Tykistö

Meidön GMLRS:t lähti tuotantoon.
http://www.army-technology.com/news...gmlrs-production-contract-to-lockheed-4926989

The US Army has awarded a $331.8m contract to Lockheed Martin for the production of guided multiple launch rocket system (GMLRS) ammunition.

The contract will require the company to supply GMLRS rockets for the US Army and Marine Corps, as well as foreign military sales to Israel, Finland, Jordan and Singapore.
 
proileri kirjoitti:
Katsonkos oikein että tuossa taustalla kököttää AGM 6x6:n lavalla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Et. Kuvassa on 40 mm RapidFire.

proileri kirjoitti:
Ei ole tulossa 300 putkea 155 mm kalustoa, ainakaan panssaroituna.
Klikkaa laajentaaksesi...

En minä tarkoittanutkaan kaiken olevan panssaroitua. Kotimaista vedettävää on se ~160 putkea, ja jos sakut korvaavat nykyiset PzH2000:t kokonaisuudessaan tuolla Boxer-hirvityksellään ja me ostamme ex-saku PzH2000:t parempaan turvaan, niin ollaan 300 putkessa ja yli. Käytännössä rahaa ei tietenkään ole, jos ihmettä ei tapahdu.

proileri kirjoitti:
Mutta toisaalta, suurin hyöty PzHsta saadaan iskevien osastojen tukena, torjuville osastoille riittänee kohtuudella vedettävä kalusto. Parempi siis lie pistää ne drakmat vedettävien 155:n hankintaan. Vedettävät 155 todnäk ovat kyllä tulossa, kun vedettävää 122-kalustoa pitää joskus lähteä korvaamaan, ei nimittäin ole mitään järkeä lähteä sitä pienempää kaliberia katselemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vedettävä kalusto valitettavasti selviytyy heikommin nykyisissä ja etenkin tulevissa olosuhteissa vastatykistötulen alla, oli se sitten minkä joukon alaisuudessa tahansa. Jos Suomi ostaa vedettävää 155 mm kalustoa 122 H 63:n korvikkeeksi, niin syön hattuni. Vedettävä 155 mm olisi kaliberia lukuunottamatta jokseenkin overkill alueellisen taisteluosaston tasolla. Sitä paitsi edes jotenkin järkeviä vaihtoehtoja on tarjolla hyvin vähän. Uudet, poliittisesti hyväksyttävät (lue: länsimaiset) tykit maksavat maltaita, ja käytettyjen markkinoilla ei ole tarjolla hyvää kalustoa. Lisäksi jo joukkomäärän yleinen supistuminen viittaa vahvasti siihen, ettei lisää massa-armeijan vedettävää tykistöä tulla hankkimaan, vaan jos 155 mm kalustoa ängetään taisteluosastoihin, niin se tulee muualta organisaatiosta, jossa se korvataan esimerkiksi panssarihaupitseilla.

Henkilökohtaisesti pidän todennäköisempänä, että alueellinen taisteluosasto saa toisen raskaan kranaatinheitinkomppanian. Tai voi olla, että suoraa korvaajaa 155 H 63:lle ei hankita lainkaan, vaan suorituskyvyn lasku korvataan (ainakin liturgiassa) kehittämällä olemassa olevaa epäsuoraa (mm. MLRS, erikoisampumatarvikkeet).

proileri kirjoitti:
Joka tapauksessa, sanoisin että vedettävät 155:t lisääntyvät kyllä, samoin kuin liikkuvat, mutta avoin kysymys on että mille alustalle liikkuvat tulevat ja montako hankitaan. Lopulta yhdistelmä voi jopa olla jotain tyyliin PzH mekanisoiduille joukoille, AGM moottoroiduille ja lopuille vedettäviä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärtääkseni konsensus on, että moottoroidut taisteluosastot menevät Stenalle 10-15 vuoden sisään. Niille ei ole varaa ostaa uutta epäsuoraa, liikkeenedistämiskalustoa, ilmatorjuntaa, ajoneuvoja... Olisi hyvä saavutus, jos edes mekanisoidut taisteluosastot saataisiin pidettyä vahvuuksissa myös BMP-2:n eläköitymisen jälkeen.

