kertakenttään
Ylipäällikkö
Aamen tuolle. Sitten kun vielä tykistön perinteitä työnnetään heitinmiesten haaroihin.
Aamen tuolle. Sitten kun vielä tykistön perinteitä työnnetään heitinmiesten haaroihin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Maavoimia kokonaisuutena on ollut hyvä rakentaa uhkaperusteisesti, mutta itse näen että tykistöä ja heittimistöä on parempi kehittää suorituskykyperusteisesti. Uusi linnoituskonsepti ja tykistön tuliasemien hajauttaminen sun muut ovat jälkeä uhkaperusteisesta suunnittelusta, mutta niissä on hyvääkin suorituskykyperusteisen ajattelun kannalta, kuten kyky toimia aseittain jne. Tällä hetkellä meillä on kyky operoida suorituskyky ja vaikutus tärkeimpänä tekijänä, mutta ohjesäännöt eivät rohkaise siihen ja tykistön käyttö on hajautetun kaavamaista. Tykistön painopiste on X,Y,Z komppanian/taisteluosaston alueella ja tärkeimmät maalit A,B ja C. Tykistöreserviä ei varsinaisesti ole, koska komentajat ei uskalla pitää tykkejä/heittimiä tyhjänpanttina. Tätä ajattelua ylläpitäen ei myöskään lähdetä rohkeisiin ja kaavaa rikkovaan epäsuoran tulen käyttöön. Tyk/krh hankinnat tulisi tehdä suorituskyky edellä, eikä pelkästään vanhan kaluston korvaamiseksi.
Vanhentuneiden oppien kouluttaminen ja harjoitteleminen on varmaan suurin virhe, jonka seuraavaan sotaan valmistautuva armeija voi tehdä. Talissa tykkimiehet ei onnistunu ja Ihantalassa taas käytiin I MS:n
aikaista kulutustaistelua, jossa pääosa tykistöstä oli jo paikoillaan taistelujen siirtyessä sinne. Mikä siis olisi Tali-Ihantalan perintö 2000-luvulle?
Voimasuhteiden tasoittaminen paremmalla osaamisella, käytettävissä olevan tulen keskittäminen tärkeimpään kohtaan, sen nopea siirrettävyys toiseen paikkaan ja tarkka ammunta voisivat olla tänäänkin päteviä
opinkappaleita. Olisiko näille olemassa jokin vaihtoehto? Noiden yleisten edellytysten lisäksi tarvitsemme hyökkäystaistelukyvyn, jota tarvitaan ratkaisutaisteluissa. Siinä onnistuminen edellyttää vahvaa epäsuoraa
tulta nykyajan harvassa ryhmityksessä ja liikkuvissa sotatoimissa. Nenosen oppeja tähän tarpeeseen ei liene käytettävissä.
Nelsonin nimeä kuulee edelleen mainitavan, mutta tuskin brittilaivasto enää hänen opeillaan taistelee. Mitä tulee Nenoseen, tuskailimme 1970 -luvulla monimutkaisten hakuammuntojen, tulenjohtamisen kahdesta paikasta leikkaamalla sekä eksoottisten kimmokeammuntojen, "köyhän miehen herätesytytin", kanssa. Nämä on kuitenkin aikoja sitten lopetettu. Nenosen aikainen metri-, piiru ja sekunti lienevät arviointimetodina edelleen käytössä. Samoin valtakunnalliset ampumaleirit, sikäli kun rahaa niihin on. Ehkä mainittu Nenonen korostuu, kun muilla aselajeilla ei ole vuosikymmeniä vaikuttaneita voimahahmoja. Laguskin oli Talvisodan loppuvaiheisiin asti huoltomiehiä. Rt:llä olisi ollut Rikama, mutta rt:kin on jo melkein lopetettu.
Tykistön tarkastajan laatikko oli aika pieni, kun saimme Maavoimat ja niille MaaVE:n. Lähinnä asiantuntija hankinnoissa sekä valtakunnallisten leirien johtaja. Nythän nekin johtaa Maasotakoulu, jos oikein muistan.
Epävirallista vaikutusvaltaa tietysti on; tehtävä on edelleen tykkimiesten arvostama.
Krh:sta voi todeta, kun että Nenonen tämänkin aseen Suomeen hommasi. Muuten en tietysti nykykrh:ta tunne. Enkä oikeastaan tykistöäkään, kuten nikistä voi havaita.
