Tykistö

[JOKO]

Kertokaas viisaammat.

Voiko vapaasti irti päästetty kappale saavuttaa suurempaa nopeutta kuin tuon n. 200 km/h?

Äh, pitäisi näköjään kertailla peruskoulun asioita vähän useamminkin...

Kyllä voi. 200 km/h taitaa olla ihmisen rajanopeus. Ihminen ei ole erityisen tiheä tai aerodynaaminen, joten ilmanvastus vie vauhdin. Ihmisen tiheys on noin kilo/litra, eli suunnilleen sama, kuin veden. Raudan tiheys on 7,9 kiloa per litra ja uraanin 19 kiloa per litra. Näillä pitäisi päästä huomattavasti suurempiin nopeuksiin. Äkkiseltään olettaisi jo kohtuullisen kokoisen uraaninuolen kiihtyvän pitkälti yli äänen nopeuden.

 

[JOKO]

Nyt kun Suomi on liittynyt miinakieltosopimukseen niin voisiko vartiokomppania miinoittaa katveessa olevaa kanervikkoa näillä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Caltrop

Pitäisi olla maahan kiinnitettävä malli, niin piikkiin syöksynyt jäisi jumiin.

 

[ctg]

Kertokaas viisaammat.

Voiko vapaasti irti päästetty kappale saavuttaa suurempaa nopeutta kuin tuon n. 200 km/h?

Äh, pitäisi näköjään kertailla peruskoulun asioita vähän useamminkin...

Kyllä voi. 200 km/h taitaa olla ihmisen rajanopeus. Ihminen ei ole erityisen tiheä tai aerodynaaminen, joten ilmanvastus vie vauhdin. Ihmisen tiheys on noin kilo/litra, eli suunnilleen sama, kuin veden. Raudan tiheys on 7,9 kiloa per litra ja uraanin 19 kiloa per litra. Näillä pitäisi päästä huomattavasti suurempiin nopeuksiin. Äkkiseltään olettaisi jo kohtuullisen kokoisen uraaninuolen kiihtyvän pitkälti yli äänen nopeuden.

Okei. Tein virheen. Tässä laskuri, joka osoittaa että 1 neliö sentin alue (nuoli), joka painaa 19 kiloa, päästettynä 1000 metristä saavuttaa 218.906 m/s nopeuden.

http://www.grc.nasa.gov/WWW/k-12/airplane/termv.html

 

[hessukessu]

Okei, okei, mutta paljonko nopeutta ja minkäkokoinen ja minkäpainoinen tuollainen tehokas pudotettu kappale sitten olisi - jos sitä käytetään henkilöstöä vastaan? Jos sen pitää painaa 19 kiloa, niin eiköhän räjähde tee isompaa tuhoa.

 

[ctg]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Joten ainoa mahdollisuus on käyttää noita radio-aktiivisia metalleja taikka valamalla ammuksen täyteen lyijyä taikka a-tarvikkeita. Tietysti tuota määrää voi pienentää sopivasti lisäämäällä joukkoon litran vetoisia uraani-ammuksia, ja sensori-pohjaisia älymiinoja antaen sille PST-mahdollisuuden.

Mutta jos siitä tekee kaksi-osaisen antamalla taistelukärjelle hieman sensoripohjaitasta älyä taikka tietovuon, ja mahdollisuuden ajo-aineen käyttöön, niin operaattori voi käyttää sitä Lazy-Dog muodossa taikka räjähtävänä yhdistelmä-ammuksena 2x 50x200m alueelle.

 

[SJ]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Lisääntyykö tuo nopeus tuosta kun mennään korkeammalle? Kun kuitenkin tiedetään mitä tuollaisten ammusten on todettu tekevän. Tai olisiko tässä nyt se avain tuon kappaleen alkunopeus? Se kun ei olisi paikallaan lähtiessä putoamaan, jos se singotaan raketista ulos.

 

[ctg]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Lisääntyykö tuo nopeus tuosta kun mennään korkeammalle? Kun kuitenkin tiedetään mitä tuollaisten ammusten on todettu tekevän. Tai olisiko tässä nyt se avain tuon kappaleen alkunopeus? Se kun ei olisi paikallaan lähtiessä putoamaan, jos se singotaan raketista ulos.

