Tykistö

[SJ]

Tämä. K9 eivät todennäköisesti vapauta mitään tykkejä alueellisten käyttöön vaan operatiivisia vahvennetaan pelkästään. Veikkaan itsekin, että oletetulla 48 tykillä aseistetaan mekit, karjalaiset ja porilaiset. Yksi villi vaihtoehto olisi venksata K98 yksi patteri karjalaisilta ja porilaisilta pois ja antaa 12-tykkinen psto alueellisille, jolloin operatiivisille jää 12+12 K98 ja K9. Muutenkin yksi 18-tykkinen K98 psto pitäisi olla alueellisilla käytössä, koska KAIJPR ei ilmeisesti ole enää. Operatiivisten tykistöä olisi siis 36 PSH74, 48 K9, 24 (36) K98 ja raketinheittimiä.

Lienee yksi ja sama, kunhan pitävät ne käytössä.

 

[Rannari]

Tämä. K9 eivät todennäköisesti vapauta mitään tykkejä alueellisten käyttöön vaan operatiivisia vahvennetaan pelkästään. Veikkaan itsekin, että oletetulla 48 tykillä aseistetaan mekit, karjalaiset ja porilaiset. Yksi villi vaihtoehto olisi venksata K98 yksi patteri karjalaisilta ja porilaisilta pois ja antaa 12-tykkinen psto alueellisille, jolloin operatiivisille jää 12+12 K98 ja K9. Muutenkin yksi 18-tykkinen K98 psto pitäisi olla alueellisilla käytössä, koska KAIJPR ei ilmeisesti ole enää. Operatiivisten tykistöä olisi siis 36 PSH74, 48 K9, 24 (36) K98 ja raketinheittimiä.

Valmiusprikaatien alkuperäinen suunnitelma oli 12-putkinen psh-patteristo. Eiköhän ne vedettävät nyt lähde sieltä hyvinkin liukkaasti muihin hommiin kun K9 tulee. Ulottuvaa kanuunakalustoa on niin vähän ettei kaikkia munia ole varaa kerätä samaan koriin. Ja 122PSH menee pataan 20-luvun alussa. Sekin on useammassa eri käänteessä erittäin selkeästi ilmaistu. Parhaat yksilöt voivat hetken roikkua moottoroitujen tst-osastojen kokoonpanoissa mutta koko joukolle taitaa tulla noutaja 20-luvulla.

 

[Tykimies]

Tämähän on asia jota ei enää ole. Sillä eihän pitkin metsiä hajautettujen tykkien miehistöt ja komento- sekä huolto-osat kykene tukemaan toistensa jv -taistelua sekä tekemään vastahyökkäyksiä entiseen tapaan. Mutta eihän enää olla ilman kuljetusvälineitä ja siten pakotettuja jäämään paikoilleen. Eikä siis pureuduta kuolemaan asti jotain tärkeää aluetta puolustamaan.

Nykymallissa tykkimiehet tietysti puolustavat ensisijaisesti omia tykkejään, mutta täytyy sanoa että siinä kohtaa ollaan kyllä aika kusessa jos yksittäinen tykki kohtaa vihollisen jalkaväkeä kilometrin etäisyydellä. Sitten voi miettiä mihin omat joukot sieltä edestä ovat kadonneet.
Toki ei tykkimiesten kannata rynnäkkökiväärillä lähteä taiteilemaan, niin kauan kuin on tykki toimintakunnossa, niin suora-ammunnalla saa pahaa jälkeä aikaiseksi.

Mutta patteria puolustetaan sitten niillä resursseilla mitä siellä on eli komento- ja huoltomiehet ensisijaisesti ja loput ylimääräiset miehet tykeiltä. Tätähän paljon harjoitellaan varusmiespalveluksen aikana. Aika harvoin sitä tuli tykillä ammuttua täydellä miehistöllä, kyllä siellä yleensä oli maksimissaan 4-5 miestä paikalla. On toki sitä tullut useasti kolmellakin miehellä ammuttua, kun muut äijät ovat olleet nyrkissä.

 

[SJ]

Nykymallissa tykkimiehet tietysti puolustavat ensisijaisesti omia tykkejään, mutta täytyy sanoa että siinä kohtaa ollaan kyllä aika kusessa jos yksittäinen tykki kohtaa vihollisen jalkaväkeä kilometrin etäisyydellä. Sitten voi miettiä mihin omat joukot sieltä edestä ovat kadonneet.
Toki ei tykkimiesten kannata rynnäkkökiväärillä lähteä taiteilemaan, niin kauan kuin on tykki toimintakunnossa, niin suora-ammunnalla saa pahaa jälkeä aikaiseksi.

