Tykistö

Kumpikin mekki saisi 12 putkea..

Tuo olisi suuri edistys verrattuna nykytilaan! 155 mm kranaatti on painossa mitattuna kaksi kertaa niin raskas kuin 122 mm. Erikoisampumatarvikkeitakin on saatavilla, ja kantama tulee kasvamaan. Jos valinta on PzH 2000, niin tulinopeus tulee myös kasvamaan selvästi ja uutena ominaisuutena tulee MRSI.

Ei se määrä, vaan se laatu. Hyppy on vähän kuin MiG-21:stä Hornetiin, jos hävittäjä-vertaus sallitaan.
 
Tuo olisi suuri edistys verrattuna nykytilaan! 155 mm kranaatti on painossa mitattuna kaksi kertaa niin raskas kuin 122 mm. Erikoisampumatarvikkeitakin on saatavilla, ja kantama tulee kasvamaan. Jos valinta on PzH 2000, niin tulinopeus tulee myös kasvamaan selvästi ja uutena ominaisuutena tulee MRSI.

Ei se määrä, vaan se laatu. Hyppy on vähän kuin MiG-21:stä Hornetiin, jos hävittäjä-vertaus sallitaan.
Toisaalta eikös tykistössäkin merkkaa se määräkin. Kantamat ovat mitä ovat ja monessa paikassa kaivataan epäsuoraa. Se taitaa vieläkin olla se elementti jolla oikeasti ne tappiot aiheutetaan ja vihollinen murskataan niin henkisesti kuin fyysisestikin. En siis lähtisi korvaamaan määrää pelkästään laatuun vedoten.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Useampi täällä tuntuu ajattelevan, että uudet hankittavat tykit menisivät Karjalaisille tai mekeille. Haluaisin kuulla perustelunne tälle. Itse luulen uusien tykkien menevän YLJOPOlle

Näin toimivat suurvallat, kuten veli @kertakenttään esittää. Parhaat tykit sijoitetaan Ylijohdon organisaatioihin, joka sitten jyvittää ne enimmäkseen painopistesuuntaan.

Mutta tykistömme suurimmat julkiset puutteet löytyvät juuri kyvystä tukea Mekien taistelua. Meillä ei ole koskaan ollut oikeasti panssaritykistöä vaan tela-alustaiset neuvostotuotteet ovat toimineet
vedettävän tykistön tavoin. Kun kärki kohtaa vihollisen pitäisi mahdollisimman pian saada tulitukea. No sitä nykytilanteessakin tulee, kunhan patterien paikantamisajoneuvot ovat ehtineet ajaa läpi
molemmille jaoksille sijainnit sekä suunnat. GPS -tekniikalla saadaan sijainti muutenkin, kuten tulenjohtajakin tekee, mutta tarkka suunta tarvitaan silti. Sama vanhanaikainen tekniikka edellyttää myös
jaoksen koottua käyttöä eli kolme tykkiä rivissä, joka on hyvin haavoittuvaa.

Panssari- ja telahaupitseille ehdotettiin paikantamisen modernisointia jo 90-luvulla, kun ne sotavarusteiksi tulivat. Hornet-maksujen rasittaessa ja hekosodankäyntiä suunniteltaessa ei vaan mennyt läpi.
Varmaan ei myöskään uskottu niiden käyttöajan jatkuvat 2025 asti. Viime vuosina telaK:t poistettiin, mutta PSH122:t saivat samat viestilaitteet, kun ALTYK -hanke toi vedettävillet tykeille. Paikantamis-
laitteetkin ovat halventuneet, mutta ilmeisesti 10 v käytttöaika olisi liian lyhyt, kun se uudistus jäi tekemättä.

Mitä määrään tulee, niin nopeampi kyky saavuttaa ampumavalmius sekä ampua nopeasti 3-4 laukausta korvaavat tässä tapauksessa alentuvan määrän hyvinkin. Ensimmäiset laukaukset ovat tunnetusti
ne tärkeimmät. Kun vielä huomioidaan atarvikkeen monipuolisuus ja pelkkä painokin. Eihän itäkalustoa koskaan voida korvata samalla määrällä länsivehkeitä.
 
