Tykistö

Tuo ei olisi muuten ollenkaan pöljä idea. Vedettävälle haupitsikalustolle löytyy edelleen käyttöä etenkin asutuskeskustaisteluissa, yhtenäiskalipeerin kanssa ei tarvitse murehtia a-tarvikkeen käyttöiän loppumisesta ja aihioitahan meillä riittää.

Old_Boyn juttuja vähän sivuten, luin joskus että marsalkka Tuhatsevski käski 30-luvulla että puna-armeijan 76 m. 1902 kanuunat olisi modernisoitava. Tuhatsevski ei ollut tykistömiehiä ja päätti että modernisoinnin pääpainon tulee olla kantaman lisäämisessä. Tuloksena oli pitäkantamainen mutta muuten vanhanaikainen kanuuna joka oli osin jopa entistä huonompi ja vain muutaman vuoden päästä oli pakko kehittää kokonaan uusi 76mm kanuuna, F-22. Siihenkin Tuhatsevski löi näppinsä ja päätti että kanuunan tuli olla käytettävissä myös ilmatorjuntaan. F-22:sta tuli huono it-tykki ja yliraskas ja kallis divisioonan tykki ja taas piti suunnitella uusi tykki...
 
Pelkän putkenpituuden vaikutuksen taas näkee vaikka vertaamalla samaa patruunaa ampuvaa Suomi-kp:ta ja Lahtipistoolia. Kranaatin painon taas pitäisi kasvaa huomattavasti
enenkuin se vaikuttaa lentoratadan muotoon. 120 Krh:n kranaatin paino vaihtelee pienimmästä suurimpaan painoluokkaan 17 % eikä ampumamatka siitä runsasta kilsaa enemmän muutu.

Osittain OT mutta itse asiassa vain vahvistaa sanomaasi: 9*19mm patruunoita on olemassa erikseen konepistoolilatauksia. Ne on tarkoitettu pistoolia pitempipiippuiseen ja jykevärakenteisempaan aseeseen (esim. Suomeen) antamaan paremman lähtönopeuden, eikä niitä saa/pidä/kannata ampua pistoolilla, kp-lataukset ovat sen verran "äkäisemmät" että ne voivat rikkoa kevyemmän aseen.

Eli tässäkin se nähdään että on olemassa erikseen pitemmän kantaman/suuremman lähtönopeuden a-tarvikkeita, vaikka nimellinen kaliiperikin olisi sama niin silti a-tarvikkeet eivät välttämättä käy ristiin.

End of osittainen OT.
 
Kumpi on parempi maalivaikutukselta. Haupitsi tai kanuuunasta ammuttuna. Paras maalivaikutus joka saavutetaan 50 ammuksella vaikkapa.

Herätsytytteinen sirpalekranaatti vai kuorma-ammuskranaatti.(rypälekranaatti).
Kolmas vaihtoehto lienee iskusytytteinen sirpalekranaatti joka on kaikista halvin vaihtoehto mutta varmaankin puree huonoiten asemissa oleviin vihollisiin.

A.) Jalkaväkeä avoimessa kivikkoinen maasto kesäolosuhteet

B.) Jalkaväkeä kevyet kenttälinnoitteet kuten pelkkä potero. Myöhäissyksy. kevyesti jäätynyt maa. Avoimessa maastossa.

C.) Jalkaväki perus-metsäpeite (ei aarniometsää). Poterot. Kesäolosuhteet.


Ainakin joissakin lentopommeissa nuo pommirypäleet vastaavat periaatteessa käsikranaatin tasoa tai hieman enempi.
 
Kiinalaiset ovat laittaneet vielä paremmaksi M777 kopiollaan. Toisaalta tässä ei ole ilmeisesti mukana mitään hienoa elektroniikka toisin kuin esikuvassaan.
The Chinese-made AH4 155mm lightweight howitzer is a new towed artillery weapon that uses advanced material construction to achieve high tactical and strategic mobility. It employs a reliable hydro-pneumatic mechanism for quick deployment and operation.