Mutta patteria puolustetaan sitten niillä resursseilla mitä siellä on eli komento- ja huoltomiehet ensisijaisesti ja loput ylimääräiset miehet tykeiltä. Tätähän paljon harjoitellaan varusmiespalveluksen aikana. Aika harvoin sitä tuli tykillä ammuttua täydellä miehistöllä, kyllä siellä yleensä oli maksimissaan 4-5 miestä paikalla. On toki sitä tullut useasti kolmellakin miehellä ammuttua, kun muut äijät ovat olleet nyrkissä.

Mitenkäs tuon ryhmityksen kanssa oikein olisi, onko tosiaan niin, että siellä missä tykistö on asemissa (hajautettuna tai sitten ei) ei olisi muita omia joukkoja kylliksi lähellä, että voisivat auttaa? Toki toiset varmaankin haluavat asemat, joissa ei ole heti vieressä valtavaa mölytoosaa, joka lienee vielä lisäksi aika korkealla vihollisen maalilistalla kun aletaan tekemään tulivalmisteluja, mutta toisaalta eipä ne vihollisetkaan sinne tykin viereen ilmaannu ihan tyhjästä. Tai onko tuo tykkien ryhmitys yleensä KRH:n kantaman ulkopuolella, joten tykistö ei edes sieltä saa tulitukea?

Nuo ukot jotka tuolla selustassa olisivat seikkailemassa lienevät tiedustelijoita tai erkkareita, eli eikö niitä lähdetä jahtaamaan siihen varatuilla ukoilla ja ensisijassa.

 

[Old Boy]

Mutta patteria puolustetaan sitten niillä resursseilla mitä siellä on eli komento- ja huoltomiehet ensisijaisesti ja loput ylimääräiset miehet tykeiltä. Tätähän paljon harjoitellaan varusmiespalveluksen aikana. Aika harvoin sitä tuli tykillä ammuttua täydellä miehistöllä, kyllä siellä yleensä oli maksimissaan 4-5 miestä paikalla. On toki sitä tullut useasti kolmellakin miehellä ammuttua, kun muut äijät ovat olleet nyrkissä.

Mitenkäs tuon ryhmityksen kanssa oikein olisi, onko tosiaan niin, että siellä missä tykistö on asemissa (hajautettuna tai sitten ei) ei olisi muita omia joukkoja kylliksi lähellä, että voisivat auttaa?

@Tykimies, koulutuksesi on päässyt vanhenemaan; näin ei enää toimita. Ei laajalle alalle hajautettu patteri kykene muodostamaan mitään entisenkaltaisia torjuntaosastoja. Eikä yhdellä yksittäisellä kenttätykillä kannata alkaa suora-ammuntaan, sillä
se on tosiaan "ammu ja unohda" hommaa. Siis sen tykin ja miehistön meno. Voihan olla että tulee tilanne, jossa tuliasemia halutaan puolustaa. Se on kuitenkin sitten tehtävä muilla joukoilla, kuten @SJ kirjoitti.

 

[Tykimies]

Mitenkäs tuon ryhmityksen kanssa oikein olisi, onko tosiaan niin, että siellä missä tykistö on asemissa (hajautettuna tai sitten ei) ei olisi muita omia joukkoja kylliksi lähellä, että voisivat auttaa?

Kyllä se varmasti riippuu tilanteesta. Koska tykit tosiaan ovat erilaisissa asamissa, niin joskus tykkien välinenkin etäisyys voi olla todella pitkä. Tykit kun eivät todennäköisesti edes ole ns. samalla viivalla, vaan toinen tykki voi olla kilometrin edempänä kuin keskimmäinen jaoksen tykki ja kolmas voi olla vielä kilometrin keskimmäisestä tykistä. Näin ollen kaikkien tykkien kantamakaan ei olisi sama, sillä lähinnä vihollista oleva tykki luonnollisesti ampuu kauimmaksi ja kauimpana vihollisesta oleva tykki häviää kantamaa ensimmäiseen verrattuna jo 2 kilometriä. Tämä oli siis vain tällainen yksinkertaistettu esimerkki. Mutta sama pätee sitten komentopaikkaan, se voi jollekin tykille olla lähellä, mutta toiselle tykille kaukana. Mitä kauempana tykki on muista joukoista, sitä enemmän se joutuu ainakin väliaikaisesti pärjäämään omillaan. Mikäli tykkien väliset etäisyydet eivät ole huomattavia, tarvittaessa apua saadaan toisilta tykeiltä.