Toisaalta eikös tykistössäkin merkkaa se määräkin. Kantamat ovat mitä ovat ja monessa paikassa kaivataan epäsuoraa. Se taitaa vieläkin olla se elementti jolla oikeasti ne tappiot aiheutetaan ja vihollinen murskataan niin henkisesti kuin fyysisestikin. En siis lähtisi korvaamaan määrää pelkästään laatuun vedoten.

Osittain asia on noin kuten kirjoitat. Jos prikaatilla A on maailman paras tykkikalusto ja prikaatilla B, joka on toisella puolella maata, ei ole tykkejä lainkaan, niin onhan se ongelmallinen tilanne.

Tässä tapauksessa oli kuitenkin kyse mekanisoidusta taisteluosastosta, joka taistelee tiiviissä nipussa, ei kymmenien kilometrien leveydellä. Tykkien määrän pieneneminen 18 --> 12 ei ole katastrofi, etenkään supistumisen ollessa vain kolmanneksen luokkaa. Vastaan voi tietysti argumentoida huonommalla tappionsietokyvyllä, mutta toisaalta pitää ottaa huomioon se, että pienempi määrä tykkejä on vaikeampi havaita ja uudemman kaluston selviytymiskykykin on pääsääntöisesti vanhaa parempi.

Olen vakuuttunut, että 12 155 mm panssarihaupitsilla tehdään sama ja enemmänkin kuin 18 122 mm panssarihaupitsilla. On helppo laskea, montako tonnia kranaatteja 12-putkinen 155 mm PzH 2000 patteristo saa kenttään minuutin aikana verrattuna 18-putkiseen 155 mm 122 PSH 74 patteristoon.

Bundeswehrin mukaan PzH 2000 ampuu minuutissa 8-10 laukausta, oletetaan tulinopeudeksi 8 laukausta minuutissa. Kranaatin paino on n. 42 kg. 12 panssarihaupitsia ampuu minuutissa siten 12*8*42 = 4032 kg rautaa.

No entäs 122 PSH 74? Puolustusvoimien mukaan tulinopeus on 4 laukausta minuutissa. Kranaatin (OF462) paino on n. 22 kg. 18 panssarihaupitsia ampuu minuutissa siten 18*4*22 = 1584 kg rautaa.

Eli siis, 4 tonnia räjähtävää on paljon enemmän kuin 1,6 tonnia. Siihen sitten päälle nykyaikaisen kaluston muut edut, niin suorituskykyisemmästä patteristosta ei ole kahta sanaa.

Ainoa kysymys on, onko meillä rahaa ostaa riittävästi tykkejä. Maavoimien puussa ei kasva raha. Muistelen lukeneeni foorumilta, että PV olisi pohtinut vielä pienempiä putkimääriä kuin 12 per mekanisoitu taisteluosasto. Saas nähdä, kuinka tässä käy. Tulee vähän sellainen fiilis, että hankinta voi olla tosi mini. Tai sitten, kuten arvelen, tässä halutaan panssarihaupitsit myös KARJPR:lle, jolloin mekanisoitujen taisteluosastojen putkimääristä on pakko karsia. 6-8 panssarihaupitsia per mekanisoitu taisteluosasto ja 18-24 panssarihaupitsia KARJPR:lle voi olla täyttä todellisuutta. Budjetin yläraja on se 100 miljoonaa euroa, ja sillä luulisi ainakin tuo 30 käytettyä PzH 2000 panssarihaupitsia irtoavan. Mekanisoitujen taisteluosastojen tykistön suorituskyky ei juuri kasvaisi, mutta korvautuisi varmaankin riittävässä määrin. Jos/Kun mekanisoituja taisteluosastoja käytetään keskitetysti KARJPR:n kanssa, niin KARJPR pystyy tukemaan niitä omalla tykistöllään, mikä paikkaa niukkaa suorituskykyä.