Tästä yleisestä joukkomäärien supistumisesta johtuen näkisin, että kahta eri liikkuvaa tykkimallia ei tulla hankkimaan. Lopputulos kun olisi sitä luokkaa, että kumpaakin hankittaisiin kaksi patteristoa ---> kalustokirjon kustannusrasitus ilman mainittavampia hyötyjä.
 
Huhta kirjoitti:
Ymmärtääkseni konsensus on, että moottoroidut taisteluosastot menevät Stenalle 10-15 vuoden sisään. Niille ei ole varaa ostaa uutta epäsuoraa, liikkeenedistämiskalustoa, ilmatorjuntaa, ajoneuvoja... Olisi hyvä saavutus, jos edes mekanisoidut taisteluosastot saataisiin pidettyä vahvuuksissa myös BMP-2:n eläköitymisen jälkeen.

Tästä yleisestä joukkomäärien supistumisesta johtuen näkisin, että kahta eri liikkuvaa tykkimallia ei tulla hankkimaan. Lopputulos kun olisi sitä luokkaa, että kumpaakin hankittaisiin kaksi patteristoa ---> kalustokirjon kustannusrasitus ilman mainittavampia hyötyjä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla moottoroidut taisteluosastot menee jo tuota ennemmin poistoon, kun näin perstuntumalla kyseisillä pumpuilla on käytännössä kaikessa aukkoja lähitulevaisuudessa, ellei jo nyt johon viittasitkin. Mekanisoitujen taisteluosastojen puolesta en vielä olisi huolissaan, BMP-2:lla lienee vielä 15 vuotta elinkaarta ainakin jäljellä, ja muutenkin MEKTSTOS kaluihin/kiluihin on panostettu ihan mukavasti -toki puutteensa sielläkin. Mielenkiintoista tosin nähdä saako MEKTSTOS oletusten mukaisesti 122PSH:n tilalle nyt uusia tykkejä vai supistuuko vahvennetuksi pataljoonaksi?

Mekanisoiduille pataljoonille PZH2000, muille riittää 155K98/83/122 H63. Osalla 122 H 63:lla on tykistön tarkastajan mukaan elinkaarta vielä vähintään 10 vuotta, joten niitä ei tarvitsekaan välttämättä korvata ihan kokonaan (vaikkei niitä luonnollisesti 1:1 korvatakaan)
 
PJ85 kirjoitti:
Voi olla moottoroidut taisteluosastot menee jo tuota ennemmin poistoon, kun näin perstuntumalla kyseisillä pumpuilla on käytännössä kaikessa aukkoja lähitulevaisuudessa, ellei jo nyt johon viittasitkin. Mekanisoitujen taisteluosastojen puolesta en vielä olisi huolissaan, BMP-2:lla lienee vielä 15 vuotta elinkaarta ainakin jäljellä, ja muutenkin MEKTSTOS kaluihin/kiluihin on panostettu ihan mukavasti -toki puutteensa sielläkin. Mielenkiintoista tosin nähdä saako MEKTSTOS oletusten mukaisesti 122PSH:n tilalle nyt uusia tykkejä vai supistuuko vahvennetuksi pataljoonaksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

No, itselläni on vielä vähän luottoa moottoroituihin taisteluosastoihin. :) Eikös niihin kouluteta vieläkin varusmiehiä, tai koulutettiin ainakin ihan äskettäin? Eli tuskin ennen vuotta 2025 ainakaan lähtevät vahvuuksista. Tässä turvallisuuspoliittisessa asemassa kenraaleja ei varmaan myöskään houkuta etupainotteinen stenaaminen, vaikka puutteita olisikin.

Mekanisoitujen taisteluosastojen puolesta Bemarin elinkaaren pää voi olla lopun paikka. Eihän bemari heti eläköidy, mutta totuus on, että vaunut ovat n. vuodelta 1990. Nyt niille tehdään kevyt MLU. Vuonna 2030 vaunut ovat jo 40 vuotiaita. Se on paljon, enkä usko tekohengittämisen varaa enää olevan. Hollannista hankitut Leoparditkin varmaan menevät pataan tai vähintään isoon remonttiiin 2030-luvulla, jos A4-Leojen elinkaaresta voi päätellä mitään: kaupat 2003 ja joukkotuotanto 2004 eteenpäin, 2014 korvaajan kaupat ja joukkotuotanto 2016 eteenpäin. Eli 2030-luvulla pitäisi löytyä rahaa myös Leopardien modernisointiin ellei peräti korvaamiseen, ja ensin varustetaan luonnollisesti KARJPR, minkä jälkeen katsotaan mekanisoitujen taisteluosastojen varustusta. Mekanisoidut taisteluosastot tarvitsisivat 2030-luvulla ~100 rynnäkköpanssarivaunua ja ~60 taistelupanssarivaunua plus varmaankin isot määrät muutakin kalustoa (pioneerien ällitällit, ilmatorjunta ym.). Lisäksi ajankohta on muutenkin hankala, sillä Hawkit pitäisi korvata 2030-luvun alkupuolella, ja se tietää helposti miljardin laskua (25 harjoitushävittäjää á 40 miljoonaa euroa).
 
