Tykistö

Eikös voitaisi ampua kauempaa niin, että vain maalialue on Rovajärvellä?

Joskus muinoin ei epäsuorilla aseilla ammuttaessa tosiaan välissä saanut oleskella ihmisiä. Mutta on tällä vuosituhannella muuttunut. Kun atarvikkeella on takana riittävästi (lue: hyvin paljon) laukauksia että sen käyttäytyminen tunnetaan, voidaan myöntää ns yliampumislupa atarvikeyhdistelmälle. Siis kranaatti ja panos yhdessä. Tämä on helpottanut ammuntojen järjestämistä ja nykyään Ételä.Suomen pienillä ampumakentilläkin voidaan pitää kunnon harjoituksia. Tuliaseman edessä on silti vaara-alue, joten kaiketi ammuttaisiin jostain helposti vartioitavalta varuskunta-alueelta. Seuraavaksi vastaan tulee, että erikoisatarvikkeilla ei laukausmäärän vaatimus täyty. Kauppaneuvotteluissa sovitaan vastaanottokokeista, joille myyjä etsii paikan ellei Suomesta löydy. Sen jälkeen on mentävä merelle, jos super-etäisyyksillä aiotaan ampua.
 
Aika tiukaa tekee jos mielii kymmeniä kilometrejä ampua. Tässä 50km säteellä. Alkaa jo olla Tallinnalaisilla hätäpaskat housuissa.
http://www.freemaptools.com/radius-...=24.915133&r=50&lc=FFFFFF&lw=1&fc=00FF00&mt=r

:D miten olis jos ammuttais vaikka lounas-länsi suuntaan? Porkkalan ampuma-alueen länsirajalle tulee matkaa joku 55 km ja siinä on aika suora vapaa linja eli ei tartte ampua muiden kuin veneilijöiden yli. Eiköhän tuo kantama riitä.
 
En tiedä missä täsmälleen, mutta pisin laukaus mitä tässä maassa on ammuttu on vissiin 43 kilsaa ja se on ammuttu rannikolla.

Näin kertoi julkisesti veli @veeteetee n kollega panssariseminaarisssa 2014. Patrian koeammunta liittyi Egyptin sittemmin peruuntuneisiin panssarihaupitsikauppoihin. Tarkkaan ottaen ei väite pisimmästä ampumamatkasta kuitenkaan pidä paikkaansa. Hangon motista jäi sotasaaliiksemme kolme kpl 305 mm rautatietykkiä, jotka kunnostettiin vaivoja säästämättä. Kun oli valmista v 1943 piti ampua ns kalustolaukaukset suurimmalla panoksella ja korotuskulmalla. Taulukon mukainen kantama tällöin juhlalliset 50 km. Myös rauhanajan ammunnoissa tarvittiin 50 km vaara-aluetta, kun oli käytössä tykkiveneiden 120 mm Bofors -tykit. Eihän ne kantanu kuin puolet matkasta, mutta lisää aluetta tuli laskennallisesti kimmokevaarasta. Tämän vuosituhannenn veneiiljät ei enää kuunnellu Yleisradiota ja vaaratiedotteet jäi siten kuulematta. Aluetta oli helppo valvoa tutkalla ja ammunnoissa oli usein pitkiä taukoja, kun huviveneitä piti käydä välillä hätistelemässä.

Oikeassa on @Herman30 siinä, ettei kranaatti fysiikan lakien mukaan voi suistua radaltaan lentoradan keskeltä. Varomääräykset sallivat tällaisen ammunnan kuitenkin ainoastaan poikkeustapauksessa, kuten ylempänä kirjoittelin. Tosin ne uusittiin pari vuotta sitten, kun kajaanilaiset onnistuivat Rovalla ampumaan koko 3:n tykin jaoksella 1,5 km pieleen tj -paikan viereen. Uusia määräyksiä en ole nähnyt.
 
