Tykistö

[kertakenttään]

Kuinka voi olla mahdollista että meidän AMMATTILAISILLA on skismaa keskenään, väitän että jos skismat unohdettaisiin ja käyttäydyttäisiin kuin aikuiset ja ammattilaiset niin meidän epäsuorantulen käyttö tehostuisi.?

Koska esimerkiksi tapellaan samoista rahoista, kertausvuorokausista, materiaaleista, henkilöstöstä (ainakin tulenjohtohommissa). Kyllä näitä riittää.

 

[Samses]

Kuinka voi olla mahdollista että meidän AMMATTILAISILLA on skismaa keskenään, väitän että jos skismat unohdettaisiin ja käyttäydyttäisiin kuin aikuiset ja ammattilaiset niin meidän epäsuorantulen käyttö tehostuisi.?

Koska ammattilaisetkin ovat ihmisiä, ja ihminen on (vain) rajoitetusti rationaalinen olento.

***

Osittain samaan asiaan liittyen: minähän en tunnetusti tykistöstä ymmärrä muuta, kuin että kun viheltää niin silloin isketään munat turpeeseen, mutta minua kiinnostaisi tietää asiaa tuntevien näkemyksiä siitä, mitä periaatteellisia eroja on tykistön ja krh:n välillä käyttöperiaatteissa, vai onko niitä, ja pitäisikö niitä olla jos ei ole.

Ymmärrän toki sellaiset perusasiat kuin erot taktisessa ja operatiivisessa liikkuvuudessa, erot vaatimuksissa logistiikkaketjulle ja erot siinä mihin käytännössä nykyisiä käytössä olevia aseita kannattaa käyttää (81 mm heittimelle on erilaiset käyttökohteet kuin 155 mm kanuunalle, johtuen fyysisistä ominaisuuksia kuten aseen painosta, liikkuvuudesta, tuliasemavaatimuksista, kantamasta ja A-tarvikkeen suorituskyvystä jne jne).

MUTTA yritän nyt peräänkuuluttaa sitä, että voiko joku ystävällinen sielu valaista tyhmää kiväärimiestä, että jos meillä on hypoteettinen tilanne jossa meillä on:
kaksi epäsuorantulen asetta/joukkoa,
joista toinen on krh ja toinen on tykki,
niin mitä periaatteellisia eroja on niiden käytössä,
jos oletetaan että aseita käyttävässä joukossa ja aseiden painossa, liikkuvuudessa, tuliasemavaatimuksissa, kantamassa ja A-tarvikkeen suorituskyvyssä ei ole eroa?

Vai onko niin että tällaisessa tilanteessa, epäsuorantulen ase kuin epäsuorantulen ase? Ja jos näin on, niin ovatko erot tykistön vs. krh:n käytössä tosiasiassa vain seurausta nykyisten käytössä olevien aseiden fyysisistä ominaisuuksista, ja ominaisuuksiltaan erilainen ase/joukko, jos se myöhemmin käyttöön tulee, voi aiheuttaa sen että tykkiä käytetään tehtävään johon luonteva valinta on nykyään krh, ja vastoin päin?

 

[Old Boy]

Kuinka voi olla mahdollista että meidän AMMATTILAISILLA on skismaa keskenään, väitän että jos skismat unohdettaisiin ja käyttäydyttäisiin kuin aikuiset ja ammattilaiset niin meidän epäsuorantulen käyttö tehostuisi

Koska esimerkiksi tapellaan samoista rahoista, kertausvuorokausista, materiaaleista, henkilöstöstä (ainakin tulenjohtohommissa).

Voisi tietysti ajatella, että "oman" jalkaväentarkastajan torppaama atarvikeprojekti tai pitämättä jäänyt kh tuntuisi krh:n puolella vähemmän sorsivalta kuin jos päätöksen tekevät tykkimiehet. Kiistassa
on kysymys kuitenkin ihan konkreettisista asioista. Mistä; voi yrittää päätellä CV:n viestin viimeisestä lauseesta, joka löytyy sivun 269 alalaidasta.