The AH4 uses a 155 mm/39 calibre cannon which can have a maximum rate of fire of 4 to rounds per minute.

The 155 mm/39 calibre ordnance can be elevated to 72° and depressed to -3°. Top traverse is 22° left and right.

The carriage comprises two sub-assemblies, the body and the saddle. The body includes two forward stabilisers and two split trails fitted with self-digging spades and dampers. This new artillery system has total weight of 4,500 kg.

The AH-4 is normally operated by a crew of seven men but can be operated with a reduced detachment of five. It can be ready to fire the first rounds in less than 3 min and leave its firing position in only 2 minutes.

The AH4 can fire a wide range of ammunitions including ERFB-HB/HE, ERFB-BB/HE and ERFB-BB-RA/HE from a range of 25 to 40 km.
AH-41.jpg

http://www.armyrecognition.com/defe...as_counterpart_of_american_m777_10411153.html
 
Kiinalaiset ovat laittaneet vielä paremmaksi M777 kopiollaan. Toisaalta tässä ei ole ilmeisesti mukana mitään hienoa elektroniikka toisin kuin esikuvassaan.

Mitä tarkoitat "paremmaksi"? Noita asemaan/asemasta ajo nopeuksia en M777:stä tiedä, mutta tuon kiinalaisen vehkeen tulinopeus tuntuu hitaalta. Kantama vaikuttaisi olevan konsistentti muiden vastaavien kanssa, riippuen tietenkin käytössä olevasta a-tarvikkeesta.

Hieno elektroniikka taas voidaan lisätä kai mihin tahansa vedettävään tykkiin. Tai ainakaan en näe, miksi sitä ei saisi mihin tahansa tykistöaseeseen kiinni.
 
Mitä tarkoitat "paremmaksi"? Noita asemaan/asemasta ajo nopeuksia en M777:stä tiedä, mutta tuon kiinalaisen vehkeen tulinopeus tuntuu hitaalta. Kantama vaikuttaisi olevan konsistentti muiden vastaavien kanssa, riippuen tietenkin käytössä olevasta a-tarvikkeesta.

Hieno elektroniikka taas voidaan lisätä kai mihin tahansa vedettävään tykkiin. Tai ainakaan en näe, miksi sitä ei saisi mihin tahansa tykistöaseeseen kiinni.

Niin siis Surround Sound, Mocca Master ja hierontatuoli esimerkiksi?
 
Mitä tarkoitat "paremmaksi"? Noita asemaan/asemasta ajo nopeuksia en M777:stä tiedä, mutta tuon kiinalaisen vehkeen tulinopeus tuntuu hitaalta. Kantama vaikuttaisi olevan konsistentti muiden vastaavien kanssa, riippuen tietenkin käytössä olevasta a-tarvikkeesta.

Hieno elektroniikka taas voidaan lisätä kai mihin tahansa vedettävään tykkiin. Tai ainakaan en näe, miksi sitä ei saisi mihin tahansa tykistöaseeseen kiinni.

Ei lueta viestejä kuin piru raamattua.
 
Old_Boyn juttuja vähän sivuten, luin joskus että marsalkka Tuhatsevski käski 30-luvulla että puna-armeijan 76 m. 1902 kanuunat olisi modernisoitava. Tuhatsevski ei ollut tykistömiehiä ja päätti että modernisoinnin pääpainon tulee olla kantaman lisäämisessä. Tuloksena oli pitäkantamainen mutta muuten vanhanaikainen kanuuna joka oli osin jopa entistä huonompi ja vain muutaman vuoden päästä oli pakko kehittää kokonaan uusi 76mm kanuuna, F-22. Siihenkin Tuhatsevski löi näppinsä ja päätti että kanuunan tuli olla käytettävissä myös ilmatorjuntaan. F-22:sta tuli huono it-tykki ja yliraskas ja kallis divisioonan tykki ja taas piti suunnitella uusi

76K02 oli 1900 -luvun kenttätykistömme perustykki samalla tavoin kun 122H63 nyt. Tätä voisi siksi vähän tarkentaa, mitään virheellistähän veli @fulcrum in viestissä ei ole.

