Tykistö

AW-taistelukärki voisi olla hyvä ellei kuorma-ammukset ovat ikuisesti kuopattu itselleen kumartavissa länsimaissa.

Ainakaan AW-taistelukärki ei ole kuopattu, kun sitä nimenomaan kehitetään "tavallisten" kuorma-ammusten korvikkeeksi ja ostetaan Suomeenkin. En tosin tiedä, ymmärsinkö lausettasi nyt oikein.

Edellisestä 2000-luvun alun tykkihankinnasfa.
Lähdettä ei tähän hätään ole, mutta jonkun Pv:n julkaisun mukaan ainakin jossain vaiheessa oli tarkoitus saada KAIJPR:lle vedettävät kanuunat 155K98-kalustolla, ja Etelän PORJPR+KARJPR kombolle uudet panssarihaupitsit. Eli väistämättä K98 olisi kalustoon kuulunut vaikka 2000-luvun alussa uusia tykkejä olis tilatukin. Joku saa korjata jos oli (taas) höpöhöpöä.

Miksi ihmeessä tuollainen ratkaisu? Tuntuu oudolta. KAIJPR kulkee kuitenkin teloilla, joten eikö panssarihaupitsi olisi luonnollinen ratkaisu myös sinne? Sitten taas PORJPR kulkee pyörillä, joten tela-alustainen tykistö saattaisi saapua perille myöhemmin kuin jääkäripataljoonat.
 
En kyllä tällaista muista. Sehän olisi tarkoittanut lähes koko tykistön uusimista juuri kun se oli saatu parhaaseen kuntoon sitten sodan! Ja mistä varat kun 90 -luku meni Hornet -maksuissa. Eihän viimeisten
lähes 20 v aikana tykkimiehille uusiin aseisiin ole liiennyt kuin nyt luvassa oleva 100 MEUR. Pr2005 päätettiin Puolustusselonteossa ja niiden tulivoimaan varattiin pari miljardia mk. Tästä potista piti hankkia
panssarihaupitsit. Ne olisi saatukin, mutta resurssikilpailussa muut tahot saivat päättäjät vakuuttuneiksi siitä, että asejärjestelmän hintalappuun on lisättävä määrävahvuidet atarvikkeet. Kun näin tehtiin eivät
rahat enää riittäneet ja oli tyydyttävä K98 -hankintaan. Jonka tilausta ei siis oltaisi tehty lainkaan, jos panssarihaupitsit olis voitu hankkia.

Tavoitteet asetetaan tietenkin pitkälle ja erittäin pitkälle aikavälille. Ei sitä pidä ymmärtää niin että kaikki olisi uusittu heti vaan enemmänkin kehityksen suuntana. Kalustoahan oli mutta se oli monilta osin epätyydyttävää joko liikkuvuuden tai esim. 130K-kalusto tehojen ja kantaman puolesta.

Ja tuo mukaanhan sitten edettiinkin. Prikaateille oli tulossa ps-haupitseja ja ylijohdolle ensimmäiset K98-patteristot. Lisäksi puhuttiin raskaista raketinheittimistä ja niitä tiettävästi myös Venäjältä kyseltiin.

Näin minä muistan 90-luvun jälkipuoliskolla esillä olleet kirjoitukset. Tarkimmin asioita on pureskellut tykistön tarkastaja Tykkimies-kirjoissa.
 
MLRS voisi olla hyvä korvike siinä vaiheessa, kun sille hankittaisiin vapaasti lentävää, halpaa ja tehokasta ampumatarviketta. Me tarvitaan Commanders Personal Shotgun eikä 70Km Sniper. Jos valtiossa on 250 ylihintaista rakettia, joihin tarvitaan presidentin lupa niin ne ovat turhia vehkeitä laajojen ryhmitysten tuhoamiseen. AW-taistelukärki voisi olla hyvä ellei kuorma-ammukset ovat ikuisesti kuopattu itselleen kumartavissa länsimaissa. Ehkä jos ampuu komboa AW ja FAE niin päästäisiin hyviin tuloksiin laajoja ryhmityksia vastaan. Venäläiset ainakin ovat päässeet Ukrainassa.


