Olet kertonut näistä pitkän kantaman ammusprojekteista. Ja myös vihjannut joistakin teknisistä ongelmista. Voitko kertoa tarkemmin; niistä ajoistahan on kauan.
D
Deleted member 266
Guest
Ei niin kauan, että kaikki myötä-/vastavaikuttaneet olisivat kuolleet, osa on vielä virassakin, joten en ala julkisesti muistella, vielä.
Varmaan tiedostat allekirjoittamiesi vaitiolovakuutuksien merkityksen ennen kun alat muistelemaan. Kulunut aika ei lähtökohtaisesti esim T&K:n liittyvissä asioissa ole kriteeri sille tuleeko asiasta jossaian aikamääreessä julkinen. Ei sillä etteikö yleisö ansaitsisi kuulla mm. AMOS:en kaunistelemattoman tarinan.
kimmo.j
Respected Leader
Automaattilataus näytti toimivan hienosti ja jouhevasti.
Mielestäni tuossa kuirenkin häviää vedettävän tykin idea.
Siis luotettava, kevyt ja yksinkertainen ja halpa ase.
Liekö samalla sitten tekisi telatykkin.
D
Deleted member 266
Guest
Enköhän minä tiedosta, kiitos vaan sormenheristelystä
Kaikista tykkiin lisätyistä systeemeistä huolimatta halvempi ostaa ja huoltaa kun verrataan telatykkeihin (näin epäilisin).
Vaan tietääkö kukaan täällä voiko esimerkiksi Caesarin 155mm putken naulata mihin tahansa kuorma-autoon (järkevällä aikataululla) jos sitä normaalisti kuskaava menee huonoon kuntoon? Tämä on minun suurin huoleni mitä tulee varsinkin näihin kuorma-auton lavalle asetettuihin putkiin. Archer lienee kaikista huolestuttavin vaihtoehto koska sitä ei ilmeisesti pysty edes käyttämään jos automaattilatajaa menee rikki.
Ei helpolla. Hydrauliikan suhteen tulee ainakin ongelmia. Mutta ei liian suuria niinkauan kun tahtoa riittää, sillä en usko että loppupelissä nuo on mahdottomuuksia koska koneongelmista meillä on helvetisti kokemusta. Silti, ase on poissa pelistä kuukauden pari ellei kauemmin.
Viimeksi muokattu:
Tuosta 122H63;n ampumatarvikkeesta sen verran, että jo Vammas Oy:ssä kehitettiin joskus 1990-luvulla tilausvalmiiksi "lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman ammus"
Oliko kantama ongelma vai hajoama?
Sitä mietin, että kuinka hyvässä kunnossa ase voi olla, jos alustaa (KA) ei saa korjattua? Alustana käytettäisiin luultavastikin sellaista, että sen saa purettua ja koottua kotimaassa, ellei se sitten ole nimenomaan ns. "kotimainen" tuote ja on valmistettu kotimaassa. Joten jos se vahingoittunut ajoneuvo saadaan yleensäkin vietyä tehtaalle ja sanotaan "prioriteetti ykkönen", niin eikö siellä periaatteessa saada kaikki irti niiden kahden I-palkin ympäriltä, ja rakennettua sen uudelleen?
rukkaskikka
Majuri
Caesarissa tykki on apurungolla, joka pultataan auton runkoon (tässä Renault) kuvassa näkyvällä tavalla:
http://olivier.carneau.free.fr/photoengins/france/art/caesar2/index.htm
http://olivier.carneau.free.fr/gb_version/index.htm
D
Deleted member 266
Guest
Ei kantama, ei iskemähajonta, vaan asiakkaan hajoama
Tykkimiehet on kai sitten vaan nukkunu fysiikan tunneilla, kun ne on sitä mieltä, että haupitsin lentorata on kaareva ja kanuunan laaka. Oma kokemukseni putkenpituuksista, tai siis millä ite ampunut, ulottuu
14 cal 122H10-30 (lähtönopeus käyttämällämme panoksella alle 200 m/s) aina 56 cal 130K54. Viimemainitulla ammuimme suora-ammuntaa täyspanoksella 930 m/s. Tällä lähtönopeusvälillä väite ainakin piti
paikkansa. Panoksille oli ampumataulukot, joista asia selvisi, jos ei uskonut mitä opetettiin.