K02:lla oli yksi hyvin suuri puute. Se oli tarkoitettu ainoastaan suora-ammuntaa varten, koska epäsuoraa ei vielä tykkiä suunniteltaessa oltu keksitty. K02:n oma kova juttu oli joustolavetti, jossa se oli yksi ensim-
mäisiä. Jos tai kun epäsuoraa piti ampua, jouduttiin kaivamaan iso kuoppa, johon tykki laitettiin takakenoon. Vain siten saatiin tarpeeksi korotusta putkelle. Tuttu homma kaikille vanhemmille tykkimiehille, koska
se oli vuosikymmenet yleisin leiritykki. Toinen ominaispiirre oli sama kaikille palkkilavettisille tykeille: sivusuuntaussektori vain +-50 piirua. Tykki piti siten karkeasuuunnata kuin sturmi ensin lavetista nostamalla.
Vasta sitten voitiin tehdä varsinainen suuntaaminen.

K02 muodosti Nliiton divisioonatykistön ja oli 20-luvulla vanhentunut joten sitä modernisointiin malliksi 02-30. Lavettia levennettiin ja tehtiin reikä rekyylistä peräytyvää putkea varten, jolloin tykkiä ei tarvinut
enää kaivaa maahan. Asemanvaihto nopeutui selvästi. Osaan laitettiin pidempi putki tuloksena malli 76K02-30/40. Kantama kasvoi yli 13 km:iin. Vanhanaikainen tykki tosiaan silti oli, koska haaralavetti oli tullut jo
1920 -luvulla. En muista kuitenkaan koskaan puhutun huonommuudesta vanhempaan versioon. Omaa kokemusta ei tosin ole, 02-30:lla en ole ampunut.

Haaralavettisen tykin edut ovat niin suuret, että edellinen oli vain välimalli ja seuraajaksi suunniteltiin F-22 eli meidän 76K36. Putken pituus aikanaan omaa luokkaansa; 51 cal. Saikin meillä lempinimen "rotanhäntä".
Tästä tykistä on omaakin kokemusta: näppärä tykki, joka toimi erinomaisesti ja oli erittäin kätevä käsitellä. Ilma-ammuntavaatimus oli tosiaan esimerkki kirjoituspöydän takana laadituista spekseistä, joissa ei ollut mitään järkeä. Sivusuuntaussektori oli ainoastaan kuudennes täysympyrästä eikä tykin suuntauslaitteilla voinut ampuaa lentokoneita. Ei varmaan yhtään ilma-ammuntaa koskaan ollutkaan, mutta syntyihän kuitenkin maailman ensimmäinen tykki, jolla voi ampua yläkulmilla. Sivutuotteena sitten tykille tarpeetonta korkeutta ja painoa. Tämä aiheuttaa helposti kiikeryyttä ammunnassa. En tosin enää muista, kuinka tämän asian kanssa oli.
 
Viimeksi muokattu:
Zavod9 on kehittänyt D-30:n lavetille 152-millisen haupitsin 2A61. Putken pituudesta en löytänyt mainintaa, mutta venäläisen wikin mukaan lähtönopeus on 540 m/s, kantama 15,2 km, tykin paino 4350 kg. Aseesta on myös BMP-3 alustainen versio 2S18 (2С18 «Пат-С»), Ural ka-alustainen 2S26 (2С26 «Пат-К») sekä vedettävä 155-millinen M-389.

http://www.zavod9.com/?pid=10102
https://ru.wikipedia.org/wiki/152-мм_гаубица_2А61

4O8Hb.jpg


lvrmZ.jpg


http://www.russianarms.ru/forum/index.php?topic=3529.0

Toivottavasti ei.
En vain millään käsitä tuota melko rajallista kantamaa. mieluummin sitten vaikka tekohengitettäisiin ja pidettäisiin nykyiset 122:set ja kehitettäisiin niihin parempaa ja nykyaikaisempaa a-tarviketta, jos sillä saataisiin lukumäärä pysymään edes suurinpiirtein samana ja etäisyys pidempänä viholliseen.