Mutta kyllä siellä komento- ja huoltomiehilläkin on ihan tarpeeksi tehtävää viestiyhteyksissä, oman alueensa ja ajoneuvojenkin suojaamisessa.

Nuo ukot jotka tuolla selustassa olisivat seikkailemassa lienevät tiedustelijoita tai erkkareita, eli eikö niitä lähdetä jahtaamaan siihen varatuilla ukoilla ja ensisijassa.

Lähinnä nyrkkiä harjoitellaan maahanlaskua tai muuta vastaavaa lähestyvää uhkaa varten. Ei patterissakaan niin paljon miehistöä ole että sieltä hirveästi porukkaa saataisiin irrotettua yksinäisiä susia metsästämään ympäri metsiä, sitä paitsi naapuri tiedustelee vaunuilla.

 

[Raveni]

En ole tykkimies mutta jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan, että jos tykillä joutuu suorasuuntauksella ampumaan niin jotain on mennyt jo pahasti pieleen.

 

[Tykimies]

@Tykimies, koulutuksesi on päässyt vanhenemaan; näin ei enää toimita. Ei laajalle alalle hajautettu patteri kykene muodostamaan mitään entisenkaltaisia torjuntaosastoja. Eikä yhdellä yksittäisellä kenttätykillä kannata alkaa suora-ammuntaan, sillä
se on tosiaan "ammu ja unohda" hommaa. Siis sen tykin ja miehistön meno. Voihan olla että tulee tilanne, jossa tuliasemia halutaan puolustaa. Se on kuitenkin sitten tehtävä muilla joukoilla, kuten @SJ kirjoitti.

No ei se kyllä ole päässyt vanhenemaan.

Se on totta, että hajautettu patteri ei kykene muodostamaan suuria torjuntaosastoja, pieniä tarvittaessa tilanteesta riippuen.

Kyllä yksittäisellä tykillä kannattaa alkaa suora-ampumaan jos vihollinen on iskuetäisyydellä. Meinaatko rynnäkkökiväärillä pysäyttää panssaroidun ajoneuvon? Kun mitä suurimmalla todennäköisyydellä tykillä ei ole ensimmäistäkään KESsiä ja 90% tykkimiehistä ei osu kohteeseen. On ihan järjen köyhyyttä jättää käyttämättä suurin ase, jolla saa aikaan suurimman vaikutuksen. Jos sieltä tulee pelkkää jalkaväkeä vastaan niin tykillä kyllä saa ne äkkiä pois pelistä, verrattuna rynnäkkökivääriin, jolla puolet tykkimiehistä ei edelleenkään osu kohteeseen. Toki kyllä jos päitä alkaisi nousemaan horisontissa ja tulemaan kohti, niin saattaisin ottaa jalat alle muutaman laukauksen jälkeen.

Mutta nykyinen taistelutapahan tosiaan perustuu siihen liikkeeseen, että ei majoituta yhteen asemaan viikoksi. Toki jossain on aina joskus levättävä.

 

[Tykimies]

En ole tykkimies mutta jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan, että jos tykillä joutuu suorasuuntauksella ampumaan niin jotain on mennyt jo pahasti pieleen.

Niinhän se on ja siinä kohtaa on kyllä etulinjassa pojilla kussut hommat täysin. Toki jos nyt miettii vaikka 122H63:sen kantamaa, niin ollaan kuitenkin lopulta melko lähellä vihollista, että onhan se teoriassa mahdollista että sieltä vihollinen jonkun koukkauksen tekisi ja ohittaisi kaikki miehet tykkien edessä, mutta siihenhän taas nykyinen taistelutapakin vastaa sillä, että tehdään omia koukkuja, eikä taistella yhtenä rintamana ja suurena joukkona. Kaikki on toki aina mahdollista.