 

[kertakenttään]

Koska ammattilaisetkin ovat ihmisiä, ja ihminen on (vain) rajoitetusti rationaalinen olento.

***

Osittain samaan asiaan liittyen: minähän en tunnetusti tykistöstä ymmärrä muuta, kuin että kun viheltää niin silloin isketään munat turpeeseen, mutta minua kiinnostaisi tietää asiaa tuntevien näkemyksiä siitä, mitä periaatteellisia eroja on tykistön ja krh:n välillä käyttöperiaatteissa, vai onko niitä, ja pitäisikö niitä olla jos ei ole.

Ymmärrän toki sellaiset perusasiat kuin erot taktisessa ja operatiivisessa liikkuvuudessa, erot vaatimuksissa logistiikkaketjulle ja erot siinä mihin käytännössä nykyisiä käytössä olevia aseita kannattaa käyttää (81 mm heittimelle on erilaiset käyttökohteet kuin 155 mm kanuunalle, johtuen fyysisistä ominaisuuksia kuten aseen painosta, liikkuvuudesta, tuliasemavaatimuksista, kantamasta ja A-tarvikkeen suorituskyvystä jne jne).

MUTTA yritän nyt peräänkuuluttaa sitä, että voiko joku ystävällinen sielu valaista tyhmää kiväärimiestä, että jos meillä on hypoteettinen tilanne jossa meillä on:
kaksi epäsuorantulen asetta/joukkoa,
joista toinen on krh ja toinen on tykki,
niin mitä periaatteellisia eroja on niiden käytössä,
jos oletetaan että aseita käyttävässä joukossa ja aseiden painossa, liikkuvuudessa, tuliasemavaatimuksissa, kantamassa ja A-tarvikkeen suorituskyvyssä ei ole eroa?

Vai onko niin että tällaisessa tilanteessa, epäsuorantulen ase kuin epäsuorantulen ase? Ja jos näin on, niin ovatko erot tykistön vs. krh:n käytössä tosiasiassa vain seurausta nykyisten käytössä olevien aseiden fyysisistä ominaisuuksista, ja ominaisuuksiltaan erilainen ase/joukko, jos se myöhemmin käyttöön tulee, voi aiheuttaa sen että tykkiä käytetään tehtävään johon luonteva valinta on nykyään krh, ja vastoin päin?

Erot tässä kohtaa muodostuvat enää tulokulmasta. Kuten itse sanoit, niin kyllä, erot muodostuvat lähinnä fyysisistä ominaisuuksista ja niiden johdannaisvaikutuksista, jos ei historiallista aspektia jalkaväki vs tykistö oteta huomioon.

 

[Mustaruuti]

Koska ammattilaisetkin ovat ihmisiä, ja ihminen on (vain) rajoitetusti rationaalinen olento.

***

Osittain samaan asiaan liittyen: minähän en tunnetusti tykistöstä ymmärrä muuta, kuin että kun viheltää niin silloin isketään munat turpeeseen, mutta minua kiinnostaisi tietää asiaa tuntevien näkemyksiä siitä, mitä periaatteellisia eroja on tykistön ja krh:n välillä käyttöperiaatteissa, vai onko niitä, ja pitäisikö niitä olla jos ei ole.

Ymmärrän toki sellaiset perusasiat kuin erot taktisessa ja operatiivisessa liikkuvuudessa, erot vaatimuksissa logistiikkaketjulle ja erot siinä mihin käytännössä nykyisiä käytössä olevia aseita kannattaa käyttää (81 mm heittimelle on erilaiset käyttökohteet kuin 155 mm kanuunalle, johtuen fyysisistä ominaisuuksia kuten aseen painosta, liikkuvuudesta, tuliasemavaatimuksista, kantamasta ja A-tarvikkeen suorituskyvystä jne jne).

