Tykistö

Tässä kun on noita ilmoituksia seurannut nyt aika monta vuotta, niin minulla on kehittynyt sellainen käsitys, että siellä on täytynyt vaihdella henkilö joka ilmoituksen tekee. Siellä kun on aina uusi ukko keräämässä tietoja, niin se ei osaa katsoa kaikkialta niitä tietoja tai sitten tulkitsee ilmoituksen teko ohjeita aina eritavalla. Eli jos kyseiseltä henkilöltä mentäisiin kysymään, niin vastaus menisi tyyliin "Mistä minä tiesin..." tai "Mutku siinä lukee selvästi, että...".

Suomessa upseerit vaihtavat tehtäviä yleensä 2-5 vuoden välein, vaikkakin poikkeuksia on molempiin suuntiin...
 
Siellä on ensi marraskuulle merkitty Suomeen Nordic Artillery Exercise (NAX). Kun nyt maavoimien vaikuttamisharjoituksessa oli 45 ruotsalaisen sotilaan osasto, jossa oli tulenjohtajia ja tykistötutkaosasto, niin ensi vuonna vetäisin tuosta johtopäätöksen että siellä voi olla myös ulkomaista ampuvaa osastoa. Jos siellä suunnitellaan olevan vain kotimaiset ja ruotsalaiset osastot, niin sitä nimitettäisiin arvioini mukaan FINSWE harjoitukseksi. Arvaukseni mukaan tuolla voi olla norjalainen osasto mukana. Luin jostain aiemmin että norjalaisia olisi 2017 tulossa Suomeen harjoitteleman.

Siellä on ensi vuoden MVH:n kyljessä NAX jossa yhteispohjoismainen patteristo, siitä oli täälläkin jo juttua jossain.
 
Olisko nopea tuliasemasta poistuminen tärkeämpi kuin nopea tulenavaus?

Ei välttämättä.

Nykyiseen taistelutapaan kun kuuluu hajautetut tykit, jolloin tykit ovat yksittäisiä maaleja, jonka tarkoituksena on estää useamman tykin tuhoaminen yhdellä vastaiskulla. Tällöin yksi tykki voi aloittaa poistumisen, kun muut tykit tukevat sitä. Ei ole siis tarvetta vetäytyä kaikilla tykeillä yhtä aikaa.

Joka tapauksessa aikaa on kuitenkin käytettävissä, ei sieltä vastaiskua tule sekunnin kuluttua. Pitää kuitenkin muistaa, että jos pääsee ampumaan ensimmäisenä, ei siellä vihollinen tyynenä laske asemien sijaintia ja iske välittömästi takaisin. Ensimmäisenä vihollinen tietysti suojautuu ja koittaa välttää tappioita. Kun tilanne rauhoittuu, vihollinen yrittää paikantaa alueen, josta heitä kohti ammuttiin. Pahimmillaan siellä on kaikki kalusto ja tutkat valmiina ja puhutaan vastaiskusta ehkä 15 minuutin sisään omasta tulen päättämisestä, mutta mikäli siellä ei ole tutka valmiina tai muutenkaan olla valmiita iskemään, ei vastaiskua välttämättä tule tai puhutaan huomattavasti pidemmistä ajoista. Kuitenkin tuo 15 minuuttiakin on riittävä aika häipyä paikalta myös ison tykin kanssa.
 
No, mää oonkin Ilmavoimista... :-)
Mutta siis senkin vähemmän merkitystä, mihin suuntaan korohoron putki vaunussa sojottaa?
 
Mutta siis senkin vähemmän merkitystä, mihin suuntaan korohoron putki vaunussa sojottaa?

Nyt en ihan ymmärtänyt, mutta jos meinaat onko sillä merkitystä mihin vastustajan putket sojottavat, niin ei oikeastaan ole.

Jos meinaa ampua tiettyyn kohtaan, pitää ne tykit suunnata oikein, ei riitä että putket ovat sinnepäin. Itänaapurissa tosin ei taida olla niin tarkkaa että osuu kohteeseensa, kun ammutaan paljon kerralla, niin saadaan ainakin sinnepäin osumaan. Suomalaiset taas osuvat tarvittaessa erittäinkin pienelle alueelle, kun laskelmat ja suuntaukset on tehty huolellisesti ja oikein.