3500 metristä, 127.407 m/s

 

[Einomies1]

Kannattaisi nyt huomioida noiden AW-nuolten vaikutuksesta että ne on todennäköisesti Volframia tai seosta ja ammuttuna ATACMS ohjuksesta niillä on jo reilusti lähtönopeutta koska raketti toimittaa hyötykuormansa supersoonisena (tai alisoonisena tarv.).

Terminaalinopeutta voitaneen kasvattaa myös kiihdyttämällä raketilla. Uskoisin että kineettistä energiaa on noissa tikoissa ihan messevästi.

 

[SJ]

Uskoisin että kineettistä energiaa on noissa tikoissa ihan messevästi.

Sitä en epäile, meinaan, että tuollaisen Lazy Dog ammuksen nopeus riittää ihan hyvin viholliseen, jolla ei ole suojaliivejä. Ja loppujen lopuksi se tyyppi johon porataan tuollaisella reikä, niin ei se ihan heti palaa palvelukseen.

 

[ctg]

Kannattaisi nyt huomioida noiden AW-nuolten vaikutuksesta että ne on todennäköisesti Volframia tai seosta ja ammuttuna ATACMS ohjuksesta niillä on jo reilusti lähtönopeutta koska raketti toimittaa hyötykuormansa supersoonisena (tai alisoonisena tarv.).

Terminaalinopeutta voitaneen kasvattaa myös kiihdyttämällä raketilla. Uskoisin että kineettistä energiaa on noissa tikoissa ihan messevästi.

100 000 tikkaa painaa 5000 kiloa, jonka uskon olen reilusti yli suositellun kuorman noilla raketeilla. Ja laskemalla massan 20 000, paino on tonnin luokkaa, joka on mahdollinen. Kun taas 8000 tikkaa, on 400 kiloa.

10 litran vetoista uraaniammusta on 160 kiloa.

Loput 750 kilosta veisi 30 sensori-pohjaista kiekkoa taikka muita a-tarvikkeita, paine-ilma, räjähtävä taikka vapaasti-pudettavan koneisto, sekä sensori-paketti taikka ECCM-pohjaisen tietovuon antenni-paketti.

 

[Mosuri]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Elon laskuopin mukaan tuollainen flesetti iskee 300 joulen voimalla. Iskuenergiaa vastaa ehkä 38 specialin energiaa. Mutta jos tuo ammus on terävä ja valmistettu teräksestä se sujahtaa komeasti läpi sirpaleliivistä. Itse asiassa se todennäköisesti läpäisee kaikki pehmeät liivit hyvin. Luodit ovat melko tylppiä esineitä. Ei ole temppu eikä mikään iskeä vain luotisuojatusta II-tason suojaliivistä joku terävä naskalin kaltainen piikki läpi.

Kypärän kohdalla lopputulos riippuu todennäköisesti materiaalista. Todennäköisesti parhaan suojan tuollaiselta antaisi teräksestä tai sitten modernisti titaanista valmistettu kypärä. Asiaan toki vaikuttaisi moni muu asia kuten flesetin siivekeratkaisut yms..

Flesetti tyyppisiä ammuksissa on myös mahdollisuus rakenteelliseen ratkaisuun jossa flesetti taipuu osuttuaan ihmislihaan. Kyseisten ammusten tuottamat vammat ovat hirveitä ja vaikeasti hoidettavia. Flesettien käyttö on myös kenttälääkinnän kannalta hankalaa. Ammus tekee vain pienen reiän joten haavakanavaa on vaikeaa huomata varsinkaan nopeassa tarkastelussa.

 

[SJ]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Elon laskuopin mukaan tuollainen flesetti iskee 300 joulen voimalla. Iskuenergiaa vastaa ehkä 38 specialin energiaa. Mutta jos tuo ammus on terävä ja valmistettu teräksestä se sujahtaa komeasti läpi sirpaleliivistä. Itse asiassa se todennäköisesti läpäisee kaikki pehmeät liivit hyvin. Luodit ovat melko tylppiä esineitä. Ei ole temppu eikä mikään iskeä vain luotisuojatusta II-tason suojaliivistä joku terävä naskalin kaltainen piikki läpi.