MUTTA yritän nyt peräänkuuluttaa sitä, että voiko joku ystävällinen sielu valaista tyhmää kiväärimiestä, että jos meillä on hypoteettinen tilanne jossa meillä on:
kaksi epäsuorantulen asetta/joukkoa,
joista toinen on krh ja toinen on tykki,
niin mitä periaatteellisia eroja on niiden käytössä,
jos oletetaan että aseita käyttävässä joukossa ja aseiden painossa, liikkuvuudessa, tuliasemavaatimuksissa, kantamassa ja A-tarvikkeen suorituskyvyssä ei ole eroa?

Vai onko niin että tällaisessa tilanteessa, epäsuorantulen ase kuin epäsuorantulen ase? Ja jos näin on, niin ovatko erot tykistön vs. krh:n käytössä tosiasiassa vain seurausta nykyisten käytössä olevien aseiden fyysisistä ominaisuuksista, ja ominaisuuksiltaan erilainen ase/joukko, jos se myöhemmin käyttöön tulee, voi aiheuttaa sen että tykkiä käytetään tehtävään johon luonteva valinta on nykyään krh, ja vastoin päin?

Erot tässä kohtaa muodostuvat enää tulokulmasta. Kuten itse sanoit, niin kyllä, erot muodostuvat lähinnä fyysisistä ominaisuuksista ja niiden johdannaisvaikutuksista, jos ei historiallista aspektia jalkaväki vs tykistö oteta huomioon.

Jälleen, mitään en asiasta tiedä. Ihan pelkkää loogista ajattelua.

Mutta käsitykseni on, että merkittävästä tulokulmaerosta ja tyypillisesti lyhyemmistä ampumaetäisyyksistä ja sirpaleiden varoetäisyyksistä johtuen kranaatinheittimistöllä pystytään ampumaan tulitukea hyvin lähelle. Tykistö vaatii pidemmät varoetäisyydet ja siten sillä ammutaan kauemmas.

Tämä tietysti sitten vaikuttaa siihen, miten jalkaväen taistelua tuetaan eri tilanteissa.

Joku asiaa oikeasti tunteva voi tarvittaessa korjata / tarkentaa.

 

[J0h1F]

Erot tässä kohtaa muodostuvat enää tulokulmasta. Kuten itse sanoit, niin kyllä, erot muodostuvat lähinnä fyysisistä ominaisuuksista ja niiden johdannaisvaikutuksista, jos ei historiallista aspektia jalkaväki vs tykistö oteta huomioon.

Tuo tykistö vs. jalkaväkiaspekti ei ole aivan täysin historiallinenkaan: kranaatinheittimiä, etenkin kevyellä heittimillä varustettuja heitinjoukkueita käytetään tarvittaessa myös lyhytkanta-ammuntaan (ja jopa suora-ammuntaan, jos jokin menee vikaan), jolloin heitinjoukkue liikkuu käytännössä hyökkäävän jääkärijoukon kanssa jalan (tätä harjoiteltiin ihan kovapanosammunnoissakin).
Lyhytkantaahan ei käytännössä tykistöllä käytetä.

Perinteinen lyhytkanta-ammuntahan toimii vain silloin, kun tuliyksikkö on riittävän lähellä tulenjohtoa, ja riittävän samassa suunnassa.
Knoppina lyhytkanta-ammuntaankin on kehitetty laskukaava, joka mahdollistaa minkä tahansa eron tähystysetäisyyden sekä -suunnan ja ampumaetäisyyden sekä -suunnan välillä. Tätä ei vain ole hyväksytty käyttöön, ilmeisesti sen vuoksi, että laskutoimituksen ymmärtäminen vaatii kohtuullista matematiikan osaamista (tai sitten kaavan ohjelmoimista laskinlaitteeseen), ja inhimillisen laskuvirheen mahdollisuus olisi liian suuri.