Naapurilla tosiaan on niitä tykistötutkia, joita meillä ei ole. Niillä pystyy nopeasti tietokoneella laskemaan mistä on ammuttu ja näin ollen paikantamaan tykit. Toki tiedonkulku sitten tutkalta tykeille ja henkilöille jotka ammunnasta päättävät voi kestää kauankin, riippuu ihan vetävätkö radiolla, kaapelilla, puhelimella vai juosten komentoja eteenpäin. Tykin suuntaaminenhan ei nopealta kaverilta kestä kuin reilut 10 sekuntia. Eli itse ainakin tykkimiehenä toivoisin, että jos vastustajalla on käytössään tykistötutka, niin tiedonkulku tutkalta vastustajan tykeille kestäisi mahdollisimman kauan, tietysti parempi että tutkia ei olisi lainkaan käytössä.

Toki meidän etumme on se, että pystymme ensiksi eliminoimaan vastustajan tykistötutkat.
 
Raketinheittimissä on munaa, mutta 8 kilsan kantama? Ei kai me tuollaista haluta?

Mieti tältä kannalta, 122 RAKH minimikantama on jotain 7-8km, joten M-63 voi käyttää tulta niille alueille joille 122 ei pysty sekä hajontakin on todennäköisesti pienempi. Taisteluosasto tasalle 8km kantama on riittävä nähdäkseni, prikaatille pitää olla jo se 20km.
 
Ei välttämättä.

Nykyiseen taistelutapaan kun kuuluu hajautetut tykit, jolloin tykit ovat yksittäisiä maaleja, jonka tarkoituksena on estää useamman tykin tuhoaminen yhdellä vastaiskulla. Tällöin yksi tykki voi aloittaa poistumisen, kun muut tykit tukevat sitä. Ei ole siis tarvetta vetäytyä kaikilla tykeillä yhtä aikaa.

Joka tapauksessa aikaa on kuitenkin käytettävissä, ei sieltä vastaiskua tule sekunnin kuluttua. Pitää kuitenkin muistaa, että jos pääsee ampumaan ensimmäisenä, ei siellä vihollinen tyynenä laske asemien sijaintia ja iske välittömästi takaisin. Ensimmäisenä vihollinen tietysti suojautuu ja koittaa välttää tappioita. Kun tilanne rauhoittuu, vihollinen yrittää paikantaa alueen, josta heitä kohti ammuttiin. Pahimmillaan siellä on kaikki kalusto ja tutkat valmiina ja puhutaan vastaiskusta ehkä 15 minuutin sisään omasta tulen päättämisestä, mutta mikäli siellä ei ole tutka valmiina tai muutenkaan olla valmiita iskemään, ei vastaiskua välttämättä tule tai puhutaan huomattavasti pidemmistä ajoista. Kuitenkin tuo 15 minuuttiakin on riittävä aika häipyä paikalta myös ison tykin kanssa.

Tässä suhteessa Nemo on loistava 360 astetta kääntyvän tornin kanssa. Neljä Nemoa voi ajaa vaikka "olympiarenkaita" ristiin ja antaa aika-ajoin MRSI-satsit ja siirtyä taas. Siinä on vihollinen aika pihalla mistä sitä tulta tulee. Toki PsH toimii myös, mutta Nemo on kyllä nopeudessaan aika pistämätön.
 
Tässä suhteessa Nemo on loistava 360 astetta kääntyvän tornin kanssa. Neljä Nemoa voi ajaa vaikka "olympiarenkaita" ristiin ja antaa aika-ajoin MRSI-satsit ja siirtyä taas. Siinä on vihollinen aika pihalla mistä sitä tulta tulee. Toki PsH toimii myös, mutta Nemo on kyllä nopeudessaan aika pistämätön.

Vihollisella on ihan samat ajatukset kun meilläkin, kyllä ensisijaisesti me haluamme tuhota vihollisen huollon ja tiedustelun. Ei ne pelkät vihollisen tykit ole meille se suurin uhka. Samalla tavalla vihollinen haluaa tuhota meiltä huollon, jolla on suurempia vaikutuksia kokonaisuuteen. Kyllä se vihollinenkin tietää, että jos tykit on meillä hajautettu parhaimmillaan kilometrien päähän toisistaan, ei ole mitään järkeä lähteä tuhoamaan yksittäisiä tykkejä ensimmäisenä, varsinkaan jos ei ole 100% varma siitä onko kyseessä oikea tykki vai valetykki.

Toki täytyy muistaa että omille yksiköillemme suuren uhkan aiheuttavat etenkin maahanlaskujoukot ja taisteluhelikopterit. Itseäni ei ainakaan tykkimiehenä pelota ajatuksena eniten se, että tulisi vihollisen kuulaa niskaan, vaan se että jos tiedostan vihollisen maahanlaskujoukkoja olevan selkäni takana ja meitä puolustaa oman patterimme taistelijat, joiden ammuntataito on tykistössä kaikkea muuta kuin mitä se on jalkaväessä. Enkä haluaisi myöskään olla ottavana osapuolena jos Mil tai Kamov pörrää yläpuolella, kun sitä vastaan ei oikein ole mitään millä puolustautua.
 
