Tykistö

Hanski kirjoitti:
Oletko tarkistanut luokitteluperusteet? Ainakin takavuosina YK-ilmoitukseen ilmoitettiin prikaatien tai suurempien yhtymien kalusto ja esimerkiksi erillisten taisteluosastojen kalustoa ei tarvinnut ilmoittaa. Puolustusvoimat on voinut muuttaa ilmoitustapaansa uuden taistelutavan myötä ja nyt olisi huomioitu myös taisteluosastot. Myös takavuosina merivoimiin varattu kalusto voi sotkea laskelmia.

Sinällään keskustelu AEMI/GEMI-ilmoitusten määristä on vähän turhaa. En jaksa uskoa siihen, että puolustusvoimat pimittäisivät satoja tykkejä ilmoituksista varsinkin kun ulkomaat tietävät hankintamäärät hyvinkin tarkkaan. Uskottavampi syy on ero ilmoitustavassa. Huom. ilmoitetusta 122 H -kalustosta saa aikaiseksi 26 patteristoa á 18 tykkiä. Ihan uskottava määrä, koska taistelusosastomäärä pyörii jossain tuossa suuruusluokassa. 152 K -määrä täsmää hankitun 2 patteriston määrässä. 130 K -kalustoa on ollut suurimmillaan jotain n. 170 kanuunaa eli tämäkin määrä on ihan uskottava.

GEMI-ilmoituksista puuttuvat myös mm. leiritykit. 130 K- ja 152 H -kalustoa löytynee muutaman patteriston verran leiritykeiksi varattuna. Tiukan paikan tullen niilläkin voisi siirtää kranaatteja paikasta toiseen myös sotakäytössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

YK:lle ilmoitetaan kaikki Pv:n hallussa oleva kalusto. Sehän tässä on mielenkiintoista että mistä on voitu ottaa käyttöön satoja tykistöaseita jotka eivät ole vuosikausiin olleet Pv:n hallussa.

130K-kalusto oli viimeksi jopa AEMI:ssä vaikka kyseinen kuponki yleensä on ollut juuri tuon rykmentti/prikaati-rajauksen takia hyvin vajavainen. GEMI sisältää myös kaiken Pv:n kaluston. Se ei ole kokoonpanoihin sidottu. 152H ei liene enää edes leiritykkinä. Ammunnoissa on viime ajat käytetty 130K-kalustoa eikä 152H ole listoilla enää pariin vuoteen esiintynyt. Leiritykit ovat täysin käyttökuntoisia aseita joten ne ovat kyllä ilmoituksissa mukana.

Ihan loogisia nuo paprut ovat olleet vuosituhannen vaihteesta viime vuoteen saakka. Sitten saatiin yhtäkkiä taikaseinästä 500-600 putkea lisää. Ainoa epäjatkuvuuskohta tuli pari vuotta sitten kun YK-ilmoituksen määrä pompsahti johtuen siihen sisällytetyistä kevyistä heittimistä. Tuo voi olla yksi selittävä tekijä jos ei ole huomattu tuota rajauksen muutosta ja oletettu että kaikki 1800kpl ovatkin yli 100-millisiä. Kevyiden heittimien määrä oli 600-650kpl eli jokseenkin sama kuin nyt esiin noussut ristiriita.

Jos 122H:n määrää erikseen katsoo niin 471kpl on periaatteessa järkevä. Rivivahvuus oli aikanaan 510kpl ja sittemmin myytiin kai Viroon 42kpl. Kun muutama vara-asekin on olemassa niin juuri tuon verranhan niitä olisi. Siis olisi jos ei puolta kalustosta olisi ensin stenattu ja sitten viiden vuoden jälkeen de-stenattu :D