Voi tietysti olla, ettei nyt varusteta kuin mekanisoidut taisteluosastot. Mutta onhan se nyt naurettavaa, että muutoin ykkösluokkaan varustetulla valtakunnan ykkösprikaatilla ei ole ykkösluokan tykistöä! Uskonkin siis, että kulissien takana on kova halu saada panssarihaupitsit myös KARJPR:lle.
 
Tuo olisi suuri edistys verrattuna nykytilaan! 155 mm kranaatti on painossa mitattuna kaksi kertaa niin raskas kuin 122 mm. Erikoisampumatarvikkeitakin on saatavilla, ja kantama tulee kasvamaan. Jos valinta on PzH 2000, niin tulinopeus tulee myös kasvamaan selvästi ja uutena ominaisuutena tulee MRSI.

Ei se määrä, vaan se laatu. Hyppy on vähän kuin MiG-21:stä Hornetiin, jos hävittäjä-vertaus sallitaan.

Itselläni on sellainen usko että muo mekanisoudut taisteluosastot tulevat säilymään pitkään kokoonpanoissa. Joten uskoni perusteella veikkaan heidän saavan uudet tykit.

Toinen veikkaus menee niin että Pori ja Karjala saa sitten 12-18 kpl. samoja telatykkejä per prikaati.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Katotaan myöhemmin miten meni, mutta veikkaan että nro 1 on Karjalan Jääkäriprikaati joka ehkä 12-18 tykkiä, loppu on arvoitusta. KARTR:ssä on varmaan vesi kielellä kun 15 vuotta sitten meni telatykkihankinta vituiksi, niin nyt saataneen "revanssi"
 
Sitä minä tässä kuitenkin toivon, että ne eivät ala korvaamaan niitä vanhoja panssarihaupitseja. Ne voidaan kyllä siirtää johonkin muuhun yksikköön, jos ne on liian hienoja jatkamaan uusien rinnalla nykyisissä kokoonpanoissa.
 
Sitä minä tässä kuitenkin toivon, että ne eivät ala korvaamaan niitä vanhoja panssarihaupitseja. Ne voidaan kyllä siirtää johonkin muuhun yksikköön, jos ne on liian hienoja jatkamaan uusien rinnalla nykyisissä kokoonpanoissa.

122 PSH 74 on nyt palvellut sieltä 1990-luvun alkupuolelta Suomessa, ja sitä ennen niillä oli huristeltu DDR:ssä. Eikö eläköityminen olisi pikku hiljaa paikallaan ihan teknisenkin kunnon puolesta? On syytä huomioida, että nyt kun tykkihankinta tehdään, niin uusi järjestelmä on toden teolla käytössä vasta joskus 2020-luvulla, jolloin 122 PSH 74:llä on takana yli 30 vuotta palveluskäyttöä.

Viimeiset vuodet kalusto palvellee moottoroitujen taisteluosastojen tykistönä ankaralla kannibalisoinnilla. Kun moottoroidut taisteluosastot menevät pataan n. 2025-2030 haarukassa, niin sitä myöten menee myös 122 PSH 74.
 
122 PSH 74 on nyt palvellut sieltä 1990-luvun alkupuolelta Suomessa, ja sitä ennen niillä oli huristeltu DDR:ssä. Eikö eläköityminen olisi pikku hiljaa paikallaan ihan teknisenkin kunnon puolesta? On syytä huomioida, että nyt kun tykkihankinta tehdään, niin uusi järjestelmä on toden teolla käytössä vasta joskus 2020-luvulla, jolloin 122 PSH 74:llä on takana yli 30 vuotta palveluskäyttöä.

Viimeiset vuodet kalusto palvellee moottoroitujen taisteluosastojen tykistönä ankaralla kannibalisoinnilla. Kun moottoroidut taisteluosastot menevät pataan n. 2025-2030 haarukassa, niin sitä myöten menee myös 122 PSH 74.