Ehkä ne kadonneet tykit tulivat takaisin, koska Venäjä on ollut niin aggressiivinen viime aikoina. Joka tapauksessa, 130:t ja 152:t eivät ole kauan enää laskuissa mukana. Ne poistuvat varmasti pian sen jälkeen kun ne uudet telatykit ovat toiminnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt en ihan ymmärtänyt, mutta jos meinaat onko sillä merkitystä mihin vastustajan putket sojottavat, niin ei oikeastaan ole.

Ei kun tämä oli kommenttina ja pohdiskeluna tuhon vähän aiemmin tämän "sinisensotilaan" yhä uudestaan esille tuomaan kysymykseen "miksi Suomessa Nasun vaunussa korohoron putket osoittavat taakse eikä eteen?" Arvelin, että tuliasemaan joutaa kyllä peruuttamaankin. On sitten poistuminen jouhevampi suoraan eteenpäin.
 
Ei kun tämä oli kommenttina ja pohdiskeluna tuhon vähän aiemmin tämän "sinisensotilaan" yhä uudestaan esille tuomaan kysymykseen "miksi Suomessa Nasun vaunussa korohoron putket osoittavat taakse eikä eteen?" Arvelin, että tuliasemaan joutaa kyllä peruuttamaankin. On sitten poistuminen jouhevampi suoraan eteenpäin.

Noniin tuotakin täällä aiemmin jo selvitin.

Tosiaan kranaatinheittimet ja tykit ovat kuitenkin kaksi eri asiaa ja niitä käsitellään eri tavoin. Kaikki kranaatinheittimethän eivät kulje edes ajoneuvon lavalla, vaan myös jouhevasti sotilaiden kantamina.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ei välttämättä.

Nykyiseen taistelutapaan kun kuuluu hajautetut tykit, jolloin tykit ovat yksittäisiä maaleja, jonka tarkoituksena on estää useamman tykin tuhoaminen yhdellä vastaiskulla. Tällöin yksi tykki voi aloittaa poistumisen, kun muut tykit tukevat sitä. Ei ole siis tarvetta vetäytyä kaikilla tykeillä yhtä aikaa.

Joka tapauksessa aikaa on kuitenkin käytettävissä, ei sieltä vastaiskua tule sekunnin kuluttua. Pitää kuitenkin muistaa, että jos pääsee ampumaan ensimmäisenä, ei siellä vihollinen tyynenä laske asemien sijaintia ja iske välittömästi takaisin. Ensimmäisenä vihollinen tietysti suojautuu ja koittaa välttää tappioita. Kun tilanne rauhoittuu, vihollinen yrittää paikantaa alueen, josta heitä kohti ammuttiin. Pahimmillaan siellä on kaikki kalusto ja tutkat valmiina ja puhutaan vastaiskusta ehkä 15 minuutin sisään omasta tulen päättämisestä, mutta mikäli siellä ei ole tutka valmiina tai muutenkaan olla valmiita iskemään, ei vastaiskua välttämättä tule tai puhutaan huomattavasti pidemmistä ajoista. Kuitenkin tuo 15 minuuttiakin on riittävä aika häipyä paikalta myös ison tykin kanssa.

Yhdysvaltain Euroopan maavoimien komentaja kyllä vahvisti että 3 minuuttia on maksimiaika jonka sisään vastatykistön täytyy reagoida venäläiseen tykistöön, sama ilmeisesti toisinpäin, muuten ei ole kuulemma mitään jakoa.
 
Yhdysvaltain Euroopan maavoimien komentaja kyllä vahvisti että 3 minuuttia on maksimiaika jonka sisään vastatykistön täytyy reagoida venäläiseen tykistöön, sama ilmeisesti toisinpäin, muuten ei ole kuulemma mitään jakoa.

Näin ehkä, jos siis tykit on asemissa, ampumavalmiina ja miehistö odottaa vain suuntaa ja käskyä ampua. Jos taas ei olla ampumavalmiita, ei kyllä 3 minuutissa myöskään sellaiseksi erittäin suurella todennäköisyydellä päästä. Itselleni opetettiin, että jos ammumme ensin, niin vastaisku tulee (jos tulee) aikavälillä 15-60 minuuttia.

