Tykistö

Rannari kirjoitti:
Aikamoista tuuliviiritouhua kun järjestelmän poistopäätös tulee vain 8 vuotta hankinnan jälkeen. Ja tuossa välissä ehdittiin tehdä jo jatkohankintakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erittäin skandinaavista. Vrt. raskas mto-patteri (Kustrobotbatteri RBS-15KA) Ruotsissa käyttöön 1995, koipalloihin 2000. Nyt sitten otettiin viikonloppuna parsittuna käyttöön 15 vuoden jälkeen. Suuri osa tarvekaluista oli ehditty myydä, hävittää ym.

https://navyskipper.blogspot.fi/2012/01/var-tog-materielen-vagen-del-1-ka.html

MLRS:n osalta ymmärtää paremmin kun siellä oli edessä rypäleasekiellon aiheuttama investointitarve ja 10+ vuoden eioota uusien ratkaisujen osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Falangi kirjoitti:
Cbh9Dwe.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa olis hieno militaristinen joulukortti. Jotain sopivaa tekstiä vain siihen kuvan päälle. "Joulupukki matkaan jo käy ".
 
Herman30 kirjoitti:
Tuossa olis hieno militaristinen joulukortti. Jotain sopivaa tekstiä vain siihen kuvan päälle. "Joulupukki matkaan jo käy ".
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajattelin juuri aivan samaa! "Jos et ole kiltisti, pakkasukko ei tuo lahjoja, vaan..."
 
magitsu kirjoitti:
Erittäin skandinaavista. Vrt. raskas mto-patteri (Kustrobotbatteri RBS-15KA) Ruotsissa käyttöön 1995, koipalloihin 2000. Nyt sitten otettiin viikonloppuna parsittuna käyttöön 15 vuoden jälkeen. Suuri osa tarvekaluista oli ehditty myydä, hävittää ym.

https://navyskipper.blogspot.fi/2012/01/var-tog-materielen-vagen-del-1-ka.html

MLRS:n osalta ymmärtää paremmin kun siellä oli edessä rypäleasekiellon aiheuttama investointitarve ja 10+ vuoden eioota uusien ratkaisujen osalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
"otettiin käyttöön" hm..

Varastoista etsittiin kirssojen ja koirien kanssa tarvikkeita, osa osista käytöstä poistetuista ohjusveneistä ja ajoneuvoa museostakin. Tässä toki saatin käyttöön lavetit ja ohjukset, ei tutka- tai johtamisjärjestelmäkomponenttejä. Sen vuoksi käyttöönotettu osa onkin osa laivaston laivuieita, eikä amfibiopataljoonaa, joka olisi loogisempaa jos koko kyky saataisiin käyttöön.

Näiden tutkia ei ole romutetu, vaan niitä on vielä varastossa ilmeisesti antenneja vajaina. Nykyisen päätöksen mukaan ne romutetaan, mutta en olisi yllättynyt jos nekin ilmoitetaan käyttöön kohtapuoliin.

Jossain näin muten väitteen, että Suomessa nämä ohukset laitettiin ensimmäisenä kuorma-autoille ja Ruotsi seurasi sitten persässä. Ruotsilla oli jo ajoneuvoilla (lavetilla) RBS-08 järjestelmää, jota sillä oli myös laivoilla, joten idean myyminen suomalaisena innovaationa on hieman kornia. RBS-15 vuosiluvuista Ruotsissa voi luke esim http://kustartilleriet.gearhead.se/KARB.html
 
Falangi kirjoitti:
BONUS

Cbh9Dwe.jpg


2 tanks 1 gun
Klikkaa laajentaaksesi...

Siellä on oikein kaksi kollimaattoriakin pystyssä. Kuvittelin kyseisessä laitoksessa olevan jo vähän erilaiset suuntaussysteemit, mutta lienee varajärjestelmä tuokin. Mutta on ainakin pelattu varmanpäälle jos on varajärjestelmän varajärjestelmäkin, kenties vielä taulukin pystyssä kauempana niin on varajärjestelmän varajärjestelmän varajärjestelmäkin käytössä tarvittaessa.

Erikoisessa paikassa muuten lähtönopeustutkakin, kun on lavetin vieressä, jos tuo sellainen on. Ainakin sellaiselta vaikuttaisi.
 
adam7 kirjoitti:
"otettiin käyttöön" hm..

Varastoista etsittiin kirssojen ja koirien kanssa tarvikkeita, osa osista käytöstä poistetuista ohjusveneistä ja ajoneuvoa museostakin. Tässä toki saatin käyttöön lavetit ja ohjukset, ei tutka- tai johtamisjärjestelmäkomponenttejä. Sen vuoksi käyttöönotettu osa onkin osa laivaston laivuieita, eikä amfibiopataljoonaa, joka olisi loogisempaa jos koko kyky saataisiin käyttöön.