Huhta kirjoitti:
No, itselläni on vielä vähän luottoa moottoroituihin taisteluosastoihin. :) Eikös niihin kouluteta vieläkin varusmiehiä, tai koulutettiin ainakin ihan äskettäin? Eli tuskin ennen vuotta 2025 ainakaan lähtevät vahvuuksista. Tässä turvallisuuspoliittisessa asemassa kenraaleja ei varmaan myöskään houkuta etupainotteinen stenaaminen, vaikka puutteita olisikin.

Mekanisoitujen taisteluosastojen puolesta Bemarin elinkaaren pää voi olla lopun paikka. Eihän bemari heti eläköidy, mutta totuus on, että vaunut ovat n. vuodelta 1990. Nyt niille tehdään kevyt MLU. Vuonna 2030 vaunut ovat jo 40 vuotiaita. Se on paljon, enkä usko tekohengittämisen varaa enää olevan. Hollannista hankitut Leoparditkin varmaan menevät pataan tai vähintään isoon remonttiiin 2030-luvulla, jos A4-Leojen elinkaaresta voi päätellä mitään: kaupat 2003 ja joukkotuotanto 2004 eteenpäin, 2014 korvaajan kaupat ja joukkotuotanto 2016 eteenpäin. Eli 2030-luvulla pitäisi löytyä rahaa myös Leopardien modernisointiin ellei peräti korvaamiseen, ja ensin varustetaan luonnollisesti KARJPR, minkä jälkeen katsotaan mekanisoitujen taisteluosastojen varustusta. Mekanisoidut taisteluosastot tarvitsisivat 2030-luvulla ~100 rynnäkköpanssarivaunua ja ~60 taistelupanssarivaunua plus varmaankin isot määrät muutakin kalustoa (pioneerien ällitällit, ilmatorjunta ym.). Lisäksi ajankohta on muutenkin hankala, sillä Hawkit pitäisi korvata 2030-luvun alkupuolella, ja se tietää helposti miljardin laskua (25 harjoitushävittäjää á 40 miljoonaa euroa).
Klikkaa laajentaaksesi...

Moottoroidut taisteluosastot alkaa olla "täynnä" ja joukkotuotanto siirtyy taas raskaammin mekanisoitujen joukkojen suuntaan. (sanoo julkiset lähteet)

2030-luvulle on vielä sen verran aikaa, että jokusen vuoden voi mekanisoitujen taisteluosastojen kannalta nauttia että kalusto on hyvässä tikissä. :cool:
 
Huhta kirjoitti:
Vedettävä kalusto valitettavasti selviytyy heikommin nykyisissä ja etenkin tulevissa olosuhteissa vastatykistötulen alla, oli se sitten minkä joukon alaisuudessa tahansa. Jos Suomi ostaa vedettävää 155 mm kalustoa 122 H 63:n korvikkeeksi, niin syön hattuni. Vedettävä 155 mm olisi kaliberia lukuunottamatta jokseenkin overkill alueellisen taisteluosaston tasolla. Sitä paitsi edes jotenkin järkeviä vaihtoehtoja on tarjolla hyvin vähän. Uudet, poliittisesti hyväksyttävät (lue: länsimaiset) tykit maksavat maltaita, ja käytettyjen markkinoilla ei ole tarjolla hyvää kalustoa. Lisäksi jo joukkomäärän yleinen supistuminen viittaa vahvasti siihen, ettei lisää massa-armeijan vedettävää tykistöä tulla hankkimaan, vaan jos 155 mm kalustoa ängetään taisteluosastoihin, niin se tulee muualta organisaatiosta, jossa se korvataan esimerkiksi panssarihaupitseilla.

