kertakenttään
Ylipäällikkö
Itse ainakin mikään koskaan näkemäni diahelvetti, oppituntipaketti, A1 organisaatio ei ole kertonut 83 patteristojen olevan 12 tykkisiä. 89 patteristot ovat 12 tykkisiä.
Itse ainakin mikään koskaan näkemäni diahelvetti, oppituntipaketti, A1 organisaatio ei ole kertonut 83 patteristojen olevan 12 tykkisiä. 89 patteristot ovat 12 tykkisiä.
Kolme sarjaa niitä tilattiin 80 -luvulla; en muista enää määriä. Tämä hankinta ei kyllä kesken jäänyt, sillä Tampella/Vammas kehitti koko ajan uutta tuotetta, josta sitten tuli K98. K83 oli kompromissi
johtuen osin tilaajan vaatimuksista ja osin vanhasta tehtaan painolastista. Viimeisen sarjan tilauksen jälkeen alkoi Hornetien maksu. Tykkihankinnoille ei myöskään Saksan kaupan jälkeen enää ollut
samanlaista tarvetta.
K83:t oli aikoinaan tarkoitettu ylijohdon pstoille, ei siis prikaatitykeiksi. 80-luvun lopulla varauksessa oli kolmekymmentä prikaatia, joiden KTR:ssä oli kevyt ja raskas psto. Raskaan pston tykit oli silloin
modernisoituja tai modernisoimattomia sota-aikaisia. Saksan kaupan jälkeen 155H55 hoiti tätä roolia. Heti 90-luvun alusta ruvettiin myös sa-joukkoja vähentämään, jolloin ei tarvittu enää samaa määrää
tykkejä.
Nythän historia tas toistuu sillä Selonteko naulasi lopullisesti miljardin puolentoista laivahankinnan. Maavoimien kalustolle ei vaan riitä enää varoja, kuten Maavoimien komentajakin totesi Mediapäivässä
keväällä.
Uskot tietysti kalvojasi. Mä olen vaan nähnyt omin silmin! Eihän tietysti ole mahdotonta, että vanhoja kokoonpanoja on nyt purettu ja tehty vähemmän 18 tykkisiä pstoja. Sama 12 tykkiä oli kyllä myös
130K tuliyksiköissä. Täytyypä koettaa selvittää. Kaikki organisaatiot näyttää vaan nykyään olevan punaleimaisia joten voi olla ettei julkista tietoa ole.
Viimeksi muokattu:
PJ85
Eversti
Ok, kiitoksia tiedosta. Jostain muistan lukeneeni että alkuperäinen tavoite JPR 90 KTR olisi ollut raskas psto 155K83 ja kevyt psto 122H63 kalustoilla. Mutta hyvin todnäk että muistan väärin tai sitten lähteen kirjoittaja on puhunut läpiä päähänsä.
Tällaisen tarinan minäkin muistan. Tuossa vaiheessa vahvuudet olivat 12+12kpl. Saksan kauppojen myötä patteristoille tulikin 152/122 ja molempia 18kpl. Olen toki asiassa lehtien ja kirjojen varassa. Ehkä julki lausutut tavoitetilat eivät sitten olleetkaan todellisia.
Ilmaisin itseni huonosti.
Tässä ketjussa on pohdittu 122mm kaluston poistumista. Ja sen korvaamista jotenkin muuten.
Viestini ei koske siis suoraan tätä nykyistä projektia, vaan sitä että kalustoa tullaan hankkimaan tulevaisuudessa joskus lisää.
Just näin. Järjestelmää kehitetään jatkossakin. Ei pidä tahallaan ymmärtää asioita liian suppeasti. Eihän mekanisoitujen joukkojenkaan kehittäminen välttämättä tarkoita aina käytettyjen tankkien hankintaa ja nimenomaan Hollannista. Tykistön osalta tärkeämpää lienee yhteensopiva a-tarvike eikä niinkään tykkimalli.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ehkä se asiaa jää tällä foorumilla selvittämättä.
Itsekkin olen lukenut asiasta kirjoja joissa puhutaan että jääkäriprikaatien tykistörykmentteihin kuuluisi 155mm ja 122mm patteristot...