Itsellä on erittäin suuri huoli meidän tykistön tulevaisuudesta.
pelkään että tykkien kappalemäärä tippuu liikaa, tämä uusi pallomeri härdelli nimenomaan vaatii että meillä on putkissa lukumäärää vaikka sitten vähän pienemmällä teholla kuin 155:set. Ja tätä perustelen vihollisen mahdollisella vastatykistö toiminnalla yms. jonka johdosta yksittäisen tykin tai jaoksen pitää olla koko ajan liikkeessä joten keskitykset on lyhyitä ja luulen että meillä ei ole varaa pistää kaikkia tykkejä pyörille tai teloille.

Kysymys tietäjille(jos voi kertoa) voiko meillä vieläkään yksittäiset tykit toimia itsenäisesti (122)
 
Itsellä on erittäin suuri huoli meidän tykistön tulevaisuudesta.
pelkään että tykkien kappalemäärä tippuu liikaa, tämä uusi pallomeri härdelli nimenomaan vaatii että meillä on putkissa lukumäärää vaikka sitten vähän pienemmällä teholla kuin 155:set. Ja tätä perustelen vihollisen mahdollisella vastatykistö toiminnalla yms. jonka johdosta yksittäisen tykin tai jaoksen pitää olla koko ajan liikkeessä joten keskitykset on lyhyitä ja luulen että meillä ei ole varaa pistää kaikkia tykkejä pyörille tai teloille.

Tätä varten meidän tulenkäyttöä johdetaan keskitetysti, jotta voidaan käyttää tulta operaatioiden vaatimalla tavalla vähentäen vihollisen vastatykistön vaikutusta. Sopii myös miettiä ylipäätään miksi päätettiin varustaa tykistö ja heittimistö siten, että voidaan toimia aseittain hajautettuna. Juuri sen takia, että vihollinen joutuisi kohdistamaan resurssejaan johonkin vähemmän tärkeää. Iso idea on houkutella vihollinen ampumaa nopeasti irtautuvia jalkaväkijoukkoja, jotta raskaat tuliyksiköt voivat edelleenkin tuottaa suurimman osan tappioista. Tykkien määrän on oltava näkemykseni mukaan jatkossakin suuri, jotta vihollisen suuret resurssit eivät silti riittäisi kaikkien tuliyksiköiden lamauttamiseen, tykistöjärjestelmän taistelunkestävyys paranee ja mahdollisuudet vaikuttaa viholliseen pysyvät.
 
...tekohengitettäisiin ja pidettäisiin nykyiset 122:set ja kehitettäisiin niihin parempaa ja nykyaikaisempaa a-tarviketta...
...tai jos ensin alkuun katsottaisiin, mitä muut valtiot ovat kehittäneet D-30:lle.

Luulisi, että otollisempi (=pitkäikäisempi) kohde kotimaiselle ammuskehitykselle olisi 120mm krh. Esim. Strix-tyyppinen ammus, mutta 2010/20-luvun tekniikalla (laserkeilaus?). Erilaisia laser-/GPS-ohjattuja ammuksia löytyy jo, mutta ainahan voi käyttää mielikuvitusta. Esim. automaattisesti maalinsa valitseva/priorisoiva ammus, joita voi ampua Brimstone/Sea Spearin tapaan ryöppynä.

Ukrainan opetuksiin kuuluu, että venäläisillä tykistön ja lennokkien yhteispeli toimii jo ainakin jollain tasolla. Suomen pitäisi saada homma pelittämään vielä paremmin; nopeammin ja pidemmälle. Lähimmän vuosikymmenen-parin sisällä aika tulenavaukseen siitä kun kohde on lennokilla havaittu, supistuu nollaan tai hyvin lähelle sitä. Kohteelle jää vain kranaatin lentoajan verran aikaa suojautua. Jo nykyteknologia riittää kehittämään järjestelmän, jossa lennokin välittämässä kuvassa klikataan kohdetta, jonka koordinaatit välittyvät suoraan telahaupitsille, joka kohdistaa ja laukaisee automaattisesti. Maalin tyyppikin kyettäisiin tunnistamaan automaattisesti, ja sitä myöten optimaalinen ammustyyppi. Tai ehkä vain varustetaan lennokki panoksella (Harop-tyyliin), jolloin aikaa suojautumiseen jää vielä vähemmän.