Huhta
Greatest Leader
Onko alan lehdistössä (tai muutoin) ollut mitään julkaisukelpoista koskien meneillään olevaa uutta tykkihanketta? Viittaan siis tähän aiheeseen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tykistön tarkastaja taitaa olla SA maavoimien tykistökomemtaja ja siten maavoimien komentajan kakkosmies, ihan semmoinen pikkulaatikko.
Rauhanajan toiminnasta oli kyse. En tunne Maavoimien ylimän johdon sa-sijoituksia. Epäilen kuitenkin, että Maavoilla on sa-tilanteessakin esikuntapäällikkö, joka olisi tämä sijainen. Aselajipäälliköiksi voisi
taas olettaa nimitettävän henkilöitä, jotka ko aselajin tuntevat.
Meillä oli tarkastajavetoinen organisaatio vielä 1960-luvulla, jolloin tykistön tarkastajan virka-asemalla pääsi kenraalikuntaan. Aluepuolustukseen siirtyminen 1960 -luvun lopulla aloitti sitten siirtymisen
kohti nykyistä järjestelmää.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Niin, enpä sitten muuten osaa sanoa mitä tarkastajan RA-hommiin kuuluu muuta kuin hankkia ympärilleen majureita ja everstiluutnantteja ja tulla MVHlla tulenjohtomäkeen ulkomaisten vieraiden kanssa katsomaan loppuammunnat.
On niillä pari muutakin hommaa.
Tarkastajat ohjaavat edelleenkin aselajien tutkimus- ja kehitystoimintaa, aselajien kalustohankkeita ja aselajispesifiä koulutusta varusmiesten, reserviläisten ja kantahenkilökunnan osalta. Että ei niillä tarkastajilla tietenkään mitään roolia ole... ei Maavoimienkomentaja johda yhtään kalustohanketta mutta mm. Jalkaväentarkastaja johtaa. Maavoimienkomentaja ei allekirjoita tykistön ampumaoppia mutta Tykistöntarkastaja allekirjoittaa. Palkatun henkilöstön osalta yksikään siirto joukosta toiseen ei toteudu ilman että kyseisen henkilön aselajin tarkastajalta pyydetään lausunto. Tässä vain muutamia asioita mainitakseni. Erityisesti se, että tarkastajat ohjaavat T&K toimintaa ja kalustohankkeita tekee sen että jonkin tarkastaja peukalon jälki saattaa näkyä sen 30v Puolustusvoimissa. Eli kyllä meillä on ihan tarkastajavetoinen järjestelmä olemassa vaikka tarkastajat ovatkin nykyään MAAVE:ssa eivätkä PE:ssa.
Viimeksi muokattu:
Tässä mentiin taas vahvasti sille osastolle että yksikään esimiesasemassa ei taida alaisten suunnasta katsoen tehdä yhtään mitään eikä ainakaan vastaa mistään. Elävä todellisuus onkin sitten hippasen erilainen niillä jotka ovat minkään sortin pomoksi päässeet tai joutuneet.
Puolalaiset ovat saaneet Krabinsa siihen pisteeseen että sitä ollaan tarjoamassa tanskalaisille.PV:kin kannattaisi ehkä olla kuulolla Tanskan suuntaan.
Stalowa Wola Howitzers In The Danish Tender
PUBLISHED AT: Tuesday, 12 April 2016, 12:04
Image Credit: Jerzy Reszczyński
Jakub Palowski
[email protected]
Polish Huta Stalowa Wola [Stalowa Wola Ironworks] company is participating in a tender related to procurement of a self-propelled howitzer system, announced by the Danish Army. Most probably, the Polish entity offers the Krab-type artillery system.
Ministry of Defence of Denmark announced that, initially, five potential contractors were qualified to take part in the procedure, the goal of which is to select a new 155 mm artillery system. Huta Stalowa Wola is among the said group of the potential contractors. Most probably, the company is offering the Krab self-propelled howitzer, since the Kryl system is still within the test phase of development.
The tendering procedure in question involves offers made by the following companies: BAE Systems Land & Armaments with a seat in the USA (probably offering the modernized M109A6/A7 howitzer), Elbit Systems (plausibly offering the ATMOS 2000 system), Nexter Systems (Caesar), and Hanwha Techwin from South Korea, offering the K9 howitzer, the chassis of which is used in case of the Polish Krab system.