Henkilökohtaisesti pidän todennäköisempänä, että alueellinen taisteluosasto saa toisen raskaan kranaatinheitinkomppanian. Tai voi olla, että suoraa korvaajaa 155 H 63:lle ei hankita lainkaan, vaan suorituskyvyn lasku korvataan (ainakin liturgiassa) kehittämällä olemassa olevaa epäsuoraa (mm. MLRS, erikoisampumatarvikkeet).
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse olen mieltänyt tykistön niin suureksi pelotteeksi, että uskoisin sitä pidettävän rivissä uskottavia putkimääriä vastaisuudessakin. Kalliimmalla järjestelmällä korvaamiseen en usko, koska pitkäputkinen kalusto on kuitenkin pitkällä aikavälillä varsin kustannustehokasta ammusten ja huollon osalta, ja lisäksi jos halutaan käyttää jonkinlaisia älyammuksia niin siihenkin taitaa olla 155 mm edelleen edullisin vaihtoehto.

120 mm KRHK on kyllä toinen varteenotettava tulituen muoto, varsinkin kun se on halvempaa ja liikkuvampaa kuin tykkikalusto. Kuitenkaan ihan kaikkia 122 mm ominaisuuksia ei saada KRH:lla korvattua, eli jonkin verran 155 mm kalustoa tarvitaan. Mutta varmaan näiden kahden järjestelmän jonkinlaisesta yhdistelmästä on kyse, ja 122 mm korvaamista suunnitellessa sitten lie lasketaakin hankintaosastolla pää punaisena, että millaisella 155 + 120 mm -kombolla saadaan riittävä kilomäärä rojua tonttiin parhaaseen hankintahintaan.

Tietenkin eri asia miten 155 mm sitten järjestellään esim. alueellisia taisteluosastoja tukemaan, varmaan siihen tarvitaan taas jonkinlaisia organisaatiomuutoksia. Toki olisi kiva jos kaikki olisivat panssaroidulla alustalla, mutta varmaan toimintakykyä pyritään sittemmin parantamaan sillä kuuluisalla hajauttamisella ja sitä tukevilla viesti- ja paikannusjärjestelmillä. Puolustuskäytössä varmaan se toimii vielä ok, kun on aikaa raahata jokainen tykki erikseen näreikköön - hyökkäävämpi käyttö tietenkin menee hankalaksi kun on mikäkin tykki jumissa missäkin suonsilmässä.
 
proileri kirjoitti:
Itse olen mieltänyt tykistön niin suureksi pelotteeksi, että uskoisin sitä pidettävän rivissä uskottavia putkimääriä vastaisuudessakin. Kalliimmalla järjestelmällä korvaamiseen en usko, koska pitkäputkinen kalusto on kuitenkin pitkällä aikavälillä varsin kustannustehokasta ammusten ja huollon osalta, ja lisäksi jos halutaan käyttää jonkinlaisia älyammuksia niin siihenkin taitaa olla 155 mm edelleen edullisin vaihtoehto.

120 mm KRHK on kyllä toinen varteenotettava tulituen muoto, varsinkin kun se on halvempaa ja liikkuvampaa kuin tykkikalusto. Kuitenkaan ihan kaikkia 122 mm ominaisuuksia ei saada KRH:lla korvattua, eli jonkin verran 155 mm kalustoa tarvitaan. Mutta varmaan näiden kahden järjestelmän jonkinlaisesta yhdistelmästä on kyse, ja 122 mm korvaamista suunnitellessa sitten lie lasketaakin hankintaosastolla pää punaisena, että millaisella 155 + 120 mm -kombolla saadaan riittävä kilomäärä rojua tonttiin parhaaseen hankintahintaan.