Uusia asiakirjoja odotellessa siis. Ei tähän muuten saada tolkkua. ( jos sittenkään )
 
peelo kirjoitti:
-AEMI ilmoittaa joukot rykmentistä ylöspäin ja niiden kaluston
-GEMI ilmoittaa kaikkien aseiden määrän (sopimuksen mukaan eli oliko >100mm)
-AEMI/GEMI lukujen ei välttämättä siis tarvitse täsmätä
-YK ilmoituksissa on tuo sama >100mm, mutta siellä on myös Suomen osalta ainakin yhtenä vuonna ollut >75mm. Tämä siis tavanomaisten aseiden luettelossa johon @Rannari ilmeisesti viittaa. Siellä ei ilmoiteta joukkoja vaan ainoastaan kalustoa

Uusimmassa GEMI/AEMI ilmoituksissa on niin paljon epämääräisyyksiä että niiden lukuihin ei kannata luottaa täysin vaan mennä vanhemmilla 2012/2014 luvuilla. Niitä ei toki taida mistään enää löytyä, paitsi jos olet ne omalle koneelle ladannyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on jo opittu että ihan ensimmäisenä tuollaiset kupongit ladataan omalle koneelle. Ikuisuus jonka tiedot kuulemma verkossa säilyvät on käytännössä vuoden tai kaksi.
 
kertakenttään kirjoitti:
Operatiivisiin ei kuulu tekaosastoja.



Olen samassa käsityksessä. Tekaosastot ovat mielestäni parhaiten rakennettu joukko alueellisissa joukoissa.

Palataksemme tykistöön, olen pohtinut toimisiko jatkossa raskas patteri + jääkäripataljoona taisteluosastona. Tarve vaikka kahdellekymmenelle taisteluosastolle olisi 120 tykkiä, joiden lisäksi operatiivisillä olisi jatkossa K9(8)sit, joiden määrä olisi 54+xx. Näiden lisäksi olisi hieman olla bufferia parin kolmen patteriston verran. Siirtymällä kokonaan 6,1 tuuman väljyyteen määrän olisi oltava 250 tienoita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika vähän olisi kuusi tykkiä per osasto.

Ite pitäsin varulta ainakin 12 putkea
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Aika vähän olisi kuusi tykkiä per osasto.

Ite pitäsin varulta ainakin 12 putkea
Klikkaa laajentaaksesi...

Patteri 155mm vastaa kahta patteria 122mm tai KRHKta 12 putkella tulen painossa. Sinänsä tulentehon lasku ei olisi mitenkään huomattava kun ottaa huomioon, että 155 saavuttaa todennäköisimmin tuhoamisen kuin lamauttamisen. Parasta olisi se, että vihollisen edetessä enemmän maaleja tulee kantaman päähän eikä tykistöä vedetä taaemmas, jos kyseessä olisi prikaatin tai YLJOPOn tykistö. Samoin tulenkeskittäminen prikaatissa onnistuu kantaman puolesta sekä erikois a-tarvikkeiden käyttö parantaa vaikutusta.
 
kertakenttään kirjoitti:
Patteri 155mm vastaa kahta patteria 122mm tai KRHKta 12 putkella tulen painossa. Sinänsä tulentehon lasku ei olisi mitenkään huomattava kun ottaa huomioon, että 155 saavuttaa todennäköisimmin tuhoamisen kuin lamauttamisen. Parasta olisi se, että vihollisen edetessä enemmän maaleja tulee kantaman päähän eikä tykistöä vedetä taaemmas, jos kyseessä olisi prikaatin tai YLJOPOn tykistö. Samoin tulenkeskittäminen prikaatissa onnistuu kantaman puolesta sekä erikois a-tarvikkeiden käyttö parantaa vaikutusta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta eikö tulentiheyden lasku haittaa Suomen kaltaisessa maastossa, jossa maastonmuodot tarjoavat suhteellisen hyvin suojaa painesytyttimellisten kranaattien sirpaleilta? Vaikka 155 mm putkilla on enemmän tulivoimaa, osuu kranaatteja harvempaan ja vähemmän, kuin kaksinkertaisella määrällä 122 mm putkia.
 
kertakenttään kirjoitti:
Patteri 155mm vastaa kahta patteria 122mm tai KRHKta 12 putkella tulen painossa. Sinänsä tulentehon lasku ei olisi mitenkään huomattava kun ottaa huomioon, että 155 saavuttaa todennäköisimmin tuhoamisen kuin lamauttamisen. Parasta olisi se, että vihollisen edetessä enemmän maaleja tulee kantaman päähän eikä tykistöä vedetä taaemmas, jos kyseessä olisi prikaatin tai YLJOPOn tykistö. Samoin tulenkeskittäminen prikaatissa onnistuu kantaman puolesta sekä erikois a-tarvikkeiden käyttö parantaa vaikutusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta.