Aivan. Ja koska ketju koskee yleensä vielä tykistöä.
Mutta palatakseni takaisin 122mm kalustoon ja siihen kuinka tämä nykyinen hanke voivat risteytyä on tietysti kaluston uudelleen käyttö.
Tällä hetkellä voidaan siis arvailla että tämän 100 miljoonan euron potin voittajia ovat nuo mekanisoidut taisteluosastot ja Etelän valmiusprikaatit.
Vanha venäläinen telakalusto on todennäköisesti menossa jossain vaiheessa romuttamolle. Itse toki kierrättäisin nuo 36 kpl. telatykkejä vielä ennen sitä vaikka kolmelle alueelliselle taisteluosastolle Etelä-Suomessa. Toki ne eivät kerkeisi kovinkaan kauan hapantua kokoonpanoissa, mutta olisivat kantona kaskessa jos jotain pahaa sattuisi.
Valmareilta jäisi näin ollen myös henkiin 36 kpl 155mm hinattavaa kalustoa. Olisiko seuraava etappi ylijohdon alaisuuteen? Vaiko esimerkiksi tasajako kolmen jalkaväkiprikaatimme kesken? Olisiko kalustosta apua jalkaväkiprikaatien ratkaisutaisteluissa?
Näin mäkin olen aina luullut! Mutta tässä on nyt esitetty erilaista tietoa tämän vuosikymmenen tilanteesta.
Kaikissa sen ajan filmeissä ja kalvoissa esitettiin aina 155K -tykkejä Pr90:n yhteydessä. Meillä kuitenkin oli perustettavana leegio Ylijohdon pstoja, johon ihan varmasti silloin sijoitettiin paras
kalusto. 155K:ta ei JPr:lle vaan yleensä riittänyt; tietysti joku vähäinen määrä on voinu olla. Varmaan jatkohankintojakin oli suunniteltu. Ei välttämättä enää K83:a, vaan uutta Vammaksen mallia
josta tuli K98.
Oli kyllä. Valmiusprikaatin tulivoiman tarve laskettiin edellyttävän KTR:ää. Kun panssarihaupitsien hinta selvisi määrä putosi pstoksi. Tämäkään ei sitten toteutunu, kun tykkimiehet ei silloinkaan
pärjänny resurssikilpailussa. Johdonmukaista olisi tietysti ollut hankkia edes KTR:t vähemmän tehokkaita K98:ja, mutta tyydyttiin siihen pstoon. PV selitti kyllä, että uudet tykit ovat niin paljon
tehokkaampia, ettei enempää itse asiassa tarvitakaan...
Jääkäriprikaateja oli kaiketi alkujaan 11kpl joten K83-hankinta jäi tuota prikaatien määrää vasten peilaten parin patteriston verran lyhyeksi. Lopulta kai vain kaksi jääkäriprikaatia oikeasti sai 18-putkisen K83-patteriston. Muistaakseni nuo olivat pohjoisen Suomen joukkoja. 155K83:n hankintamäärä oli jonkun kirjan mukaan kaikkiaan 113kpl josta saa kasaan 9kpl 12-putkisia patteristoja.
152H-kalustoa taas saatiin lopulta Saksasta ja omista varannoista kaikkiaan 18 pston verran ( 7kpl H55 6kpl H88M ja 5kpl H38 ) Kun varustettavana oli 90-luvun vahvuuksilla kaikkiaan 10Jpr ja 14 Jvpr niin täydennyksenä käytettiin ne 2kpl K83-patteristoja ja ainakin 2kpl 130K-patteristoja. Kahdella prikaatilla saattoi olla vain kevyet patteristot ja ne varmaan poistuivat ensimmäisinä.
Kaikkiaan prikaateja oli tuolloin 27kpl mutta panssari- ja rannikkoprikaatit kalustettiin vähän eri kaavalla.
Tällainen kuva minulle on vuosien varrella muodostunut eri lähteitä tonkimalla.
155mm kalustoa 10-11 jääkäriprikaatille olisi tarvittu 120 kpl. Siis jos tykistörykmentit olisi organisoitu tuolla 12 ja 12 - linjalla.