Tietenkin eri asia miten 155 mm sitten järjestellään esim. alueellisia taisteluosastoja tukemaan, varmaan siihen tarvitaan taas jonkinlaisia organisaatiomuutoksia. Toki olisi kiva jos kaikki olisivat panssaroidulla alustalla, mutta varmaan toimintakykyä pyritään sittemmin parantamaan sillä kuuluisalla hajauttamisella ja sitä tukevilla viesti- ja paikannusjärjestelmillä. Puolustuskäytössä varmaan se toimii vielä ok, kun on aikaa raahata jokainen tykki erikseen näreikköön - hyökkäävämpi käyttö tietenkin menee hankalaksi kun on mikäkin tykki jumissa missäkin suonsilmässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis hetkonen, miten esimerkiksi prikaati tai ylemmällä tasolla oleva tuliyksikkö tulee alemman johtoportaan joukkoja. Se menee samalla tavalla kuin jääkärikomppanian kranaatinheitinjoukkue tukee jääkärijoukkueiden taistelua. Osaa ei kyetä tukemaan ollenkaan, jotain enemmän, jotain vähemmän, jollain on tulenkäytön etuoikeus. Mitään organisaatiomuutoksia ei tarvita, riittää kun ymmärtää edes komppaniatasan epäsuorantulen tulenkäytön johtamisen niin osaa kertoa miten armeijakunta tukee prikaateja omilla tuliyksiköillään.
 
proileri kirjoitti:
Itse olen mieltänyt tykistön niin suureksi pelotteeksi, että uskoisin sitä pidettävän rivissä uskottavia putkimääriä vastaisuudessakin. Kalliimmalla järjestelmällä korvaamiseen en usko, koska pitkäputkinen kalusto on kuitenkin pitkällä aikavälillä varsin kustannustehokasta ammusten ja huollon osalta, ja lisäksi jos halutaan käyttää jonkinlaisia älyammuksia niin siihenkin taitaa olla 155 mm edelleen edullisin vaihtoehto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Putkimäärä ei ole itseisarvo. Näissä keskusteluissa unohtuu usein, että ampumatarvikkeet maksavat helposti saman verran kuin itse ase ellei enemmänkin.

Lienee myös syytä selventää, että ajatukseni 155 H 63:n vanhenemisen myötä menetetyn suorituskyvyn korvaamisesta olemassa olevan epäsuoran kehittämisellä tarkoitti, että hankitaan lisää ampumatarvikkeita (etupäässä GMLRS) raskaille raketinheittimille ja Bonuksia 155 mm tykistölle. Vaikka ko. kalusto ei olekaan orgaanisena alueellisen taisteluosaston kokoonpanossa, niiden tulta voidaan kuitenkin osoittaa taisteluosaston käytettäväksi. Tämä ratkaisu on siinä mielessä halpa, ettei tarvitse ostaa lainkaan uusia aseita, jotka vaativat huolto- ja koulutusresursseja, vaan pelkkien nykyisten aseiden riittämättömien ampumatarvikevarastojen täydentämisellä saavutetaan suorituskykylisää.

proileri kirjoitti:
120 mm KRHK on kyllä toinen varteenotettava tulituen muoto, varsinkin kun se on halvempaa ja liikkuvampaa kuin tykkikalusto. Kuitenkaan ihan kaikkia 122 mm ominaisuuksia ei saada KRH:lla korvattua, eli jonkin verran 155 mm kalustoa tarvitaan. Mutta varmaan näiden kahden järjestelmän jonkinlaisesta yhdistelmästä on kyse, ja 122 mm korvaamista suunnitellessa sitten lie lasketaakin hankintaosastolla pää punaisena, että millaisella 155 + 120 mm -kombolla saadaan riittävä kilomäärä rojua tonttiin parhaaseen hankintahintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

1. Lisää vedettävää 155 mm tykkikalustoa ei tulla ostamaan, koska se on pois muodista eikä tarjoa mitään uutta suorituskykä toisin kuin esimerkiksi PzH 2000.
2. 155 mm tykkikalusto on tarpeettoman raskasta (mm. kantama, liikkuvuus, ampumasektori) alueellisen taisteluosaston tasolle. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että sitä lisättäisiin orgaanisena taisteluosaston kokoonpanoon (ts. 122 H 63:n korvaajaksi).
3. Jos 155 mm tykistön määrä alueellisissa joukoissa lisääntyy jollakin tavalla, käytännössä lähinnä prikaatin/taisteluryhmän tasolla, niin se tapahtuu operatiivisten joukkojen määrän supistuessa tai niiden kaluston korvautuessa paremmalla. Tällainen tilanne voi muodostua, jos esimerkiksi KAIJPR poistuu perustettavista joukoista tai KARJPR:n nykyiset vedettävät 155 K 98 tykit korvataan panssarihaupitseilla.