This is yet another attempt made by the Danish authorities, the goal of which is to procure self-propelled howitzers. The previous tender was cancelled between April and May 2015. Three of the wheeled-chassis platforms were selected for the final phase of the said procurement proceedings: Swedish Archer, Israeli Atmos 2000 and Caesar. Polish Krab and German PzH 2000 cannons were rejected. Nonetheless, at the end of the last year ultimate decisions were taken, regarding the funding of the programme. Up until now, it was considered that the Archer howitzers, that were to be delivered to Norway first, were to be chosen, once Oslo stepped away from the programme. However, it was ultimately decided that a tender would be carried out.
The newly-acquired howitzers are expected to replace the obsolete M109A3 track-chassis systems that are being used by the Danish Army now. The previous tender procedure led to a situation in which wheeled platforms reached the final stage of procurement. The Danish government wants to acquire from 9 to 21 new howitzers.
fulcrum
Greatest Leader
Useimmat pomot tekee paljon hommia. Jotkut tekee omia hommia, jotkut säätää ja mikromanageroi alaisten tekemisiä. Molemmissa on työtaakkansa mutta vain toinen laji tuottaa tulosta.
Lausunnon antaminen esim siirroissa ja valmistelun johtaminen on aika lailla eri asia kun päättäminen niistä. Tarkistin mielenkiinnosta erään viime marraskuussa julkaistun tykistön oppaan allekirjoitukset. Löytyi
sieltä tarkastajankin nimi mutta sen yläpuolella komeili henkilöstöosaston päällíkön nimmari. Paikalla jossa joskus aikaisemmin oli PV:n komentaja tai edes koulutuspäällikkö. Tarkastajan asema ei enää pitkään
aikaan ole ollut virkauran huippu ja he ovat olleet lyhytaikaisia, edellinenkin viipyi vain kaksi vuotta. Tarkastajan paikka MaaVE:ssa on vaihdellut, alussa tulivoimatsto:ssa (ei päällikkönä) ja nyt suunnitteluosastolla.
Tarkastajalla oli aikaisemmin suoraan johdossaan 10 hengen Kt-tsto PE:ssa ja sen lisäksi T&K:ssa Tykistökoulun 5 hengen tutkimus- ja kehittämisosasto, joka leirien aikaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Nythän tämä
viimemainittu tapahtuu aselajeille yhteisesti Maasotakoulun alla Lappeenrannassa. Valtakunnallisten leirien johtaminen antoi tietysti aikaisemmin myös mahdollisuuden suoraan vaikuttaa koulutuksen painopisteisiin.
Onhan hänellä vieläkin vaikutusvaltaa; tietenkin! Mutta siitä tai MaaVE:n työjärjestyksestä täällä kiisteleminen ei liene hedelmällistä sen enempää kun mikromanageroinnin turmiollisuudesta tai muista yleisistä johtamisopeista väitteleminen.
Sen sijaan olisi mielenkintoista:
1. Missä asioissa tykistö on vanhakantainen ja kaikkein konservatiivisin. Ei liene tykkimiesten vika, jos kaikki kalusto on viime vuosisadalta eikä aina edes sen loppuvuosilta.
2. Missä Tali-Ihantala näkyy käytännössä esim koulutuksessa. Puheissahan se mainitaan usein ja 70 -luvulla tosiaan tätä taistelua käytiin edelleen myös ohjesäännöissä ja harjoituksissa.
3. Miten tarkastajan toiminta haittaa tykistön toimintaa.
Jo ylempänä listasin Tali-Ihantalan ja Nenosen ajoista asioita, jotka voisivat olla nykyaikanakin relevantteja. Tykistön ja krh:n ikuinen kissanhännänäveto taas olisi toisen keskustelun aihe; mielenkiintoinen tietysti
sekin.
Hägglundin muistelmissa oli jonkinlainen vuodatus siitä, kuinka aselajitarkastajat kävivät säätämässä sotilasläänin joukkoja ohi läänin komentajana toimineen Hägglundin. Puolustusvoimain komentajana Hägglund sitten sanojensa mukaan suitsi tätä ilmiötä. Itsekin sain varusmiehenä todistaa aselajitarkastajan tarkastusta aselajijoukkooni, ja kuinka ollakaan, sotilasläänistä oli edustus delegaatiossa!
kertakenttään
Ylipäällikkö
Onneksi meillä on pari joukko-osastoa, jossa turhan tärkeät punaliepeet eivät ole pilaamssa heittimistön koulutusta.
kimmo.j
Respected Leader
Jos vertaat muihin aselajeihin, ei tykistön kehitys ihan päätä huimaa. Miten ne muut aselajit ovat onnistuneet kehittymään ja saamaan uutta kalustoa? Miksi tykistö on ainoa aselaji, jonka kalusto on noin vanhaa?