 

[kertakenttään]

Jotenkin kyllä veikkaan, että 155mm:sten kantama ei mene hukkaan, jos ollaan harmiteltu, että heitinkomppania ei välttämättä kykenisi kattamaan koko toiminta-aluetta ainakaan kaikilla putkilla. Ei se kantama mene hukkaan, vaikka kantamaa riittäisi muuhunkin kuin kattamaan nimellisesti sen oman alueen.

Niillä kyllä kyetään peittämään koko vastuualue, mutta sitten kantaman päässä on ehkä 3-9 heitintä riippuen missä kohtaa ollaan. 152H olisi kelvannut mainiosti pataljoonatykistöksi. Jos kerta aiotaan mennä pelkästään 155mm väljyyteen niin miten ihmeessä on ajateltu tuettavan pataljoonien ja taisteluosastojen taistelua. Haluaisinpa tietää vaan.

 

[Huhta]

Maavoimien vahvuus on edelleen 160K ja kolme alueellista prikaatia on n. 1/5 vahvuudesta. Jos luulit, että ne ovat kaikki vitjassa rajalla olet aika hukassa. Se on kuin heiluttelis patonkia messuhallissa.

Maavoimien vahvuus ei ole 160 000 nähnytkään v. 2030. Kummasta lyödään vetoa, kahvikupista vai tuopista? Nykyäänkin 160 000 miehessä on väistämättä huomattavan paljon paperitiikereitä. Pataljoonia Kekkosen presidenttikauden varustuksessa, komentajanaan kenties Kekkonen itse. En laskisi paljoakaan niiden varaan.

Patongin heiluttelun messuhallissa(?!) jätän muille.

 

[kertakenttään]

Maavoimien vahvuus ei ole 160 000 nähnytkään v. 2030. Kummasta lyödään vetoa, kahvikupista vai tuopista? Nykyäänkin 160 000 miehessä on väistämättä huomattavan paljon paperitiikereitä. Pataljoonia Kekkosen presidenttikauden varustuksessa, komentajanaan kenties Kekkonen itse. En laskisi paljoakaan niiden varaan.

Patongin heiluttelun messuhallissa(?!) jätän muille.

Paha mennä noista paperitiikereistä sanomaan. Kerros toki jos tiedät jotain asiasta. Patongin heiluttelu messuhallissa eli suunnilleen ryhmä/10km rajaa. Liian pieni joukkotiheys jopa hajautettuun taisteluun.

 

[SJ]

Kyllä se varmasti riippuu tilanteesta. Koska tykit tosiaan ovat erilaisissa asamissa, niin joskus tykkien välinenkin etäisyys voi olla todella pitkä. Tykit kun eivät todennäköisesti edes ole ns. samalla viivalla, vaan toinen tykki voi olla kilometrin edempänä kuin keskimmäinen jaoksen tykki ja kolmas voi olla vielä kilometrin keskimmäisestä tykistä. Näin ollen kaikkien tykkien kantamakaan ei olisi sama, sillä lähinnä vihollista oleva tykki luonnollisesti ampuu kauimmaksi ja kauimpana vihollisesta oleva tykki häviää kantamaa ensimmäiseen verrattuna jo 2 kilometriä. Tämä oli siis vain tällainen yksinkertaistettu esimerkki. Mutta sama pätee sitten komentopaikkaan, se voi jollekin tykille olla lähellä, mutta toiselle tykille kaukana. Mitä kauempana tykki on muista joukoista, sitä enemmän se joutuu ainakin väliaikaisesti pärjäämään omillaan. Mikäli tykkien väliset etäisyydet eivät ole huomattavia, tarvittaessa apua saadaan toisilta tykeiltä.

Mutta kyllä siellä komento- ja huoltomiehilläkin on ihan tarpeeksi tehtävää viestiyhteyksissä, oman alueensa ja ajoneuvojenkin suojaamisessa.

Eli en tarkoittanut sitä patteria tai patteristoa, vaan sitä taisteluosastoa tai prikaatia, jonka osana patteri/patteristo toimii.

 

[SJ]

Niillä kyllä kyetään peittämään koko vastuualue, mutta sitten kantaman päässä on ehkä 3-9 heitintä riippuen missä kohtaa ollaan. 152H olisi kelvannut mainiosti pataljoonatykistöksi. Jos kerta aiotaan mennä pelkästään 155mm väljyyteen niin miten ihmeessä on ajateltu tuettavan pataljoonien ja taisteluosastojen taistelua. Haluaisinpa tietää vaan.