proileri kirjoitti:
Tietenkin eri asia miten 155 mm sitten järjestellään esim. alueellisia taisteluosastoja tukemaan, varmaan siihen tarvitaan taas jonkinlaisia organisaatiomuutoksia. Toki olisi kiva jos kaikki olisivat panssaroidulla alustalla, mutta varmaan toimintakykyä pyritään sittemmin parantamaan sillä kuuluisalla hajauttamisella ja sitä tukevilla viesti- ja paikannusjärjestelmillä. Puolustuskäytössä varmaan se toimii vielä ok, kun on aikaa raahata jokainen tykki erikseen näreikköön - hyökkäävämpi käyttö tietenkin menee hankalaksi kun on mikäkin tykki jumissa missäkin suonsilmässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hajautus ja linnoittaminen on ok nykyisen kaluston osalta, mutta en lähtisi ehdoin tahdoin hankkimaan lisää tällaista kalustoa. Venäläisten lennokki kun lentää yli, niin vartissa tulee tulta niskaan, eikä vasteaika ole ainakaan heikkenemään päin.
 
Ehkä tulevaisuus on jääkäripataljoonissa yhdellä KRHKlla, mutta prikaatilla on useampi pitkän kantaman patteristo. Kv. vertailussa meidän taisteluosastolla on tosi paljon tulivoimaa, mutta prikaateilla on heikko tulivoima johtuen pitkän kantaman tykistön vähäisyydestä. Näen OK tulivoimaisen pataljoonan hyvän tulivoiman omaavassa prikaatissa parempana vaihtoehtona verrattuna todella tulivoimaiseen taisteluosastoon heikossa prikaatissa. Taisteluosastoilla ongelmana on myös huono kantama verrattuna paikoin hyvinkin isoihin vastuualueisiin. Nykykalustolla tämä meinaisi pataljoonatasolla 120KRH, prikaatilla 130K ja AK-tasolla 155K 83 ja/tai 98 sekä RSRAKH. 130K patteristojen suhde pataljooniin saisi olla 1:2 ja 155K patteristojen suhde prikaateihin 1-2:1. AKssa olisi jotain 15+ KRHK:ta, 6-7 130K patteristoa ja 3-6 155K patteristoa ja 1-2 RSRAKHPTRI. Älkääkä nyt paneutuko siihen, että käytin 130K esimerkkinä vaan ymmärtäkää sanoma sen suuresta kantamasta ja 120/122 millistä paremmasta kranaatista. Jos puhutaan kantamista P 5-10km, PR 15-25km, AK 25-70km. Kalustona, jolla on jatkossakin käyttöä niin 120KRH92, 155K83-97 ja 155K98 sekä operatiivinen tykistö hankkeen tuotos. Olen ehkä hieman venäläisen yksinkertaisuuden ja toimivuuden fanboy, että haluaisin nähdä 130 millisen haupitsin n. 20km kantamalla. Kaliiperi on aika soiva välimuoto itsessään 105 ja 152/155 millisen välissä vaikutukseltaan ja potentiaaliltaan johtuen sen koosta. Parasta Tsaarin Imperiumista tulleita asioita ovat kolmen linjan kivääri ja 130mm rannikkotykki.
 
Viimeksi muokattu:
Itse lähden siitä ajatuksesta, että jokaiselle osastolle on määritelty tarpeellinen epäsuoran määrä, yksikkönä karkeasti ottaen kiloa räjähdysainetta / tunti, taistelun kiivaudesta riippuen. Sille ei ole niin väliksi mitä välinettä käyttäen kyseiseen suorituskykyyn päästään, kunhan laskettu määrä on saatavilla kun pitää. Tämä tuo yhtälöön mukaan paitsi tulinopeuden, myös kantaman.

En usko että pelkällä KRH:lla pystytään korvaamaan 200+ pidempikantamaista 122 mm putkea, tai sitten niitä pitäisi olla vähintään tuplamäärä - tai siis laskennallisesti 4x, jos mentäisiin samalla putkimäärällä per katettu neliökilometri. 155 K:n kantama on taas huomattavasti parempi kuin 122 K:n (30+ vs. 15 km), jolloin sillä pystytään tukemaan eri sektoreita tarpeen mukaan prikaatin tasolta. 155 mm on selvästi yleisin moderni pitkäputkisten kaliberi, jos ei lähdetä 105 mm vehkeisiin, eli se on varmaan käytössä seuraavat 50 vuotta, eikä muista väljyyksistä kannata ryhtyä haaveilemaan. Näillä lasken että 122 H:n suorituskyky korvataan osin orgaanisin 120 mm heittimin ja osin sitten taas prikaatille alistetulla uudemmalla 155 H -lisäkalustolla mallia karvalakki/käytetty. Tällä päästään lopultakin siihen järjestelmään missä putkien kaliiberit ovat 81, 120 sekä 155 mm.