 

[kertakenttään]

Tuo tykistö vs. jalkaväkiaspekti ei ole aivan täysin historiallinenkaan: kranaatinheittimiä, etenkin kevyellä heittimillä varustettuja heitinjoukkueita käytetään tarvittaessa myös lyhytkanta-ammuntaan (ja jopa suora-ammuntaan, jos jokin menee vikaan), jolloin heitinjoukkue liikkuu käytännössä hyökkäävän jääkärijoukon kanssa jalan (tätä harjoiteltiin ihan kovapanosammunnoissakin).
Lyhytkantaahan ei käytännössä tykistöllä käytetä.

Perinteinen lyhytkanta-ammuntahan toimii vain silloin, kun tuliyksikkö on riittävän lähellä tulenjohtoa, ja riittävän samassa suunnassa.
Knoppina lyhytkanta-ammuntaankin on kehitetty laskukaava, joka mahdollistaa minkä tahansa eron tähystysetäisyyden sekä -suunnan ja ampumaetäisyyden sekä -suunnan välillä. Tätä ei vain ole hyväksytty käyttöön, ilmeisesti sen vuoksi, että laskutoimituksen ymmärtäminen vaatii kohtuullista matematiikan osaamista (tai sitten kaavan ohjelmoimista laskinlaitteeseen), ja inhimillisen laskuvirheen mahdollisuus olisi liian suuri.

Niin... ensi viikolla kuitenkin kaarti ja UDPR ampuu mm. lykaa Syndalenissa. Ei se lyka ole vaikeata, kun on taulukko valmiina ja laskukaava on plusmiinuslasku.

 

[J0h1F]

Niin... ensi viikolla kuitenkin kaarti ja UDPR ampuu mm. lykaa Syndalenissa. Ei se lyka ole vaikeata, kun on taulukko valmiina ja laskukaava on plusmiinuslasku.

Niin, peruskaavalla lasketun taulukon avulla kyllä ammutaan heitinjoukkueilla, niinhän sanoinkin, että sitä olimme myös harjoitelleet. Mutta tämänhän ongelmana on juuri se, että tarkkuus menee pieleen etäisyyksien ja ampuma- ja tähystyssuunnan eron kasvaessa. Taulukon ja sen laskemiseen käytetyn kaavan avulla ei voida esimerkiksi ampua maaliin, jos se on tuliyksikön ja tähystyspaikan välissä.

Tuo monimutkaisempi kaava (joka kyllä opetettiin ohimennen) mahdollistaisi kaikki mahdolliset tähystyspaikan ja tuliaseman yhdistelmät. Sitä ei kuitenkaan saanut käyttää, koska ylemmät instanssit eivät olleet hyväksyneet sitä käyttöön.

 

[Old Boy]

minua kiinnostaisi tietää asiaa tuntevien näkemyksiä siitä, mitä periaatteellisia eroja on tykistön ja krh:n välillä käyttöperiaatteissa, vai onko niitä, ja pitäisikö niitä olla jos ei ole.

Voidaan tarkastella krh/tykistö vertailua tulenkäytön kannalta tai koulutuksen osalta mitä eroja/yhteistä löytyy. Se on ehkä hyödyllisempääkin kun vertailla kalustokuvastoja tai organisaatioita sellaisenaan.
Kantamaa ja aseiden painoja lukuunottamatta ei suuria eroja näissä edes ole. Tykistö ampuu tarvittaessa useimmilla tykkimalleilla yläkulmillakin ja raskaan krh:n varmuusetäisyyskin taitaa olla sama kuin
tykistöllä.

TULENKÄYTÖN osalta voidaan karkeasti jakaa krh pataljoonatason aseeksi. Sitähän on joskus kutsuttukin pataljoonatykistöksi. Jos jaetaan edelleen olisi kevyt krh komppaniapäällikön ase. Nämä siis ovat nor-
maalitilanteissa heidän omassa käytössään. Siten krh:n tehtävänä on yksinomaan taktinen tulenkäyttö eli ampua taistelukosketuksessa olevia vihollisjoukkoja. Tykistön tuli taas on joskus suoraan patl:n käytössä
joskus taas ylempien johtoportaiden näpeissä, josta se jaetaan kulloinkin eniten tarvitsevalle taholle.