Miksi FAE? Eikö kuitenkin jokin niistä sirotteista mitä on jenkeillä kehitteillä? Olettaisin ainakin yhden niistä olevan jokin versio Sensor Fused Weaponista ja ilmeisesti toinen on jonkinlainen sopimusten sallima sirote, jossa on herätesytytin ja esifragmentointi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Miksi FAE? Eikö kuitenkin jokin niistä sirotteista mitä on jenkeillä kehitteillä? Olettaisin ainakin yhden niistä olevan jokin versio Sensor Fused Weaponista ja ilmeisesti toinen on jonkinlainen sopimusten sallima sirote, jossa on herätesytytin ja esifragmentointi.

Niin siis Alternative Warhead program on juurikin se, jolla kehitettiin vaihtoehto kuorma-ammuksille. Tuo SFW on käytännössä helvetin monta Bonusta samassa raketissa ja toimii vain osaa maaleista vastaan. AW ja FAE ei erottele millään. Luulen SFW hinnan olevan hervoton verrattuna tämän hetkisiin a-tarvikkeisiin vaikka sille varmasti käyttöä on. Itse käyttäisin mieluiten AW+FAE osin hinnan, osin vaikutuksen takia. En osaa sanoa mikä venäläisten tilanne IM-räjähteiden suhteen, joten FAE olisi niitä vastaan helvetin hyvä.
 
Niin siis Alternative Warhead program on juurikin se, jolla kehitettiin vaihtoehto kuorma-ammuksille. Tuo SFW on käytännössä helvetin monta Bonusta samassa raketissa ja toimii vain osaa maaleista vastaan. AW ja FAE ei erottele millään. Luulen SFW hinnan olevan hervoton verrattuna tämän hetkisiin a-tarvikkeisiin vaikka sille varmasti käyttöä on. Itse käyttäisin mieluiten AW+FAE osin hinnan, osin vaikutuksen takia. En osaa sanoa mikä venäläisten tilanne IM-räjähteiden suhteen, joten FAE olisi niitä vastaan helvetin hyvä.


Tiedän mitä AW on, mutta siitä huolimatta jenkeillä on valmisteilla myös sirotteita.

SFW taas on siitä hyvä, että se tehoaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin, myös raskaimpiin tankkeihin. AW ja FAE tuskin omaavat huomattavaa vaikutusta panssarivaunuihin ja kevyt panssarointi varmasti auttaa ainakin FAE:a vastaan. Ja kun maalina on se mekanisoitu kiväärijalkaväki -osasto, niin en oikein näe miksi tuota SFW:tä ei pitäisi olla saatavilla. FAE olisi varmaan ihan kätevä, kun isketään vihollisen huoltoon ja sellaisiin.
 
Tiedän mitä AW on, mutta siitä huolimatta jenkeillä on valmisteilla myös sirotteita.

SFW taas on siitä hyvä, että se tehoaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin, myös raskaimpiin tankkeihin. AW ja FAE tuskin omaavat huomattavaa vaikutusta panssarivaunuihin ja kevyt panssarointi varmasti auttaa ainakin FAE:a vastaan. Ja kun maalina on se mekanisoitu kiväärijalkaväki -osasto, niin en oikein näe miksi tuota SFW:tä ei pitäisi olla saatavilla. FAE olisi varmaan ihan kätevä, kun isketään vihollisen huoltoon ja sellaisiin.

Näkisin sen todennäköisesti korkean hinnan lähinnä esteenä, tai ainakin kuvittelen niin. FAE riittää kuitenkin pirstaloimaan kaiken optiikan ja aktiiviset vastatoimihärpäkkeet vaunun kannelta. SFW:tä käyttäisin pääasiallisesti tykistöä vastaan.
 
Näkisin sen todennäköisesti korkean hinnan lähinnä esteenä, tai ainakin kuvittelen niin. FAE riittää kuitenkin pirstaloimaan kaiken optiikan ja aktiiviset vastatoimihärpäkkeet vaunun kannelta. SFW:tä käyttäisin pääasiallisesti tykistöä vastaan.

Jos siis se FAE putoaa tarpeeksi lähelle vaunua. Väittäisin jopa, että useimmiten AW on FAE:a tehokkaampi, ellei sitten kyseessä ole kaivautunut jalkaväki. SFW on toki ihan hyvä tykistöä vastaan, sillä kun on siihen kantamaa. Mutta siitä huolimatta SFW on paras ase mekanisoitua joukkoa vastaan, ainakin niin kauan kun ukot ovat ajoneuvon sisällä.
 