Miksi uuden länsikaluston (MRLS) käyttöönotto operatiiviseksi on ollut niin vaikeaa ja hidasta?
On tietysti mahdollista, että tykistöä on sorsittu, mutta on hyvin todennäköistä, että CV9030FIN väittämä onkin totta.
Hägglund oli lääninkomentajana about 1990, mutta tarkastajien asema muuttui 1970 alkaen. Silloin ennen aluepuolustukseen siirtymistä ei SL:jä ollut eikä tarkastajakunnan sekä PV:n komentajan välissä
ollut ketään.
Heti alkuun kaneetti; en tiedä tykistöstä juuri mitään.
Mutta, tässä vaikuttaa nyt vähän siltä, että aselajia mustamaalataan köykäisin perustein.
Ensinnäkin, @CV9030FIN on varmasti oman alansa ammattilainen. Mutta ei tykistön. Hänellä on ammattimaisten näkemysten lisäksi välillä myös vahvasti ilmaistuja mielipiteitä. Voi olla, että tässä tapauksessa on kyse lievästä aselajikateudesta?
Toiseksi, tykistön kalusto voi olla "vanhaa" siksi, että se on hyvää ja toimivaa. Kuten se onkin. Samaa perustetta käyttäen voitaisiin PV:n jalkaväki leimata asenteellisesti vanhakantaiseksi, koska käytettävien rynnäkkökiväärien peruskonstruktio on toisen maailmansodan ajalta.
Kolmanneksi, MRLS päivitykset hoidettiin ripeästi. Rypäleasekielto ja suorituskyky/kustannus-tarkastelut ovat hidastaneet ampumatarvikkeiden hankintaa.
Jos sitten tarkastellaan, miten tykistö on vaikuttanut innovatiiviselta ja uudistumiskykyiseltä, niin esim. seuraavia asioita tulee mieleen.
- Itsevetävä kenttätykki - ei tule mieleen jos ei osoita melkoista harmaan aineen elastisuutta
- Rangerit veivät puolustusvoimat miehittämättömien alusten aikakauteen - ennen miehittämättömien alusten aikakautta. Aika kaukonäköistä?
- Raskaat raketinheittimet loivat uudenlaisen kaukovaikutuskyvyn, jonka tulenkäyttötavat eroavat perinteisistä
- Harkittiin Atacms tykistöohjuksia, jotka olisivat olleet PV:n mittakaavassa verrattavissa melkein ICBM:iin
Tarkan harkinnan jälkeen päädyttiin kuitenkin GMLRS ja uusiin AW - Hajautettu ryhmitys ja tykkikohtainen paikannus mullistavat tykistön toiminta- ja taistelutavat
- Uudet tulenjohdon päätteet lisäävät suorituskykyä
- Bonus tuo aivan uudenlaisen kyvyn PV:n panssarintorjuntaan syvyydessä ja edellyttää jälleen uudenlaista tulenkäytön opettelua
- Patrian kanssa yhteistyössä kehitetyt AMOS ja NEMO ovat omassa segmentissään vallankumouksellisia
Mielellään kuulisi kuitenkin vähän parempia perusteita asialle. Sen voi uskoa, että krh-tykistö-akselilla voi jotain jäykkyyksiä ollakin, koska ovat jossain määrin eri luonteisia. Mutta siitäkin kuulisi mielellään tarkempia perusteita, eikä vain, että "krh on pilattu tjsp."
Mistä tiedät, että CV on oikeassa! Hänhän ei tavallisesti sanojaan säästele, kun oikoo tietämättömiä ressuja. Nyt tyytyi ainoastaan ns alapää argumentointiin. Tällaisia heittoja on kuultu vuosikymmeniä. Siis
samaa tasoa kun stm Honkajoen iltarukous Tuntemattomassa. Jos esittää väitteen, pitäisi tietysty myös osoittaa se todeksi. Kun ei olla eri aselajien illanistujaisisssa, jossa asia ratkaistaan loppuillasta nyrkein.
En ottaisi kalustojuttuja tähän, koska kyse ei ole lainkaan niistä. Jätin myös tarkoituksella lainauksesta pois tykistön ja krh:n ihan oikean skisman, jossa molemmilla on näkemyksilleen asiaperusteet.
Nhhk
Kenraali
Kuinka voi olla mahdollista että meidän AMMATTILAISILLA on skismaa keskenään, väitän että jos skismat unohdettaisiin ja käyttäydyttäisiin kuin aikuiset ja ammattilaiset niin meidän epäsuorantulen käyttö tehostuisi.?