Enemmän vain mietin että 6 kpl. tykkejä hajallaan taisteluosaston alueella on vain lukumääräisesti vähän.

Silloin ei saa olla kovinkaan moni tykki liikkeessä samaan aikaan tai rikki. Muuten on koko taisteluosaston tykistö poissa pelissä pitkän aikaa.
 
kertakenttään kirjoitti:
Puhumattkaan esim ruotsalaisten kranaatinheittimistä tai olemattomasta kaukovaikutuskyvystä.

Edit. Semmonen ehkä sopiva määrä tykistöä per prikaati vois olla 1-2 patteristoa orgaanista ja YLJOPO/DIVARTY 2PSTO/3PR. Eli ruotsalaisille 4 patteristoa olisi sopiva, heittimistöä normaali komppania per pataljoona.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsalaisessa organisaatiossa oli jo kylmän sodan aikana suhteellisen aneeminen epäsuoran tulen komponentti.

Eli ottaen huomioon Archerin liikkuvuuden, ei tämä osuus tykistöä kahdelle prikaatille ole kovinkaan suuri poikkeus heidän perinteiseen epäsuoran tulen doktriiniin. Tosin siellä on tulossa joku ratkaisu liikkuvalle RsKrh:lle. Nyt pataljoonassa oleva on vetokaluston varassa. Malli joka on käytössä on alustan kanssa muistaakseni 100 kg suurempi painoltaan kuin Suomen vedettävä Krh.

Komppaniassa siellä ei ole Krh:ta ollenkaan. Tosin Suomen KvKrh komppaniassa on nykyään erikoisuus. Hieman toisen maailmansodan tuulahdusta.

Lännessä ollaan hieman unohdettu tykistö kun pyjaamasotureita alkuasukkaiden joukossa ei oikein voi tykistöiskulla kurittaa.

Tuossa Ruotsin ohuessa epäsuorassa tilessa on hieman "fredsskada" (rauhan aiheuttama vamma) makua. Siellä on kovasti kirjoiteltu että kun tykistötutkat ovat olemassa on vedettävä tykistö antiikista. Väheksymättä tykistötutkia ja niiden käytttöä, niin ei se nyt ihan niin taida olla. Ukrainassahan noista on jo kokemusta ja joskus toimi, joskus ei.
 
Ruotsalaiset käyttävät Tampellan 40-luvulla versiota, toki ruotsalaiset valmistivat kaiketi niitä lisenssillä myöhemmin. Kokonaispaino vetopyörästöineen on yli 600 kg (wikipedia) ja tosiaan jonkin verran enemmän kuin uudempaa tuotekehitystä oleva 120 KRH 92.
 
Ruåtsalaisilla on tosiaan käytössä 120 Krh/40:n perillisen "12 cm Granatkastare m/41":n päivitettyjä versioita m/41D ja E. Osia ovat tehneet sotien jälkeen ainakin MIA, Electrolux ja "dyra B". Silmiinpistävin ero tampellalaiseen on (nykyään) Brandt-mallinen aivan susihuono vastalevy, joka on aiheuttanut ongelmia STRIX:iä ammuttaessa: vastalevy ei vakavoidu ja v0 heittelee niin paljon, että STRIX ei olekaan asetetulla toimintahetkellä halutulla toimintakorkeudella, maaligeometrian laskenta menee pieleen ja tulos on "jo, jo men det var nära det" eli huti.
 