Jos siis se FAE putoaa tarpeeksi lähelle vaunua. Väittäisin jopa, että useimmiten AW on FAE:a tehokkaampi, ellei sitten kyseessä ole kaivautunut jalkaväki. SFW on toki ihan hyvä tykistöä vastaan, sillä kun on siihen kantamaa. Mutta siitä huolimatta SFW on paras ase mekanisoitua joukkoa vastaan, ainakin niin kauan kun ukot ovat ajoneuvon sisällä.

Tämä nyt menee juupas-eipäs, jos kummallakaan ei ole kovaa faktaa esittää jommankumman paremmudesta. Molemmat on hyviä.

Edit. Tarkennatko mitä SFW:tä tarkoitat? Tiedän sen koneesta pudotettavan, mutta raketinheittimellä ammuttavasta en ole kuullut.
 
Oli puhetta niistä K98 hankinnoista. Niitä oli tilattu jo 45 kpl siinä vaiheessa kun telatykkihankinnasta luovuttiin. Silloin niitä päätettiin hankkia vielä 9 lisää. Asia selviää Defmin tiedotteesta vuodelta 2000 jota en nyt vaimon älypas...puhelimella osaa linkittää.
 
Oli puhetta niistä K98 hankinnoista. Niitä oli tilattu jo 45 kpl siinä vaiheessa kun telatykkihankinnasta luovuttiin. Silloin niitä päätettiin hankkia vielä 9 lisää. Asia selviää Defmin tiedotteesta vuodelta 2000 jota en nyt vaimon älypas...puhelimella osaa linkittää.
Tavoitteet asetetaan tietenkin pitkälle ja erittäin pitkälle aikavälille. Ei sitä pidä ymmärtää niin että kaikki olisi uusittu heti vaan enemmänkin kehityksen suuntana. Kalustoahan oli mutta se oli monilta osin epätyydyttävää joko liikkuvuuden tai esim. 130K-kalusto tehojen ja kantaman puolesta.

Ja tuo mukaanhan sitten edettiinkin. Prikaateille oli tulossa ps-haupitseja ja ylijohdolle ensimmäiset K98-patteristot. Lisäksi puhuttiin raskaista raketinheittimistä ja niitä tiettävästi myös Venäjältä kyseltiin.

Näin minä muistan 90-luvun jälkipuoliskolla esillä olleet kirjoitukset. Tarkimmin asioita on pureskellut tykistön tarkastaja Tykkimies-kirjoissa.

Yksi suunnitelmien muutos saattoi olla että 152mm telatykistöä ei saatu kierrätettynä haluttuja määriä..

Jolloin olisi saatu panssari- ja jääkäriprikaateille sama kaliperi ja logistiikka
 
Viimeksi muokattu:
Yksi suunnitelmien muutos saattoi olla että 152mm telatykistöä ei saatu kierrätettynä haluttuja määriä..

Jolloin olisi saatu panssari- ja jääkäriprikaateille sama kaliperi ja logistiikka

Noinkohan kanuunat ja haupitsit syövät samasta laarista?
 
Oli puhetta niistä K98 hankinnoista. Niitä oli tilattu jo 45 kpl siinä vaiheessa kun telatykkihankinnasta luovuttiin. Silloin niitä päätettiin hankkia vielä 9 lisää. Asia selviää Defmin tiedotteesta vuodelta 2000 jota en nyt vaimon älypas...puhelimella osaa linkittää.

Jotain tällaista minäkin muistelen. Ylijohdon 12-putkisia patteristoja olisi saatu pari kappaletta tuon Kaijpr:n 18-Putkisen patteriston lisäksi. Nyt siis ylijohdon tykistö jätettiin kokonaan ulos hankinnoista vaikka tuo ulottuvuus jää helposti huomaamatta.
 
Tämä nyt menee juupas-eipäs, jos kummallakaan ei ole kovaa faktaa esittää jommankumman paremmudesta. Molemmat on hyviä.