PzH-kalusto menee suoraan mekanisoitujen käyttöön, sieltä ei yhtään 155 mm putkea vapaudu muualle, eli ne 122 H:t korvaavat 155 mm putket pitää hankkia muualta. Tähän kohtaan omassa kaaviossa tulee se vedettävän kaluston lisähankinta. Toisaalta huollollisesti ja koulutuksellisesti se ei ole isokaan ongelma, sillä meillä on jo valmiiksi 155 mm järjestelmä laajassa käytössä ja PzH:n kanssa kohta taas yhden uuden vehkeen muodossa. Koulutuksellisesti, kenttätykki ei ole niin monimutkainen härpätin, että eri merkkiseen tykkiin siirtyessä pitäisi kauheana opetella asioita uusiksi. Tämä näkyy mm. leiritykkien kanssa, tykkimiehet säännöllisesti ampuvat leireillä vanhempaa kalustoa puhki, vaikka koulutus on pääosin 122 / 155 mm vehkeisiin.
 
proileri kirjoitti:
Itse lähden siitä ajatuksesta, että jokaiselle osastolle on määritelty tarpeellinen epäsuoran määrä, yksikkönä karkeasti ottaen kiloa räjähdysainetta / tunti, taistelun kiivaudesta riippuen. Sille ei ole niin väliksi mitä välinettä käyttäen kyseiseen suorituskykyyn päästään, kunhan laskettu määrä on saatavilla kun pitää. Tämä tuo yhtälöön mukaan paitsi tulinopeuden, myös kantaman.

En usko että pelkällä KRH:lla pystytään korvaamaan 200+ pidempikantamaista 122 mm putkea, tai sitten niitä pitäisi olla vähintään tuplamäärä - tai siis laskennallisesti 4x, jos mentäisiin samalla putkimäärällä per katettu neliökilometri. 155 K:n kantama on taas huomattavasti parempi kuin 122 K:n (30+ vs. 15 km), jolloin sillä pystytään tukemaan eri sektoreita tarpeen mukaan prikaatin tasolta. 155 mm on selvästi yleisin moderni pitkäputkisten kaliberi, jos ei lähdetä 105 mm vehkeisiin, eli se on varmaan käytössä seuraavat 50 vuotta, eikä muista väljyyksistä kannata ryhtyä haaveilemaan. Näillä lasken että 122 H:n suorituskyky korvataan osin orgaanisin 120 mm heittimin ja osin sitten taas prikaatille alistetulla uudemmalla 155 H -lisäkalustolla mallia karvalakki/käytetty. Tällä päästään lopultakin siihen järjestelmään missä putkien kaliiberit ovat 81, 120 sekä 155 mm.

PzH-kalusto menee suoraan mekanisoitujen käyttöön, sieltä ei yhtään 155 mm putkea vapaudu muualle, eli ne 122 H:t korvaavat 155 mm putket pitää hankkia muualta. Tähän kohtaan omassa kaaviossa tulee se vedettävän kaluston lisähankinta. Toisaalta huollollisesti ja koulutuksellisesti se ei ole isokaan ongelma, sillä meillä on jo valmiiksi 155 mm järjestelmä laajassa käytössä ja PzH:n kanssa kohta taas yhden uuden vehkeen muodossa. Koulutuksellisesti, kenttätykki ei ole niin monimutkainen härpätin, että eri merkkiseen tykkiin siirtyessä pitäisi kauheana opetella asioita uusiksi. Tämä näkyy mm. leiritykkien kanssa, tykkimiehet säännöllisesti ampuvat leireillä vanhempaa kalustoa puhki, vaikka koulutus on pääosin 122 / 155 mm vehkeisiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Useampi täällä tuntuu ajattelevan, että uudet hankittavat tykit menisivät Karjalaisille tai mekeille. Haluaisin kuulla perustelunne tälle. Itse luulen uusien tykkien menevän YLJOPOlle aikaisemmin kertomieni seikkojen takia. Mekeillä patteriston tärkein tehtävä on TAKTUKÄ ja Karjalaisilla OPTUKÄ. Hervoton ylilyönti olisi laittaa tykit mekeille, ne ovat liian pieni palikka isossa mittakaavassa. KARJPR olisi mahdollinen, mutten itse usko siihen. Mekit muutenkin tulevat toimimaan käsitykseni mukaan valmiusprikaatien helman alla, jolloin niiden kauskantoinen tykistö vaikuttaa myös mekkien operaatioihin, muttei toisin päin. Veikkaukseni todennäköisyysjärjestyksessä tykkien SA-sijoituksesta: 1. eräs AK eräällä nurkalla Suomea 2. KARJPR 3. Joku alueellinen prikaati.
 