Kypärän kohdalla lopputulos riippuu todennäköisesti materiaalista. Todennäköisesti parhaan suojan tuollaiselta antaisi teräksestä tai sitten modernisti titaanista valmistettu kypärä. Asiaan toki vaikuttaisi moni muu asia kuten flesetin siivekeratkaisut yms..

Flesetti tyyppisiä ammuksissa on myös mahdollisuus rakenteelliseen ratkaisuun jossa flesetti taipuu osuttuaan ihmislihaan. Kyseisten ammusten tuottamat vammat ovat hirveitä ja vaikeasti hoidettavia. Flesettien käyttö on myös kenttälääkinnän kannalta hankalaa. Ammus tekee vain pienen reiän joten haavakanavaa on vaikeaa huomata varsinkaan nopeassa tarkastelussa.

Harmi, että tuosta projektiilista ei ole tiedossa kuvia, kuin tuo aikaisemmin ollut. Se saattaa näet olla enemmän tuon Lazy Dog:n muotoinen. Ainakin toivoisin, että se on hieman massiivisempi, niin se tulee paremmin läpi vaikkapa oksistosta. Tiedä sitten, että paljonko noiden projektiilien määrä vähenisi...

No, varmaan tuota jollakin tapaa optimoidaan kaikilta kanteilta katsottuna.

 

[Einomies1]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Elon laskuopin mukaan tuollainen flesetti iskee 300 joulen voimalla. Iskuenergiaa vastaa ehkä 38 specialin energiaa. Mutta jos tuo ammus on terävä ja valmistettu teräksestä se sujahtaa komeasti läpi sirpaleliivistä. Itse asiassa se todennäköisesti läpäisee kaikki pehmeät liivit hyvin. Luodit ovat melko tylppiä esineitä. Ei ole temppu eikä mikään iskeä vain luotisuojatusta II-tason suojaliivistä joku terävä naskalin kaltainen piikki läpi.

Kypärän kohdalla lopputulos riippuu todennäköisesti materiaalista. Todennäköisesti parhaan suojan tuollaiselta antaisi teräksestä tai sitten modernisti titaanista valmistettu kypärä. Asiaan toki vaikuttaisi moni muu asia kuten flesetin siivekeratkaisut yms..

Flesetti tyyppisiä ammuksissa on myös mahdollisuus rakenteelliseen ratkaisuun jossa flesetti taipuu osuttuaan ihmislihaan. Kyseisten ammusten tuottamat vammat ovat hirveitä ja vaikeasti hoidettavia. Flesettien käyttö on myös kenttälääkinnän kannalta hankalaa. Ammus tekee vain pienen reiän joten haavakanavaa on vaikeaa huomata varsinkaan nopeassa tarkastelussa.

Onko sinulla tietoa noiden käytöstä ja projektiilien aiheuttamista vammoista?

Senverran oikaisen että sisäänmenohaava (entry wound) ja haavakanava ovat eri asioita. Haavakanavaa et yleensäkkään näe ulkoapäin koska se on projektiilin kulkema/synnyttämä reitti kudoksien sisällä (ruumiinosassa). Useimmiten sisään- ja ulosmenaukot on nähtävissä mutta projektiilin kulkema kanava on sitten ulkoapäin arvoitus.

Suurinopeuksisten heitteiden kohdalla käy usein juuripäinvastoin eli mikäli materiaali ei ole erittäin kovaa tai sitkeätä, projektiili tuppaa repämään/sirpaloitumaan kudoksissa joka taasen johtaa suuriin kudosvaurioihin.
Myös pieniläpimittaisen erittäin nopealla projektiililla on painevaikutus kudoksissa, suuren kineettisen energian ansiosta.

Myös projektiilin pyöriminen ja kimpoilu esim.luista voi aiheuttaa yllättäviä vammoja.

 

[Mosuri]

Onko sinulla tietoa noiden käytöstä ja projektiilien aiheuttamista vammoista?