Lisäksi se ei edes hankintavaiheessa täyttänyt suorituskykyvaateita vaan tuli hankituksi koska muutakaan ei ollut tarjolla. Saksan 2S3-kalusto oli siis liian huonossa hapessa. En usko että kalustolle asetetut vaateet ovat sittemmin ainakaan keventyneet joten modernin tykkikaluston tarve mekanisoiduissa kokoonpanoissamme on tällä hetkellä jo huutava.
 
Etelän valmiusprikaatien piti aikanaan molempien saada 12 ps-haupitsia. Tuskin nyt on kanttia yhtään enempään. Eli sellaiset 36-40 kpl pitäisi kaikkiaan saada hankittua jotta mektstos:lle riittäisi kumpaisellekin 6-8 tykkiä. Porjpr toki pärjää tarvittaessa jatkossakin vedettävällä kalustolla jolloin tarve olisikin minimissään enää 24 putkea. Eiköhän tuollainen määrä saada hankittua jos se välttämättömäksi katsotaan.
 
Minua vaan mietityttää mitenköhän taktinen tulenkäyttö saadaan hoidettua aikana 122H:n jälkeen ja sanon melkein ettei 155 ole vastaus. Tykistö aiheuttaa leijonaosan tappioista ja sekin osuus jakautuu vielä taktisen ja operatiivisen tulenkäytön välille. 120KRH on hyvä taktiseen tulenkäyttöön, mutta sinne jää hirveä aukko 122H:n jälkeen. Operatiivisella tykistöllä ei ole paljoa aihetta riemuun, jos edestä jääkärikomppaniat lakoavat riittämättömän tulituen takia. Harvat 155-milliset tuliyksiköt ovat harvojen tulenjohtopäälliköiden ja tiedustelutulenjohtajien käytössä eikä niitä paljoa joukkueen tulisuunnitelmassa näy. Toinen huono juttuja vähissä raskaissa tuliyksiköissä on kranaattien hinta. Iskun hinta patteristolla on 2-300000€ riippuen mistä lähteestä kranaatin hinnan katsoo ja KRHKn isku maksaa n. 30000€. 122H patteriston iskun hinta on varmaan marginaalisesti KRHKn iskua kalliimpi. Taktisessa tulenkäytössä kranaattien kulutus on suurempi kuin operatiivisessa, joten köyhällä maallamme olisi hyvä olla varaa ostaa riittävästi kranaatteja pahan päivän varalle.
 
Minua vaan mietityttää mitenköhän taktinen tulenkäyttö saadaan hoidettua aikana 122H:n jälkeen ja sanon melkein ettei 155 ole vastaus. Tykistö aiheuttaa leijonaosan tappioista ja sekin osuus jakautuu vielä taktisen ja operatiivisen tulenkäytön välille. 120KRH on hyvä taktiseen tulenkäyttöön, mutta sinne jää hirveä aukko 122H:n jälkeen. Operatiivisella tykistöllä ei ole paljoa aihetta riemuun, jos edestä jääkärikomppaniat lakoavat riittämättömän tulituen takia. Harvat 155-milliset tuliyksiköt ovat harvojen tulenjohtopäälliköiden ja tiedustelutulenjohtajien käytössä eikä niitä paljoa joukkueen tulisuunnitelmassa näy. Toinen huono juttuja vähissä raskaissa tuliyksiköissä on kranaattien hinta. Iskun hinta patteristolla on 2-300000€ riippuen mistä lähteestä kranaatin hinnan katsoo ja KRHKn isku maksaa n. 30000€. 122H patteriston iskun hinta on varmaan marginaalisesti KRHKn iskua kalliimpi. Taktisessa tulenkäytössä kranaattien kulutus on suurempi kuin operatiivisessa, joten köyhällä maallamme olisi hyvä olla varaa ostaa riittävästi kranaatteja pahan päivän varalle.