Nyt en oikein seuraa ajatuksen juoksuasi. Mikä siis sinun mielestä on vikana tuossa 155mm:ssä? Onko siinä nyt kantamaa liikaa vai liian vähän?

 

[Tykimies]

Eli en tarkoittanut sitä patteria tai patteristoa, vaan sitä taisteluosastoa tai prikaatia, jonka osana patteri/patteristo toimii.

Selvä. Tuo nyt oli siis karkea esimerkki, kuten tuossa mainitsinkin ja sellainen esimerkki, jonka itse pystyn hyvin omasta kokemuksesta antamaan. Niin hirveästi en ole patteristoa isompiin kokonaisuuksiin perehtynyt ja patteristokin on oikeastaan meikäläiselle kaukainen taho. Oma toiminta kun on patterin tasolla ja siellä riittää asioita pohdittavaksi tarpeeksi minulle.

 

[Leaderwolf]

En ole tykkimies mutta jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan, että jos tykillä joutuu suorasuuntauksella ampumaan niin jotain on mennyt jo pahasti pieleen.

Olet sinänsä oikeassa, että RSRAKH:ssa koulutettiin minimimäärä varsinaista tetsausta, rynnäkkökivääriä, lähipuolustusjuttuja jne. Koska suoraan sanottiin koko patterille että jos rakhn miehet joutuvat tositilanteessa tarttumaan rynnäkkökivääriinsä, ovat asiat jo muutenkin niin pahasti pielessä että se on murheistamme pienin

 

[Huhta]

Paha mennä noista paperitiikereistä sanomaan. Kerros toki jos tiedät jotain asiasta. Patongin heiluttelu messuhallissa eli suunnilleen ryhmä/10km rajaa. Liian pieni joukkotiheys jopa hajautettuun taisteluun.

Jos tiedän, en kerro.

Et nyt taida ottaa huomioon sitä, etteivät alueelliset joukot taistele yksinään? Siellä samassa sopassa on paikallisjoukkoja, operatiivisia joukkoja ja rajavartiolaitos. Eivät alueelliset joukot yksin taistele.

Mitä tulee joukkomääriin yleisemmin, niin paljon voi päätellä ihan (puoli-)julkisen tiedon varassa. Mitä kalustoa on hankittu ja kuinka paljon, mitä koulutetaan, mitä on stenattu, mitä joukkoja julkisuudessa listataan... Kun noita katsoo, niin ei siitä jää epäilystä, paljonko taistelujoukkoja voidaan todellisuudessa varustaa.

Voi olla, että käsityksemme paperitiikeristä poikkeaa. Minulle paperitiikeri tarkoittaa sellaista n. 30-vuotiaista ja vanhemmista, kertauttamattomista reserviläisistä koottua joukkoa, jossa viestikalusto on tasoa venttiseiska, rynnäkkökivääristä puuttuu optiikka, pimeänäkökyky korvataan syömällä mustikoita (parantaa hämäränäköä... Tri Tolosen mukaan), liike hoidetaan ottoajoneuvoilla, panssarit torjutaan kevyillä kertasingoilla ja telamiinoilla sekä jalkaväki viuhkapanoksilla ja kranaatinheitinten tulella, sikäli kuin amitsuunia riittää. Tykistöä tai ilmatorjuntaa ei ole, paitsi mahdollisesti saattohoidettavaa kalustoa (jotain leiritykkejä puutteellisella määrällä ampumatarvikkeita ja Sergei). Tuonkaltaiset joukot muodostavat väkisinkin merkittävän osan maavoimien nykyisestä vahvuudesta. Eivätkä ne täysin arvottomia ole, mutta kyllä niiden suorituskyky on hyvin rajallinen.

 

[scip10]

Jos tiedän, en kerro.

Et nyt taida ottaa huomioon sitä, etteivät alueelliset joukot taistele yksinään? Siellä samassa sopassa on paikallisjoukkoja, operatiivisia joukkoja ja rajavartiolaitos. Eivät alueelliset joukot yksin taistele.

Mitä tulee joukkomääriin yleisemmin, niin paljon voi päätellä ihan (puoli-)julkisen tiedon varassa. Mitä kalustoa on hankittu ja kuinka paljon, mitä koulutetaan, mitä on stenattu, mitä joukkoja julkisuudessa listataan... Kun noita katsoo, niin ei siitä jää epäilystä, paljonko taistelujoukkoja voidaan todellisuudessa varustaa.