Operatiivinen tulenkäyttö taas on pelkästään tykistön juttu. Sillä tarkoitetaan taistelusta irti olevan vihollisen komentopaikkojen huoltlaitosten ym tulittamista.

 

[kertakenttään]

Voidaan tarkastella krh/tykistö vertailua tulenkäytön kannalta tai koulutuksen osalta mitä eroja/yhteistä löytyy. Se on ehkä hyödyllisempääkin kun vertailla kalustokuvastoja tai organisaatioita sellaisenaan.
Kantamaa ja aseiden painoja lukuunottamatta ei suuria eroja näissä edes ole. Tykistö ampuu tarvittaessa useimmilla tykkimalleilla yläkulmillakin ja raskaan krh:n varmuusetäisyyskin taitaa olla sama kuin
tykistöllä.

TULENKÄYTÖN osalta voidaan karkeasti jakaa krh pataljoonatason aseeksi. Sitähän on joskus kutsuttukin pataljoonatykistöksi. Jos jaetaan edelleen olisi kevyt krh komppaniapäällikön ase. Nämä siis ovat nor-
maalitilanteissa heidän omassa käytössään. Siten krh:n tehtävänä on yksinomaan taktinen tulenkäyttö eli ampua taistelukosketuksessa olevia vihollisjoukkoja. Tykistön tuli taas on joskus suoraan patl:n käytössä
joskus taas ylempien johtoportaiden näpeissä, josta se jaetaan kulloinkin eniten tarvitsevalle taholle.

Operatiivinen tulenkäyttö taas on pelkästään tykistön juttu. Sillä tarkoitetaan taistelusta irti olevan vihollisen komentopaikkojen huoltlaitosten ym tulittamista.

122 ja 120 millisen sirpale-etäisyys vaara-alueessa on molemmilla sama SA. 122 vaara-alue kokonaisuudessa on pidempi ja ampumakulma riippuvainen. Sivulta ammuttaessa 122 voi ampua yhtä lähelle, kuin 120 millisellä yli. Jako taktiseen ja operatiiviseen tulenkäyttöön auttaa jaottelemaan, mutta taktiikan muutoksella voidaan millä tahansa aseella ampua operatiivisen tulenkäytön tehtäviä. Operatiivistä tulenkäyttöä toteuttaa RAKHt, 130, 152 ja 155 milliset, koska vain niilllä on riittävä ametti. Tykistöjärjestelmä voidaan ominaisuuksiensa puolesta jakaa useampaankin kategoriaan kuin tällä hetkellä käytössä oleviin taktiseen ja operatiiviseen tulenkäyttöön. Se hienompi jako ja tieto järjestelmien suorituskyvystä on se mistä niitä asioita suunnittelevien ja johtavien sotilaiden ammattitaito koostuu.

Prikaatin tulenjohtokomentaja on alaisuudessa olevien yksiköiden suhteen rinnastettavissa pataljoonan komentajaan. Itse näkisin jaon olevan enemmänkin prikaatitykistö ja armeijakunta/sotilasaluetykistö/puolustusvoimien yhteinen vaikttuttaminen. Pataljoonan tai taisteluosaston tykistön johtaminen ei anna kaikille suorituskyvyille tilaisuutta varsinaisesti loistaa. Prikaatitasolla on mahdollisuus johtaa epäsuoran tulenkäyttöä kokonaisvaltaisemmin, tehdä laajemman skaalan peliliikkeitä ja johtaa useamman tuliyksikön tuli samalle alueelle. Pataljoonatasolla vaikuttaminen perustuu paljon YLJOPOn antamaan tulenkäyttöoikeuteen orgaanista tykistöä unohtamatta kuitenkaan.

 

[samip]

Prikaatin tulenjohtokomentaja

Vai prikaatin tykistöpäällikön?

 

[kertakenttään]

Vai prikaatin tykistöpäällikön?

Oli mikä oli.