Senverran oikaisen että sisäänmenohaava (entry wound) ja haavakanava ovat eri asioita. Haavakanavaa et yleensäkkään näe ulkoapäin koska se on projektiilin kulkema/synnyttämä reitti kudoksien sisällä (ruumiinosassa). Useimmiten sisään- ja ulosmenaukot on nähtävissä mutta projektiilin kulkema kanava on sitten ulkoapäin arvoitus.

Hyvä tarkennus! Kysymys oli nimenomaan sisäänmenohaavasta. Tuo haavan löytämisen ongelma oli jostain suomalaisesta artikkelista jossa tarkasteltiin kenttälääkinnän tulevaisuuden haasteita.

Suurinopeuksisten heitteiden kohdalla käy usein juuripäinvastoin eli mikäli materiaali ei ole erittäin kovaa tai sitkeätä, projektiili tuppaa repämään/sirpaloitumaan kudoksissa joka taasen johtaa suuriin kudosvaurioihin.
Myös pieniläpimittaisen erittäin nopealla projektiililla on painevaikutus kudoksissa, suuren kineettisen energian ansiosta.

Myös projektiilin pyöriminen ja kimpoilu esim.luista voi aiheuttaa yllättäviä vammoja.

Tarkoitin kyllä lähinnä sitä mahdollisuutta, että flesetti muotoillaan niin ja valmistetaan sellaisesta materiaalista, että se esim. taipuu tai muuten muuttaa kulkusuuntaa osumisen jälkeen. Suuri nopeus toki olisi vielä parempi (vammatuottamisen kannalta) mutta se tuskin on mahdollista jos lentonopeus saavutetaan painovoiman avulla.

Flesetit erovat luodeista (varsinkin matalilla nopeuksilla). Ne ovat teräviä esineitä, eikä niiden tarvitse lentää nopeasti tuottaakseen vaurioita. Esimerkiksi käy vaikka jousi- tylpät nuolet sopivat lähinnä oravien ja lintujen ampumiseen. Terävä metsästysnuoli taas voi leikata sellaisen haavakanavan, että hirvi putoaa yhdellä laukauksella.

Omat kokemukset "pistävistä aseista" (ainakin saamapuolella).:angel: rajoittuvat yhteen tikkaan. Noin yhdeksänvuotiaan jullen heittämä tikka upposi komeasti koko terän matkalta lihaan. Läpäisyä olisi todennäköisesti riittänyt vielä sentti kaupalla jos vain terää olisi riittänyt... Ja mikä oli tuon tikan lentonopeus ja paino? Vastaava tylppä ja kova esine tuskin olisi rikkonut edes kaljapulloa.

Jo muinaiset roomalaiset huomasivat, että yli viisi senttiä syvät haavat ovat hyvin vaarallisia ja usein kohtalokkaita jos kohdalla on suuria verisuonia tai elimiä.

 

[ctg]

Lueskelin uudestaan noista MLRS:n raketeista, ja tavallisessa raketissa on 200 paunan eli 90.7 kilon kärki, mutta mikä mulla ei käy päähän on että miksi niissä ei ole tehoja kantaa parempaa lastia kun uudet kaupalliset raketit on suunniteltu kantavan kymmeniä tuhansia kiloja (Falcon 9, 53 000 kg) kiertoradalle.

Huom. Smerchin raketin sotakärki on noin 250 kiloa, ja se oli suunniteltu 80-luvulla. Joten, jos ja kun tuon jenkkien raketti tulee markkinoille, niin a) onko siinä tarpeeksi tehokas moottori kantamaan 750 kilon lastin yli viiden kymmenen kilometrin matkalle ja b) onko siihen mahdollisuus modata omia kuormia kuten tuollaisen mitä me olemme suunnitelleet yläpuolella.

En halua rikkoa kenenkään unelmia, mutta voi olla että tuollainen fletsetti raketti on tällä hetkellä vain pelkkä ajatusleikki. Pahoittelen jos tästä on harmia. Mutta haluaisin sanoa, että yläpuolella esitetty ajatusleikki on ollut hyvin mielenkiintoista luettavaa.