Veikkaisin että DDR kaupat sitten tappoivat jatkosarjan tarpeen.
Paljonkahan hankinta aikoinaan maksoi
132kpl + varatykit taitaa olla tarkka määrä jos haluaa 11 pstoa kaluttaa. Vaikea sanoa mikä oli Saksan hankinnan vaikutus milläkin rivillä mutta kanuunapuolelle sieltä ei ainakaan saatu muuta kuin 130-millisiä.
90-luvun Tykkimies-kirjoissa maalailtiin tulevaisuutta jossa prikaateilla on telakanuunat/haupitsit ja ylijohdon patteristoilla moottorilavettikanuunat. Muistaakseni pari K98-patteristoa olikin jo tilauksessa siinä vaiheessa kun tuli päätös niiden "pudottamisesta" prikaateihin. Eli sen lisäksi että ps-haupitsien hankinnasta luovuttiin peruttiin myös ylijohdon patteristojen hankinnat. Mielestäni yhtä merkittäviä asioita molemmat.
Mm. Jane's Defence Weeklyssä K98 esiteltiin aikanaan näyttävästi jonkinlaisena erikoisolosuhdepanssarihaupitsina. Panssarisuojaa miehistölle saatiin käyttämällä tykinvetäjänä esittelyssä Pasia. Tuo ei liene ollut muutoin vakikäytäntönä?
D
Deleted member 266
Guest
155K83:ien määrästä: ”Rova”- ja ”Ville”-tykeistä saamiinsa kokemuksiin tyytyväisenä Puolustusvoimat tilasi vuonna 1983 Tampellalta 36 kappaletta täydellisiä 155 mm kenttätykkejä mallia 155K83. Tampellassa tämä 1. valmistussarja (sopimus 603/Hank-83/14.07.1983, 36 kpl, n:ot 8301-8336) tunnettiin projektinimellä ”Petteri”. Myöhemmät valmistussarjat ovat saaneet projektinimet ”Misi” (1257/Hank-86, 6 kpl, n:ot 8337-8342), ”Nenonen” (40/Hank-88, 45 kpl, n:ot 8343-8387) ja ”Erkki” (657/Hank-92, 26 kpl, n:ot 8388-8413). Ensimmäiset 155K83-tykit 8301…8304 luovutettiin Puolustusvoimille 13.09.1985 ja viimeinen 8413 valmistui Vammas Oy:stä 05.05.1997.
Yhteensä siis 4 tilausta ja 113 tykkiä.
Yhteensä siis 4 tilausta ja 113 tykkiä.
En kyllä tällaista muista. Sehän olisi tarkoittanut lähes koko tykistön uusimista juuri kun se oli saatu parhaaseen kuntoon sitten sodan! Ja mistä varat kun 90 -luku meni Hornet -maksuissa. Eihän viimeisten
lähes 20 v aikana tykkimiehille uusiin aseisiin ole liiennyt kuin nyt luvassa oleva 100 MEUR. Pr2005 päätettiin Puolustusselonteossa ja niiden tulivoimaan varattiin pari miljardia mk. Tästä potista piti hankkia
panssarihaupitsit. Ne olisi saatukin, mutta resurssikilpailussa muut tahot saivat päättäjät vakuuttuneiksi siitä, että asejärjestelmän hintalappuun on lisättävä määrävahvuiset atarvikkeet. Kun näin tehtiin eivät
rahat enää riittäneet ja oli tyydyttävä K98 -hankintaan. Jonka tilausta ei siis oltaisi tehty lainkaan, jos panssarihaupitsit olis voitu hankkia.
Viimeksi muokattu:
PJ85
Eversti
Edellisestä 2000-luvun alun tykkihankinnasfa.
Lähdettä ei tähän hätään ole, mutta jonkun Pv:n julkaisun mukaan ainakin jossain vaiheessa oli tarkoitus saada KAIJPR:lle vedettävät kanuunat 155K98-kalustolla, ja Etelän PORJPR+KARJPR kombolle uudet panssarihaupitsit. Eli väistämättä K98 olisi kalustoon kuulunut vaikka 2000-luvun alussa uusia tykkejä olis tilatukin. Joku saa korjata jos oli (taas) höpöhöpöä.