Kirjoittajat on ihan oikeassa siinä, että vähentämällä panoksen ruutimäärää alenee lähtönopeus ja lentorata muuttuu kaarevammaksi. Kun vähennetään riittävästi voidaan tykin rakennettakin keventää ja putkea
lyhentää eli ...Voila´- keksimme haupitsin! Samaan tykkiin näiden yhdistäminen on sen sijaan vaikeaa. Asia havainnollistuu, kun verrataan minkä verran ruutia pitää vähentää, jotta lähtönopeus alenee 900->300
m/s. 130K:n täyspanoskartussi on metrin mittainen täynnä ruutia kun taas 122H:n 330 m/s tarvii hernekeittotölkkiä lyhyemmän kartussin. Eikä tämäkään vielä riittäisi, koska putkenpituuden ero on nelinkertainen. Tykissä olisi sama panoskammio, joka alimmalla lähtönopeudella olisi yli 90 %:sti tyhjä. Ruudin tasainen palaminen ei toimisi tässä tilanteessa vaan pituushajonta kasvaisi hallitsemattomaksi. On kyllä olemassa projekti, jossa tutkitaan muuttuvatilavuuksista panoskammiota, mutta se on ihan toinen juttu.
Tykkiä suunniteltaessa panoksen suuruus, kranaatin paino ja putkenpituus ovat kaikki keskenään tekemisissä. Panos valitaan siten, että kranaatin nopeus kasvaa koko putkessaolon ajan. Eihän pidemmästä put-
kesta muuten olisi mitään hyötyä. Pelkän putkenpituuden vaikutuksen taas näkee vaikka vertaamalla samaa patruunaa ampuvaa Suomi-kp:ta ja Lahtipistoolia. Kranaatin painon taas pitäisi kasvaa huomattavasti
enenkuin se vaikuttaa lentoratadan muotoon. 120 Krh:n kranaatin paino vaihtelee pienimmästä suurimpaan painoluokkaan 17 % eikä ampumamatka siitä runsasta kilsaa enemmän muutu.
Tuskin täällä keksitään sellaista, mitä maailman tykkisuunnittelijat ei ole tulleet ajatelleeksi. Eikä forumin kuvitteellista Clausewitz -palkintoa saa ajatuksella, ettei tykillä tarvi lainkaan ampua lähelle, kun pannaan
niin kovaa vastaan, ettei vihollinen lähelle pääse. Rokan "puolustussovan ratekiakaan" ei toiminut, kun piti vaan lähteä poterosta.
Slammer
Kenraali
Tässä suhteessa on samantekevää kuinka lähelle tykillä voi ampua, koska haupitsi on jo lähtökohtaisesti lähempänä vihollista. Ainoa olennainen tieto on, mikä on maksimikantaman ja minimikantaman erotus. Se määrittelee kuinka paljon taistelu voi liikkua kohti ennen kuin joudutaan vaihtamaan tuliasemaa.
Panssari Salama
Respected Leader
kertakenttään
Ylipäällikkö
Aivan hervottoman villi ehdotus tykistön kehittämiseen: pesitetään 122H jollain 30 kaliiperisella 155 millisellä tai vielä lyhyemmällä putkella. 33 kaliiperisella on kantama n. 20km.
rukkaskikka
Majuri
Zavod9 on kehittänyt D-30:n lavetille 152-millisen haupitsin 2A61. Putken pituudesta en löytänyt mainintaa, mutta venäläisen wikin mukaan lähtönopeus on 540 m/s, kantama 15,2 km, tykin paino 4350 kg. Aseesta on myös BMP-3 alustainen versio 2S18 (2С18 «Пат-С»), Ural ka-alustainen 2S26 (2С26 «Пат-К») sekä vedettävä 155-millinen M-389.
http://www.zavod9.com/?pid=10102
https://ru.wikipedia.org/wiki/152-мм_гаубица_2А61
http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=3529.0
kertakenttään
Ylipäällikkö
Zavod9 on kehittänyt D-30:n lavetille 152-millisen haupitsin 2A61. Putken pituudesta en löytänyt mainintaa, mutta venäläisen wikin mukaan lähtönopeus on 540 m/s, kantama 15,2 km, tykin paino 4350 kg. Aseesta on myös BMP-3 alustainen versio 2S18 (2С18 «Пат-С»), Ural ka-alustainen 2S26 (2С26 «Пат-К») sekä vedettävä 155-millinen M-389.
http://www.zavod9.com/?pid=10102
https://ru.wikipedia.org/wiki/152-мм_гаубица_2А61
http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=3529.0
Noniin, ongelma ratkaistu. Tilaus vetämään 155 versiona.