 

[junailija]

Lueskelin uudestaan noista MLRS:n raketeista, ja tavallisessa raketissa on 200 paunan eli 90.7 kilon kärki, mutta mikä mulla ei käy päähän on että miksi niissä ei ole tehoja kantaa parempaa lastia kun uudet kaupalliset raketit on suunniteltu kantavan kymmeniä tuhansia kiloja (Falcon 9, 53 000 kg) kiertoradalle.

Huom. Smerchin raketin sotakärki on noin 250 kiloa, ja se oli suunniteltu 80-luvulla. Joten, jos ja kun tuon jenkkien raketti tulee markkinoille, niin a) onko siinä tarpeeksi tehokas moottori kantamaan 750 kilon lastin yli viiden kymmenen kilometrin matkalle ja b) onko siihen mahdollisuus modata omia kuormia kuten tuollaisen mitä me olemme suunnitelleet yläpuolella.

En halua rikkoa kenenkään unelmia, mutta voi olla että tuollainen fletsetti raketti on tällä hetkellä vain pelkkä ajatusleikki. Pahoittelen jos tästä on harmia. Mutta haluaisin sanoa, että yläpuolella esitetty ajatusleikki on ollut hyvin mielenkiintoista luettavaa.

Voineeko tässä verrata tykin ammuksia? Aikoinaan 9,2" (234mm) painoi noin 170kg, 11" noin 300kg ja 305mm noin 450kg. Isompi läpimitta -> enemmän hyötykuormaa. Tosin, jos tuo 90kg tulee justiinsa kohdalle niin riittänee?

 

[ctg]

Kyllä se varmaan riittää, mutta jos katsoo noita viime sivun kuvia lähemmin, niin huomaa, että lastina on tosissaankin mustaksi maalattuja fletsettejä. Joten ei kait me hirveän kaukana olleet asiasta. Ainoastaan paino ja nuolen laatu oli erillainen.

 

[Einomies1]

100 000 50.cal kokoista, 50 gramman teräs-nuolta (0.00001 m^2) saavuttaa tuhannesta metristä, 112.296 m/s nopeuden. Ei hirvesti päätä huimaa tuolla nopeudella, anti-personnel ominaisuuksien jäädessä haavojen muotoon. En usko, että menee liiveistä taikka kypärästä läpi.

Joten ainoa mahdollisuus on käyttää noita radio-aktiivisia metalleja taikka valamalla ammuksen täyteen lyijyä taikka a-tarvikkeita. Tietysti tuota määrää voi pienentää sopivasti lisäämäällä joukkoon litran vetoisia uraani-ammuksia, ja sensori-pohjaisia älymiinoja antaen sille PST-mahdollisuuden.

Mutta jos siitä tekee kaksi-osaisen antamalla taistelukärjelle hieman sensoripohjaitasta älyä taikka tietovuon, ja mahdollisuuden ajo-aineen käyttöön, niin operaattori voi käyttää sitä Lazy-Dog muodossa taikka räjähtävänä yhdistelmä-ammuksena 2x 50x200m alueelle.

Jos muunnetaan parametrejä siten että materiaalina olisi Volframi 90% tai Volframi-terässeos 50/50, tikan paino 100 g ja loppunopeutena 1225 km/h=mach 1= 340 m/s merenpinnan korkeudella. Tulos olisi aika erilainen. Olen huono matemaatikko joten laskekoon joku fiksumpi.

Pointti on yksinkertaisesti se että hyötykuorman irroitusnopeus MLRS-AW:lla on jotain muuta kuin tuo 100+ m/s koska raketti jo itsekkin lähestyy maaliaan yli-äänisesti, ehkä jopa 2x sen.

Jos verrokkina olisi hävittäjä joka tiputtaa JDAM pommin 35 000 jalan korkeudelta ja mach 0.8 nopeudella jolloin pommin loppunopeus olisi 380-390 m/s, tarkoittaa se sitä että noin painavan kappaleen nopeus on kasvanut yli 1000 km/h:sta reilusti noin 1300 km/h asti.
Vertaus on muuten otettu USN:n tutkimuksesta jossa tutkittiin merimiinojen raivaamista JDAM-pommien avulla:
http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a514313.pdf

Vertaus on ontuva kyllä mutta tietyn muotoinen ja painoinen kappale voi iskeytyä maahan nopeammin kuin sen lähtönopeus on korkealla, eikö?