 

[late347]

-haupitsit ja tykit vissiin läpäisee ballistisia suojia paremmin. Voidaan penetroida korsuja ja kenttälinnoitteita. Esim hidasteiset sytyttimet, joilla penetroidaan paremmin korsuihin ja tuliasemiin jne...

Historiasta tunnetaan raskaat tykistökeskitykset vaikkapa toisessa maailmansodassa. Kun tarpeeksi vaikutusta saadaan, niin ballistisen suojan arvo heikkenee varmasti. Puhutaan kenttälinnoitteista tässä. (puolustajan täytyy keskittää aktiivisesti omia resursseja asemien korjaamistoimintaan)

-haupitsit ja tykit parempi kantama, , jne...

-haupitseilla ja tykeillä voi ampua huonossa tilanteessa suora-ammuntaa esim. joihinkin panssarivaunuihin tjsp...

-Kuorma-ammuksissa joitakin eroja varmaan myös on olemassa kun vertaillaan tykkien kuorma-ammuksia <--> krh kuorma-ammuksiin.


-Toisaalta kranaatinheitin-aseet ovat paljon halvempia ja yksinkertaisempia kuin kalliit tykit. Ammuksissakin tulee eroja hintojen suhteen, mutta se riippuu hyvin paljon siitä että kuinka edistyneitä ammuksia on.

-Krh kranaateissa on kaiketi enemmän hyötykuormaa ja räjähdeaineita suhteellisesti verrattuna pitkän kantaman tykkeihin. Toisaalta huono kantama on haitta itsessään kranaatinheittimissä.

-kranaatinheittimissä hyvä taktinen liikkuvuus verrattuna haupitseihin? Krh Kulkevat miesvoimalla, ja ammukset kuljetetaan käsittääkseni paljon kevyemmillä ajoneuvoilla ammuskuljetuksiin kuin raskaat tykit?

 

[Old Boy]

Prikaatin tulenjohtokomentaja on alaisuudessa olevien yksiköiden suhteen rinnastettavissa pataljoonan komentajaan. Itse näkisin jaon olevan enemmänkin prikaatitykistö ja armeijakunta/sotilasaluetykistö/puolustusvoimien yhteinen vaikttuttaminen. Pataljoonan tai taisteluosaston tykistön johtaminen ei anna kaikille suorituskyvyille tilaisuutta varsinaisesti loistaa. Prikaatitasolla on mahdollisuus johtaa epäsuoran tulenkäyttöä kokonaisvaltaisemmin, tehdä laajemman skaalan peliliikkeitä ja johtaa useamman tuliyksikön tuli samalle alueelle. Pataljoonatasolla vaikuttaminen perustuu paljon YLJOPOn antamaan tulenkäyttöoikeuteen orgaanista tykistöä unohtamatta kuitenkaan.

Ihan kaikella kunniotuksella, kannattaako tämäntasoisia selostuksia tänne kirjoitella? Pielessä on hyvin paljon muutakin kuin prikaatin tykistöpäällikön nimike!

 

[kertakenttään]

Ihan kaikella kunniotuksella, kannattaako tämäntasoisia selostuksia tänne kirjoitella? Pielessä on hyvin paljon muutakin kuin prikaatin tykistöpäällikön nimike!

Aiotko tyytyä kommentoimaan vai myös korjata väärät kohdat?

 

[Old Boy]

Aiotko tyytyä kommentoimaan vai myös korjata väärät kohdat?

Tämäntasoinen =siis liikutaan liian korkealla eli armeijakunta/yhtymätasolla. Parhaimmillaan samaan, ei edes pitkään lauseeseen saatiin mahtumaan koko PV:n tulenkäyttö. Kuitenkin useimmille forumin
lukijoille korkein johtaja, jota he sotilasurallaan jatkuvasti näkivät oli jjoht. Kysymyskin keskustelussa oli tykistön ja krh:n eroista. Mielenkiintoinen ja konkreettinen aihe, josta ei kaikki varmaan vielä ole
kerrottu.

