjä. Ruudin tasainen palaminen ei toimisi tässä tilanteessa vaan pituushajonta kasvaisi hallitsemattomaksi. On kyllä olemassa projekti, jossa tutkitaan muuttuvatilavuuksista panoskammiota, mutta se on ihan toinen juttu.
Tykkiä suunniteltaessa panoksen suuruus, kranaatin paino ja putkenpituus ovat kaikki keskenään tekemisissä. Panos valitaan siten, että kranaatin nopeus kasvaa koko putkessaolon ajan. Eihän pidemmästä put-
kesta muuten olisi mitään hyötyä. Pelkän putkenpituuden vaikutuksen taas näkee vaikka vertaamalla samaa patruunaa ampuvaa Suomi-kp:ta ja Lahtipistoolia. Kranaatin painon taas pitäisi kasvaa huomattavasti
enenkuin se vaikuttaa lentoratadan muotoon. 120 Krh:n kranaatin paino vaihtelee pienimmästä suurimpaan painoluokkaan 17 % eikä ampumamatka siitä runsasta kilsaa enemmän muutu.
Tuskin täällä keksitään sellaista, mitä maailman tykkisuunnittelijat ei ole tulleet ajatelleeksi. Eikä forumin kuvitteellista Clausewitz -palkintoa saa ajatuksella, ettei tykillä tarvi lainkaan ampua lähelle, kun pannaan
niin kovaa vastaan, ettei vihollinen lähelle pääse. Rokan "puolustussovan ratekiakaan" ei toiminut, kun piti vaan lähteä poterosta.