Voi olla, että käsityksemme paperitiikeristä poikkeaa. Minulle paperitiikeri tarkoittaa sellaista n. 30-vuotiaista ja vanhemmista, kertauttamattomista reserviläisistä koottua joukkoa, jossa viestikalusto on tasoa venttiseiska, rynnäkkökivääristä puuttuu optiikka, pimeänäkökyky korvataan syömällä mustikoita (parantaa hämäränäköä... Tri Tolosen mukaan), liike hoidetaan ottoajoneuvoilla, panssarit torjutaan kevyillä kertasingoilla ja telamiinoilla sekä jalkaväki viuhkapanoksilla ja kranaatinheitinten tulella, sikäli kuin amitsuunia riittää. Tykistöä tai ilmatorjuntaa ei ole, paitsi mahdollisesti saattohoidettavaa kalustoa (jotain leiritykkejä puutteellisella määrällä ampumatarvikkeita ja Sergei). Tuonkaltaiset joukot muodostavat väkisinkin merkittävän osan maavoimien nykyisestä vahvuudesta. Eivätkä ne täysin arvottomia ole, mutta kyllä niiden suorituskyky on hyvin rajallinen.

Tuotatuota. Myös suurvallan joukoista on paljon kakkoslinjan kalustolla liikkenteessä, eikä nekään paperitiikereitä ole.

Paperitiikeri on yksikkö jolle ei ole varattu muuta tarvekalua kuin pataljoonan numero.

 

[Huhta]

Tuotatuota. Myös suurvallan joukoista on paljon kakkoslinjan kalustolla liikkenteessä, eikä nekään paperitiikereitä ole.

Paperitiikeri on yksikkö jolle ei ole varattu muuta tarvekalua kuin pataljoonan numero.

Suurvallan kakkoslinjan joukot ovat jo lähtökohtaisesti huomattavasti suorituskykyisempiä. Ainakin Venäjän tapauksessa niille riittää panssarikalustoa ja tykistöä, minkä lisäksi niitä voidaan tukea ilmasta käsin. Kakkoslinjaahan nekin ovat, mutta kakkoslinjan mekanisoidut joukot ja kakkoslinjan jalkaväkipumppu ilman tykistöä kun pistetään vastakkain, niin ei se ottelu kovin reilu ole.

 

[Hanski]

Jos tiedän, en kerro.

Et nyt taida ottaa huomioon sitä, etteivät alueelliset joukot taistele yksinään? Siellä samassa sopassa on paikallisjoukkoja, operatiivisia joukkoja ja rajavartiolaitos. Eivät alueelliset joukot yksin taistele.

Mitä tulee joukkomääriin yleisemmin, niin paljon voi päätellä ihan (puoli-)julkisen tiedon varassa. Mitä kalustoa on hankittu ja kuinka paljon, mitä koulutetaan, mitä on stenattu, mitä joukkoja julkisuudessa listataan... Kun noita katsoo, niin ei siitä jää epäilystä, paljonko taistelujoukkoja voidaan todellisuudessa varustaa.

Voi olla, että käsityksemme paperitiikeristä poikkeaa. Minulle paperitiikeri tarkoittaa sellaista n. 30-vuotiaista ja vanhemmista, kertauttamattomista reserviläisistä koottua joukkoa, jossa viestikalusto on tasoa venttiseiska, rynnäkkökivääristä puuttuu optiikka, pimeänäkökyky korvataan syömällä mustikoita (parantaa hämäränäköä... Tri Tolosen mukaan), liike hoidetaan ottoajoneuvoilla, panssarit torjutaan kevyillä kertasingoilla ja telamiinoilla sekä jalkaväki viuhkapanoksilla ja kranaatinheitinten tulella, sikäli kuin amitsuunia riittää. Tykistöä tai ilmatorjuntaa ei ole, paitsi mahdollisesti saattohoidettavaa kalustoa (jotain leiritykkejä puutteellisella määrällä ampumatarvikkeita ja Sergei). Tuonkaltaiset joukot muodostavat väkisinkin merkittävän osan maavoimien nykyisestä vahvuudesta. Eivätkä ne täysin arvottomia ole, mutta kyllä niiden suorituskyky on hyvin rajallinen.

Aika iso osa venäläisistä joukoista on siis myös paperitiikereitä. Ilmeisesti niitäkään ei tarvitse huomioida?