Pitäisikö tähän sitten pitäisi jotain perusteluja kirjoittaa...Syntyisi taas 1.5 sivua keskustelua, kuten tykistön tarkastajan asemasta. Siinähän varmoja mielipiteitä esittivät kirjoittajat, jotka ei varmaan olleet
syntyneetkään silloin, kun tarkastajilla todella oli valtaa.

 

[tjmies]

MUTTA yritän nyt peräänkuuluttaa sitä, että voiko joku ystävällinen sielu valaista tyhmää kiväärimiestä, että jos meillä on hypoteettinen tilanne jossa meillä on:
kaksi epäsuorantulen asetta/joukkoa,
joista toinen on krh ja toinen on tykki,
niin mitä periaatteellisia eroja on niiden käytössä,
jos oletetaan että aseita käyttävässä joukossa ja aseiden painossa, liikkuvuudessa, tuliasemavaatimuksissa, kantamassa ja A-tarvikkeen suorituskyvyssä ei ole eroa?

Tämä tulee nyt tj-näkökulmasta mutta ymmärtääkseni periaatteessa ainoat erot ovat a) tulokulmasta johtuva erilainen sirpalejakauma / sirpaleiden käyttäytyminen sekä b) osittain samasta syystä johtuva erilainen hajonta - tykiston hajonta on krh:n verrattuna huomattavasti "venähtänyt" ampumasuuntaan mukaisesti eli hajontaa on pituussunnassa enemmän kuin sivusuunnassa.
Sellainen tj-toimintaan liittyvä periaattellinen ero on kyllä vielä että tykit voidaan suunnata johonkin maaliin ampumavalmiina pitkäksikin aikaa mutta heittimistöllä tämä ei oikein toimi. Toki ne voidaan suunnata todennäköiseen maaliin mutta kovin kauaa ei voi krh:n kranaattia "hollilla" pitää odottamassa käskyä ampua. Ainakin joskus vuonna miekka ja kivi näin muistan minulle kerrotun.

Käytännössähän eroja on aika paljon mutta kun kysyttiin periaatteellisia eroja niin en juuri nyt muita keksi. Tämän lisäksi on varmasti vielä jotain muitakin periaattelisia eroja mutta nämä nyt muistin itse. Joku tuliasema-puolen kaveri osaisi varmaan valaista lisää.

Edit: sinäänsä jyrkempi tulokulma aiheuttaa erilaisen sirpalevaikutuksen lisäksi myös sen että sillä saattaa olla mahdollista ampua sellaiseen paikkaan mikä matalammalla lentoradalla olisi katveessa vrt jyrkät mäet sekä asutuskeskus-taistelu.

 

[Samses]

Voidaan tarkastella krh/tykistö vertailua tulenkäytön kannalta tai koulutuksen osalta mitä eroja/yhteistä löytyy. Se on ehkä hyödyllisempääkin kun vertailla kalustokuvastoja tai organisaatioita sellaisenaan.
Kantamaa ja aseiden painoja lukuunottamatta ei suuria eroja näissä edes ole. Tykistö ampuu tarvittaessa useimmilla tykkimalleilla yläkulmillakin ja raskaan krh:n varmuusetäisyyskin taitaa olla sama kuin
tykistöllä.

TULENKÄYTÖN osalta voidaan karkeasti jakaa krh pataljoonatason aseeksi. Sitähän on joskus kutsuttukin pataljoonatykistöksi. Jos jaetaan edelleen olisi kevyt krh komppaniapäällikön ase. Nämä siis ovat nor-
maalitilanteissa heidän omassa käytössään. Siten krh:n tehtävänä on yksinomaan taktinen tulenkäyttö eli ampua taistelukosketuksessa olevia vihollisjoukkoja. Tykistön tuli taas on joskus suoraan patl:n käytössä
joskus taas ylempien johtoportaiden näpeissä, josta se jaetaan kulloinkin eniten tarvitsevalle taholle.