En nyt pääse lähde kirjallisuuden ääreen, joten pakko luntata.. Montakos laukausta/kranaattia ammuttiinkaan iskussa..
 
itse olen huolestunut lähinnä juuri siitä, että jos ampuvien yksiköiden määrää vähennetään niin laatu ei korvaa määrää 1:1 suhteella. Suomi on iso maa ja tänne on monta reittiä tulla. Sitä apäsuoraa tarvitaan kaikkialla missä taistellaan jos tarkoituksena on saada jotain aikaan vihollisen puolella. Mikään hyökkäys, vastaisku tai edes tehokas puolustustaistelu ei tule ei onnistu ilman riittävää tykistöä. Kannatan kyllä liikkuvamman tykistön hankkimista mutta en sillä varjolla, että samalla poistuu 5-10 kertainen määrä heikommin liikkuvia putkia.
 
122 PSH 74 on nyt palvellut sieltä 1990-luvun alkupuolelta Suomessa, ja sitä ennen niillä oli huristeltu DDR:ssä. Eikö eläköityminen olisi pikku hiljaa paikallaan ihan teknisenkin kunnon puolesta? On syytä huomioida, että nyt kun tykkihankinta tehdään, niin uusi järjestelmä on toden teolla käytössä vasta joskus 2020-luvulla, jolloin 122 PSH 74:llä on takana yli 30 vuotta palveluskäyttöä.

Viimeiset vuodet kalusto palvellee moottoroitujen taisteluosastojen tykistönä ankaralla kannibalisoinnilla. Kun moottoroidut taisteluosastot menevät pataan n. 2025-2030 haarukassa, niin sitä myöten menee myös 122 PSH 74.

2025-2030 haarukka lienee ihan kohtuullinen, mutta jos nuo oltaisiin poistamassa vaikkapa ennen 2020, niin jotenkin hölmöltä tuntuisi, kun ne on kuitenkin justiinsa modernisoitu ja nuo uudet PSH:t olisivat ainoat liikkuvat tykit mitä puolustusvoimilla on.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Etelän valmiusprikaatien piti aikanaan molempien saada 12 ps-haupitsia. Tuskin nyt on kanttia yhtään enempään. Eli sellaiset 36-40 kpl pitäisi kaikkiaan saada hankittua jotta mektstos:lle riittäisi kumpaisellekin 6-8 tykkiä. Porjpr toki pärjää tarvittaessa jatkossakin vedettävällä kalustolla jolloin tarve olisikin minimissään enää 24 putkea. Eiköhän tuollainen määrä saada hankittua jos se välttämättömäksi katsotaan.

Itse luulen että tykistölle on tulossa toinen hankintakierros.

Mutta koskas tää hankinta pitikään päättää
 
itse olen huolestunut lähinnä juuri siitä, että jos ampuvien yksiköiden määrää vähennetään niin laatu ei korvaa määrää 1:1 suhteella. Suomi on iso maa ja tänne on monta reittiä tulla. Sitä apäsuoraa tarvitaan kaikkialla missä taistellaan jos tarkoituksena on saada jotain aikaan vihollisen puolella. Mikään hyökkäys, vastaisku tai edes tehokas puolustustaistelu ei tule ei onnistu ilman riittävää tykistöä. Kannatan kyllä liikkuvamman tykistön hankkimista mutta en sillä varjolla, että samalla poistuu 5-10 kertainen määrä heikommin liikkuvia putkia.

Mitähän maksas Patrian 155mm m-20 tykki apumoottorilla, jos niitä tilais sen 200kpl?
 
Keksin nyt montakin syytä miksi meillä olisi syytä olla paljon edes jotain putkia muussakin väljyydessä kuin 155. 1. kranaattien hinta 2. halvemmalla useampia, jotta suurempi kattavuus 3. putkien kuluminen.

Ok.. Jäin miettimään noita a-tarvikkeiden hintoja

http://www.defense-aerospace.com/ar...rheinmetall-wins-german-ammunition-order.html, tuossa kaupassa hinnaksi tulee 2100€ per kranaatti. Minulle on kerrottu, että 120Krh tkr maksaa 200€ tienoita ja olen myös saman hinnan löytänyt netin syövereistä. http://www.pmulcahy.com/ammunition/howitzer_rounds.html tuolla 122tkr hinnaksi tarjotaan 400$.
 
Back
Top