@J0h1F @Iso-Mursu, kyllä olette oikeassa. Toinen vaihtoehto voisi olla organisoida tykit 12 tykkisiksi patteristoiksi (ja ero nykyiseen oli) ja se tukisi kahta taisteluosastoa tai pataljoonaa, miten niitä nyt haluaa nimittää. Ehkä koko taisteluosastot pitäisi liittää kahden pataljoonan ja yhden raskaan patteriston rykmentiksi. Koko taisteluosaston ideahan on siinä, että niillä on kyky itsenäiseen taisteluun mikä katoaa kevyen tykistön poistumisen myötä. Jos halutaan huokealla lisää tulivoimaa niin vaikka rykmentti tasalle ylimääräinen KRHK. Rykmentissä olisi pelkällä 2x JÄÄKPATL+RSPSTO+KRHK kokoonpanolla 36 rskrh, 24 kvkrh ja 12 kenttätykkiä. Kyllä näitä rykmenttejä sais sen 10kpl ainakin tykkien puolesta, jos 113 K83-97 valmistettu. Tämä vaan on sinänsä "vaarallista" että ALPRllä tai YLJOPOlle ei jäisi muuta tykistöä kuin raketinheittimet. Operatiivisten tykistö liikkuu heidän mukanaan vaikka he treenaisivat tulevaa tehtävää Vaasassa ja Joensuussa olisi hervoton tarve raskaalle tykistölle.

@adam7, meidän kevyet komppanioissa ei ole mikään erikoisuus sinänsä, erikoisen siitä tekee käytettävä kaliiperi. Briteillä ja jenkeillä 81mm on pataljoonassa (pl. Stryker prikaatit, joissa komppanioissa on 120mm). Ranskiksista en tiedä, veikkaan 60mm, sakuilla ei edes ole kevyttä heittimistöä eikä niitä raskaitakaan ole edes kaikilla pataljoonilla.
 
Viimeksi muokattu:
kertakenttään kirjoitti:
Toinen vaihtoehto voisi olla organisoida tykit 12 tykkisiksi patteristoiksi (ja ero nykyiseen oli) ja se tukisi kahta taisteluosastoa tai pataljoonaa, miten niitä nyt haluaa nimittää. Ehkä koko taisteluosastot pitäisi liittää kahden pataljoonan ja yhden raskaan patteriston rykmentiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt kuullostaa todella vaaralliselta. Vaikka epäsuora olisikin suurin tappioden tuottaja, niin sen organisointi ei voi olla joukkorakenteen päätekijä. Kuvatun kaltainen joukko olisi iskevien osien kaksijakoisuudesta johtuen todella ongelmallinen. Taistelulajista huolimatta, komentajalla olisi käytännössä neljä huonoa vaihtoehtoa:

1) Taistelukosketus molemmilla joukkoyksiköillä. Lopputuloksena ei olisi reserviä.
2) Taistelukosketus yhdellä joukkoyksiköllä ja toinen reservissä. Lopputuloksena tehoton joukkojen käyttö.
3) Taistelujaotuksen muuttaminen siten, että kahdesta joukkoyksiköstä irroitetaan osia, joista muodostetaan kolmas joukkoyksikkö(ä muistuttava tekele). Lopputuloksena kaksi heikennettyä joukkoyksikköä ja yksi keräilyerä, jonka johto- ja tukiosat olisivat lievästi sanottuna kyseenalaiset.
4) Käskeä joukkoyksiköille reservin muodostamisen rykmentin komentajan johtoon käskystä "DORTMUND" (KKY + X h). Lopputuloksena olisi kaksi eri vaihtoehtoa. Liian lyhyt aikamääre sitoisi joukkoyksiköiden komentajien kädet, eivätkä ne pystyisi tehokkaaseen taisteluun. Liian pitkä aikamääre varsinkin epäonnistuneeseen tiedusteluun tai/ja nopeaan viholliskehitykseen liitettynä johtaisi turmioon.