Operatiivinen tulenkäyttö taas on pelkästään tykistön juttu. Sillä tarkoitetaan taistelusta irti olevan vihollisen komentopaikkojen huoltlaitosten ym tulittamista.

Tämä tulee nyt tj-näkökulmasta mutta ymmärtääkseni periaatteessa ainoat erot ovat a) tulokulmasta johtuva erilainen sirpalejakauma / sirpaleiden käyttäytyminen sekä b) osittain samasta syystä johtuva erilainen hajonta - tykiston hajonta on krh:n verrattuna huomattavasti "venähtänyt" ampumasuuntaan mukaisesti eli hajontaa on pituussunnassa enemmän kuin sivusuunnassa.
Sellainen tj-toimintaan liittyvä periaattellinen ero on kyllä vielä että tykit voidaan suunnata johonkin maaliin ampumavalmiina pitkäksikin aikaa mutta heittimistöllä tämä ei oikein toimi. Toki ne voidaan suunnata todennäköiseen maaliin mutta kovin kauaa ei voi krh:n kranaattia "hollilla" pitää odottamassa käskyä ampua. Ainakin joskus vuonna miekka ja kivi näin muistan minulle kerrotun.

Käytännössähän eroja on aika paljon mutta kun kysyttiin periaatteellisia eroja niin en juuri nyt muita keksi. Tämän lisäksi on varmasti vielä jotain muitakin periaattelisia eroja mutta nämä nyt muistin itse. Joku tuliasema-puolen kaveri osaisi varmaan valaista lisää.

Edit: sinäänsä jyrkempi tulokulma aiheuttaa erilaisen sirpalevaikutuksen lisäksi myös sen että sillä saattaa olla mahdollista ampua sellaiseen paikkaan mikä matalammalla lentoradalla olisi katveessa vrt jyrkät mäet sekä asutuskeskus-taistelu.

Kiitos molemmille, ja kaikille muillekin asiaa valaisseille!

Nämä kaikki mainitut pointit epäilemättä pitävät täysin paikkansa - ja samalla vahvistavat käsitystäni, että mitään periaatteellisia eroja ei oikeastaan ole, vaan erot käyttötavoissa, hajonnassa jne. ovat pohjimmiltaan aseteknisistä syistä ( = aseen ominaisuuksista) johtuvia. Jonain päivänä, kun aseet muuttuvat, muuttuvat myös käyttötavat.

 

[Old Boy]

Sellainen tj-toimintaan liittyvä periaattellinen ero on kyllä vielä että tykit voidaan suunnata johonkin maaliin ampumavalmiina pitkäksikin aikaa mutta heittimistöllä tämä ei oikein toimi

Detaljitasolla eroja tietysti löytyy paljonkin. Muistit asian ihan oikein, mutta koskee ainoastaan kevyitä heittimiä. Raskailla on liipasin, kuten tykeillä. Hajonnassa taas krh:n hajonta on metreissä pieni, koska
amet on aina (raskaallakin melkein aina) paljon lyhyempi. Tulenjohtajan ei tarvi krh:lla ilmoittaa maalin korkeutta kun taas tykillä se tarvitaan, muuten menee väärään paikkaan.

 

[kertakenttään]

Detaljitasolla eroja tietysti löytyy paljonkin. Muistit asian ihan oikein, mutta koskee ainoastaan kevyitä heittimiä. Raskailla on liipasin, kuten tykeillä. Hajonnassa taas krh:n hajonta on metreissä pieni, koska
amet on aina (raskaallakin melkein aina) paljon lyhyempi. Tulenjohtajan ei tarvi krh:lla ilmoittaa maalin korkeutta kun taas tykillä se tarvitaan, muuten menee väärään paikkaan.

Raskaan peräkappaleessa on jousitoiminen iskuri, kun kevyessä on kiinteä iskuri. Krhlla maalin HOTEL koordinaatilla on väliä, jos tuliasemien ja maalin välinen ero on yli 100 metriä eli käytännössä ei koskaan ellei olla Afgoissa tms.