Viimeksi muokattu:
Miksiköhän JTR KOM hehkuttaa niin innokkaasti Panssari-lehdessä uutta tykkikalustoa kuinka se tulee korvaamaan nykyiset?
 
PJ85 kirjoitti:
Miksiköhän JTR KOM hehkuttaa niin innokkaasti Panssari-lehdessä uutta tykkikalustoa kuinka se tulee korvaamaan nykyiset?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä siksi, että rykmentti kouluttaa kaluston. Joukon operatiivinen käyttäjä on sitten kuka onkaan. Eihän mekeissä ole Nasamssejakaan vaikka ne koulutetaan Panssariprikaatissa.
 
PJ85 kirjoitti:
Totta, tosin uutisessa puhutaan siihen sävyyn että uudet tykit tulisivat juuri mekanisoituihin taisteluosastoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se on julkisissa lähteissä ollut. Uusi kalusto on tulossa ainakin mek-tst-os käyttöön. Todennäköisesti myös Karjpr. Syömähampaat halutaan pitää terävinä. Ylijohdon tykistössä painopisteenä on sitten MLRS. Mut aika näyttää mihin oikeasti päädytään.
 
Rannari kirjoitti:
Näinhän se on julkisissa lähteissä ollut. Uusi kalusto on tulossa ainakin mek-tst-os käyttöön. Todennäköisesti myös Karjpr. Syömähampaat halutaan pitää terävinä. Ylijohdon tykistössä painopisteenä on sitten MLRS. Mut aika näyttää mihin oikeasti päädytään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten multa on saattanut jotain uutisia jäänyt lukematta, koska itse en muista sellaiseen törmänneeni.
 
"Mekanisoitujen taisteluosastojen iskuportaan vaunukalusto on parhaillaan uusiutumassa Leopard 2A6 - ja modernisoidun BMP-2-kaluston myötä. Suorituskykyvaatimukset taisteluosastojen panssarihaupitsipatteristoille säilyvät entisinä. Uudella tykkikalustolla tulee olla vastaava liikkuvuus ja suoja kuin iskuportaalla sekä nopea ja tehokas tulenantokyky. Erityisesti tulen teho tulee kasvamaan seuraavan tykkikaluston myötä, kun kaliiperi kasvaa 155 millimetriin ja ampumatarvikevalikoima monipuolistuu." (Panssari-lehti 1/2016, Jääkäritykistö 100 vuotta, EVL Jukka Nurmi)
 
PJ85 kirjoitti:
"Mekanisoitujen taisteluosastojen iskuportaan vaunukalusto on parhaillaan uusiutumassa Leopard 2A6 - ja modernisoidun BMP-2-kaluston myötä. Suorituskykyvaatimukset taisteluosastojen panssarihaupitsipatteristoille säilyvät entisinä. Uudella tykkikalustolla tulee olla vastaava liikkuvuus ja suoja kuin iskuportaalla sekä nopea ja tehokas tulenantokyky. Erityisesti tulen teho tulee kasvamaan seuraavan tykkikaluston myötä, kun kaliiperi kasvaa 155 millimetriin ja ampumatarvikevalikoima monipuolistuu." (Panssari-lehti 1/2016, Jääkäritykistö 100 vuotta, EVL Jukka Nurmi)
Klikkaa laajentaaksesi...

No, toivottavasti budjetti riittää ainakin 24:n putken hankkimiseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top