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että ei siellä vastapuolellakaan ole kaikkialla niitä tykistötutkia. Jos heillä ei ole harmainta aavistusta mistä heitä ammutaan, niin ei kyllä 3 minuutissa ensin selvitetä mistä ammutaan.
 
Vihollisella on ihan samat ajatukset kun meilläkin, kyllä ensisijaisesti me haluamme tuhota vihollisen huollon ja tiedustelun. Ei ne pelkät vihollisen tykit ole meille se suurin uhka. Samalla tavalla vihollinen haluaa tuhota meiltä huollon, jolla on suurempia vaikutuksia kokonaisuuteen. Kyllä se vihollinenkin tietää, että jos tykit on meillä hajautettu parhaimmillaan kilometrien päähän toisistaan, ei ole mitään järkeä lähteä tuhoamaan yksittäisiä tykkejä ensimmäisenä, varsinkaan jos ei ole 100% varma siitä onko kyseessä oikea tykki vai valetykki.

Toki täytyy muistaa että omille yksiköillemme suuren uhkan aiheuttavat etenkin maahanlaskujoukot ja taisteluhelikopterit. Itseäni ei ainakaan tykkimiehenä pelota ajatuksena eniten se, että tulisi vihollisen kuulaa niskaan, vaan se että jos tiedostan vihollisen maahanlaskujoukkoja olevan selkäni takana ja meitä puolustaa oman patterimme taistelijat, joiden ammuntataito on tykistössä kaikkea muuta kuin mitä se on jalkaväessä. Enkä haluaisi myöskään olla ottavana osapuolena jos Mil tai Kamov pörrää yläpuolella, kun sitä vastaan ei oikein ole mitään millä puolustautua.

En nyt sanoisi, että taisteluosaston tykistölle ainakaan maahanlaskujoukot olisivat mikään uhka. Maahanlasku tehdään enintään päivän hyökkäysmatkan päähän eli olosuhteista riippuen 30-50km. Maahanlaskulla muutenkin pyritään yleensä saamaan joku liikenteen kannalta tärkeä kohta kuten silta, ratapiha tai valtateiden risteys haltuun, jonne tuskin on epiksen yksiköitä ryhmitetty. Hekot kyllä, maahanlasku ei.

Ei välttämättä.

Nykyiseen taistelutapaan kun kuuluu hajautetut tykit, jolloin tykit ovat yksittäisiä maaleja, jonka tarkoituksena on estää useamman tykin tuhoaminen yhdellä vastaiskulla. Tällöin yksi tykki voi aloittaa poistumisen, kun muut tykit tukevat sitä. Ei ole siis tarvetta vetäytyä kaikilla tykeillä yhtä aikaa.

Joka tapauksessa aikaa on kuitenkin käytettävissä, ei sieltä vastaiskua tule sekunnin kuluttua. Pitää kuitenkin muistaa, että jos pääsee ampumaan ensimmäisenä, ei siellä vihollinen tyynenä laske asemien sijaintia ja iske välittömästi takaisin. Ensimmäisenä vihollinen tietysti suojautuu ja koittaa välttää tappioita. Kun tilanne rauhoittuu, vihollinen yrittää paikantaa alueen, josta heitä kohti ammuttiin. Pahimmillaan siellä on kaikki kalusto ja tutkat valmiina ja puhutaan vastaiskusta ehkä 15 minuutin sisään omasta tulen päättämisestä, mutta mikäli siellä ei ole tutka valmiina tai muutenkaan olla valmiita iskemään, ei vastaiskua välttämättä tule tai puhutaan huomattavasti pidemmistä ajoista. Kuitenkin tuo 15 minuuttiakin on riittävä aika häipyä paikalta myös ison tykin kanssa.

Tietäjät tietää, että venäläisten tapaan taistella kuuluu ne kuuluisat tulivalmistelut, joita varten maalitetaan tuliasemat. Tuli maalinosoitus sitten satelliitilta tai vastatykistötutkalta, maalit pyritään lamauttamaan jo ennen hyökkäyksen alkua koska mikä järki odottaa, että finski alkaa ampumaan omia hajalle. Venäläisten tapa ei ole niinkään maalittaa yksittäisiä tykkejä tai heittimiä ja ampua niitä maalinosoituksen saatuaan vaan kerätään talteen tiedot tuliasemista ja sitten vaikka 12h päästä ammutaan ne seuraavaan tulivalmisteluun liittyen. Miettikää sitä vaivaa ja kranaattien määrää mikä tällaiseen vastatykistötoimintaan menisi sekä taistelevien joukkojen tukemisen kärsiminen.
 
Back
Top