Edellinen kappale käsitteli siis ainoastaan rykmenttiä, ylempänä ongelmat vain pahenisivat. Mikäli prikaati koostuisi kahdesta rykmentistä, niin ongelmat näkyisivät myös yhtymän tasalla. Lähes vastaavan mallin käytännön vaikutuksista löytyy esimerkkejä jopa lähihistoriastamme. Asemasota-vaiheen loppupuolella divisioonamme siirtyivät kolmijaosta kahden rykmentin ja yhden reservipataljoonan malliin, jonka jonka hedelmistä päästiinkin nauttimaan kesällä 1944. Luomalla joukkoyksikön/perusyhtymän ja yhtymän väliin rykmentti-tasa, niin johtaminen muuttuisi kankeammaksi. Samalla johtamisprosessin aikautus ja sitä kautta maavoimien taistelukello muuttuisivat. Tämä johtaisi epäsuhtaan kahden muun puolustushaaran johtamisprosessien suhteen, mistä seuraisi lisäsekoilua. Samoin esimerkiksi tiedustelu ja varsinkin OPERATIIVINEN tulenkäyttö vaikeutuisivat.

Ei jatkoon!
 
Entä neljän pataljoonan ja neljän patterin (24 putkea) prikaati, joka siis koostuisi neljästä erillisestä pattereista ja neljästä erillisestä pataljoonasta, eikä neljästä taisteluosastosta? Tällainen mahdollistaisi tarpeen mukaan 2-3 pataljoonan taistelukosketuksen aina vähintään yhden pataljoonan reservillä, ilman kankeaa ja reservin käytön ongelmia aiheuttavaa rykmenttitason väliporrasta. Samalla tykistöä voitaisiin käyttää erilaisissa kokoonpanoissa: tarvittaessa neljänä erillisenä patterina, kahtena 12-putkisena patteristona tai yhtenä patteristona ja kahtena patterina (jolloin raskaimmissa taisteluissa oleva pataljoona saisi patteriston ja kaksi muuta kosketuksessa olevaa patterin).

Kun 122-milliset sitten poistuvat (vai olisiko poliittista tahtoa rahoittaa a-tarvikehankintoja Puolasta tai Ukrainasta, jotka valmistavat 122 mm a-tarviketta Venäjän lisäksi), tulee kyllä ikävä taisteluosastojen 18-putkisia patteristoja näin jalkaväen näkökulmasta. Tykistön toiminta kyllä varmasti helpottuu, kun kantama pitenee oleellisesti.
 
kertakenttään kirjoitti:
@J0h1F @Iso-Mursu, kyllä olette oikeassa. Toinen vaihtoehto voisi olla organisoida tykit 12 tykkisiksi patteristoiksi (ja ero nykyiseen oli) ja se tukisi kahta taisteluosastoa tai pataljoonaa, miten niitä nyt haluaa nimittää. Ehkä koko taisteluosastot pitäisi liittää kahden pataljoonan ja yhden raskaan patteriston rykmentiksi. Koko taisteluosaston ideahan on siinä, että niillä on kyky itsenäiseen taisteluun mikä katoaa kevyen tykistön poistumisen myötä. Jos halutaan huokealla lisää tulivoimaa niin vaikka rykmentti tasalle ylimääräinen KRHK. Rykmentissä olisi pelkällä 2x JÄÄKPATL+RSPSTO+KRHK kokoonpanolla 36 rskrh, 24 kvkrh ja 12 kenttätykkiä. Kyllä näitä rykmenttejä sais sen 10kpl ainakin tykkien puolesta, jos 113 K83-97 valmistettu. Tämä vaan on sinänsä "vaarallista" että ALPRllä tai YLJOPOlle ei jäisi muuta tykistöä kuin raketinheittimet. Operatiivisten tykistö liikkuu heidän mukanaan vaikka he treenaisivat tulevaa tehtävää Vaasassa ja Joensuussa olisi hervoton tarve raskaalle tykistölle.