Näiden tutkia ei ole romutetu, vaan niitä on vielä varastossa ilmeisesti antenneja vajaina. Nykyisen päätöksen mukaan ne romutetaan, mutta en olisi yllättynyt jos nekin ilmoitetaan käyttöön kohtapuoliin.

Jossain näin muten väitteen, että Suomessa nämä ohukset laitettiin ensimmäisenä kuorma-autoille ja Ruotsi seurasi sitten persässä. Ruotsilla oli jo ajoneuvoilla (lavetilla) RBS-08 järjestelmää, jota sillä oli myös laivoilla, joten idean myyminen suomalaisena innovaationa on hieman kornia. RBS-15 vuosiluvuista Ruotsissa voi luke esim http://kustartilleriet.gearhead.se/KARB.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuli luettua nuo linkkien takana olevat kuvaukset Ruotsin maasijoitteisista RBS-15:stä ja ainakin niiden osalta Suomessa oli aikamoinen etumatka. Suomessa MTO85 otettiin maalavetilla käyttöön (muistaakseni) 1988 ja Ruotsissa siis 1995. Tämän lisäksihän Suomessa oli käytössä MTO66 perävaunuasenteisena jostain 1960-/1970-lukujen taitteesta.

Minulle oli yllätys, että Ruotsissa oli ainoastaan yksi MTO-patteri maalavetilla, tosin 6 laukaisuajoneuvolla. Suomessahan pattereita on useampia, mutta suomalaiseen tyyliin patterin vahvuus on huomattavasti pienempi.
 
Hanski kirjoitti:
Tuli luettua nuo linkkien takana olevat kuvaukset Ruotsin maasijoitteisista RBS-15:stä ja ainakin niiden osalta Suomessa oli aikamoinen etumatka. Suomessa MTO85 otettiin maalavetilla käyttöön (muistaakseni) 1988 ja Ruotsissa siis 1995. Tämän lisäksihän Suomessa oli käytössä MTO66 perävaunuasenteisena jostain 1960-/1970-lukujen taitteesta.

Minulle oli yllätys, että Ruotsissa oli ainoastaan yksi MTO-patteri maalavetilla, tosin 6 laukaisuajoneuvolla. Suomessahan pattereita on useampia, mutta suomalaiseen tyyliin patterin vahvuus on huomattavasti pienempi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta taas routsalaiset pystyvät laukomaan MTO myös hävittäjillään, tosin enpä tiedä onko sitäkään kykyä kuinka hyvin ylläpidetty.
 
Old Boy kirjoitti:
Ei ole lähtönopeustutka, vaan tykkiryhmän läppärille on ilmestynyt kuljetus- ja suojalaatikko, joka on varustettu kolmijalalla. Oheisessa kuvassa näkyy hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä katsoimmeko samaa asiaa, mutta puhun tuosta kaikkein korkeimmasta kolmijalasta kollimaattoreiden vieressä. Näyttää paljon pienemmältä kuin tuossa sinun liittämässäsi kuvassa oleva suojalaatikko.

Joka tapauksessa tuo metallinen kuljetusboksi on huomattavasti fiksumi keksintö kuin aiempi muovinen, jonka osia on itsekin tullut keräiltyä pitkin tykkipihaa. Silti ammunnassa en sijoittaisi tuota metallistakaan laitosta suoraan sinne suuntaan mistä paine tulee, ellei tuossa kannessa ole lukitusta, niin tuo kansi pamahtaa kiinni. Mikäli taas laatikko on toisinpäin ei kansi kestä pitkään sitä painetta. Siksi tuo koko systeemi pitäisi olla jotenkin viistosti tykkiin nähden.
 
Kuvassa ampuvassa 155K98:ssa tykkipääte on peräkappaleen päällä näkyvä musta loota. Lähtönopeustutka näyttäisi olevan paikallaan lehdon etupäässä. Kolmijalan päällä on todennäköisimmin ylimääräinen lähtönopeustutka ja sen vieressä mittauksen starttianturi(t) s.o. valokenno(t). 122H63:lla ja sen postilaatikolla ei liene tekemistä asian kanssa.
 
Falangi kirjoitti:
Toisaalta taas routsalaiset pystyvät laukomaan MTO myös hävittäjillään, tosin enpä tiedä onko sitäkään kykyä kuinka hyvin ylläpidetty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä ja takavuosina pintalaivasto oli ihan eri suuruusluokkaa puhumattakaan sukellusveneistä (nämä nyt tosin eivät pysty MTO:n laukaisuun).