Edit. Tarkennatko mitä SFW:tä tarkoitat? Tiedän sen koneesta pudotettavan, mutta raketinheittimellä ammuttavasta en ole kuullut.

Käytän SFW:tä tässä yhteydessä yleisnimikkeenä tuon tyypin aseesta, koska tietääkseni markkinoilla ei ole yhtään valmista järjestelmää. Mutta uskoakseni tässäkin ketjussa on aikaisemmin mainittu viitteitä siitä, että sellainen olisi suunnitteilla.
 
Noinkohan kanuunat ja haupitsit syövät samasta laarista?

Eikös panssariseminaarissa tai muussa ole ollut joku vuosi sitten juttua että tavoitteena oli ostaa 54 kpl. 152 TelaK 91 kalustoa. Ja kun kunnollisia ei löytynyt kuin se 9 kpl. niin ne ostettiin lennosta. Ja näiden tykkien tarkoitus olisi ollut palvella panssariprikaateja.

Jos tuollainen hankinta olisi onnistunut, niin itse amatöörinä olisin alkanut haaveilemaan niille 10-11 jääkäriprikaatille esimerkiksi 18-24 kpl/prikaati samanlaisia tykkejä.

Olisi ollut jo olemassa oleva huolto-organisaatio, samat a-tarvikkeet, kaikille tuttu ja turvallinen jne..

 
Viimeksi muokattu:
Eikös panssariseminaarissa tai muussa ole ollut joku vuosi sitten juttua että tavoitteena oli ostaa 54 kpl. 152 TelaK 91 kalustoa

Hankintahan alkoi jo Nliiton aikoina 80 -luvun lopulla. 36 kpl niitä oli tilattu ja 9 tuli ennen Nliiton hajoamista. Sitten ei tapahtunutkaan mitään. Odottelu ei ollut tykkimiehillemme kovin mukavaa aikaa, sillä
Venäjällä ei vuosikausiin ollut ulkomaille aseita myyvää organisaatiota. Tämä koski myös kaikkien venäläisten tykkien varaosia ja meillä kaikessa hiljaisuudessa jouduttiin kannibalisoimaan olevaa kalustoa.
Tilanteen selkiinnyttyä saatiin vielä toiset 9 kpl, jotka oli käyttämättöminä odotellu ostajaansa 5 vuotta. Kappalemäärä 54 sisältänee 18 kpl saman tykin vedetttävää versiota, jotka käsittääkseni tuli jo
Nliiton aikana.

Edit Niin, huolto-organisaatiotahan meillä ei ollut lainkaan, koska samaa alustaa ei ollu missään muussa käytössämme
olevassa kalustossa. Eikä varaosia, joka näkyi mm Rovajärvellä keväällä 2003, kun ite näin kaluston kertaushar-
joituksessa. 18 tykkinen psto oli kuihtunut 12 tykkiseksi.
 
Oli puhetta niistä K98 hankinnoista. Niitä oli tilattu jo 45 kpl siinä vaiheessa kun telatykkihankinnasta luovuttiin. Silloin niitä päätettiin hankkia vielä 9 lisää

Kun en luottanut muistiin päätin tarkistaa lähteistä. Tuleville historiankirjoittajillekaan ei asia hyvin aukene, sillä tykkimiesten Tulikomentoja -lehdessä kirjoitti nyt jo edesmennyt Jouko Alasjärvi, joka
silloin palveli hankkeen todellisessa ytimessä, että panssarihaupitsien sijasta valituksi tuli kotimainen ve. Mainitsematta jäi, että kun näin valittiin ei oikeassaan tarvinnut ostaa juuri mitään.

Defmin tiedote taas kertoo ns muunneltuna totuutena peruuntumisen syyksi hinnannousun hankinnan aikana. Muistan tälle aikanaan nauretun, koska sitovat hintatarjoukset oli tietenkin pyydetty hankkeen
alkajaisiksi. Ei voinut ministeriö myöntää, että hintalappu nousi reilusti, kun määrävahvuiset atarvikkeet piti laskea mukaan. Asiaan varmasti vaikutti, että Ilmavoimien Hornetien hankinnassa tämä oli
onnistunut ja saman ei haluttu toistuvan.
 