Miten muuten on mahdollista selittää että esim. muuttohaukka kykenee tutkalla mitattuna saavuttamaan lähes 400 km/h nopeuden syöksyssä?
On muuten uskomaton petolintu.....

 

[Einomies1]

Flesetit erovat luodeista (varsinkin matalilla nopeuksilla). Ne ovat teräviä esineitä, eikä niiden tarvitse lentää nopeasti tuottaakseen vaurioita. Esimerkiksi käy vaikka jousi- tylpät nuolet sopivat lähinnä oravien ja lintujen ampumiseen. Terävä metsästysnuoli taas voi leikata sellaisen haavakanavan, että hirvi putoaa yhdellä laukauksella.

Kyllä. terävyyden lisäksi tuohon nuolen osumaenergiaan vaikuttaa olennaisesti juuri tuo muoto. Metsästysnuoli on läpimitaltaan jotain aivan muuta kuin luoti jonka ansiosta tuo erikoiskärki siirtää energiaa kohteeseen paljon tehokkaammin kuin nopeampi luoti joka ei ehdi lyhyellä matkalla(ihmisvartalo) siirtämään yhtä hyvin energiaa kudokseen. Sama toteamus käy ilmi "Black Hawk Down" kirjassa jossa DELTA:n kessu kiroilee pienien (5,56 mm) panssaria läpäisevien ammuksiensa pysäytysvoiman puutetta, laihoihiin ja Khattia syöneisiin "skinies".

Lisäksi nuoli läpäisee nopeuteensa suhteutettuna melko hyvin koska nuolen kärjen takana on paljon enemmän massaa kuin luodissa. Nuolen rungon läpimitta on melko sama luodin kanssa mutta kun katselee nuolen pituutta ja luodin pituutta on pienellä pinta-alalla huomattavasti enemmän tavaraa.

Omat kokemukset "pistävistä aseista" (ainakin saamapuolella).:angel: rajoittuvat yhteen tikkaan. Noin yhdeksänvuotiaan jullen heittämä tikka upposi komeasti koko terän matkalta lihaan. Läpäisyä olisi todennäköisesti riittänyt vielä sentti kaupalla jos vain terää olisi riittänyt... Ja mikä oli tuon tikan lentonopeus ja paino? Vastaava tylppä ja kova esine tuskin olisi rikkonut edes kaljapulloa.

Toihan oli ihan suoraan Duudsoneista! :a-grin:

Jo muinaiset roomalaiset huomasivat, että yli viisi senttiä syvät haavat ovat hyvin vaarallisia ja usein kohtalokkaita jos kohdalla on suuria verisuonia tai elimiä.

Tämän takia he ilmeisesti opettivat legioonalaisilleen ja gladiaattorikouluissaan ihmisen anatomiaa jotta tappavimmat kohdat tulisi selväksi taistelussa/areenalla.

 

[SJ]

Lueskelin uudestaan noista MLRS:n raketeista, ja tavallisessa raketissa on 200 paunan eli 90.7 kilon kärki, mutta mikä mulla ei käy päähän on että miksi niissä ei ole tehoja kantaa parempaa lastia kun uudet kaupalliset raketit on suunniteltu kantavan kymmeniä tuhansia kiloja (Falcon 9, 53 000 kg) kiertoradalle.

Minulta menee nyt varmaan jotakin ohi, mutta mikä vika tuossa MLRS raketissa on? Ei kai ole mitenkään ihmeellistä, että pienempi raketti kantaa pienemmän lastin ja lyhemmän matkaa? Mutta jos pitäisi heittää arvaus, niin jotakin tekemistä sen kanssa, että Falcon 9 käyttää tehokkaampia polttoaineita kuin sotilaskalusto, koska sotilaskalustoa pitää voida varastoida?