Mutta onko Ruotsin ilmavoimilla vielä kyky ampua RSS-15:ta? Minulla on jotenkin epämääräinen muistikuva, ettei RBS-15:iä olisi integroitu JAS-39C:hen tai D:hen tai että ilmavoimat eivät olisi päivittäneet ohjuksiaan. Alkuperäiset RBS-15 Mk. II:t alkanevat olla kohtapuolin heikossa hapessa, jos niitä ei ole päivitetty.
 
Hanski kirjoitti:
Kyllä ja takavuosina pintalaivasto oli ihan eri suuruusluokkaa puhumattakaan sukellusveneistä (nämä nyt tosin eivät pysty MTO:n laukaisuun).

Mutta onko Ruotsin ilmavoimilla vielä kyky ampua RSS-15:ta? Minulla on jotenkin epämääräinen muistikuva, ettei RBS-15:iä olisi integroitu JAS-39C:hen tai D:hen tai että ilmavoimat eivät olisi päivittäneet ohjuksiaan. Alkuperäiset RBS-15 Mk. II:t alkanevat olla kohtapuolin heikossa hapessa, jos niitä ei ole päivitetty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Alunperin Ruotsin hallitus ei halunnut budjetoida rahaa ohjuksen integrointiin JAS C/D malliin. Tässä Ruotsilla kävi säkä. Thaimaa halusi ohjuksen omiin C/D koneisiinsa, joten integrointi tehtiin Thaimaan piikkiin. Ja nyt on ohjukset ruotsalaistenkin koneiden käytössä.

@Hanski RBS-15 tilaus aluksiin tehtiin Ruotsissa 1979. Tilaus kuorma-autoille ilmeisesti 1984, mutta siellä on kaikki "perusteellista". Ruotsalaisessa Försvarsbeslut 1987 suunniteltiin neljän patterin vahvuuttaa, mutta vain yksi ehdittiin saada aikaan ja varoja käytettiinkin Västermanland sukellusveneisiin. sitten puolustuspäätös 2000 lakkautti tämänkin patterin.
 
Paljonkos niitä AT 2 miinaraketteja ostettiin aikoinaan? Toivottavasti edes niitä olisi tarpeeksi että olis pojilla jotain ammuttavaa eikä tarvis joka laakasua pihdata.
 
nurmipora kirjoitti:
Paljonkos niitä AT 2 miinaraketteja ostettiin aikoinaan? Toivottavasti edes niitä olisi tarpeeksi että olis pojilla jotain ammuttavaa eikä tarvis joka laakasua pihdata.
Klikkaa laajentaaksesi...

No se 400 rakettia Hollannista riittää about yhteen tuliannokseen per heitin. Siinä oli vissiin miina-ammukset, rypäleet ja harakit. Ja sitten 16000 tiettävästi romutettiin Hollannissa... Jos ei mitään jemma-nimistä paikkaa ole niin ei kyl kauheesti paukuteltavaa ole :rolleyes:
 
ak.tied kirjoitti:
No se 400 rakettia Hollannista riittää about yhteen tuliannokseen per heitin. Siinä oli vissiin miina-ammukset, rypäleet ja harakit. Ja sitten 16000 tiettävästi romutettiin Hollannissa... Jos ei mitään jemma-nimistä paikkaa ole niin ei kyl kauheesti paukuteltavaa ole :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Miinaraketit ostettiin Saksasta. Jonkun määräarvionkin olen jossain nähnyt. Se oli muistaakseni 150 raketin vaiheilla mutta todenperäisyydestä ei ole minkäänlaista tietoa.

Miinaraketeilla ja GMLRS-satsilla saisi ehkä yhteensä Suomen heittimille kertatäytön. Siis niille jotka eivät ole luolien kätköissä...
 
Ei, ei...kertalaukaus ja sitten rynkky kouraan ja kiväärimiehen hommaan. Ketään ei päästetä kotiin kesken työpäivän.
 
Talvela kirjoitti:
Nyt meni oikeasti teet rinnuksille jollain naapurin virkamiehellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pääesikunnassa Helsingissä taas sykkii otsasuoni.

scip10 kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen tieto. Meille on siis aikanaan hankittu 400 M26-rakettia harjoituskäyttöön muutettavaksi. Lienee täysin mahdollista, joskin poliittisesti epäkorrektia olettaa, että suuri osa näistä raketeista ”odottaa muutostöitä” alkuperäisessä kunnossa rypäleet sisällään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymys kuuluu, miksi vain 400, kun mitä ilmeisimmin Hollannilla on ollut huomattavasti suurempi määrä raketteja?

Jos raketit olisivatkin täynnä rypäleitä, niin silti muutama sata rakettia on hyvin vähänlainen määrä kokonaisuuden kannalta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top