Viimeksi muokattu:
Kun en luottanut muistiin päätin tarkistaa lähteistä. Tuleville historiankirjoittajillekaan ei asia hyvin aukene, sillä tykkimiesten Tulikomentoja -lehdessä kirjoitti nyt jo edesmennyt Jouko Alasjärvi, joka
silloin palveli hankkeen todellisessa ytimessä, että panssarihaupitsien sijasta valituksi tuli kotimainen ve. Mainitsematta jäi, että kun näin valittiin ei oikeassaan tarvinnut ostaa juuri mitään.

Defmin tiedote taas kertoo ns muunneltuna totuutena peruuntumisen syyksi hinnannousun hankinnan aikana. Muista tälle aikanaan nauretun, koska sitovat hintatarjoukset oli tietenkin pyydetty hankkeen
alkajaisikksi. Ei voinut ministeriö myöntää, että hintalappu nousi reilusti, kun määrävahvuiset atarvikkeet piti laskea mukaan. Asiaan varmasti vaikutti, että Ilmavoimien Hornetien hankinnassa tämä oli
onnistunut ja saman ei haluttu toistuvan.

Sehän se on kaikkein edullisin hankinta kun ei osta mitään vaan hämmentää vain pakan uuteen asentoon. Ja tulivoiman lisäys oli tietenkin hirmuinen.
 
Hankintahan alkoi jo Nliiton aikoina 80 -luvun lopulla. 36 kpl niitä oli tilattu ja 9 tuli ennen Nliiton hajoamista. Sitten ei tapahtunutkaan mitään. Odottelu ei ollut tykkimiehillemme kovin mukavaa aikaa, sillä
Venäjällä ei vuosikausiin ollut ulkomaille aseita myyvää organisaatiota. Tämä koski myös kaikkien venäläisten tykkien varaosia ja meillä kaikessa hiljaisuudessa jouduttiin kannibalisoimaan olevaa kalustoa.
Tilanteen selkiinnyttyä saatiin vielä toiset 9 kpl, jotka oli käyttämättöminä odotellu ostajaansa 5 vuotta. Kappalemäärä 54 sisältänee 18 kpl saman tykin vedetttävää versiota, jotka käsittääkseni tuli jo
Nliiton aikana.

Edit Niin, huolto-organisaatiotahan meillä ei ollut lainkaan, koska samaa alustaa ei ollu missään muussa käytössämme
olevassa kalustossa. Eikä varaosia, joka näkyi mm Rovajärvellä keväällä 2003, kun ite näin kaluston kertaushar-
joituksessa. 18 tykkinen psto oli kuihtunut 12 tykkiseksi.

Ok. Muistin siis väärin. Minulla oli muistikuva että DDR:n varastoista olisi haluttu aluksi noita 152 mm telakanuunoita 54 kpl kahdelle panssariprikaatille plus muutama varavaunu. Ja kun vaunuja ei löytynyt enempää kuin tuo pieni ja vaatimaton määrä, niin hankittiin panssariprikaatille 122mm teloilla.

Tuolla tiedolla sitten menee sulatusuuniin olettamukseni että 2A36 hankinta olisi ollut sitten joku muu hankinta erä.. Mitähän aikoinaan mokoma vehje on maksanut
 
Viimeksi muokattu:
Eikö Ukrainan kokemusten perusteella olla vaarallisella tiellä kun tykistöaseemme on hiipumassa harvojen herkuksi?
Jos sillä aiheutetaan 90% tappioista, eikö se olisi mitä parhain lanniste sen arvon tuntevalle itänaapurille?

500 miljoonaa tykistöaseeseen olisi paljon. Hävittäjäkaupoissa se on yksi kone plus elinkaaren ylläpito.
 
Eikö Ukrainan kokemusten perusteella olla vaarallisella tiellä kun tykistöaseemme on hiipumassa harvojen herkuksi?
Jos sillä aiheutetaan 90% tappioista, eikö se olisi mitä parhain lanniste sen arvon tuntevalle itänaapurille?

500 miljoonaa tykistöaseeseen olisi paljon. Hävittäjäkaupoissa se on yksi kone plus elinkaaren ylläpito.
122-millinen haupitsi on siellä tuottanut kovia tappioita, ja jopa mekanisoidulle viholliselle. Olet aivan oikeassa.
 
Back
Top