@adam7, meidän kevyet komppanioissa ei ole mikään erikoisuus sinänsä, erikoisen siitä tekee käytettävä kaliiperi. Briteillä ja jenkeillä 81mm on pataljoonassa (pl. Stryker prikaatit, joissa komppanioissa on 120mm). Ranskiksista en tiedä, veikkaan 60mm, sakuilla ei edes ole kevyttä heittimistöä eikä niitä raskaitakaan ole edes kaikilla pataljoonilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hienointa olisi jos olisi rahaa ostaa 9 kpl x 26 = noin 240 K9 telatykkiä.
 
J0h1F kirjoitti:
Entä neljän pataljoonan ja neljän patterin (24 putkea) prikaati, joka siis koostuisi neljästä erillisestä pattereista ja neljästä erillisestä pataljoonasta, eikä neljästä taisteluosastosta? Tällainen mahdollistaisi tarpeen mukaan 2-3 pataljoonan taistelukosketuksen aina vähintään yhden pataljoonan reservillä, ilman kankeaa ja reservin käytön ongelmia aiheuttavaa rykmenttitason väliporrasta. Samalla tykistöä voitaisiin käyttää erilaisissa kokoonpanoissa: tarvittaessa neljänä erillisenä patterina, kahtena 12-putkisena patteristona tai yhtenä patteristona ja kahtena patterina (jolloin raskaimmissa taisteluissa oleva pataljoona saisi patteriston ja kaksi muuta kosketuksessa olevaa patterin).

Kun 122-milliset sitten poistuvat (vai olisiko poliittista tahtoa rahoittaa a-tarvikehankintoja Puolasta tai Ukrainasta, jotka valmistavat 122 mm a-tarviketta Venäjän lisäksi), tulee kyllä ikävä taisteluosastojen 18-putkisia patteristoja näin jalkaväen näkökulmasta. Tykistön toiminta kyllä varmasti helpottuu, kun kantama pitenee oleellisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuvailit juuri suurin piirtein alueellisen prikaatin. Onneksi tässä on vielä kymmenkunta vuotta, että 122H poistuu sodanajan vahvuudesta ja siinä ajassa on ehditty hankkia lisää raskaita tykkejä. Venäjällä on tehty käytännössä 152mm versio H63sta, josta on myös 155mm versio vientiin. Kantama 15km, paino noin neljä tonnia. Koodia en muista ulkoa. Tuollaiset sopisi aika hyvin MAAVTST15 ympäriampuvuuden takia ja kantama riittävä sekä hyvä tulivoima.
 
kertakenttään kirjoitti:
Kuvailit juuri suurin piirtein alueellisen prikaatin. Onneksi tässä on vielä kymmenkunta vuotta, että 122H poistuu sodanajan vahvuudesta ja siinä ajassa on ehditty hankkia lisää raskaita tykkejä. Venäjällä on tehty käytännössä 152mm versio H63sta, josta on myös 155mm versio vientiin. Kantama 15km, paino noin neljä tonnia. Koodia en muista ulkoa. Tuollaiset sopisi aika hyvin MAAVTST15 ympäriampuvuuden takia ja kantama riittävä sekä hyvä tulivoima.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tykkäys sen takia, että nyt saattaisi pitkästä aikaa olla sellaista sotamateriaalia, jota Venäjältä EHKÄ kannattaisi hankkia! Odotetaan kuitenkin se 9 vuotta ennen tilauksen lähettämistä. Tänä aikana nähdään, kuinka höperö tsaari siellä on vallassa, onko tsaari saanut aikaiseksi maailmansodan jo ennen tilausta ja onko koko Venäjän valtiota enää olemassa...
 
kertakenttään kirjoitti:
Venäjällä on tehty käytännössä 152mm versio H63sta, josta on myös 155mm versio vientiin. Kantama 15km, paino noin neljä tonnia. Koodia en muista ulkoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku voisi kaivella sen koodin, koska en saanut kyseistä laitetta Googlesta esiin. Mutta hauskana kuriositeettina löytyi tämä itselleni entuudestaan tuntematon kapistus:

https://en.wikipedia.org/wiki/CITER_155mm_L33_gun

Y62sykh.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top