Edit: lisätty viimeinen kappale
 
Viimeksi muokattu:
...tai jos ensin alkuun katsottaisiin, mitä muut valtiot ovat kehittäneet D-30:lle.

Luulisi, että otollisempi (=pitkäikäisempi) kohde kotimaiselle ammuskehitykselle olisi 120mm krh. Esim. Strix-tyyppinen ammus, mutta 2010/20-luvun tekniikalla (laserkeilaus?). Erilaisia laser-/GPS-ohjattuja ammuksia löytyy jo, mutta ainahan voi käyttää mielikuvitusta. Esim. automaattisesti maalinsa valitseva/priorisoiva ammus, joita voi ampua Brimstone/Sea Spearin tapaan ryöppynä.

Tai ylipäätään potkaistaan kv. sopimukset pihalle Suomen tasavallan rajojen sisältä ja aletaan työntämään 122 ja 120 millistä kuorma-ammusta linjastolta. Täällä tarvita tuollaisia lyhyen kantaman tarkkuusammuksia niin paljoa kuin kuorma-ammuksia. Jos ylipäätään joudutaan ampumaan kuorma-ammuksia omien rajojen sisällä niin 1) ne jää ryssien siivottavaksi 2) Suomi pysyy itsenäisenä ja saadaan itse raivata ne ja tiedetään minne niitä on ammuttu.
 
...tai jos ensin alkuun katsottaisiin, mitä muut valtiot ovat kehittäneet D-30:lle.

Luulisi, että otollisempi (=pitkäikäisempi) kohde kotimaiselle ammuskehitykselle olisi 120mm krh. Esim. Strix-tyyppinen ammus, mutta 2010/20-luvun tekniikalla (laserkeilaus?). Erilaisia laser-/GPS-ohjattuja ammuksia löytyy jo, mutta ainahan voi käyttää mielikuvitusta. Esim. automaattisesti maalinsa valitseva/priorisoiva ammus, joita voi ampua Brimstone/Sea Spearin tapaan ryöppynä.

Perkeles. Yrittäny kattella noita d-30:lle kehiteltyjä kranaatteja mutta kovin vähän oon löytäny tietoa näistä "tyhmistä" kranaateista, ei sillä ettei myös viisaampaa kannattaisi kehitellä.
 
Viimeksi muokattu:
Perkeles. Yrittäny kattella noita d-30:lle kehiteltyjä kranaatteja mutta kovin vähän oon löytäny tietoa näistä "tyhmistä" kranaateista, ei sillä ettei myös viisaampaa kannattaisi kehitellä.
No en minäkään niistä muuta tiedä, mutta ainakin serbeillä on 21km kantaman ammus. Puolassa, Bulgariassa ja Kiinassa on myös 122mm amisuunin tuotantoa. Kiinalaisilta löytynee laajin valikoima, Israelissakin jotain rypälettä tehty :eek:

Tuo lauseeni "Erilaisia laser-/GPS-ohjattuja ammuksia löytyy jo..." viittaa 120mm korohoroon. Krasnopol-tyyppistä laserohjattua ei taida löytyä 122mm:lle.

Edit: Siinä raha missä painitaan (google-fu ruosteessa): Kitolov-2M LGP
Jane's:in Smart Ammo pdf:nä. Siellä mainitaan myös Norincon 122mm laserohjatusta.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko pelkästään superhyper ohjautuvia maailmantuhoajia vai ihan paremman lataussuhteen, tehokkaamman r-aineen ja paremmin sirpaloituvia kranaatteja?
Siis justiin niitä paremman lataussuhteen ja ns normaaleja mutta pidemmän kantaman ammuksia
 
Back
Top