Tuossa on parhaillaan neljä heitintä muutaman kymmenen metrin päässä itsestäni. Ei ne ihan pian ole mihinkään katoamassa rivistä. Ellei sitten naapurin toimesta, mutta ei kaluston itsensä. Ainahan noissa vähän on jippoja, välillä pitää moottori vaihtaa ja joskus misfiren sattuessa vähän spreijata ja hiplata johtoja ennenkuin puikko lähtee, mutta perusrakenteeltaan ne menevät päivityksillä hamaan tulevaisuuteen kunhan rahahana pidetään auki. Ja tulisi niitä ammuksia.
 
Pitäkää nyt se OPSEC mielessä! Foorumille voi kirjoitella ihan vapaasti omia ajatuksiaan vaikka ne liippaisivat hyvinkin läheltä salassa pidettäviä asioita, mutta kun osallistutaan harjoituksiin yms. niin silloin keskitytään siihen eikä someiluun. Varsinkin jos oma tehtävä on jotain muuta kuin ihan perus juttuja.
 
Luulisin että ihan tarpeeksi mutta ammus tulee olemaan sukkapuikon muotoinen.
En usko että sukkapuikko tai edes puolikas enää vakautuisi nykyisten tykkien rihlannousuilla. Vertaa uusien AR-15:n jopa 1:7 nousuun jotta uusimat pidemmät luotimallit vakautuisivat, kun ensimmäisissä oli 1:14 ja massatuotannon alkaessakin käytettiin 1:12 nousua.
 
Seuraavaksi vastaan tulee, että erikoisatarvikkeilla ei laukausmäärän vaatimus täyty. Kauppaneuvotteluissa sovitaan vastaanottokokeista, joille myyjä etsii paikan ellei Suomesta löydy. Sen jälkeen on mentävä merelle, jos super-etäisyyksillä aiotaan ampua.

Lohtajalla kai ammutaan RBS-15 -ohjuksiakin, eli eiköhän tuo passaisi... Noiden yltiöpitkän matkan erikois-a-tarvikkeisiin liittyen, nuo lisäävät vanhemman 155K83 ja K98 -kaluston käyttökelpoisuutta. Jos tulevaisuudessa tykistön tulenkäyttö on yhä enemmän yksittäisten tai muutamien laukausten ampumista kaukaa, ei kaluston taktiselle liikkuvuudelle asetu yhtä paljon vaatimuksia kuin perinteisillä a-tarvikkeilla toimiessa.
 
Lohtajalla kai ammutaan RBS-15 -ohjuksiakin, eli eiköhän tuo passaisi... Noiden yltiöpitkän matkan erikois-a-tarvikkeisiin liittyen, nuo lisäävät vanhemman 155K83 ja K98 -kaluston käyttökelpoisuutta. Jos tulevaisuudessa tykistön tulenkäyttö on yhä enemmän yksittäisten tai muutamien laukausten ampumista kaukaa, ei kaluston taktiselle liikkuvuudelle asetu yhtä paljon vaatimuksia kuin perinteisillä a-tarvikkeilla toimiessa.

Hieman tuohon liittyen joskus kaavailin sellaista, että jos meille hankittaisiin joku moderni panssarihaupitsi, niin sen käyttötapa voisi olla se, että ammuslasti olisi pelkästään tavan sirpaleammusta ja nuo hinattavat kanuunat hoitaisivat erikoisammusten jakelun. PSH:t siis ampuisivat MRSI iskuja sen mitä ammuslasti antaa myöten ja sitten menisivät lataamaan. Tällöin ei olisi mitään säätämistä erikoisammusten kanssa ainakaan noissa pattereissa, vaan jokainen KA mikä läheteään viemään ammuksia noille kantaisi vain yhtä artikkelia ja ammusmies kysyy lataamaan tulevalta PSH:lta, että "montako" ja sillä selvä.
 
Back
Top